Nyt pelaan

[IIsakki]

Juuri Godfatherin pistelin läpi...nyt voisi pitkästä aikaa siirtyä Resident evil 4:n pariin...ja alustana valitettavasti vain pc..

[Kalle Koskinen]

Juuri Godfatherin pistelin läpi...nyt voisi pitkästä aikaa siirtyä Resident evil 4:n pariin...ja alustana valitettavasti vain pc..

Kaikkia paitsi PC:n versiota pelanneena voin sanoa, että Cuben ja Wiin versiot ovat kevyesti parhaimpia pelattavuuden kannalta. Pleikkarin tatit ovat vain kömpelöt.

On muuten yksi parhaista peleista ikinä.

[Naked]

No, pitänee noista tappelupeleistä edes vähäsen jauhaa, kun keskustelu näytti vähän junnaavan paikallaan.

Tekken ei minusta kestä vertailussa kovin hyvin. Se kyllä soveltuu kilpailevaan pelaamiseen ihan hyvin, mutta on minusta siinä liian monotoninen. Tämä johtuu perusasioista kuten siitä, että löytyvät kombot ovat pitkiä ja niiden ketjuttamisen estäminen vaatii juuri oikea-aikaista reagoimista yhdessä kohtaa, tai homma taas jatkuu. Niinpä pelaaminen on sitä, että jompi kumpi saa mätkytyksen alkuun, ja matsissa on vain muutama kohta jossa puntit voi vaihtua toisinpäin (ja usein toki vaihtuukin). Sen lisäksi hyökkäyksien prioriteetit ovat tärkeässä osassa, joten pärjääminen on usein kiinni siitä, että molemmat valitsevat jonkun hyökkäyksen ja sitten vaan katsotaan että kumpi valitsi prioriteetti/nopeus akseleilta sillä kertaa oikein. Myöskin tämän takia jotkut liikkeet (Wind God Fist anyone?) ovat kovin tiukassa käytössä varsin korkeallakin kilpailuissa. Ja, let's face it, backwards on block vaan sukkaa. Kyllähän Tekken Tag Tournament omalla tavallaan on varsin legenda näiden kamppailupelien joukossa, ja moni sen nimeen vannookin - mutta pääasiassa ihmiset ovat kyllä siirtyneet Tekkenistä vihreämmille laidunmaille.

Soul Calibur (1) taas on kuin Tekkenin täydellinen vastakohta. Varsinaisia komboja on todella vähän ja ne rajoittuvat ihan muutamaan osumaan (pari poikkeusta lukuunottamatta). Kaikki siitä eteenpäin on vain kiinni siitä osaako vastustaja puolustaa. Myöskin se, miten sattuu vastustajaan osumaan vaikuttaa paljon, että ihan about varmoissakin komboissa voi olla 10-20% failure chance sen takia että vastustaja nyt sattui olemaan vähän kylki sinuun päin kun löit. Sen lisäksi vastustajan aseeseen voi osua, mistä tulee ihan erinäköiset efektit riippuen miten sattuu osumaan ja sen tehokas käyttö onkin usein aika arpapeliä. Soul Calibur on näistä taistelupeleistä ehdottomasti se, jossa käytetään 3D-liikkumista eniten hyväksi - 8-way run on ihan tavallinen työkalu mättäessä, eikä rajoitu erikoistilanteisiin, joten tappelut ovat kovin dynaamisia. Mutta toisaalta sitä ei ole pakko käyttää, vaan melkein kaikilla hahmoilla on ihan hyvä pelata myös käyttämättä sitä melkein ikinä. Ja sitten tähän päälle Soul Caliburin golden crown - guard impactit. Kaikki hyökkäykset voi parryttää, tai deflectata, jotka ovat about samanlaisia asioita, vähän eri suuntiin. Guard impactihan siis torjuu vastustajan hyökkäyksen ja jättää sen haavoittuvaiseksi vähäksi aikaa. Ainoa asia mitä guard impactauksen jälkeen vastustaja voi tehdä on... tadaa... guard impactata. Tästä seuraisi aika tylsä kivi-paperi-sakset tyylinen meininki, elleivät herrat Soul Caliburin tekijät olisi keksineet toteuttaa tätä ihan vähän eritavalla kuin yleensä peleissä - nimittäin guard impact toimii ihan yhtä hyvin myös heittoja vastaan! Niinpä guard impactin jälkeen tulee ihan oikeasti tappelut siitä, että kumman hyökkäys sitten menee läpi ja guard impactejä usein vaihdetaan useampi peräkkäin. Guard impactin ajoitus on kuitenkin hyvin tiukka ja vaatii paljon opettelua, joten tätä näkyy vain oikeasti kovan tason pelaajien kesken, toisin kuin jossain Dead or Alivessa (josta nyt ei muutenkaan tässä seurassa puhuta). Ja vielä kirsikkana päällä Soul Caliburissa on paljon liikkeitä, jotka voi keskeyttää kesken, ja pari muuta vieläkin hankalampaa hämäyskikkaa, joten voittaminen on usein kiinni siitä, että joka hetki hämätään vastustajaa yrittämään jotain väärää. Tästä vähän oldies but goodies Soul Calibur meininkiä. Homma ei välttämättä kyllä vihkiytymättömälle avaudu, mutta ai että on herkkua katseltavaa.

Soul Caliburin heikkoudet ovatkin juuri tässä dynaamisuudessa - kun mikään ei oikein ole guaranteed, niin on hankala viilata asioita ihan siihen viimeiseen pykälään asti ja lopulta oikein korkean tason matsit ovat vähän liikaa säkästä kiinni. Kukaan ei pysty niin tarkkaan huomaamaan yksityiskohtia. Toisaalta Soul Calibur on myöskin tehty aika casual-friendlyksi eikä mitään versioita siitä ole edes yritetty tehdä oikeasti koviin kilpailuihin. Konsoliversiotkin ovat enemmän sitä perushupia pelaamisesta, eikä siihen opettelupuoleen siellä ole panostettu. Soul Calibur 2 ja 3 jatkavat about samaa rataa, ja niin näyttäisi jatkavan myös 4. Niissä on joitain asioita paremmin (korjattu) ja joitain asioita taas huonommin (rikottu). Soul Calibur 2 oli minusta aika nega pelinä, Soul Calibur 3 taas parempi.

Mutta, tästä päästääkin siihen varsinaiseen asiaan. Nimittäin Virtua Fighter! Onhan se ollut selvää vuosikausia, että Virtua Fighter on tappelupelien kilpailullinen kunkku - vaikka sydämeni aina kuuluukin Soul Caliburille. Virtua Fightereista ykkönen oli toki ekoja 3D fightereita ikinä - ja varsin yksinkertainen tietysti. Kakkonen taas oli oikein hyvä, ja siitäpä moni Virtua Fighter ihminen kipinänsä sitten saikin. Kolmonen oli vähän sellainen hämärä middle-child - siinä tuli outo dodge-nappi mukaan ja se oli pirun anteeksiantamaton ihan joka asiassa. Mutta nelonen, siinä vasta kruununperijä. VF4 asettuu Tekkenin ja Soul Caliburin kultaiseen keskimaastoon - hirviän pitkiä guaranteed comboja ei löydy ja ne harvat ovat aluksi aika vaikeita suorittaa. Kuitenkin jokaisessa tilanteessa vastustajalla on jotain, mitä hänen kannattaa tehdä, eikä peli ole yksisuuntaista monologia. Kaikki on tarkkaa, niin pirun tarkkaa peliä, eli Soul Caliburin tyylistä vaihtelua osumissa ei ole, mutta niin on se puolustaminenkin yhtälailla tarkkaa. Virtua Fighterista huomaa heti, että casual pelaaminen on sellainen kiva sivuhuomio, mutta että kaikki pelimekaniikat on optimoitu niille pelaajille, jotka osaavat tehdä joka kerta oikein reversalin ja three-way throw breakin sekunnin murto-osassa. Ja niin on itse pelikin - hitto vie Japanissa kaikilla on omat VF4 cardinsa, jotka syötetään koneeseen ennen peliä joissa pysyy omat statsit ja omat hahmon kustomisoinnit mukana. VF4 koneet ovat kokoajan kiinni netissä, joten pisteet ovat maanlaajuisesti vertailtavissa ja vyöarvot nousevat ja laskevat kun kilpaillaan toisia vastaan. Konsoliversionkin "quest" mode on... yllätys yllätys... Japanin eri pelihalleissa kiertämistä ja nimekkäiden pelaajien tyylisten tietokonevastustajien pieksemistä, tavoitteena voittaa maanlaajuinen tournament.

VF4:n huonoimmat puolet ovat minusta jyrkkä oppimiskäyrä ja anteeksiantamattomuus - samat mitkä ovat sen parhaimmat puolet. Ja monen monta yötä menee laskeskellessa julkisesti saatavia frame-timingeja eri asioille. VF5 on toki nykyään ulkona. Itse en ole VF5:sta päässyt pelaamaan, mutta tutut kertovat, että se jatkaa samaa hyvää kaavaa aina vaan pidemmälle. Tästä jotain tournament peliä.

Todella sääli, että Soul Calibur ei lähtenyt optimoimaan itseään tuohon kilpapelaamisen suuntaan, koska ainekset olivat minusta todella hyvät. Sen sijaan siitä jää edelleen sellainen pelkkä casual-viba - eivätkä uudet versiot tuo oikein mitään merkittävää parannusta pelimekaniikkaan.

Nih, prkl.

[DeusVult]

Virtua Fighterista huomaa heti, että casual pelaaminen on sellainen kiva sivuhuomio, mutta että kaikki pelimekaniikat on optimoitu niille pelaajille, jotka osaavat tehdä joka kerta oikein reversalin ja three-way throw breakin sekunnin murto-osassa.

Noh huh huh

Minä kun olin aina pitänyt näitä mättöpelejä sellaisena aivottamana ryyppyillan ajanvietteenä... mätkitään kavereita turpaan p4skasen räkänaurun säestämänä samalla kun otetaan mallasta. Noh, kai asian kuin asian voi ottaa liian vakavasti.

[sinappi]

Tekisi niin mieli väittää vastaan Nakedille, mutta tuollaisen tyhjentävän analyysin jälkeen ei oikeen enää osaa sanoa mitään.

Virtua fighter on kökkö tårta på tårta - jopa DOA:sta saa revittyä enemmän hupia.

[sinappi]

Virtua Fighterista huomaa heti, että casual pelaaminen on sellainen kiva sivuhuomio, mutta että kaikki pelimekaniikat on optimoitu niille pelaajille, jotka osaavat tehdä joka kerta oikein reversalin ja three-way throw breakin sekunnin murto-osassa.

Noh huh huh

Minä kun olin aina pitänyt näitä mättöpelejä sellaisena aivottamana ryyppyillan ajanvietteenä... mätkitään kavereita turpaan p4skasen räkänaurun säestämänä samalla kun otetaan mallasta. Noh, kai asian kuin asian voi ottaa liian vakavasti.

Niin minäkin!

[Polvi]

Virtua Fighterista huomaa heti, että casual pelaaminen on sellainen kiva sivuhuomio, mutta että kaikki pelimekaniikat on optimoitu niille pelaajille, jotka osaavat tehdä joka kerta oikein reversalin ja three-way throw breakin sekunnin murto-osassa.

Noh huh huh

Minä kun olin aina pitänyt näitä mättöpelejä sellaisena aivottamana ryyppyillan ajanvietteenä... mätkitään kavereita turpaan p4skasen räkänaurun säestämänä samalla kun otetaan mallasta. Noh, kai asian kuin asian voi ottaa liian vakavasti.

Niin minäkin!

Samoin.

[Naked]

Virtua Fighterista huomaa heti, että casual pelaaminen on sellainen kiva sivuhuomio, mutta että kaikki pelimekaniikat on optimoitu niille pelaajille, jotka osaavat tehdä joka kerta oikein reversalin ja three-way throw breakin sekunnin murto-osassa.

Noh huh huh

Minä kun olin aina pitänyt näitä mättöpelejä sellaisena aivottamana ryyppyillan ajanvietteenä... mätkitään kavereita turpaan p4skasen räkänaurun säestämänä samalla kun otetaan mallasta. Noh, kai asian kuin asian voi ottaa liian vakavasti.

Niin minäkin!

Samoin.

Siinä kohtaa kun laskeutuu naritan lentokentälle ja näkee, että koko terminaalin sivusta on katettu jättimäisellä Virtua Fighter 4 julisteella ja kuulee kuinka ihmiset odottavat yön verran arcaden ulkopuolella sen avautumista Virtua Fighter 4:n julkaisupäivänä, niin hiffaa varmaan että japanissa tuo arcadepelaaminen on vähän eri kantimissa kuin täälläpäin

Suomi on ihan pelle maa kun ei edes yhtä ainutta pelihallia saa tuottavaksi.

[Jussi Häkkinen]

TF2, Portal, Aquaria, Lost Planet: Extreme Conditions, Crysis.

Muutama beta, pari pre-betaa.

[IIsakki]

Juuri Godfatherin pistelin läpi...nyt voisi pitkästä aikaa siirtyä Resident evil 4:n pariin...ja alustana valitettavasti vain pc..

On muuten yksi parhaista peleista ikinä.

Niin kumpiko? En aloita väittelyä parhaasta pelistä, mutta kyllä metal gear solid-saaga on hyvin lähellä sitä . Eikä Residentikään huono ole...vielä kun oisi varaa ps3:seen..

[Jussi Häkkinen]

vielä kun oisi varaa ps3:seen..

[Kalle Koskinen]

Ostin Wii:llw Zack & Wiki -nimisen pelin. Kyseessä on Capcomin peli, joka noudattaa vanhaa ja hyvää point & click-tyyliä. Varsin kivan oloinen peli, vaikken ole muutamaa tehtävää pidemmällä.

Kuinkas moni on muuten tuon pelityypin ystäviä? Monkey Island, Harvester, Full Throttle jne...

Vielä näyte Zack & Wikistä ja tässä yksi kenttä.

[Jussi Häkkinen]

Kuinkas moni on muuten tuon pelityypin ystäviä?

Siis seikkailupelien? Minä ainakin.

Viime aikoina on tullut uiskenneltua mm. The Moment Of Silencen, Fahrenheitin, Longest Journeyn, Dreamfallin, Syberian, Syberia 2:n, Amerzonen, Sam & Maxien, Secret Files: Tunguskan, Runawayn ja muiden vastaavien parissa. Ja tietenkin muutaman muun pelityypin edustajan.

Kyllä nämä maistuvat. Ja ovat vielä palaamassa suosioon! Suosittelen http://www.adventuregamers.com/" onclick="window.open(this.href);return false; -saittia.

[Ousk]

Kyllä nämä maistuvat. Ja ovat vielä palaamassa suosioon! Suosittelen http://www.adventuregamers.com/" onclick="window.open(this.href);return false; -saittia.

Jussi, Kiitos tästä! (nyt meni loputki yöunet...)

Suosittelen kaikkia adventureiden ystäviä testaamaan Gabriel Knight sarjaa, sekä olikos se vanha Sherlock Holmes peli nimeltään The lost files of Sherlock Holmes. Anyway, samanlaista mysteeri synkistely fiilistelyä kuitenkin.

[Minazki]

Ens kuun, mahtaiskohan olla 8 päivä, tulee Devil May Cry 4 Tulee ehkä ostettua tuo peli, tosin hieman pelottaa se että löytyykö uudelleenpeluuarvoa juurikaan yhtään. Latailen demoa juuri tällä hetkellä xbox livestä ja katsotaan onko se hyvä