Utu, Momo, Ly, Rae - Sukupuolineutraaleista nimistä tuli buumi
Kuva: MARJAANA VARMAVUORI
Elina Venesmäen mukaan monet pitävät hänen lastensa nimiä kauniina. Lasten nimet ovat Kuura ja Pii. Monella on myös selvä käsitys siitä, kummalle sukupuolelle nimi kuuluu.
VIIHDE
22.10.2012 13:40, Päivitetty: 22.10.2012 13:45 Kommentoi 46
Yhä useammat vanhemmat haluavat antaa lapselleen nimen, joka ei suoraan paljasta kantajansa sukupuolta.
Kun Elina Venesmäki odotti esikoistaan, oli talvi.
– Silloin mietin talveen liittyviä luonnonilmiöitä.
Venesmäki ihastui Kuura-nimeen.
SUKUPUOLINEUTRAALEJA NIMIÄ
Ruska, Utu, Tiuhti, Myrsky, Paju, Saarni, Kevät, Airut, Hami, Vilka, Kataja, Ille, Seri, Tammi, Soma, Kullero, Ruu, Ervi, Tuisku, Kuu, Aurinko, Nilla, Tuli, Eelia, Noe, Essa, Dara, Lumo, Aali, Ellis, Juno, Kaiho, Eedi, Reita, Emme, Venni, Karo, Noa, Jessi, Mitja, Runo, Liekki, Sassa, Pette, Asla, Eka, Eeti, Oma, Juno, Mille, Miska, Hippu, Salama, Elmi, Dana, Ilo, Nuka, Ensi, Talvi, Ellis, Rae, Pii, Eeri, Lahja, Emeli, Misa, Emili, Niki, Valo, Devi, Peeta, Niika, Kaari, Momo, Alla, Oka, Noel, Sani, Ariel, Mietti, Eeti, Helle, Aalo, Eri, Indigo, Kide, Lei, Nevin, Nikola, Sana, Sire, Viima, Eeri, Sävel, Niila, Soini, Aala, Muisto, Vanja, Jo, Aale, Hani, Eedi, Camille, Adi, Lemmi, Mara, San, Nyyrikki, Heine, Marin, Sai, Love, Aleksa, Nikita, Sela, Rani, Muuse, Terje, Nima, Opri, Manna, Alvi, Sasa, Laine, Orla, Ami, Rene, Heile, Reine, Kara, Musse, Anis, Sirius, Hille, Ara, Margo, Ly, Esra, Marjus, Min, Karli, Helgi, Hannan, Essa, Hua, Vendi, Ila, Maininki, Sasha, Simri, Tiera, Varma, Toive, Veini.
Lähde: Vauva- ja Meidän perhe -lehtien keskustelupalstat. Kaikki nimet on tarkistettu Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Kaikkia nimiä on annettu viime vuosikymmeninä sekä tytöille että pojille.
Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden määrittää omaa minuuttaan.”
Raskausaikana heräsi myös vastareaktio lapsen sukupuolen korostamiselle. Odottavalta äidiltä kyseltiin usein tietääkö hän jo lapsen sukupuolen.
– Se tuntui järjettömältä, koska itse mietin lähinnä sitä, pysyykö lapsi hengissä ja toiset halusivat tietää tuollaisen asian, Venesmäki muistelee.
Kun vauva syntyi, alkoivat neuvottelut nimestä. Esikoisen nimeksi tuli kuin tulikin lopulta Kuura.
– Aika pitkään puhuin sitä läpi. Esillä oli muitakin nimiä, myös sellaisia, joista sukupuoli olisi käynyt selvemmin ilmi, Venesmäki kertoo.
– Olisi kuitenkin ollut hankalaa antaa lapselle selkeästi maskuliininen tai feminiininen nimi. Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden määrittää omaa minuuttaan.
Perheen toisesta lapsesta tuli Pii.
Nimilaki sanoo, ettei tytölle saa antaa miehen tai pojalle naisen nimeä.
Venesmäki harmittelee joidenkin maistraattien omaksumaa käytäntöä, jossa jokin sukupuolineutraalina syntynyt nimi ”lukitaan” jommalle kummalle sukupuolelle. Kyseistä nimeä ei enää sallita toisen sukupuolen edustajalle.
– En usko kenenkään haluavan, että hänen lapsensa jää vaikkapa nyt ainoaksi pojaksi, jolle on annettu tytön nimeksi myöhemmin määrättävä nimi.
Ainakaan Helsingin maistraatilla ei ole selkeää sääntöä, jonka perusteella nimi päätettäisiin vain toiselle sukupuolelle sopivaksi.
– Jos nyt nimi on annettu vain yhdelle toisen sukupuolen edustajalle ja toista on tosi paljon enemmän, sitten nimeä ei hyväksytä, tarkastaja Jouni Aarnikko Helsingin maistraatista sanoo.
– Jos tapaus on epäselvä, pyydämme lausunnon nimilautakunnalta. Helsingissä tällaisia tapauksia tulee kuitenkin harvoin.
Pitääkö sukupuolen käydä ilmi nimestä? Kerro oma mielipiteesi ja osallistu keskusteluun.
”TYTTÄRESTÄ EI OLE HALUTTU PERTTIÄ”
Marjaana VarmavuoriOikeusministeriön alaisen nimilautakunnan sihteerin Juhani Ketomäen mukaan ei ole olemassa mitään virallista linjaa, että sukupuolineutraaleja nimiä yritettäisiin korvamerkitä.
– Lähtökohta on, että kun nimi on uinut tuohon käyttöön, ei siitä pyritä tekemään väkisin naisen tai miehen nimeä, hän sanoo.
– Käytäntö on liukunut koko ajan vapaammaksi. Samoin kuin muiden lakien kohdalla, oikeuskäytäntö muuttuu.
Ketomäki ei näe mahdottomana, että kontrollista luovuttaisiin jossain vaiheessa kokonaan.
– Nimien antaminen on aika rutiinihommaa. Nimilautakuntaan asti tulee vuosittain kuutisenkymmentä etunimiasiaa, Ketomäki kertoo.
– Vastaan ei ole tullut tapauksia, joissa vanhemmat olisivat halunneet antaa lapselleen vastakkaisen sukupuolen käyttöön vakiintunutta nimeä. Kukaan ei ole esimerkiksi halunnut tyttärestään Perttiä.
