Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kirjavinkkejä kaivataan!!!
Valvoja: Valvoja
Pippunen:
Jean Deveraux - tarkoitatko Jude Deverauxia? Sama luuranko löytyy tästäkin kaapista Pitkän aikaa oli Pelastava Ritari paras kirja, jonka oli siihen mennessä lukenut - lukioikäiselle varsin sopiva paketti (seikkailua, rakkautta ja huumoria). Muut Deverauxin kirjat ovatkin sitten olleet kauheita pettymyksiä
Utriomme olemme myöskin lukeneet Tosin nykyään nekään kirjat eivät samalla tavalla iske kuin nuorempana. Kaikissa kun tuntuu olevan sama tarina, mutta vain eri kehyksissä. Vaikka kyllä milloin tahansa luen mielelläni jonkin keskiaikakuvauksen 8)
Minulta on jääneet klassikot pitkälti lukematta, koska mielessäni klassikot = tylsyys. Opiskelujen osalta on joutunut lukemaan kaikenlaista Shakespearesta (osan kyllä ihan vapaaehtoisestikin, jossain vaiheessa kun olin innostunut Richard III:sta ) Edith Whartoniin (joka on kyllä ihan tylsyyksien tylsyys). Kun tuolla tokalla sivulla oli keskustelua lukumieltymyksistä ja suosituksista, niin taitaapa mennä niin, että dekkareita tulee luettua kaikkein eniten...
Jean Deveraux - tarkoitatko Jude Deverauxia? Sama luuranko löytyy tästäkin kaapista Pitkän aikaa oli Pelastava Ritari paras kirja, jonka oli siihen mennessä lukenut - lukioikäiselle varsin sopiva paketti (seikkailua, rakkautta ja huumoria). Muut Deverauxin kirjat ovatkin sitten olleet kauheita pettymyksiä
Utriomme olemme myöskin lukeneet Tosin nykyään nekään kirjat eivät samalla tavalla iske kuin nuorempana. Kaikissa kun tuntuu olevan sama tarina, mutta vain eri kehyksissä. Vaikka kyllä milloin tahansa luen mielelläni jonkin keskiaikakuvauksen 8)
Minulta on jääneet klassikot pitkälti lukematta, koska mielessäni klassikot = tylsyys. Opiskelujen osalta on joutunut lukemaan kaikenlaista Shakespearesta (osan kyllä ihan vapaaehtoisestikin, jossain vaiheessa kun olin innostunut Richard III:sta ) Edith Whartoniin (joka on kyllä ihan tylsyyksien tylsyys). Kun tuolla tokalla sivulla oli keskustelua lukumieltymyksistä ja suosituksista, niin taitaapa mennä niin, että dekkareita tulee luettua kaikkein eniten...
- Tero
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 760
- Lauteille: Huhtikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Kaivoin juuri toissaviikolla tuon hyllystä. Viimeksi olin lukiossa pakolla lukenut eikä sen jälkeen innostusta löytynyt. Olipa jo aikakin. En muistanutkaan kuinka pohdiskeleva se kirja on. Nerokasta tekstiä ja ,noh, niin suomalaista se on perinjuurin. Tuo kuvauksesi osuu oikeastaan juuri oikeaan.Kari Aittomäki kirjoitti: On se vaan niin, että Kaikkien Aikojen Kirja on Seitsemän veljestä.
Aivan silkkaa graniittia ja kuusimetsän tuoksua ja lumentuntua ja veren- ja hienhajua.
Siinä on kaikki. Niin kauniisti.
Muutenkin on tullut käytyä uudestaan läpi kirjoja mitä teininä luki ja kyllä isosta osasta irtoaa aika paljon näin uudemmalla lukemisella.
Vaikka en dekkareista niin pidäkkään niin James Ellroyn American Tabloid ja The Cold Six Thousand on kyllä jäätävää kamaa. USAn sotienjälkeinen historia likaisten töitten tekijoiden silmistä kuvattuna. Suomennettunakin nuo löytyvät.
- Psi Fong
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 156
- Lauteille: Joulukuu 2005
- Paikkakunta: Lappeenranta
"Merkillistä", Franz Kafkaa ei ole maininnut kukaan... Varsinkin 'Linna' ja 'Oikeusjuttu' huippuja, vaikka jälkimmäinen jäikin keskeneräiseksi. Myös Kafkan novellit ovat loistavia, 'Muodonmuutos' ehkä yksi parhaista.
Hmm, mitäs muita.. No, F. Nietzschen 'Ecce Homo' teki säväyksen. Ja J.Krishnamurtin ja fyysikko David Bohmin kirjoiksi kootut dialogit ovat myöskin vertaansa vailla, kuten itse asiassa koko Krishnamurtin "tuotanto".
Silti ehkä paras ja virkistävin lukukokemus millä mittapuulla hyvänsä mitattuna on mielestäni Anthony de Mellon 'Havahtuminen', suositttelen lämpimästi kaikille, etenkin rahan perässä juoksijoille ja kiihkouskovaisille.
Hmm, mitäs muita.. No, F. Nietzschen 'Ecce Homo' teki säväyksen. Ja J.Krishnamurtin ja fyysikko David Bohmin kirjoiksi kootut dialogit ovat myöskin vertaansa vailla, kuten itse asiassa koko Krishnamurtin "tuotanto".
Silti ehkä paras ja virkistävin lukukokemus millä mittapuulla hyvänsä mitattuna on mielestäni Anthony de Mellon 'Havahtuminen', suositttelen lämpimästi kaikille, etenkin rahan perässä juoksijoille ja kiihkouskovaisille.
"Opinion solicited does not equal one freely voiced." -Al Swearengen
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 6831
- Lauteille: Elokuu 2005
Minä mieluummin säilytän onnellisuuteni sekä mielenrauhani ja jatkan rahan perässä juoksemista.
Paras havahtuminen on oma havahtuminen.
Deathin biisistä Empty Words
The answer cannot be found
In the writing of others
Or the words of a trained mind
In a precious world of memories
We find ourselves confined
Paras havahtuminen on oma havahtuminen.
Deathin biisistä Empty Words
The answer cannot be found
In the writing of others
Or the words of a trained mind
In a precious world of memories
We find ourselves confined
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 6831
- Lauteille: Elokuu 2005
Luin jonkin matkaa alusta. Luonnekuvat oli mainioita ja tarina iskevää, mutta minua vaivasi liikaa se taustalla virnuileva humoristisuus. Kirjoissa huumori ei jotenkin iske.Kari Aittomäki kirjoitti: kirjavinkki:
Röde Orm.
Kaksi sanaa jotka jo itsessään toimivat pakkoruotsin perusteena.
Molemmat kirjat, joita on siis kaksi, ovat juuri saaneet uusinatapainoksensa samoihin kansiin. Kannattava hankinta.
Niin, se suomennoskin on mainio.
Kaverit on kyllä tuota kehuneet ja painostaneet lukemaan. On kuulemma mieleenpainuva teos.
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 6831
- Lauteille: Elokuu 2005
No on kai se siinä mielessä, että se on death metal bändi.
Siksipä myös sanoitukset voivat vaikuttaa hassuilta. Se örinä tekee asioista vähän erilaisia sanoituksia ajatellen. Tai tällä kertaa pitäisi ehkä puhua jostain kirkumisen ja örinän sekoituksesta.
Death metal on humoristista yleensä jopa sen kuuntelijoiden (kuten minä) mielestä. Metalli ei ole kalkkiksien hommaa.
Viimeiset sanat tuosta voi vaikuttaa aika oudoilta, koska tuo on irroitettu asiayhteydestä eli muusta kappaleesta.
Siksipä myös sanoitukset voivat vaikuttaa hassuilta. Se örinä tekee asioista vähän erilaisia sanoituksia ajatellen. Tai tällä kertaa pitäisi ehkä puhua jostain kirkumisen ja örinän sekoituksesta.
Death metal on humoristista yleensä jopa sen kuuntelijoiden (kuten minä) mielestä. Metalli ei ole kalkkiksien hommaa.
Viimeiset sanat tuosta voi vaikuttaa aika oudoilta, koska tuo on irroitettu asiayhteydestä eli muusta kappaleesta.
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 6831
- Lauteille: Elokuu 2005
Todellakin samaa mieltä. Siinä kirjassa olikin tiivistettynä kaikki se, jonka olen havainnut jo ennen havahtumistakin.Psi Fong kirjoitti: Silti ehkä paras ja virkistävin lukukokemus millä mittapuulla hyvänsä mitattuna on mielestäni Anthony de Mellon 'Havahtuminen', suositttelen lämpimästi kaikille, etenkin rahan perässä juoksijoille ja kiihkouskovaisille.
...mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 19115
- Lauteille: Helmikuu 2005
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Kari Aittomäki ja 213 kurkkijaa