Andy kirjoitti: ↑huhti 22, 2020, 11.19
Jos lajin harjoittelusta on hyötyä tähän, se on kamppailulaji ja jos siitä ei ole hyötyä (tai hyöty on marginaalinen) se ei ole kamppailulaji. En pidä tätä välttämättä kovin hyvänä tapana määritellä kamppailulajeja, mutta aika monet ajattelevat niin.
Tuollainen arvottaminen liittyy mainitsemaani prototyyppiseen kamppailulajiin eli "oikeaan kamppailulajiin", siis että huono kamppailulaji (joka ei ole "tehokas" tai "ei toimi tositilanteessa", kuten usein sanotaan) ei ole kamppailulaji ollenkaan.
Korostan vielä, että "prototyyppinen kamppailulaji" on erillinen juttu siitä "kamppailulaji"-käsitteestä, jolle annoin määritelmän. Tähän liittyen:
Lasse Candé kirjoitti: ↑huhti 22, 2020, 11.27
Pointtini silti, että ihmisiltä kysymällä ei saa vastausta siihen mikä laji on. Minun mielestäni. Ihmiset kun saattavat olla tyhmiä.
Toivottavasti en antanut ymmärtää olevani tätä mieltä. Siihen, että kaikkien mielipiteellä ei ole väliä, viittasin siinä, kun puhuin "yhteisön täysivaltaisista jäsenistä", vaikka puhuinkin lähinnä sanojen merkityksistä.
Kuvitellaan, että meillä on sellainen laji kuin Keravakäsi. Keravakäden oppisisältö on, että vastustaja voitetaan kaikissa tilanteissa potkaisemalla (nimi on tietysti hämäystä). Potkuja harjoitellaan potkimalla seinää vapaalla tyylillä tai parin kanssa niin, että pari pitää käsiään edessään kämmenet alaspäin, joihin suorittaja harjoittelee potkuja.
Yllä kuvattu Keravakäsi kuuluu kiistatta määrittelemäni "kamppailulaji"-käsitteen alaan. Jos ihmisiltä (siis ihan kamppailulajiharrastajilta eikä vaikka Immo Kuutsalta) kysytään mielipidettä, saadaan varmasti monta syytä, miksi Keravakäsi ei ole kamppailulaji. Näitä voivat olla "ei vakiintunutta opetusjärjestelmää", "sisältää vain potkimista", "keksitty omasta päästä", "ei toimi sparrissa" ja niin edelleen. Nämä kaikki syyt kertovat jotain siitä, mitä ihmiset pitävät "kamppailulajina", mikä elimellisesti liittyy myös itse ilmiöön. Näitä kaikkia piirteitä ei tietenkään voi tunkea käsitteen määritelmään ("...jolla on vakiintunut opetusjärjestelmä, joka sisältää muutakin kuin potkimista, jota ei ole keksitty omasta päästä ja joka toimii sparrissa.") uskoakseni kaikille ilmeisistä syistä.
"Tiedosta" vielä sellainen (ehkä) selventävä esimerkki, että tietokirjallisuus on "tietoa välittävää kirjallisuutta" riippumatta sen välittämän tiedon laadusta. Toki tietokirjan sisältämän tiedon odotetaan olevan oikeaa, mutta tämä liittyy taas ihmisten käsityksiin ja odotuksiin, joilla on ainakin silloin väliä, kun on itse kirjoittamassa tietokirjaa.