Mitä älykkyys on?

[Paappa]

ylipotkijamuokkaus: lähti täältä

Maailman tyhmimmät ihmiset muistaakseni löytyvät tuolta Papua-Uusi Guinea ... mikä lie alue nyt onkaan, vyöhykkeeltä.

Tulipa tuosta mieleen, jos on hyvin sopeutunut elämään tuollaisella seudulla, osaa hankkia ruokansa paremmin kuin muut, selviää näiden heimojen välisistä rähinöistä ja hankkii mainetta ja omaisuutta (sielläpäin omaisuus mitataan sikojen määrässä), niin onko se osoitus älykkyydestä? Voimmeko me oman kulttuurimme mittapuulla tuomita tällaisen ihmisen tyhmäksi?

[Janne Puputti]

Voimmeko me oman kulttuurimme mittapuulla tuomita tällaisen ihmisen tyhmäksi?

Sanoisin, että arvio pitää tehdä nimenomaan siinä merkityksessä, kuin miten arvioitsijan edustama kulttuuri jonkin ominaisuuden ymmärtää. Arvioinnin tulos täytyy sitten vaan suhteuttaa siihen ja koittaa ymmärtää miten se suhtautuu todellisuuteen. Kyllähän sitä voi sanoa ihmistä kauniiksikin, vaikka jonkin muun kulttuurin puitteissa ko. henkilö olisi kuinka ruma. Arviohan toki sinällään on suhteellinen, mutta suhteellinenkin arvio voi olla oikea. Jopas oli....

[Mika]

Maailman tyhmimmät ihmiset muistaakseni löytyvät tuolta Papua-Uusi Guinea ... mikä lie alue nyt onkaan, vyöhykkeeltä.

Tulipa tuosta mieleen, jos on hyvin sopeutunut elämään tuollaisella seudulla, osaa hankkia ruokansa paremmin kuin muut, selviää näiden heimojen välisistä rähinöistä ja hankkii mainetta ja omaisuutta (sielläpäin omaisuus mitataan sikojen määrässä), niin onko se osoitus älykkyydestä? Voimmeko me oman kulttuurimme mittapuulla tuomita tällaisen ihmisen tyhmäksi?

Ei kai kukaan ole mitään tuomitsemassa, ja yksilötasolla älykkyys voi olla hyvinkin teoreettista.

Tuollaiset asiat on tietenkin g-arvossa otettu huomioon.

http://en.wikipedia.org/wiki/General_in" onclick="window.open(this.href);return false; ... nce_factor

[bob]

Maailman tyhmimmät ihmiset muistaakseni löytyvät tuolta Papua-Uusi Guinea ... mikä lie alue nyt onkaan, vyöhykkeeltä.

Tulipa tuosta mieleen, jos on hyvin sopeutunut elämään tuollaisella seudulla, osaa hankkia ruokansa paremmin kuin muut, selviää näiden heimojen välisistä rähinöistä ja hankkii mainetta ja omaisuutta (sielläpäin omaisuus mitataan sikojen määrässä), niin onko se osoitus älykkyydestä? Voimmeko me oman kulttuurimme mittapuulla tuomita tällaisen ihmisen tyhmäksi?

Ei kai kukaan ole mitään tuomitsemassa, ja yksilötasolla älykkyys voi olla hyvinkin teoreettista.

Tuollaiset asiat on tietenkin g-arvossa otettu huomioon.

http://en.wikipedia.org/wiki/General_in" onclick="window.open(this.href);return false; ... nce_factor

Joka wikinkin mukaan on ristiriitainen ja vain Ameriikkalaisten psykometrikkojen suosima mittari.

[Mika]

Joka wikinkin mukaan on ristiriitainen ja vain Ameriikkalaisten psykometrikkojen suosima mittari.

Wikissä esitetään mm. Gouldin vastalause, mutta hänhän oli tunnettu relativisti.

G-arvo on suhteellisen uusi asia. Suomea tässä asiassa ei muutenkaan voi käyttää esimerkkinä, sillä kaikki muistamme tapaus Vanhasen. Yhteiskuntamme on muutamassa asiassa hyvin alikehittynyt. Näitä asioita ovat mm. huumevalistus ja älykkyystutkimus kokonaisuudessaan. Jahka vanhoilliset päättäjät ja muissa valta-asemissa olevat poistuvat luonnollisesti, asiat varmasti muuttuvat. Uskon tulevaisuuteen.

[bob]

Joka wikinkin mukaan on ristiriitainen ja vain Ameriikkalaisten psykometrikkojen suosima mittari.

Wikissä esitetään mm. Gouldin vastalause, mutta hänhän oli tunnettu relativisti.

G-arvo on suhteellisen uusi asia. Suomea tässä asiassa ei muutenkaan voi käyttää esimerkkinä, sillä kaikki muistamme tapaus Vanhasen. Yhteiskuntamme on muutamassa asiassa hyvin alikehittynyt. Näitä asioita ovat mm. huumevalistus ja älykkyystutkimus kokonaisuudessaan. Jahka vanhoilliset päättäjät ja muissa valta-asemissa olevat poistuvat luonnollisesti, asiat varmasti muuttuvat. Uskon tulevaisuuteen.

Yritin kyllä kiinnittää huomion oikean tieteellisen psykologian kansainväliseen tutkijamassaan.

[Paappa]

Mites Howard Gardner:

All intellectual and creative work takes place within some kind of social discipline, craft, or organized activity, termed a domain. Accordingly, there is no sense in which one can speak about a person as being intelligent, or creative, in general.

Onko hänkin relativisti? Eikö älykkyyden mittaamisessa pitäisi käyttää juuri mitattavan kulttuuriin liittyviä seikkoja, koska jos ihmisellä ei ole ollut mahdollisuutta oppia vaikka matematiikkaa eikä tee sellaisella taidolla mitään, niin ei kai se tee häntä automaattisesti tyhmäksi?

Eli miten Mika sinun mielestäsi Gould oli väärässä? Ihan uteliaisuuttani kyselen. Ainakin wikin artikkelin mukaan hänen tutkimustaan on myös laajasti kiitelty, joskin myös arvosteltu kuten tieteessä kuuluukin.
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Mismeasure_of_Man" onclick="window.open(this.href);return false;

Otin tämän esiin siksi, että ihan vaistomaisesti minulla nousee karvat pystyyn siitä, että ihmisiä arvotetaan sen mukaan, mitkä ovat meidän kulttuurimme mittapuut. Totta, pitää olla yhteisiä mittatikkuja jonka mukaan käyttäytymistä arvotetaan, kuten ihmisoikeudet, mutta jää se vaikutelma että suurin osa arvotettavista asioista tulee nimenomaan meidän anglosaksis-pohjoismaisesta kulttuuristamme. Tulee mieleen eräs opettajakouluttaja joka totesi että ei sillä muunlaisella älykkyydellä ole mitään merkitystä.

[Tero]

Maailman tyhmimmät ihmiset muistaakseni löytyvät tuolta Papua-Uusi Guinea ... mikä lie alue nyt onkaan, vyöhykkeeltä.

Tulipa tuosta mieleen, jos on hyvin sopeutunut elämään tuollaisella seudulla, osaa hankkia ruokansa paremmin kuin muut, selviää näiden heimojen välisistä rähinöistä ja hankkii mainetta ja omaisuutta (sielläpäin omaisuus mitataan sikojen määrässä), niin onko se osoitus älykkyydestä? Voimmeko me oman kulttuurimme mittapuulla tuomita tällaisen ihmisen tyhmäksi?

Niinpä, monet varmaan tuntevat älykkäitä ihmisiä joita kuitenkin pidetään tyhminä jätkinä tai mimmeinä, vaikkapa sosiaalisen kömpelyyden takia. Tyhmyys tarkoitta arkikielessä jotakin ihan muuta kuin ÄOtä. Jos jossakin tieteellisessää tutkimuksessa todetaan että Papua-Uuden Guinean väestöllä on keskimääräistä alempi ÄO, se ei oikeuta sanomaan arkipäiväisessä keskustelussa, että sieltä löytyvät maailman tyhmimmät ihmiset, koska arkikielessä tuo tarkoitta jo ihan muuta kuin mitä tutkimus asiasta sanoo. Samasta syystä on mielestäni hyvä muistuttaa tuosta yksilö vs. yleistys seikasta.

[Mika]

Onko hänkin relativisti? Eikö älykkyyden mittaamisessa pitäisi käyttää juuri mitattavan kulttuuriin liittyviä seikkoja, koska jos ihmisellä ei ole ollut mahdollisuutta oppia vaikka matematiikkaa eikä tee sellaisella taidolla mitään, niin ei kai se tee häntä automaattisesti tyhmäksi?

Voisitko lakata tuon tyhmä-sanan käyttämisen tässä yhteydessä? Se vain turhaan kärjistää ja dramatisoi tätä asiaa.

Miksei voisi käyttää kulttuuriin liittyviä tekijöitä, mutta kun juuri niistä on pyritty g-tutkimuksissa pääsemään eroon! Näin kulttuurilla ei ole vaikutusta.

Ilmeisesti et tiedä kovin paljon g-arvosta, koska otat matematiikan esille. Nyt ei siis ole kyse mistään Mensan testeistä. Tutki vaikka Jensenin kirjoituksia, jos aihe oikeasti kiinnostaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Arthur_Jensen" onclick="window.open(this.href);return false;

Eli miten Mika sinun mielestäsi Gould oli väärässä?

Monellakin tavalla. Häntä ei oikeasti arvosteta kovinkaan paljon paitsi tietyissä vasemmistopiireissä Jenkeissä. Nyt olen töissä, ei ole aikaa analysoida tätä sen tarkemmin. Mutta kyllähän noita arvioita netistä löytää.

Otin tämän esiin siksi, että ihan vaistomaisesti minulla nousee karvat pystyyn siitä, että ihmisiä arvotetaan sen mukaan, mitkä ovat meidän kulttuurimme mittapuut. Totta, pitää olla yhteisiä mittatikkuja jonka mukaan käyttäytymistä arvotetaan, kuten ihmisoikeudet, mutta jää se vaikutelma että suurin osa arvotettavista asioista tulee nimenomaan meidän anglosaksis-pohjoismaisesta kulttuuristamme. Tulee mieleen eräs opettajakouluttaja joka totesi että ei sillä muunlaisella älykkyydellä ole mitään merkitystä.

Katso vastaukseni viestin alusta.

Voisitko muuten oikeasti lakata aina vetämästä ihmisarvoja ja muuta asiaan kuulumatonta näihin aiheisiin? Minua ainakin tämä tapasi on väsyttänyt jo pitkään. Vaikuttavat olkunukeilta, liukkailta pinnoilta, punaisilta silleiltä ja muilta turhuuksilta, jos totta puhutaan. Olisi kaikin puolin parempi, että kun puhumme asiasta, puhumme asiasta. Toki jos haluaa laajentaa käsiteltävää aihetta, kaikin mokomin, mutta sitten ei kannata rakennella olemattomia aasinsiltoja, jotka eivät edes näy. Tätä mieltä olen.

[bob]

Ilmeisesti et tiedä kovin paljon g-arvosta, koska otat matematiikan esille. Nyt ei siis ole kyse mistään Mensan testeistä. Tutki vaikka Jensenin kirjoituksia, jos aihe oikeasti kiinnostaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Arthur_Jensen" onclick="window.open(this.href);return false;

Se, että hajottaa matriisin PCA:lla ei muuta sitä, mistä alkiot ovat saaneet arvonsa.

Toki varmasti on jokin ominaisuus, jota näillä testeillä mitataan, mutta sen kutsuminen älykkyydeksi on nykyisen tieteellisen tiedon valossa varsin kaukaa haettua.

[Paappa]

Voisitko muuten oikeasti lakata aina vetämästä ihmisarvoja ja muuta asiaan kuulumatonta näihin aiheisiin? Minua ainakin tämä tapasi on väsyttänyt jo pitkään. Vaikuttavat olkunukeilta, liukkailta pinnoilta, punaisilta silleiltä ja muilta turhuuksilta, jos totta puhutaan. Olisi kaikin puolin parempi, että kun puhumme asiasta, puhumme asiasta. Toki jos haluaa laajentaa käsiteltävää aihetta, kaikin mokomin, mutta sitten ei kannata rakennella olemattomia aasinsiltoja, jotka eivät edes näy. Tätä mieltä olen.

Selvä. Lakataan sitten puhumasta asiasta, jos niin tahdot. Itse en vaan tunnusta kovin helposti ensinnäkään sitä, että tiede olisi jotenkin täysin objektiivista ja arvovapaata, sekä toisekseen ihmisoikeuksien historia on täynnä esimerkkejä siitä että nimenomaan hallitsevan luokan tai kansanosan arvoja on tuputettu näille hallittaville ja arvotettu sen mukaan.

Tuosta Jensenistäkin löytyi seuraavaa tekstiä:

Jensen's most controversial work, published in February 1969 in the Harvard Educational Review, was titled "How Much Can We Boost I.Q. and Scholastic Achievement?" It concluded, among other things, that "head start" programs designed to boost African-American IQ scores had failed, and that this was likely never to be remedied, largely because, in Jensen's estimation, heritability of IQ was over 0.7 of the within-race IQ variability, and the 0.3 left over was due to non-shared environmental influences.

The work became one of - if not the most - cited papers in the history of psychometrics.[7] The release of Jensen's paper, How Much Can We Boost I.Q. and Scholastic Achievement?, sparked a huge academic controversy. Although his paper was widely cited, a random selection of 60 of these citations revealed that 29 of the papers were direct rebuttals or criticisms of Jensen's arguments, 8 cited the paper as an "example of controversy," 8 used it as a background reference. Only 15 citations of Jensen's paper were in any way supportive of his theories, and 7 of these 15 were only in relation to minor points.[8]

Eli sikäli kun arvostat näköjään häntä niin on hyvä huomata että tiedeyhteisössä löytyy tästäkin monenlaisia mielipiteitä. Mutta en väitä olevani mikään älykkyystutkija. Kun kerran olet Mika alan asiantuntija jätän tämän pohdinnan sinun yksinoikeudeksesi ihan mielelläni.

[Vlad Tepes]

Tuosta tyhmäksi tuomitsemisesta. Ei se mitään tuomitsemista ole, jos joku tyhmäksi todetaan, samalla tavalla se olisi vain huomio koskiessaan isompaa ihmismassaa. Onhan ne helevetin tyhmiä kissanpennutkin, mutta en minä niitä dissaile. Samaten veljeni sanoo aina vaimolleen: "en minä sinua sinun aivojesi takia nainut".

Minusta on aika huolestuttavaa, jos liiallinen korrektius on tärkempää kuin tosiasiat. Siihen kysymykseen onko esim Vanhasen tutkimus luotettava, ei mitenkään liity mitään eettisiä kysymyksiä.

[Vlad Tepes]

Itse en vaan tunnusta kovin helposti ensinnäkään sitä, että tiede olisi jotenkin täysin objektiivista ja arvovapaata,

Tämähän ei silti ole perustelu yhtään millekään. Ei lähteitä voi kritisoida sillä perusteella, että on teoriassa mahdollista etteivät ne ole täysin luotettavia.

sekä toisekseen ihmisoikeuksien historia on täynnä esimerkkejä siitä että nimenomaan hallitsevan luokan tai kansanosan arvoja on tuputettu näille hallittaville ja arvotettu sen mukaan.

Eikös tuo nyt ole aika luonnollista. Mitenkäs muutenkaan asia oikein voi olla, kun on yhteiskunnassa jokin roti oltava. Tietysti jos tarkoitat sortotoimenpiteitä, niin asia on eri.

[Paappa]

Minusta on aika huolestuttavaa, jos liiallinen korrektius on tärkempää kuin tosiasiat. Siihen kysymykseen onko esim Vanhasen tutkimus luotettava, ei mitenkään liity mitään eettisiä kysymyksiä.

Miten niin ei liity? Eikö tieteeseen muka ylipäänsä liity eettinen pohdinta ja huolestuminen tutkimuksen seurauksista? Vanhasen tutkimusta on arvosteltu sekä tieteellisin että yhteiskunnallisin perustein.

Esimerkki: muistaakseni Australiassa kävi niin, että laboratoriossa tutkittiin sitä, miten voitaisiin geeniteknologian keinoin estää vaikkapa rottia lisääntymästä. Kävi niin, että kun tavoitteena oli luoda virus, joka olisi tehnyt jyrsijät hedelmättömiksi, saatiin aikaan virus joka tappoi ne erittäin nopeasti. Tästä olisi ollut mahdollista kehittää erittäin tehokas biologinen ase. Tutkijat päättivät lopettaa tämän tutkimuksen ja hävittivät tulokset, myös samalla varoittaen tutkijayhteisöä tämänkaltaisen tutkimuksen vaaratekijöistä. Vertaa esim. ydinasetutkimukseen.

[TimoS]

Tällä keskustelulla ei ole enää mitään tekemistä otsikon kanssa. Siivonnen nämä jonnekin muualle, kunhan vaan ensin keksin minne