Biodiversiteetti

#46

Kuulostaa pahaenteiseltä, mutta niin tulevaisuuden visiot joskus kuulostavat.

Maapallolla on alkamassa sen historian kuudes massasukupuutto, kertoivat tutkijat viime viikolla. Tutkimuksessa mukana olleen Stanfordin yliopiston professorin Paul Erlichin mukaan kyseinen massasukupuutto uhkaa myös ihmislajin selviytymistä siitä syystä, että sukupuuttoaallon seurauksena esimerkiksi kasvilajeja katoaisi. National Geographic kysyykin nyt jutussaan, selviytyykö ihminen massasukupuutosta.

Science Advancesissa julkaistun tutkimuksen mukaan maailmasta on kuluneen vuosisadan aikana kuollut sukupuuttoon jopa 114 kertaa enemmän selkärankaisia eläimiä kuin aikaisemmin. 1900-luvulta lähtien yli 400 selkärankaista on kuollut sukupuuttoon. Syynä tähän ovat ilmastonmuutos, metsien hakkuu sekä saastuminen.

Edellinen tunnettu massasukupuutto tappoi dinosaurukset 65 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi havainto ihmisestä – Tätä et haluaisi tietää | Uusi Suomi
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ympari ... isi-tietaa" onclick="window.open(this.href);return false;

#47

Linnustonsuojelun asiantuntijajärjestö BirdLife International julkaisi heinäkuussa 2014 uusimmat tiedot maailman uhanalaisista lintulajeista. Meneillään on sukupuuttoaalto, joka koskettaa myös linnustoa: runsaasta 10 000 lajista uhanalaisia on 1373. Silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi on luokiteltu 959 lajia. Määrät ovat kasvussa.

Vain 77 prosenttia kaikista maailman lintulajeista on luokiteltu elinvoimaisiksi. Vastaavasti lajeja, joita uhkaa välitön sukupuuton vaara, on nyt 213.

Suomessa pesiviä maailmanlaajuisesti uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi pilkkasiipi ja pesimälajista jo huippuharvinaisuudeksi taantunut kultasirkku. Alli, jonka syysmetsästys on edelleen sallittua, on luokiteltu vaarantuneeksi.

Suomessa kansallislintu laulujoutsen metsästettiin lähes viimeiseen lintuun saakka ennen kuin 1950-luvulla kansan mielipide saatiin suojelulle myönteiseksi ja kanta alkoi elpyä. Laulujoutsen on suojelutoimien ansiosta levittäytynyt koko maahan ja kanta on kasvanut jopa 7 000 pariin. Viime aikoina metsästäjien taholta on viestitty, että laulujoutsenen suojelua pitäisi rajoittaa ja laji palauttaa riistalinnuksi.

Käsittämätön teko: Näin ihminen tappoi maailman yleisimmän linnun sukupuuttoon - Suomenkuvalehti.fi
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/k ... a9a256-500" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuo tarina muuttokyyhkyn nopeasti sukupuuttoon kuolemisesta on aika erikoinen. Samoin nuo muuttokyhkyparvien uskomattomat koot lienevät melko ainutlaatuisia.

MtJ · #48

Allin taantuma on höpön höpöä. Siinä pistetaan rajat esiintymisalueen ympärille ja väitetään, että niitä on näin vähän (esim. 12 000 paria). Vaan kun suurin osa alleista, joita ammutaan, ovat niistä miljoonien lintujen parvista, jotka muuttavat syksyisin etelään Suomen läpi. Ja tästä määrästä ammutaan vuosittain about 6000-12000 lintua.

Kotimainen allikanta on tosiaan pieni. Mutta on yksinkertaisesti valehtelua väittää, että metsästys kohdistuisi kotimaiseen kantaan. Se ei ole edes todennäköisyyslaskennan perusteella mitenkään perusteltavissa.

Yksinkertainen esimerkki paljastaa todellisuuden; maan läpi muuttaa useita miljoonia alleja lokakuussa. Näiden joukossa on noin 12 000 suomalaista allia. Kuinka suuri mahdollisuus on, että metsästys kohdistuu parvesta siihen suomalaiseen alliin, jos jokaiseen parveen riittää vaikkapa 1-2 suomalaista lintua? (1 suomalainen lintu parvessa on vielä kovasti yläkanttiin).

edit; alliparvessa on syksyisin ainakin se 200-500 lintua ja niitä lentää jatkuvalla syötöllä.

#49

Itse en aiheesta tiedä, mutta Internet tietää kaikesta kaiken.

IUCN luokitteli allin vaarantuneeksi lajiksi ja pilkkasiiven erittäin uhanalaiseksi keväällä 2012, sillä niiden Itämerellä talvehtivien määrä romahti kymmenessä vuodessa alle puoleen. Aiemmin alleja ammuttiin syksyisin esimerkiksi Suomessa noin 10 000 kappaletta. Syy kannan romahtamiseen on poikastuotannon huonous, mikä johtuu arvioiden mukaan ilmastonmuutoksesta. Myyrien vähentymisen vuoksi pedot syövät pohjoisessa merilintujen poikasia.

Alli – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alli" onclick="window.open(this.href);return false;

Allin pesimäkannan koon arviointi on hankalaa, koska laji pesii harvalukuisena Lapin usein syrjäisillä ja vähänretkeillyillä seuduilla. Ankarien talvien, öljytuhojen ja metsästyksen on todettu vähentäneen Suomen, Ruotsin ja Norjan pesimäkantoja viimeisen noin 70 vuoden aikana. Suomen allikannanarvio vuosilta 2006–2009 oli 1 500–2 000 paria. Lähes koko Siperian tundran pesimäkanta, joka kattaa yli miljoona yksilöä, talvehtii Itämerellä. Maassamme harjoitetaan yhä jonkin verran allien ja haahkojen kevätmetsästystä, joka on EU:n lainsäädännön vastainen. On selvää, että kevätmetsästys, joka kohdistuu pesimäalueille suuntaaviin aikuisiin yksilöihin, on lajille haitallista.

Alli - levinneisyys Suomessa - Lintuatlas
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/alli" onclick="window.open(this.href);return false;

MtJ · #50

Ja kuten tuossakin sanotaan; "Lähes koko Siperian tundran pesimäkanta, joka kattaa yli miljoona yksilöä, talvehtii Itämerellä.".

Tuosta miljoonasta yksilöstä se 12000 metsästettyä allia on prosentuaalisesti 0,006%. Näin siis parhaana mahdollisena vuonna, jolloin allisaalis on ollut runsas. Tuollaisella määrällä ei ole siis hevon kukun virkaa mihinkään kantojen taantumiseen. Miljoona lintua ja niitä ei saa metsästää, koska ne kuolevat metsästyksen vuoksi sukupuuttoon?

Höpön löpöä, sanon minä.

MikkeM · #51

Onneksi sentään koirat eivät hyökkää niiden kimppuun.

MtJ · #52

Koiran repimät allit ei haittaa, ampumalla tapetut ne on niitä, jotka vähentävät nimenomaan kotimaista allikantaa

Jos koira nyt hajottaa vaikka 100 allinpesää, niin olisi kohtuutonta sakottaa omistaja metsästyslain ja luonnonsuojelulain rikkomisesta

#53

WWF:n tänään julkaisemassa raportissa esitellään 211 itäisen Himalajan alueelta löytynyttä uutta lajia: 133 kasvia, 39 selkärangatonta, 26 kalaa, 10 sammakkoeläintä, yksi lisko, yksi lintu ja yksi nisäkäs. Raportti kuvaa vuosina 2009–2014 Bhutanin, Koillis-Intian, Nepalin, Etelä-Tiibetin ja pohjoisimman Myanmarin alueilta löytyneitä tieteelle uusia lajeja.

Uutinen ei kokonaisuudessaan ole pelkkää laji-iloittelua, mutta nostan silti yhden toisen, suomalaisia ehkä kiinnostavan kohdan esille.

Raportissa on mukana myös suomalaislöytöjä ja viittauksia arvostettuihin suomalaisiin kasvitieteilijöihin. Rauno Väisänen, Metsähallituksen luontopalveluiden johtaja ja WWF Suomen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, on kuvannut seitsemän uutta sienisääskilajia raporttiin. Himalajalta on löydetty nyt kaikkiaan 49 sienisääskilajia, joista 7 oli aiemmin tunnettuja ja 42 Väisäsen kuvaamia tieteelle uusia lajeja. Väisänen nimesi yhden lajeista Himalajan lumimiehen mukaan (Mycomya jeti) ja yksi laji on nimetty Väisäsen vaimon mukaan (Mycomya anneliae).

Raportti esittelee myös kolme tieteelle uutta villibanaanilajia, joista yksi, Musa markkui, on nimetty suomalaisen Markku Häkkisen mukaan. Häkkinen on itseoppinut kasvitieteilijä, jota pidetään yhtenä banaanien taksonomian johtavista asiantuntijoista maailmassa.

MtJ · #54

Syököhän tuo Häkkis-Masa ikinä itse banaania vai onko se taksoneiden tuhoamista?

#55

Menisiköhän tähän ketjuun. Ensi kuussa kuulemme lisää.
"The unprecedented discovery of the ancient predator was made this summer in the Sakha Republic, also known as Yakutia. The cave lions were almost perfectly preserved in permafrost and could be much older."

#56

Tämä on vähän huolestuttava uutinen.

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo nyt Suomen lumesta ja jäästä riippuvaisissa eläinlajeissa, kertoo WWF.

Järjestö on julkaissut tänään raportin, jonka mukaan ilmaston lämpenemisestä kärsivät muun muassa naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat sekä vesilinnut.

Arktinen alue lämpenee WWF:n mukaan kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.

#57

En ole biologi, mutta tuo luku tuossa ajassa kuulostaa aika pahalta.

Liki kolme viidesosaa maailman selkärankaisista on hävinnyt alle 50 vuodessa ihmisen toimien takia. Tämä käy ilmi tuoreesta ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet -raportista. Tiedot koskevat nisäkkäitä, kaloja, lintuja, matelijoita sekä sammakkoeläimiä.

Suurin syy selkärankaisten joukkokatoon on elinympäristöjen katoaminen. Merkittävin tekijä luonnon ahdingolle on kulutuksen kasvu.

Eläköön kulutuskulttuuri, lisää materiaa kaikille...

#58

http://yle.fi/uutiset/3-9408025
Luolamaalausten supernaudat palailevat Euroopan laitumille.
Mielenkiintoista. Mitä mieltä olette tällaisesta kehityksestä ja siihen liittyvästä rewilding ideologiasta?
Edit.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rewildi ... n_biology)

#59

Thaimaassa on tiettävästi kuvattu sukupuuttoon kuolluksi luultu viidakkokissa ensimmäistä kertaa noin 40 vuoteen.

#60

Tässä yksi esimerkki mitä vieraslajit saattavat tehdä kun niille ei ole luonnollisia vihollisia.
"Today, lionfish have spread throughout the coral reefs of the Caribbean, where they prey on and compete with other species, generally decimating the native ecosystem. In areas the fish has invaded, the biomass of native reef fish species has dropped by an average of 65 percent, according to one study."
https://www.theatlantic.com/science/arc ... sh/477570/

Potku.net

Potku.net