HSLasten saaminen voi asiantuntijoiden mukaan pilata onnellisen avioliiton, kertoo englantilainen sanomalehti Daily Mail verkkosivuillaan. Pariskunnat ovat onnellisimmillaan heti avioliiton solmimisen jälkeen ja odottavat innolla lasten tuloa.
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Parisuhteet
Valvoja: Valvoja
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 202
- Viestit: 93839
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Parisuhteet
Potkun lapselliset, mitä mieltä olette?
- injunjack
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 1617
- Lauteille: Heinäkuu 2005
- Paikkakunta: Helsingin mlk.
- Etulaji: Seibukania - perkele
vahvaa mutua; jos lapsen tulo pilaa avioliiton, ei se mitään kovin suurta kriisiä olisi sitten kestänytkään.
Arjessa se suhde punnitaan.
Jack
Arjessa se suhde punnitaan.
Jack
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
- Kaihoo
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 170
- Lauteille: Huhtikuu 2008
- Paikkakunta: Oulu
Oikeestaan, nyt kun asiaa vähä enämpi ajattelee, niin kyse ei taida olla onnellisuudesta tai sen puutteesta vaan enemmänki oman arvomaailman muokkautumisesta (jota tutkijat eivät tuossa ole huomioineet). Aiemmin itselle tärkeät arvot voi kääntyä päälaelleen.
Lapsen saanti on kuitenki aika iso juttu, siinä ollaan ihan oikeesti vastuussa jostain muusta kuin itsestä.
Tuskin kovin moni lapsia hankkinut perhe sanoo, että he olisivat onnellisempia ilman lapsia.
Lapsen saanti on kuitenki aika iso juttu, siinä ollaan ihan oikeesti vastuussa jostain muusta kuin itsestä.
Tuskin kovin moni lapsia hankkinut perhe sanoo, että he olisivat onnellisempia ilman lapsia.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 202
- Viestit: 93839
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
No, ainakin tässä liitossa vaikuttaa onnelliselta...
IS kirjoitti: Äitienpäivä on moninkertainen ilonaihe amerikkalaiselle Michelle Duggarille, joka asuu suurperheineen 650-neliöisessä talossa Tontitownissa Arkansasissa.
41-vuotiaalla Duggarilla on 17 lasta ja lisää on tulossa - hän odottaa parhaillaan 18:ta lastaan. Laskettu aika on uudenvuodenpäivänä.
Uudella tulokkaalla on seitsemän siskoa ja 10 veljeä. Kaikkien nimi alkaa J:llä.
Esikoinen Josh on 20-vuotias ja kuopus Jennifer yhdeksän kuukautta.
Muut ovat Jana, 18, John-David, 18, Jill, 16, Jessa, 15, Jinger, 14, Joseph, 13, Josiah, 11, Joy-Anna, 10, Jeremiah, 9, Jedidiah, 9, Jason, 7, James, 6, Justin, 5, Jackson, 3, ja Johannah, 2.
Michelle Duggar ja hänen aviomiehensä Jim Bob suunnittelevat tekevänsä lapsia niin pitkään kuin "Jumala suo".
Kuvaavaa on, että Michelle Duggar on ollut raskaana 11 vuotta elämästään.
- Perheonnen salaisuus on ensinnäkin usko Jumalaan ja toiseksi se, että kohtelee toista niin kuin haluaisi itseäkin kohdeltavan, Jim Bob Duggar sanoo.
- Yin
- reiteenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 274
- Lauteille: Huhtikuu 2008
- Paikkakunta: Espoo
Tosta oli dokumentti tullu neloselta, jokunen aika sitten.Mika kirjoitti: No, ainakin tässä liitossa vaikuttaa onnelliselta...
IS kirjoitti:Äitienpäivä on moninkertainen ilonaihe amerikkalaiselle Michelle Duggarille, joka asuu suurperheineen 650-neliöisessä talossa Tontitownissa Arkansasissa.
41-vuotiaalla Duggarilla on 17 lasta ja lisää on tulossa - hän odottaa parhaillaan 18:ta lastaan. Laskettu aika on uudenvuodenpäivänä.
Uudella tulokkaalla on seitsemän siskoa ja 10 veljeä. Kaikkien nimi alkaa J:llä.
Esikoinen Josh on 20-vuotias ja kuopus Jennifer yhdeksän kuukautta.
Muut ovat Jana, 18, John-David, 18, Jill, 16, Jessa, 15, Jinger, 14, Joseph, 13, Josiah, 11, Joy-Anna, 10, Jeremiah, 9, Jedidiah, 9, Jason, 7, James, 6, Justin, 5, Jackson, 3, ja Johannah, 2.
Michelle Duggar ja hänen aviomiehensä Jim Bob suunnittelevat tekevänsä lapsia niin pitkään kuin "Jumala suo".
Kuvaavaa on, että Michelle Duggar on ollut raskaana 11 vuotta elämästään.
- Perheonnen salaisuus on ensinnäkin usko Jumalaan ja toiseksi se, että kohtelee toista niin kuin haluaisi itseäkin kohdeltavan, Jim Bob Duggar sanoo.
- MtJ
- takapotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 12792
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Etelä-Savo
Lasten saanti tasoittaa. Pitää vaan joskus purra hammasta ja pitää turpansa kiinni. Ja ei voi mennä miten haluaa vaikka baariin. Kyllä sietokykyäkin tulee lisää. Plussaa ja miinusta. Ei voi sanoa, että pelkkää ihanaista autuutta tämä elämä nykyään.
Pahinta on ehkä se, että rahat menee tiukille vaikka olenkin hiukan yli keskituloinen.
Pahinta on ehkä se, että rahat menee tiukille vaikka olenkin hiukan yli keskituloinen.
“Tallella ikä eletty, sanotaan. Kokemuksia karttuu, monesta asiasta voi huokaisten sanoa: herrankiitos kun on tuokin temppu jo tehty.”
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
― Veikko Huovinen, Mikäpä tässä
- joksanen
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 3170
- Lauteille: Helmikuu 2005
- Paikkakunta: Turku
Jos miehen nimi on Jim Bob niin tämä ei yllätä.IS kirjoitti: Äitienpäivä on moninkertainen ilonaihe amerikkalaiselle Michelle Duggarille, joka asuu suurperheineen 650-neliöisessä talossa Tontitownissa Arkansasissa.
41-vuotiaalla Duggarilla on 17 lasta ja lisää on tulossa --
Michelle Duggar ja hänen aviomiehensä Jim Bob suunnittelevat tekevänsä lapsia niin pitkään kuin "Jumala suo". --
Lapsen saaminen on muistaakseni toiseksi suurin kriisitilanne ihmisen elämässä oman lapsen kuoleman jälkeen. Ei ole lähdettä, valitettavasti.
Pitää muistaa että lapsen saaminen ei ala (eikä varsinkaan lopu) silloin kun se käärö syliin annetaan. Normaalisti lapsen saaminen alkaa vähintään 9kk ennen tuota päivää, useilla kuukausia tai vuosia aiemmin. Elämän rutinoituminen "normaaliksi" kestää helposti vuoden toimituspäivän päälle. En ihmettele yhtään että mikä tahansa 2-4 vuoden kriisi voisi rikkoa avioliiton, jos siihen riittää yhden yön uskottomuuskin.
- Lohikäärmepallo
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 792
- Lauteille: Syyskuu 2006
Elämä on täynnä muutoksia. Perheenlisä vaatii uhrauksia ja sopeutumista, mutta ei se mitään pahaa ole ainakaan omaan elämääni tuonut. Tietysti parisuhde on muuttunut, koska enää ei olla kahdestaan. Jotain asioita on jäänyt pois ja jotain tullut tilalle.
Ehkä ihmisistä on tullut pehmeitä ja he luovuttavat heti kun elämä ei täytäkään aikuislapsen kaikkimulleheti-asenteen vaatimustasoa? Tai sitten tilastoista on helpompi repiä nykyään otsikoita tarkemmin asioihin pureutumatta?
Ehkä ihmisistä on tullut pehmeitä ja he luovuttavat heti kun elämä ei täytäkään aikuislapsen kaikkimulleheti-asenteen vaatimustasoa? Tai sitten tilastoista on helpompi repiä nykyään otsikoita tarkemmin asioihin pureutumatta?
- Paappa
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 11
- Viestit: 12787
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Kerronpa jotain mitä ette välttämättä odottaneet: ensimmäisen lapsen tulosta kuuleminen v1tutti ankarasti. Tiesin sillä hetkellä että vapaus, se että voi tulla ja mennä, harrastaa (tietysti parisuhteen puitteissa) olisi kohta ohi. Tietysti myös vastuu pelotti.
Yksi iso juttu on tietysti seksi. Pienen lapsen kanssa joutuu tähänkin asiaan suhtautumaan toisella tavalla. Varsinkin kun lapsi valvottaa joutuu väsymyksen takia hyväksymään sen, että tulee pitkiäkin jaksoja jolloin pelkkä arjen pyörittäminen on tarpeeksi vaikeaa ja raskasta. Kumppanin vartalossa tapahtuu myös väistämättä muutoksia eikä tuo vartalo ole enää sinulle varattu leikkikalu.
Kummasti silti vaan lisääntymisen perustarve on 99 % ihmisistä niin voimakas että se ajaa kaiken epämukavuuden yli. Syntymän hetki on valtava järistys. Se on todella jotain jättiläismäistä. Ja vähitellen tapahtuu sopeutuminen, kasvaminen.
Onhan se lapsen saaminen kriisi. Ei se silti ole parisuhteen kannalta mikään onnettomuus! Varmaan jos ihminen on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa on kovilla, mutta kokemus on ihan terveellinen. Enkä ole vielä ole edes puhunut siitä mitä saa tilalle. Väitän että kypsästi elämään suhtautuva ihminen kaipaa jotain itseään suurempaa mitä palvella. Kuulostaa kornilta, mutta henkillökohtaisesti minulle lapset ovat merkinneet juuri tätä, elämän palvelemista.
Jaa parisuhde? Elää omaa elämäänsä. Ensimmäinen lapsi saatoi jopa pelastaa sen. Oma ja toisen kusipäisyys ei enää ollut riittävä syy haistattaa pitkät kaikelle. Tajusi sen ettei elämä ole vain minua varten.
Yksi iso juttu on tietysti seksi. Pienen lapsen kanssa joutuu tähänkin asiaan suhtautumaan toisella tavalla. Varsinkin kun lapsi valvottaa joutuu väsymyksen takia hyväksymään sen, että tulee pitkiäkin jaksoja jolloin pelkkä arjen pyörittäminen on tarpeeksi vaikeaa ja raskasta. Kumppanin vartalossa tapahtuu myös väistämättä muutoksia eikä tuo vartalo ole enää sinulle varattu leikkikalu.
Kummasti silti vaan lisääntymisen perustarve on 99 % ihmisistä niin voimakas että se ajaa kaiken epämukavuuden yli. Syntymän hetki on valtava järistys. Se on todella jotain jättiläismäistä. Ja vähitellen tapahtuu sopeutuminen, kasvaminen.
Onhan se lapsen saaminen kriisi. Ei se silti ole parisuhteen kannalta mikään onnettomuus! Varmaan jos ihminen on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa on kovilla, mutta kokemus on ihan terveellinen. Enkä ole vielä ole edes puhunut siitä mitä saa tilalle. Väitän että kypsästi elämään suhtautuva ihminen kaipaa jotain itseään suurempaa mitä palvella. Kuulostaa kornilta, mutta henkillökohtaisesti minulle lapset ovat merkinneet juuri tätä, elämän palvelemista.
Jaa parisuhde? Elää omaa elämäänsä. Ensimmäinen lapsi saatoi jopa pelastaa sen. Oma ja toisen kusipäisyys ei enää ollut riittävä syy haistattaa pitkät kaikelle. Tajusi sen ettei elämä ole vain minua varten.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
- MaKo
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1123
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Oulu
Niitä elämän käännekohtia, joista ei ole enää paluuta takaisin...Paappa kirjoitti: Tajusi sen ettei elämä ole vain minua varten.
Ihan yleisesti aiheeseen, kyllä minä voin ymmärtää, että lapsen tuleminen voi ajaa parisuhteen kivikkoon. Se riippuu varmaan aika tavalla siitä, kuinka se parisuhde on rakentunut ennen sen lapsen tulemista. Kärjistettynä, jos parisuhde on rakentunut monin tavoin kaikenlaiselle vapaudelle eikä niinkään arjessa elämiselle, niin lapsen tulon jälkeen voi olla työlästä huomata, että se aikaisempi vapaus on sitten ollutta ja mennyttä.
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 651
- Lauteille: Helmikuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
Kyllähän se narsisteille,kolisee tosi kovaa,kun ei olekaan enää "maailman napa".Ehkä kirjoitus heijastelee enemmänkin nykyistä individualismia ja sen ihailua.Kun ei ole lapsia,jää omien halujen toteuttamiselle aikaa,kyllä huomattavasti enemmän.
Täytyy kompata Mtj:tä,itsekin oppinut välillä puremaan hammasta ja pitämään mölyt mahassa.Raskasta perheen pyörittäminen todellakin on,jos siihen tosissaan osallistuu.Mutta on niitä ilon hetkiä,joita pois en vaihtaisi.
Itse parisuhde joutuu kyllä koetukselle ja se vaatii rohkeutta kohdata myös oma narsisminsa ja luopuminen tietyistä asioista harmitti ainakin itseäni.Mutta kun on uskaltanut"kivet käännellä" parin kanssa,on äärimmäisen huojentavaa,huomata löytävänsä ehkä uusia asioita,joista voi nauttia.
Lapset itsessään,noh koko ilon ja surun kirjo peittelemättömänä edessäsi.Yhteiset hetket lasten kanssa,siinä se vaan ON.
Mutta kukin tyylillään.Ymmärrän hyvin,jos joku lapsia ei halua ja toivonkin etteivät ne ihmiset lapsia hanki esim.sosiaalisen paineen pakosta.Surullisiakin kokeiluja on nähty.Jos joku tunnistaa omat rajansa uskaltaa elää niiden mukaan on se kunnioitettavaa.
Täytyy kompata Mtj:tä,itsekin oppinut välillä puremaan hammasta ja pitämään mölyt mahassa.Raskasta perheen pyörittäminen todellakin on,jos siihen tosissaan osallistuu.Mutta on niitä ilon hetkiä,joita pois en vaihtaisi.
Itse parisuhde joutuu kyllä koetukselle ja se vaatii rohkeutta kohdata myös oma narsisminsa ja luopuminen tietyistä asioista harmitti ainakin itseäni.Mutta kun on uskaltanut"kivet käännellä" parin kanssa,on äärimmäisen huojentavaa,huomata löytävänsä ehkä uusia asioita,joista voi nauttia.
Lapset itsessään,noh koko ilon ja surun kirjo peittelemättömänä edessäsi.Yhteiset hetket lasten kanssa,siinä se vaan ON.
Mutta kukin tyylillään.Ymmärrän hyvin,jos joku lapsia ei halua ja toivonkin etteivät ne ihmiset lapsia hanki esim.sosiaalisen paineen pakosta.Surullisiakin kokeiluja on nähty.Jos joku tunnistaa omat rajansa uskaltaa elää niiden mukaan on se kunnioitettavaa.
Huumoria yllä,yrittämistä ei lopeteta ja eiku lisää tårta på tårta housuun!
- Paappa
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 11
- Viestit: 12787
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Voi miettiä sitäkin kestääkö pitkäaikainen parisuhde lapsettomuutta? Mihin liittyen kuulin äskettäin, kuinka raskas suru oli kohdannut erästä kollegaa, hän vaimonsa kanssa odottivat ensimmäistä lastaan, lapsen piti syntyä vähän yli kuukauden päästä. Nyt kävi niin että lapsi kuoli kohtuun.
Kuinka kauan kestää, että tuollaisestakin selviää? Varmaan viisainta olisi yrittää mahdollisimman pian uudestaan. Pointtini kuitenkin on se, että varmasti parisuhde voi elää ja voida hyvin ilmankin lapsia, jokaisen oma valintahan se on. Ihmiselle on kuitenkin terveellistä etsiä elämän sisältöä jostain muusta kuin omasta mukavuudesta ja elämyshakuisuudesta.
En väitä että päätös olla tekemättä lapsia on itsekkyyttä, niin kuin joskus kuulee väitettävän. Silti lapset voivat olla myös se tekijä, joka vasta kunnolla hitsaa parisuhteen kestäväksi, koska on vastuussa paljon muustakin kuin itsestään ja siitä kumppanista.
Kuinka kauan kestää, että tuollaisestakin selviää? Varmaan viisainta olisi yrittää mahdollisimman pian uudestaan. Pointtini kuitenkin on se, että varmasti parisuhde voi elää ja voida hyvin ilmankin lapsia, jokaisen oma valintahan se on. Ihmiselle on kuitenkin terveellistä etsiä elämän sisältöä jostain muusta kuin omasta mukavuudesta ja elämyshakuisuudesta.
En väitä että päätös olla tekemättä lapsia on itsekkyyttä, niin kuin joskus kuulee väitettävän. Silti lapset voivat olla myös se tekijä, joka vasta kunnolla hitsaa parisuhteen kestäväksi, koska on vastuussa paljon muustakin kuin itsestään ja siitä kumppanista.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 82 kurkkijaa