Kielet

[Kaptah]

Englantia ok-tasolla
Ruotsia vähän (lukio)
Rauman alkeet
Italiaa vähäsen
Muutama sana Japania ja Koreaa
Kroatiassa saisin kaljan tilattua

[Olli Suominen]

Suomi sujuu yllättäen.

Englanti vaivatta, joskin puhun niin pahaa jenkkielokuvaslangia että välillä hävettää.

Saksan luin aikoinaan pitkänä ja opettelinkin sitä ihan tosissani. Nyt ei ole tosin jokuseen vuoteen tullut enää luettua, niin on etenkin sanasto alkanut unohtua. Pitäisi vähän kerrata.

Ruotsi sujuu jotenkuten. Ymmärrän melko paljon, mutta puheen tai tekstin tuottaminen itse on vaikeaa. Tänä syksynä pitäisi suorittaa pakollinen opintoihin kuuluva ruotsinkurssi, se jännittää ihan huolella

Kiinaa on tullut luettua pääaineeseen liittyvänä nyt 4 vuotta, joista viimeisin Pekingissä. Sujuu ihan kohtuullisen hyvin.

Seuraavana projektina on tosiaan tuo ruotsi. Mutta keväällä ajattelin sitten saksaa kertailla, sitä odotan todella. Kiinasta olen oikeastaan kaiken lukenut, mitä Suomessa voi lukea. Nyt pitää vaan hengailla kinkkien kaa ja pitää kielitaitoa yllä.

Venäjää, koreaa ja tsekkiä olisi kiva oppia.

[Mika]

Portugalin kielen oikeinkirjoitus aiotaan muuttaa samanlaiseksi kaikkialla maailmassa, kertoo espanjalainen El País -lehti. Tähän asti osa oikeinkirjoitussäännöistä on ollut erilaisia esimerkiksi Portugalissa ja Brasiliassa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Por ... 94?ref=rss" onclick="window.open(this.href);return false;


Questao, hyvä vai huono asia?

[Mika]

Karu meininki, mutta toisaalta ymmärrettävää.

Kuluvan vuoden aikana jo noin 650 latvialaista on saanut rangaistuksen valtion kielilain rikkomisesta.

Viranomaisten mukaan yleisin rikkomus on se, ettei henkilö käytä riittävästi latvian kieltä työssään. Näitä rangaistuksia on jaettu yli 400. Toiseksi yleisin rike on, ettei kauppojen myymien tavaroiden mukana ole tullut latviankielistä käyttöopasta tai takuutodistusta.

Kielilain mukaan valtion ainoa virallinen kieli on latvia. Se edellyttää, että ihmisten on voitava aina hoitaa viranomaisasiansa ja muut julkiset toimensa, kuten kaupassa asioinnin, latviaksi. Myös kaikki viralliset asiakirjat, ilmoitukset ja kyltit on oltava latviaksi.

Latviassa asuu suuri venäläisvähemmistö, joten venäjää käytetään varsin paljon. Toisaalta myös englannista kulkeutuu latviaan paljon lainailmaisuja, joiden käyttöä kieliviranomaiset pyrkivät karsimaan.

[taikuri]

Suomi: Äidinkieli
Englanti: Lähes kuten äidinkieltäni
Ruotsi: Tyydyttävästi
Venäjä: välttävästi (toisinaan huomaan yhteyksiä Serbokroatiaan)
Heprea: Niukasti, mutta toimeen tulee
Arabia: Niukasti, mutta toimeen tulee
Saksa: Niukasti mutta toimeen tulee
Japani: Alkeita opettelen

[SkaNestori]

Karu meininki, mutta toisaalta ymmärrettävää.

Viranomaisten mukaan yleisin rikkomus on se, ettei henkilö käytä riittävästi latvian kieltä työssään.

Sen mitä itse riigassa tullut vaellettua niin ajattelin heti tämän kielilain toimivan toiseen suuntaan

Ei siellä mitenkään määrättömän paljoa sitä paikallista kieltä kuulunut tiettyjen katujen varsilla. Aika vahvasti venäjävoittoista oli kyllä puhemaisema. Itsekin kyllä ymmärrän tuon lain ja rangaistukset. Vaatii varmasti useita vuosia lakipykälien vahtimisia että saavat yleisen kielenkäytön vastaamaan sitä mitä se oli ennen k.o. tilanteeseen johtavia tapahtumia.

Erään paikallisen mielestä venäjänkielen jatkuva Riigan kaduilla kuuluminen söi pahasti heidän omaa identiteettiään - vertasipa sitä jopa pahemmaksi källiksi kuin itse takavuosien siirtoja ja uudisasutuksia kuin tuota nykytilannetta jossa joissain paikoissa ei voi puhua äidinkiltään, vaan sitä lainasellaista pitää opetella...

[AlexMachine]

Intialaisten englannin kyllä tunnistaa vielä paremmin. Kyllä se vaan on ihan samanlaista ku Apu Nahasapeemapetilonin.

No, sama se on sakemanneilla ja ranskiksillakin... Niille tuntuu olevan erityisen hankala päästä eroon oman kielensä lausunnasta ja korostuksesta.
"Und zis is ze bus stop, ja?"
"Oui, böt I prefööör tö take tö trrrein."

Sitten taas toisaalta hollantilaiset puhuu todella selkeää ja neutraalia englantia.

Asiaa sivuten. Hollanin täytyy olla todella selkeä kieli koska eräässä tv-haastattelussa näin Jari Litmasen puhuvan todella selvää ja sujuvaa Hollantia, Suomen kanssahan Jarilla ei aina näin ole ..

[Questao]

Hei!

Portugalin kielen oikeinkirjoitus aiotaan muuttaa samanlaiseksi kaikkialla maailmassa, kertoo espanjalainen El País -lehti. Tähän asti osa oikeinkirjoitussäännöistä on ollut erilaisia esimerkiksi Portugalissa ja Brasiliassa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Por ... 94?ref=rss" onclick="window.open(this.href);return false;

Questao, hyvä vai huono asia?

Kai se ihan hyvä asia on, sillä Portugalin portugalin ja Brasilian portugalin erot oikeinkirjoituksessa ovat aika triviaaleja. Euroopan versiossa käytetään paljon aksentteja, joilla ei oikeastaan ole merkitystä, koska joku muukin sääntö kertoo saman asian kuin aksentti. Eli kyllä tämän pitäisi selventää joitain yksittäisiä sanoja ainakin. Tuskin tämä mitään aivan hillitöntä uudistusta kuitenkaan tarkoittaa, sen verran samanlaisia nämä eri murteet ovat, jos niin voi sanoa. Pilkun viilausta siis, kirjaimellisesti.

- Q.

[Ronin]

Nyt on venäjän opiskelu työn alla. Ei ihan nollasta tarvi lähteä, mutta ei ne kyrilliset silti ihan hallussa ole. Onneksi löysin kaksi venäläistä "tuutoria" auttamaan rutinoitumisessa ja sanavaraston kasvattamisessa.

Kotoa löytyy Pimsleur, jota en ole vielä ruvennut käyttämään (pitäisi ripata mp3:ksi ja heittää puhelimeen niin voisi bussimatkat kuunnella), mutta Penguin New Russian Language Course on osoittautunut oikein hyödylliseksi kun on ennemmin kielioppipohjainen kuin fraasipohjainen, eli ensin opetellaan kielen periaatteet ja sitten ruvetaan käyttämään sitä.

Vähän kierrän tuota sääntöä käyttämällä venäjää jo nyt maileissa, mutta katsotaan nyt josko syksyllä pääsisi koulussa peruskurssillekin.

[bodyguard]

http://how-to-learn-any-language.com/e/index.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuosta nettisivusta tuli mieleen etta yksi aika usein kuultu vaite on etta itsekseen ei pysty opiskelemaan kielia. Tuohan ei pida lainkaan paikkaansa vaikka toki avuksi on jos pystyy muiden kanssa juttelemaan jne. Tiedan useampia ihmisia jotka ovat itsekseen opiskellut kielia ja osaavat niita hyvin (tunnen eraan puolalaisen tyton joka on kaymatta kertaakaan millaan kielikurssilla ja asumatta koskaan muualla kuin puolassa opiskellut ruotsia ja tanskaa niin etta osaa niita molempia sujuvasti).

[Mika]

Literary Arabic is expressed in the brain of an Arabic speaker as a second language and not as a native language. This has been shown in a new study by Dr. Raphiq Ibrahim of the Edmond J. Safra Brain Research Center for the Study of Learning Disabilities at the University of Haifa's Department of Learning Disabilities.

"The cognitive disparity between the two languages is similar to the difference between a native and a second language. This offers an explanation for the objective and day-to-day difficulties that confront Arabic-speaking students when attempting to learn to read the non-spoken language," the researcher explains. The new study has been published in the Journal of Psychology Research and Behavior Management.

[AMH]

Mielenkiintoinen artikkeli. Voisi olettaa, että samankaltaista ilmiötä olisi jossain määrin havaittavissa myös kielissä joiden kirjoitettu asu eroaa paljon puhutusta. Siitähän tuossa ilmeisesti on kyse, että kirjakieli eroaa huomattavasti puhutusta.

[Poista käyttäjä 3276]

http://how-to-learn-any-language.com/e/index.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuosta nettisivusta tuli mieleen etta yksi aika usein kuultu vaite on etta itsekseen ei pysty opiskelemaan kielia. Tuohan ei pida lainkaan paikkaansa vaikka toki avuksi on jos pystyy muiden kanssa juttelemaan jne. Tiedan useampia ihmisia jotka ovat itsekseen opiskellut kielia ja osaavat niita hyvin (tunnen eraan puolalaisen tyton joka on kaymatta kertaakaan millaan kielikurssilla ja asumatta koskaan muualla kuin puolassa opiskellut ruotsia ja tanskaa niin etta osaa niita molempia sujuvasti).

Juu ei tosiaan pidä paikkaansa, ite ne opiskellaan tehokkaastikin jos vaan intoa riittää. Nimim. enkkua innolla yksin taittanut, jo ennen ala-astetta.

[MikaR]

Literary Arabic is expressed in the brain of an Arabic speaker as a second language and not as a native language. This has been shown in a new study by Dr. Raphiq Ibrahim of the Edmond J. Safra Brain Research Center for the Study of Learning Disabilities at the University of Haifa's Department of Learning Disabilities.

"The cognitive disparity between the two languages is similar to the difference between a native and a second language. This offers an explanation for the objective and day-to-day difficulties that confront Arabic-speaking students when attempting to learn to read the non-spoken language," the researcher explains. The new study has been published in the Journal of Psychology Research and Behavior Management.

Muistaakseni luin jostain, että arabian murteet eroavat toisistaan yhtä paljon kuin latina-pohjaiset kielet, ja ymmärrettävyys olisi siis paikoin luokkaa portugali-ranska -tason eroavaisuuksia. Tämän pohjalta en pidä yhtään merkillisenä, että kirjakieli-arabia on kuin toinen kieli, sillä sitä se käytännössä on.

Omasta kielitaidosta.

Suomi äidinkieli, eli menee.

Englanti sujuu niin hyvin, että pystyn kommunikoimaan sekä kirjallisesti että suullisesti, mutta vähän petrattavaa olisi, kun kirjojen lukemisesta englanniksi meinaa tulla mitään, kun vieraita sanoja säännöllisesti ilmestyy, eikä sanakirjaa jaksa olla koko aikaa avaamassa, varsinkin kun varsinainen juoni ei mene ohi. Hölmöä kuitenkin kirjoja lukea englanniksi, jos päästää kaikki vivahteet ohitse.

Ruotsiksi pystyn kommunikoimaan juuri minimitasolla suullisesti (tuskin sitäkään vähää, jos en olisi aikoinaan suomenruotsalaisen kanssa seurustellut), mutta tekstin kanssa on enemmän ongelmia. Hitaasti sujuu tekstikin, mutta en kovin vahvaksi uskalla kehua ruotsin taitoani. Kielioppi tulee yhtenään oikein fiiliksen, ei tiedon mukaan. Minimillä mennään, sanasto heikko.

Italiasta kävin peruskurssin lukiossa, mutta siitä on kauan eikä kurssi muutenkaan mennyt ihan putkeen. Aivan alkeet siis hanskassa. Pitäisikin kerrata.

Japanin kurssin lukion lopulla vetäisin, ja tästä jäi hanskaan kanamerkit ja hieman alkeita. Uteliaisuuttani opiskelin kieltä vielä pidemmälle itsenäisesti hetken, että parikymmentä kanjia, kanat ja perussanoja sekä pari fraasia hanskassa.

Kaksi vuotta sitten kävin venäjän peruskurssin, ja kieli ei lopulta ollutkaan niin vaikeaa kuin olisi luullut, ainoastaan Ж- ja Щ-merkkien lausumiset tuottavat edelleen ongelmia. Valitettavasti kieltä ei opeteta tämän pidemmälle, ja mielessä on käynyt itsenäisesti kielen opiskelun jatkaminen.

Tosin se idea kaatui siihen että tarjoutuikin espanjan peruskurssi, minkä päälle vielä jatkokurssi. Tämä onkin siis kaikkien opiskelemieni kielien joukossa ainut, jossa osaan enemmänkin kuin aivan alkeet, ruotsi ja englanti poislukien siis. Valitettavasti jatkokurssin jälkeen tämäkään ei jatkunut ja jäi tämäkin kesken toistaiseksi.

Useamman vuoden minua kiinnosti opiskella kiinaa, ja tänä syksynä siihenkin suotiin mahdollisuus, mutta sanonpa vain, että tämä on ylivoimaisesti vaikein kieli mitä olen opiskellut. Mitä vaatimattomat Щ tai Ж merkitsevät kiinan suhuäänteiden rinnalla. En oppinut ääntämään puoliakaan, mutta toonit opin jotenkuten. Siihen päälle se, että kaikki kiinan sanat ovat tavun mittaisia, kirjoitetaan han-merkeillä ja pinyin-transliteraatio tulee lausua suomalaisen vinkkelistä aivan ihmeellisesti. Ei siinä, mielenkiintoinen kieli, mutta hieman liian haastava.

Useita kieliä siis on tullut opeteltua elämän aikana, mutta mistään kielestä ei täälläpäin tarjota peruskurssia (korkeintaan yksi jatkokurssi) enempää, ja se on sääli. Kahdeksan kieltä opeteltuna, joista kolmella pystyn selviytymään, yhdellä keskustelemaan hyvin rajoitettuja keskusteluja ja neljällä heittelemään muutamia fraaseja.

Seuraavaksi pitäisikin sitten päättää mitä tekisin seuraavaksi. Parantaisinko ruotsinkieltä täydentämällä sanastoa, jatkaisinko espanjaa, kun kerran hyvään alkuun on päästy? Toisaalta venäjä on aidosti hyödyllinen kieli suomessa, ja mielenkiintoa senkin puoleen olisi. Nämä idän kielet toisaalta kiinnostaisivat, mutta toisaalta taas muistelemalla pariatuhatta kirjainmerkkiä saavat kiinnostumaan enemmän eurooppalaisiin kieliin.

Jotenkin hassua, että olen opiskellut suurin piirtein kaikkia mahdollisia kieliä, paitsi niitä perus toisia vieraita kieliä: ranskaa ja saksaa. Ehkä jonain päivänä, muttei nyt.

Kielet kiinnostavat siis kovasti jo pelkästään niiden itsensä takia, ei pelkkinä kommunikoinnin välineinä. Kielitiede on sinänsä hyvin mielenkiintoista, ja pitäisi jopa harkita alan opiskelua.

[Benu]

Ruotsi - Äidinkieli
Suomi - Ymmärrän, kirjotan ja osaan puhua
Englanti - Melko sujuvaa. Opiskellu ala-asteelta asti.
Saksa - Hyvät perusteet, voin kattoa esim. saksalaisen leffan ja tajuan mitä tapahtuu. Puhua osaa, taivutukset menee väärin, mutta saan viestin perille. Ylä-asteen ja lukion opiskelin. Pitää lukea tota vielä 6op (otan sen peruskurssin) jotta voin valmistua maisteriksi.
Portugali - Ymmärrän jotaan, kun luen niin tunnistan jotaan sanoja, mutta jos ne kirjotetaan eri tavalla miten lausutaan ni oon ihan pihalla (mitä nyt olen muutenki ku puhutaan). Ite vaan kuunnellu nauhoja ja pelannu semmosia muistipelejä. Yksinkertaset fraasit vielä menee hyvin
Norja - Ihan ok, entinen työkaveri oli Norjalainen. Häneltä opin paljon, mutta enemmänki semmosta ruotsinnorjaa väännän

Siinäpäs mun kielitaidot on. Vahvimmat toki nuo kolme ylintä. Saksaa ja portugalia haluasin oppia paremmin, mutta oon niin laiska. Jos lähden portugaliin treenaamaan, niin on kyllä ihan pakko muuttaa Maunoselle asumaan, ni se saa opettaa sit