Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.
✋:Mainokset pitävät Potkun linjoilla. Sinäkin vähintään välillisesti hyödyt niistä, koska selailet Potkua parhaillaan. Ole siis hyvä ja salli Ad Block -ohjelmasi näyttää mainokset Potkussa. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton leiska. Kiitos kun ymmärrät. 🙂
Kung Fu ei itsessään ole mikään laji. Se ei välttämättä edes tarkoita juuri nimenomaan taistelulajeja.
Kung Fu ei siis ole tavallaan kokoelma tyylejä vaan termi, jonka alle länkkärit niputtavat kaikki Kiinan maaperällä kehitellyt lajit.
Kuten sanottua, että mokomuksilla ei välttämättä ole mitään tekemistä tai yhteistä tekijää tai mokomukset eivät edes muistuta toisiaan yhtään.
Tämän takia ehkä se kaikkien niputtaminen samaksi roskaksi ja puhuminen Kung Fun eri tyyleistä "vähäsen" yleistävät asioita.
Ok, Kiina on iso maa... Mitäs mieltä ollaan esim escrimasta tai karatesta? Onko näiden tapauksessa kyseessä laji?
Karatessa ainakin tyylit ovat melko itsenäisiä yhteisöjään, joten siinä mielessä karate = okinawan aseettomat lajit ja eräät niiden johdannaiset. Siis monta "lajia".
Mitenkäs escriman tyylit / haarat? Otetaanko oppia hirveästi ristiin vai onko siinäkin tavallaan kyse monesta eri yhteisöstä ja täten omista "lajeistaan"?
Kysyn koska mielikuvani on sellainen että ei ole kuitenkaan samassa määrin irralliset lajit/tyylit nyt kyseessä kuin Kiinan tapauksessa. Ainakin historialliset risteyskohdat lienevät monia Kiinan risteyksiä lähempänä?? Mihin vedetään raja... milloin on kyseessä laji ja milloin tyyli? Perustuuko tämä lajin/tyylin sisältöön vai siihen miten kaukana historiassa linkki on? Vai perustuuko tämä kenties nimeen? Ja kuka tästä päättää?
Ja onko englannin "style" suomeksi lähempänä lajia vai tyyliä näissä yhteyksissä?
(Pari lisää: Milloin on kyseessä tyyli ja milloin haara? Milloin on kyseessä haara ja milloin koulu?)
tää on niin yksilökohtaista... ite treenaan lukkopainia voidakseni oppia todellista vapaaottelua. eli treenataan parin kaverin kanssa taistelulajeista opittuja kikkoja nurmikolla ilman hanskoja vapaassa vaatetuksessa. kaikki lajit tarjoaa pitemmän päälle samaa opetusta. kaikilla on kaks kättä ja jalkaa ja yks pää. on vaan kyse et mihin lopputulokseen niitä käyttää. ite uskon oman harjoitteluni tuottavan miulle parhaat tulokset. joku muu ei pidä kokonaisvaltaista freefighting harjoittelua laatuharjoitteluna koska ei voida saavuttaa vöitä tai mestaruuksia. joskin meillä ei oo salaisuuksia. kaikki tekee mitä osaa ja parhaat temput opetetaan kaikille. jos oikeasti tykkää taistelemisesta niin paikalla ei oo väliä. nurmikkoa käytet
the_pink kirjoitti:
tää on niin yksilökohtaista... ite treenaan lukkopainia voidakseni oppia todellista vapaaottelua. eli treenataan parin kaverin kanssa taistelulajeista opittuja kikkoja nurmikolla ilman hanskoja vapaassa vaatetuksessa. kaikki lajit tarjoaa pitemmän päälle samaa opetusta. kaikilla on kaks kättä ja jalkaa ja yks pää. on vaan kyse et mihin lopputulokseen niitä käyttää. ite uskon oman harjoitteluni tuottavan miulle parhaat tulokset. joku muu ei pidä kokonaisvaltaista freefighting harjoittelua laatuharjoitteluna koska ei voida saavuttaa vöitä tai mestaruuksia. joskin meillä ei oo salaisuuksia. kaikki tekee mitä osaa ja parhaat temput opetetaan kaikille. jos oikeasti tykkää taistelemisesta niin paikalla ei oo väliä. nurmikkoa käytet
Tarkoitatko että näet lajit erikoistumisen tienä, laajempi kokonaisuus mielessäpitäen? Siis lähinnä tosta
"ite treenaan lukkopainia voidakseni oppia todellista vapaaottelua."
Tässä asetelmassa "tyyli" olisi lukkopainipainotteinen ja "pelikenttä" olisi vapaaottelun pelikenttä. Siis mikäli ymmärsin oikein?
aloitin aikanaan ensimmäisenä lajinani potkunyrkkeily. pärjätäkseni vaparissa joudun treenaamaan lukkopainia. ja pärjätäkseni kadulla joudun treenaamaan vaparia. ja haluan pärjätä kadulla koska se auttaa miuta tuntemaan itteni. ja mitä paremmin tunnen itteni sitä paremmin voin pärjätä elämäni. tää selitys meni vähän reisille... mut periaatteessa treenaan vähän kaikkea koska ihminen tuntee itsensä vasta kun se on kerran hakattu kunnolla ja se on joskus hakannu jonkun. kehässä tai sen ulkopuolella. ite treenaan ikäänkuin kehässä pärjätäkseni sen ulkopuolella. sovellan kehässä käytettäviä temppuja.
esim thai nyrkkeilijä ja karateka lyö ja potkii molemmat. hakee samaa lopputulosta. ero on hiuksen hieno. eli tyylejä ja metodeja on tässä kohtaa omalta kohdalta hakea
the_pink kirjoitti:
aloitin aikanaan ensimmäisenä lajinani potkunyrkkeily. pärjätäkseni vaparissa joudun treenaamaan lukkopainia. ja pärjätäkseni kadulla joudun treenaamaan vaparia. ja haluan pärjätä kadulla koska se auttaa miuta tuntemaan itteni. ja mitä paremmin tunnen itteni sitä paremmin voin pärjätä elämäni. tää selitys meni vähän reisille... mut periaatteessa treenaan vähän kaikkea koska ihminen tuntee itsensä vasta kun se on kerran hakattu kunnolla ja se on joskus hakannu jonkun. kehässä tai sen ulkopuolella. ite treenaan ikäänkuin kehässä pärjätäkseni sen ulkopuolella. sovellan kehässä käytettäviä temppuja.
OK, ymmärrän. Juuri tuota tarkoitin sillä että kehälajit voivat myös olla metodi kehän ulkopuolelle, ts sitä että tavoite on kehän ulkopuolella. Viestisi on arvokas lisä pelikenttä-ajattelulle Nehän voivatkin muodostaa ketjun
välillä vaan tuntuu ettei meikäläisen ajattelumalli saa arvostusta korkeasti koulutettujen ja kypsien taistelulajiharrastajien keskuudessa xD. tavallaan haluaisin nähdä vapaaottelun lajina jota voisi otella "missä vaan milloin vaan". eli ettei tarvita aina tatamia ja hienoja harjoitteluvälineitä voidakseen treenata. ja loppjen lopuksi lähes kaikki taistelulajien harrastajat hakeutuvat tänne väkivallan pelossa. vaikka useammin joutuu autokolariin. toisaalta kun väkivaltaan tutustuu sitä oppii kunnioittamaan
Mielenkiintoinen näkemys toisesta ketjusta kysymykseen "mikä laji on?"
Jussi Häkkinen kirjoitti:
Se sitten, mikä on laji...no, karateja syntyy, jujutsuja syntyy ja tiesmitä syntyy ihan itse pieraisten ihan yltympäriinsä (Suomessa, Japanissa, jenkeissä jnejnejne...). Näköjään niitä voi turautella ilman sen kummempia taustoja.
Opettajalinjojen korrektius onkin sitten toinen juttu. Joskus toki niistäkin voi tulla se laji.
