Lajien luokittelua ja käsitteitä

[Benu]

Valvomo: Otsikko muutettu 25.7.2023 vastaamaan yhdistettyä ketjua.

En nyt väitä että tämä seuraava on absoluuttinen totuus, en missään nimessä. Mutta tämä on minun oma näkemys asioista, tähän on vaikuttanut omat havainnot ja muiden puheet. Haluaisin siis kuulla muiden mielipiteitäkin.

Eli itse olen sen käsityksen saanut että "perinteisten" lajien harrastajat, hokutoryu, eri karatet, ninjutsut (ei millään pahalla lajien harrastajia tai lajeja vastaan... otin kyseiset lajit pikemminkin random esimerkkeinä) jne. ovat enemmän tämmösiä testailulajeja. Eli HJJ ja ninjutsussa mun käsittääkseni kun ei voi kisata (??) niin puuttuu nämä kisa tavoitteet ja treenaaminen sen mukaisesti. Karatesta en tiedä sitten, ei taida kauheesti siinäkään enää kisailla? Mutta kumminski, niin suuri osa harrastajista menevät treeneihin että tulis hyvä mieli ja tuntee että on tehnyt jotaan liikunnallista. Eikä siinä mitään pahaa (en nyt oikeesti yritä astua kenenkään varpaille). Mutta jos hakee fyysisiä haasteita niin suuremmalla todennäköisyydellä niitä löytyy kamppailulaji puolelta koska siinä panostetaan huomattavasti enemmän kisaamiseen itsestäänselvistä syistä.

Mitä olen sivusta katsonut, niin hyvä jos pojille tulee hiki näissä "testailulajeissa". Potkitaan rivissä, väännetään ranteita ja etsitään painepisteitä on vähän semmonen stereotypia kun mulle on jääny mieleen. Siinä sitten nauresekellaan ku tekniikka ei onnistu eikä se ole sen suurempi juttu. Kivaa tekemistä. Itselle nämä lajit eivät sopisi kauheen hyvin koska olen todella kilpailuhenkinen ihminen. Ja olen todennut että nämä lajit sopivat ilmeisen hyvin ihmisille jotka vähän poikkeavat minusta. Kyllä sen näkee aika hyvin paljaalla silmällä kuka tulee millekkin alkeiskurssille sinä päivänä kun alkeiskurssit alkaa

Siis mun tarkotus ei siis ollut mollata millään tapaa mitään lajeja tai harrastajia. Tarkotin vaan että jos käy muutaman eri laji alkeiskurssitreeneissä ja katso että missä treeneissä näyttäis olevan sun "tyyppisiä" ihmisiä. Ja jos treenitkin tuntuu olevan sun juttu ni ei ole kauheen vaikee tehdä sitä päätöstä. Netistä käsin se valinnan tekeminen on todella vaikeeta, toki infoahan saa todella hyvin täältä käsin.

Nyt mut varmaan hirtettään

[Mika]

Benu, ei hirtetä, koska olet vielä niin nuori etkä ole esim. lukenut Potkua kovinkaan paljon.

Täysin metsässähän sinä olet.

[KonDe]

Nyt mut varmaan hirtettään

Yep, you're boned.

[Benu]

Pistinkö tän uuteen topicciin? Tarkotus oli siis pistää tämä tonne Aloittelijan valinta topicciin

Benu, ei hirtetä, koska olet vielä niin nuori etkä ole esim. lukenut Potkua kovinkaan paljon.

Täysin metsässähän sinä olet.

Lisätäkseni vielä ni toki monessa lajissakin tämä kaikki varmaan vaihtelee vetäjän mukaan. Mutta näin yleisesti ottaen monessa lajissahan on se oma kulttuurinsa.

[KungFuMiäs]

huhu olipas texti . Ei kyllä taida päteä edes osaan perinteisistä lajeista Suomessa, ehkä jenkkien puolella tollanen voisi sopia kuvaan.

[Mika]

Lisätäkseni vielä ni toki monessa lajissakin tämä kaikki varmaan vaihtelee vetäjän mukaan. Mutta näin yleisesti ottaen monessa lajissahan on se oma kulttuurinsa.

Nyt ollaan ytimessä. Aiemmin puhuit lajiryhmistä [kuten otsikkokin kertoo; tämä jaettiin omaksi aiheekseen], nyt puhut vetäjistä ja lajeista erikseen. Tästä olisin samaa mieltä.

[Mika]

huhu olipas texti . Ei kyllä taida päteä edes osaan perinteisistä lajeista Suomessa, ehkä jenkkien puolella tollanen voisi sopia kuvaan.

En tiedä mikä on "perinteistä", mutta olen minä nähnyt Suomessa just tota, että vähän jumppaillaan ja naureskellaan, kun oudot tekniikat ei toimi. Kyllä minusta tälläistä kamppailujumppaa on olemassa ja se on tosi hyvä juttu. Monipuolista ja kehittävää liikuntaa.

Vlad, tuohan on juuri sitä modernisoitua. Ihan tuttu juttu.

Itsekin harrastat oikeastaan aika perinteistä lajia. Vaikka judossa ei kilpailtaisikaan (joo tiedän, aika vaikea kuvitella sitä nyt), niin tuskin se tuollaista kikkailua olisi kuitenkaan. Varmaan niitä atemeja ja potkuja harjoiteltaisiin enemmän. Helkkari, jos Kano olisi saanut pitää päänsä, judo voisi hyvin olla sitä, mikä nykyään tunnetaan vaparina...


LISÄYS: Vlad taas kerran vaihteeksi näki paremmaksi poistaa viestinsä. Ei ollut ihan eka kerta...

[Benu]

Vlad, tuohan on juuri sitä modernisoitua. Ihan tuttu juttu.

Itsekin harrastat oikeastaan aika perinteistä lajia. Vaikka judossa ei kilpailtaisikaan (joo tiedän, aika vaikea kuvitella sitä nyt), niin tuskin se tuollaista kikkailua olisi kuitenkaan. Varmaan niitä atemeja ja potkuja harjoiteltaisiin enemmän. Helkkari, jos Kano olisi saanut pitää päänsä, judo voisi hyvin olla sitä, mikä nykyään tunnetaan vaparina...

Tää tulee ehkä vähän pois kontextista kun se ei ole tuolla alkup thredissä. Nyt joku luulee että yritän provosoida ihan tahallaan vaikka tämä oli tarkotettu enemmänki suigelle antamaan kuvaa vähä erilajeista mun näkökannalta. Mutta ehkä ihan hyvä aihe keskustelulle.

[Mika]

Aihe on sen verran suuri, että se ansaitsee oman ketjunsa. Tämä lohkaistiin täältä.

Samanlaisia aiheita voi katsoa täältä.

[Mika]

No jos sitä vain naureskellaan, että ei tekniikat toimi niin ei se kyllä sitten millään tavalla liity kampittelulajeihin. Kyllä oletuksena on, että homma toimii. Ei ehkä heti mutta vaikuttimena ja treenimotivaattorina se toimii.

Kilpalajit ja voittaminen motivaattorina ei kovin pitkälle ihmiselämässä kanna. Vaikea kuvitella, että nelikymppisenä vielä pystyisi menestymään ja kuitenkin elämään "normaalia" arkea?

Sitten se kilpaileminen jatkuu valmennuksen kautta. Vaikka en kilpalajia harrastakaan, voin sanoa että olen sellaisessa vaiheessa "uraani" ja elämääni, että saan aika lailla sisältöä siitä, että näen näiden nuorempien kehittyvän silmieni alla. Juuri aamulla mietin asiaa. Sitä on ehkä vähän vaikea kuvailla sanoin, se ehkä pitää kokea. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että näkee jonkun vierustoverin kehittyvän ja on iloinen siitä.

Ainahan missä tahansa lajissa voi kehittyä teknisesti. Oikeastaan Miklu voidaan sanoa, että kamppailu-urheilussa on muuten sama elementit kuin muissakin kamppailulajeissa, mutta niiden lisäksi kamppailu-urheilussa kilpaillaan. Eli kun se kilpaura on ohi, henkilö siirtyy samalle tasolle niiden elementtien suhteen muiden lajien harrastajien kanssa. Mietitkö koskaan asiaa tältä kannalta...

[Mika]

Mitä helvettiä? Jengi kirjoittelee viestejä ja sitten poistelee niitä? Teinixit...

[J. Suojanen]

Meikäläinen tällaisessa testailulajissa haki juurikin itsepuolustuksellisen oppini, jossa osa porukasta oli vääntelemässä ranteita ja nauramassa... Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Taisteluun ja sotaanhan nämä perinnelajitkin ovat suunniteltuja joissa ei välttämättä kilpailla ollenkaan tai ainakaan paljoa. Se on ihan, että mihin laji keskittyy ja mitä lajilta haetaan... näkisin asian siten, että nämä lord of the rings fanit eivät kamalasti kilpailulajeista välitä, koska kilpailu ei ole se pääpointti vaan fiilistely... Samaten tietenkin mikäli halutaan kamppailullista liikuntaa, josta on vähän hyötyä koska oppii vähän lyömään niin samaiset sällit myöskin saattavat hakeutua perinteisiin lajeihin helpommin, koska ei tarvitse niin paljoa sparrata ym... ottaa touhua tosissaan.
Itse otin tosissani ja sain paljon.

Tuttavani halusi liikunnallisen harrastuksen, jossa kunto kohoaa käsitykseni mukaan.. valitsi sitten potkunyrkkeilyn. Arvatkaapas jatkoiko yli paria kuukautta?
Niin makaa kuin on pedattukin. Ja sinne mennään mikä antaa eniten rahalla vastinetta, eli mitä ollaan hakemassa. Osalla lajeista on hörhö maine, joka houkuttelee lisää hörhöjä paikalle... toisinaan laji on dynamiittia, mutta hörhö opettaja opettaa sitä erittäin huonolla asenteella ja niin edelleen. Se on lopulta pieni se ero, joka tekee lajista kamppailu-urheilua ja mikä tekee lajista kadullesoveltuvan. Toisinaan se ero saattaa olla jopa vain harjoittelijan korvien välissä.

Edit: pärkule tässä tämä nyt tuli. Yritä tässä vastata mitään aiheeseen liittyvää tosissaan kun heti mietteitä herättävät kommentit poistetaan.

[KungFuMiäs]

Itse olen ainakin ohjannut tuttuja jotka ovat halunneet jotain kuntoilua/harrastelua kamppailumaisesti kamppailu-urheiluun. Jos haluaa lähteä perinteisien lajien tielle (ja pysyä sielä) niin se vaatii hieman erilaisempaa persoonaa

[SJR]

No sen verran mitä mä oon perinteisiä ja kisalajeja nähnyt, niin kyllä ainakin kiinalaiselta puolelta löytyy ihan yhtä usein ja kovaa harjoittelevia tyyppejä kuin mitä thainyrkkeilyn kisaryhmästäkin.

Mutta ihan oikeassa varmaan olet siinä, että perinteiselle puolelle varmaan enemmän hakeutuu niitä jotka hakevat vain jumppaa ja että monissa seuroissa joissa ei kilpailla ollenkaan harjoitellaan vähän miten sattuu kun ei tiedetä mikä on se optimaalinen tapa harjotella... mutta sanoisin että toi on kyllä hyvin seurakohtaista.

[Paappa]

Mutta ihan oikeassa varmaan olet siinä, että perinteiselle puolelle varmaan enemmän hakeutuu niitä jotka hakevat vain jumppaa ja että monissa seuroissa joissa ei kilpailla ollenkaan harjoitellaan vähän miten sattuu kun ei tiedetä mikä on se optimaalinen tapa harjotella... mutta sanoisin että toi on kyllä hyvin seurakohtaista.

Tuo hiukan huvitti. Omassa lajissani eli defendossa ei kilpailla mikä tietysti heijastuu myös harjoittelutapoihin. Välillä mukana on ärsyttävää nuhjaamista kun harjoitellaan vaikka sormilukkoja (auts) mutta tälle ei liene vaihtoehtoja. Sen vastapainoksi hikistä rytinää on aivan tarpeeksi, esim 1 vs monta -tilanteita.