Valvoja: Valvoja
Yhdeksän suden laumaa karkotettiin eilen asutuksen läheltä Hämeenlinnan Rengon taajamassa, kertoo poliisi. Lauma oli lähimmillään vain noin 50 metrin päässä asuinrakennuksesta. Suurriistavirka-apu karkotti susia muun muassa laukauksilla. Suurin osa laumasta lähti laukausten jälkeen pakosalle.
Mika kirjoitti:Olivat nämä susia tai susikoiria, kyllähän se alkaa kuumottaa, kun tuollainen lauma on noin lähellä.
Yhdeksän suden laumaa karkotettiin eilen asutuksen läheltä Hämeenlinnan Rengon taajamassa, kertoo poliisi. Lauma oli lähimmillään vain noin 50 metrin päässä asuinrakennuksesta. Suurriistavirka-apu karkotti susia muun muassa laukauksilla. Suurin osa laumasta lähti laukausten jälkeen pakosalle.
Suurin osa karkasi, mutta mitä ne muut tekivät?
Biologiassa lajikäsiten on nykyään paljon laajaa-alaisempi kuin se pystyykö lisääntymään keskenään. Kojootti ja susi ovat selkeästi omanlaisia elukoita erialaisinen laumakäyttäytymisineen ja elinympäristöineen ja silti pystyvät saamaan lisääntymiskykkyisiä poikasia. Aasin ja hevosin risteymät ovat joskus lisääntymiskykyisiä. Laji on hankalampi käsite. tuo lisääntymiskyky on varsinkäyttökelpoinen varmaan evoluutio tutkimuksessa mutta muuhin käyttööns siitä ei oikein oleMtJ kirjoitti:Tilanne on siis sama, kuin koettaisi verrata kahta kanaa toisiinsa, kumpi on kanamaisempi (teki mieleni kirjoittaa, että kanempi).
Geeni-analyysejä on tehty. Perhon salakaatotapauksessa näytteitä tutkittiin Oulun yliopistossa ja Venäjän tiedeakatemiassa Moskovassa. Oulun yliopiston mukaan puhtaita susia, venäläisten mukaan selviä koirasusia.PetriP kirjoitti:Onko tästä sekarotuisuudesta jotain konkreettista todistetta? siis viakka geeni-analyysejä. On varmaan jokunen hybridi, mutta väite että koko kanta on hybridiä vaatisi melkoiset todisteetMtJ kirjoitti:otka on suurelta osin sekarotuisia
Aiemmin 16 vuotta Helsingin Yliopiston Luonnontieteellisen Museon pääkonservaattori Eirik Granqvisti. Österbottens Tidning. kirjoitti:
Sain tänään Metsästäjä -lehden ja huomasin, että asiat etenevät ja muuttuvat ajan saatossa. Ennen vanhaan susi oli suden näköinen, mutta nykyään asialla ei ole niin väliä.
Tuoreimman Metsästäjä -lehden kansikuva näyttää noita suosittuja ja suloisia kylärakkeja, jotka saavat hoitaa suden virkaa ja joita tutkijamme hinnalla millä hyvänsä puolustavat susikannan geneettisen puhtauden takia. Tuskin kuitenkaan tietävät, minkä näköinen oikea susi todellakin on.
Olen yhtä mieltä heidän kanssaan siitä, että nuo kylärakit ovat tärkeitä siitoseläimiä, kun halutaan kehittää kylärakkikantaa eikä susikantaa. Minun on myös tunnustettava, että kansikuvan kylärakissa on enemmän sutta kuin kuuluisassa ruotsalaisessa, pystykorvan keltaisessa rakissa, joita ruotsalaiset suojelevat.
Aidon ruotsalaisen suden pitää luonnollisesti olla keltainen sielua myöten, mutta mitenköhän meinaavat kasvattaa siihen sinistä väriä, sitä en oikein ymmärrä. Sekin lienee tulossa. Suomessa pärjäämme joka tapauksessa vähemmällä, kun voimme jättää pois sinisen värin.
Turkin rakenteen ei senkään tarvitse olla kuin sudella, mikä aikaisemmin oli vaatimuksena. Sitähän mainittu kansikuva myöskin osoittaa. Ehdotankin, että toimitus seuraavan kerran valitsee kansikuvaksi oikean suden eikä kylärakin olkoonkin, että kuvan kylärakki on suloinen.
Näen jo silmissäni kuinka tutkijat nousevat mahtavina ja teennäisellä paatoksella läiskimään ja saarnaamaan oikeata ja totista uskontoaan DNA -raamattu käsissään, jotta minä ja monet muut välittömästi heittäytyisimme rukousasentoon kohti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta, susitutkinnan Mekkaa.
Toki myönnän, että DNA on mahtava työväline, jolla voidaan selvittää lajien eroja ja yksilöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Näin voimme heti vahvistaa, että susi Metsästäjälehden kansikuvassa, mummun suloinen rakki ja palkittu Jämtlannin pystykorva kaikkien muiden kesyjen koirien tavoin on sukua sudelle. Mikään laboratorio maailmassa ei ole varmuudella kyennyt sanomaan, että eläin on puhdasrotuinen susi tai suden ja koiran risteytys DNA -tutkimuksen avulla, vaan kaikki tutkijat pitävät tärkeänä täydentää DNA -tutkimusta kallon luustotutkimuksella ja tutkimalla kyseisen eläimen ruumiinrakennetta. Pystymme DNA:n avulla toteamaan, että mummun kylärakilla ja kuvan sudella on yhteisenä esi-isänä siperian laika. Silti tarvitaan koiranäyttelyissä tuomareita, jotta mummun suloista kylärakkia ei sekoiteta rotupuhtaaseen jämtlannin pystykorvaan, vaikka molemmat koirat DNA -tutkimuksessa ovat toistensa kaltaisia.
Niille, jotka epäilevät sanomaani ja kaikille niille tutkijoille, jotka pian alkavat saarnata DNA:sta, minulla on tehokas lääke. Menkää Ähtärin eläinpuistoon katsomaan, minkälainen oikea susi on, mutta tehkää se pian ennen kuin sielläkin aletaan jalostaa kylärakkeja.
Olipahan elämä ennen vanhaan yksinkertaisempaa, kun susi oli susi ja koira oli koira.
http://www.taajamasusi.com/images/pdf/c ... nqvist.pdfMarkkuT kirjoitti:Onko Granqvist tuo "muuan maisteri, joka ilmoitti pikakouluttaneensa itsensä susispesialistiksi"?
http://www.susilauma.fi/9-blogit/256-pe ... -ja-huonoa
Perhon salakaadoista käytävässä oikeudenkäynnissä kiistellään suden ja koirasuden erottamisesta dna-menetelmällä. Oulun yliopiston biologian laitoksen professori Jouni Aspi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Perhossa talvella 2013 tapahtuneista sudentapoista syytetyt väittävät oikeudessa metsästäneensä koirasusia. Puolustuksen mukaan koiria ja susia ei voi erottaa dna:sta vaan olisi pitänyt tehdä morfologisia tutkimuksia. Ne on tosin tehty kalloista, ja tapetut ovat testien perusteella susia.
Päteekö edelleen käsitys, että koira ja susi ovat samaa lajia, professori Jouni Aspi?
Pätee. Sama laji, eri alalaji.
Pystytäänkö nisäkkään laji ja alalaji määrittämään dna:sta?
Susi ja koira erosivat toisistaan ainakin 10 000 vuotta, ehkä jo 30 000 vuotta sitten. Se on riittävä aika, jotta eroja kehittyy, ja erot näkyvät dna:ssa. Tästä on paljon tutkimuksia eri Euroopan maista ja Yhdysvalloista.
Dna:n perusteella pystytään erottamaan toisistaan koirien rodut, siis hyvin pienet erot, joten olisihan se perin merkillistä, ettei pystyttäisi erottamaan koiraa ja sutta. Koira ja susi ovat erkaantuneet toisistaan paljon aikaisemmin kuin koirarodut jalostettiin.
Millaiseen aineistoon Oulun yliopisto susimäärityksissään nojaa?
Meillä on [näytteinä] 400 sutta ja lisäksi historiallista aineistoa 1800-luvulta lähtien.
Suomessa levitetään väitettä, ettei meillä ole lainkaan susia, vaan pelkkiä koirasusia. Miltä se kuulostaa?
Olemme verranneet nykyistä susipopulaatiota näytteisiin 1800-luvun lopulta lähtien. Ei näy äkillisiä muutoksia eikä risteytymiä koiran kanssa. Euroopan laajuisissa tutkimuksissa on ollut myös Suomen susinäytteitä, eivätkä suomalaiset sudet poikkea itäeurooppalaisista susista.
Onko dna-määrittämisestä kiistelty koko menetelmän käytön ajan vai onko tämä myöhempien aikojen ilmiö?
Eiköhän se ole myöhempien aikojen tuote. Ensimmäiset tutkimukset koirien ja susien erottamisesta dna-menetelmin tehtiin jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten.
Teksti: Mikko Niskasaari
puhdasta juridiikkaa. Koira-susi on vieraslaji joka EU direktiivin mukaan pitäisi poistaa luonnosta. Siksipä sitä argumentoidaan metsästäjä puolella, jopa sellaisella vimmalla että osa uskoo itsekkin asiaansaluupää kirjoitti:Kelpaako tällaisen antikristuksen ja perkeleen kätyrin näkemys? En oikein ymmärrä miksi tämä koirasusi näkökulma on jotenkin olennainen. En epäile etteikö niitäkin olisi tuolla luonnossa. Käsittääkseni jopa epäpyhät tahot ovat välillä todenneet joitain yksilöitä sellaisiksi.
Pitäisikö nyt kaikki ampua päiviltä koska ovat kuitenkin epäpuhtaita koska joku isoiso...äiti tahi -isä on ollut joskus rotupetturi vai?
http://yle.fi/uutiset/3-7638954Puolustus on teettänyt Perhon näytteistä omat tutkimuksensa ulkopuolisessa laboratoriossa, tulokset ovat erilaiset kuin Oulun yliopiston testit.
– Ero johtuu laitteistojen skaalauksesta. Sitä voisi verrata lämpötilan mittaamiseen celsius- ja fahrenheit-mittareilla. Luvut ovat erilaisia, mutta kummatkin ovat oikeassa, selitti Aspi.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 136 kurkkijaa
