Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Valvoja: Valvoja
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 18
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Viime aikoina on esitetty epäilyksiä tiettyjen kamppailulajiopettajien puheiden paikkansapitävyydestä. Tämä ketju on tarkoitettu yleiseen keskusteluun kamppailulajiopettajan rehellisyyden merkityksestä. Olisi toivottavaa, että ainakaan tällä hetkellä kiistanalaisia tapauksia ei käytettäisi esimerkkeinä, koska ne helposti johtavat keskustelua yksittäistapauksiin tarkoitetun yleisen luonteen sijaan. "Opettajalla" tarkotietaan kaikkia kamppailulajeja opettavia ihmisiä ml. ohjaajat, valmentajat, senseit, sifut, gurut jne.
Äänestyksessä epärehellisyydellä tarkoitetaan lähinnä kamppailulajeihin suoraan liittyvien asioiden keksimistä tai selkeää vääristelyä. Epärehellisyyttä siis eivät ole mm. seuraavanlaiset tapaukset:
- Opettaja X kertoo paikkansapitämättömän tarinan lajinsa historiasta, koska syystä tai toisesta itse uskoo sen todeksi.
- Opettaja X kertoo tavanneensa naisystävänsä kirjastossa eikä netin seuranhakupalstalla jossa tämän oikeasti tapasi, koska pitää tällaista seuranhakua nolona. (Valhe ei liity kamppailulajeihin.)
Epärehellisyyttä taas ovat esimerkiksi seuraavat tapaukset:
- Opettaja X keksii omasta päästään ja kertoo muille lajinsa historiaan liittyviä tapahtumia saadakseen lajinsa vaikuttamaan houkuttelevammalta, vakuuttavammalta tms.
- Opettaja X keksii omasta päästään ja kertoo muille, että hänellä on jotain kamppailulajeihin liittyviä saavutuksia, kuten vyöarvoja, kilpailuiden voittoja, koulutuksia tms.
Miten tärkeänä siis pidät sitä, että opettaja on rehellinen ja miksi? Entä miten mielestäsi tulisi toimia epärehellisten opettajien suhteen?
Äänestyksessä epärehellisyydellä tarkoitetaan lähinnä kamppailulajeihin suoraan liittyvien asioiden keksimistä tai selkeää vääristelyä. Epärehellisyyttä siis eivät ole mm. seuraavanlaiset tapaukset:
- Opettaja X kertoo paikkansapitämättömän tarinan lajinsa historiasta, koska syystä tai toisesta itse uskoo sen todeksi.
- Opettaja X kertoo tavanneensa naisystävänsä kirjastossa eikä netin seuranhakupalstalla jossa tämän oikeasti tapasi, koska pitää tällaista seuranhakua nolona. (Valhe ei liity kamppailulajeihin.)
Epärehellisyyttä taas ovat esimerkiksi seuraavat tapaukset:
- Opettaja X keksii omasta päästään ja kertoo muille lajinsa historiaan liittyviä tapahtumia saadakseen lajinsa vaikuttamaan houkuttelevammalta, vakuuttavammalta tms.
- Opettaja X keksii omasta päästään ja kertoo muille, että hänellä on jotain kamppailulajeihin liittyviä saavutuksia, kuten vyöarvoja, kilpailuiden voittoja, koulutuksia tms.
Miten tärkeänä siis pidät sitä, että opettaja on rehellinen ja miksi? Entä miten mielestäsi tulisi toimia epärehellisten opettajien suhteen?
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- TimoS
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 23344
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Hesa
- Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
- Sivulajit: Matayoshi kobudo
- Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
- Yhteystiedot:
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Vähän oli vaikea valita, valitsisinko Melko tärkeän vaiko Erittäin tärkeän, mutta kallistuin sitten tuon erittäin tärkeän puolelle.
Perinteisiin lajeihin hurahtaneena pidän tuota opettajan rehellisyyttä kuitenkin aika korkeassa arvossa. Joitain pieniä valkoisia valheita/tarinoitten värittämisiä en pidä niinkään pahana, mutta esim. oman treenihistoriansa valehteleminen on todella vakavaa mielestäni. Koska en ole niin perehtynyt näihin länsimaalaisiin lajeihin, en osaa sanoa kuinka tärkeänä pidetään esim. sitä, että kertoo totuuden opettajalinjasta (eli siis kuka opetti ketä ja jätetäänkö joku opettaja välistä syystä tai kolmannesta mainitsematta), mutta noissa itämaisissa lajeissa tuollaiseen törmää jatkuvasti. Se ei tietenkään vaikuta siihen, onko opetettava asia järkevää/toimivaa vai ei, mutta herättää minussa kysymyksen, että miksi ei voi kertoa totuutta? Varsinkin kun monet ihmiset tietävät totuuden. Otetaanpa esimerkki (menemättä henkilönimiin): mestari A väitti olleensa mestarin B oppilas (ja ovatpa jopa mestari A:n oppilaan oppilaat väittäneet, että mestari A oli se mestarin B todellinen manttelinperijä). Todellisuudessa opettaja A haki oppinsa mestari C:ltä
Perinteisiin lajeihin hurahtaneena pidän tuota opettajan rehellisyyttä kuitenkin aika korkeassa arvossa. Joitain pieniä valkoisia valheita/tarinoitten värittämisiä en pidä niinkään pahana, mutta esim. oman treenihistoriansa valehteleminen on todella vakavaa mielestäni. Koska en ole niin perehtynyt näihin länsimaalaisiin lajeihin, en osaa sanoa kuinka tärkeänä pidetään esim. sitä, että kertoo totuuden opettajalinjasta (eli siis kuka opetti ketä ja jätetäänkö joku opettaja välistä syystä tai kolmannesta mainitsematta), mutta noissa itämaisissa lajeissa tuollaiseen törmää jatkuvasti. Se ei tietenkään vaikuta siihen, onko opetettava asia järkevää/toimivaa vai ei, mutta herättää minussa kysymyksen, että miksi ei voi kertoa totuutta? Varsinkin kun monet ihmiset tietävät totuuden. Otetaanpa esimerkki (menemättä henkilönimiin): mestari A väitti olleensa mestarin B oppilas (ja ovatpa jopa mestari A:n oppilaan oppilaat väittäneet, että mestari A oli se mestarin B todellinen manttelinperijä). Todellisuudessa opettaja A haki oppinsa mestari C:ltä
MUOKKAUS: (ja osittain mestari D:ltä)
, joka puolestaan oli mestari B:n oppilas. Mestari A puolestaan ei olisi voinut edes olla mestarin B oppilas, koska siinä vaiheessa kun hän saapui oppia hakemaan, oli mestari A vaihtanut hiippakuntaa toistakymmentä aikaisemmin.Timo Saksholm
Karate wa kunshi no bugei
Karate wa kunshi no bugei
- DeusVult
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 8469
- Lauteille: Kesäkuu 2007
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Pistin että erittäin tärkeää. Mielestäni rehellisyys on tärkeä hyve kaikilla elämänaloilla. Aivan yhtä vähän mielestäni ansaitsee kunnioitusta henkilö joka baarissa kertoo naisille olevansa lääkäri ja ajavansa mersulla, vaikka oikeasti on työtön varastomies ja ajaa iskän mazdalla, kuin henkilö joka kertoo olevansa ilmavoimien everstiluutnantti ja 5. danin musta vyö, mutta oikeasti on reservin ilmatorjuntamies ja vihreä vyö.
Pahoittelen suomenennätysmittoihin yltävää virkkeenpituutta.
Pahoittelen suomenennätysmittoihin yltävää virkkeenpituutta.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 4457
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Mushroomland
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Valitsin "melko tärkeää", koska on tietysti sitä parempi mitä avoimempi ja rehellisempi kamppailulajiopettaja on, mutta tiedän, että jotkut jutut on sen verran enemmän järjen puolella, että menevät lain rajojen ulkopuolelle, että niistä voi tavalla tai toisella koitua opettajalle sanktioita jos ovat osa virallista opetussuunnitelmaa sellaisenaan.
"Only a fool takes a pistol, any pistol, to a gun fight."
"Only a fool takes a pistol, any pistol, to a gun fight."
When facing difficult situations it is best to dash forward bravely and with joy...
Liity Etupotkijaksi!
Luettavaa (ja tykättävää) potkulaisille!
Liity Etupotkijaksi!
Luettavaa (ja tykättävää) potkulaisille!
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
En äänestänyt, koska näkisin että aloitusviestin asetelma ei välttämättä ole ihan koko totuus. Aloitusviestin perusteella luonnollisin vaihtoehto useimmille lienee "Erittäin tärkeää".
Jos kuitenkin joku kertoo tarinoita pilke silmäkulmassa - vähän kuin savolaiseen tyyliin - se on ihan oma lukunsa. Kovin pitkään tällainen tarinoiden iskeminen ei pysy piilossa, mutta tarinoitsija varmasti tietää tämän itsekin. Siinä vaiheessa, kun joku, joka ei ole ymmärtänyt näitä tarinoita tarinoina vaan ottaa ne todesta, alkaa kysellä tarinoiden todenmukaisuudesta, punnitaan tarinoiden kertojan todellinen luonne. Jos mikään ei silloinkaan muutu, hän on aito tarinoitsija. Jos hän tällaisessa tilanteessa vakavoituu, suuttuu, rupeaa suoranaisesti valehtelemaan tai muuten reagoi normaalista selvästi poikkeavasti, on peli ohi.
Sekin on sitten eri asia, mihin nämä tarinat liittyvät. Jos ne liittyvät joihinkin epämääräisiin asioihin kuten historiaan ja sittenkin epämääräisellä tavalla, niihin on pakkokin suhtautua joko huumorilla tai välinpitämättömästi. Jos tarinoihin liittyy tunnistettavia eli merkittäviä nimiä yhteyksissä, joiden totuudenmukaisuutta ei voida pitää vahvana, taaskin tilanne muuttuu. Jos taas nämä nimet ovat kokonaisuuden ja varsinkin kamppailun kannalta yhdentekeviä, tarina on vain tarinaa. Esimerkiksi oman lajinsa yhdistäminen Musashiin olisi vähintäänkin kyseenalaista, mutta lajinsa sitominen 1500-luvulla eläneeseen munkkiin vuorilla olisi huumoria. Lajiyhteyden tai varsinkin opetusyhteyden osoittaminen vaikka Masutatsu Oyaman suuntaan olisi törkeää.
Jos tarinoita kerrotaan tosissaan eli ei kerrotakaan tarinoita vaan valehdellaan, se on aina vakava asia eikä sinällään riipu asiayhteydestä. Tähänhän aloitusviesti kaiketi enimmäkseen viittaa.
Jos kuitenkin joku kertoo tarinoita pilke silmäkulmassa - vähän kuin savolaiseen tyyliin - se on ihan oma lukunsa. Kovin pitkään tällainen tarinoiden iskeminen ei pysy piilossa, mutta tarinoitsija varmasti tietää tämän itsekin. Siinä vaiheessa, kun joku, joka ei ole ymmärtänyt näitä tarinoita tarinoina vaan ottaa ne todesta, alkaa kysellä tarinoiden todenmukaisuudesta, punnitaan tarinoiden kertojan todellinen luonne. Jos mikään ei silloinkaan muutu, hän on aito tarinoitsija. Jos hän tällaisessa tilanteessa vakavoituu, suuttuu, rupeaa suoranaisesti valehtelemaan tai muuten reagoi normaalista selvästi poikkeavasti, on peli ohi.
Sekin on sitten eri asia, mihin nämä tarinat liittyvät. Jos ne liittyvät joihinkin epämääräisiin asioihin kuten historiaan ja sittenkin epämääräisellä tavalla, niihin on pakkokin suhtautua joko huumorilla tai välinpitämättömästi. Jos tarinoihin liittyy tunnistettavia eli merkittäviä nimiä yhteyksissä, joiden totuudenmukaisuutta ei voida pitää vahvana, taaskin tilanne muuttuu. Jos taas nämä nimet ovat kokonaisuuden ja varsinkin kamppailun kannalta yhdentekeviä, tarina on vain tarinaa. Esimerkiksi oman lajinsa yhdistäminen Musashiin olisi vähintäänkin kyseenalaista, mutta lajinsa sitominen 1500-luvulla eläneeseen munkkiin vuorilla olisi huumoria. Lajiyhteyden tai varsinkin opetusyhteyden osoittaminen vaikka Masutatsu Oyaman suuntaan olisi törkeää.
Jos tarinoita kerrotaan tosissaan eli ei kerrotakaan tarinoita vaan valehdellaan, se on aina vakava asia eikä sinällään riipu asiayhteydestä. Tähänhän aloitusviesti kaiketi enimmäkseen viittaa.
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 9
- Viestit: 16086
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Miksis tää on kohdennettu opettajaan?
Opettajahan heijastaa lajikulttuuriaan, jonka esilletuonti saattaa olla hyvinkin hallelujaata. Joka opettaja on joskus ollu oppilas, hyvät opettajat on oppilaita tai opetteleijoita kuolemaansa asti.
Niinkuin esmes nyrkkeilyn vedättelyt antiikkiin.
Toki sieläkin annettiin nyrkkiä, mutta oikeesti nykynyrkkeily on englantilaista perua, 1700-luvun huorrakauppiaan keksimä väliviihde.
Se ei muuta sitä, että nyrkkeily on fantastinen metodi.
Ei, vaikka joku kuntonyrkkeilyohjaaja kertois jotta jo muinaiset helleenit+roomalaiset veteli nyrkeillä toisiaan tauluun.
Koska niinhän ne teki.
Mutta tajuan kyllä kyselyn kärjen.
Ihan ok.
Opettajahan heijastaa lajikulttuuriaan, jonka esilletuonti saattaa olla hyvinkin hallelujaata. Joka opettaja on joskus ollu oppilas, hyvät opettajat on oppilaita tai opetteleijoita kuolemaansa asti.
Niinkuin esmes nyrkkeilyn vedättelyt antiikkiin.
Toki sieläkin annettiin nyrkkiä, mutta oikeesti nykynyrkkeily on englantilaista perua, 1700-luvun huorrakauppiaan keksimä väliviihde.
Se ei muuta sitä, että nyrkkeily on fantastinen metodi.
Ei, vaikka joku kuntonyrkkeilyohjaaja kertois jotta jo muinaiset helleenit+roomalaiset veteli nyrkeillä toisiaan tauluun.
Koska niinhän ne teki.
Mutta tajuan kyllä kyselyn kärjen.
Ihan ok.
- KungFuMiäs
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 5372
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Vaasa
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Joo en mäkään viitsi vastata. Ei maailma ihan noin mustavalkoinen ole, mutta kysymysten oikein asettelemalla sen voi saada kuullostamaan siltä.
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Kyllähän tälläisillä asioilla on merkitystä, mutta miten paljon, on pitkälti henkilöstä kiinni. Luin esimerkiksi Saksassa yhden BJJ opettajan meriiteistä "maailmanmestari". Tarkemmalla selvittelyllä kävi ilmi, että mestaruus oli muistaakseni purppuroissa tai ruskeissa. Tämäkin on BJJ:ssä kova saavutus, muttei kuitenkaan mustavöisten maailmanmestaruuteen verrattava. Musta vyö oli saavutettu kuitenkin jokunen vuosi tuon mestaruuden jälkeen, ja tässä lajissa jo pelkkä vyö (ja opettaja-linja) kertoo paljon osaamisesta.Andy kirjoitti: Epärehellisyyttä taas ovat esimerkiksi seuraavat tapaukset:
- Opettaja X keksii omasta päästään ja kertoo muille lajinsa historiaan liittyviä tapahtumia saadakseen lajinsa vaikuttamaan houkuttelevammalta, vakuuttavammalta tms.
- Opettaja X keksii omasta päästään ja kertoo muille, että hänellä on jotain kamppailulajeihin liittyviä saavutuksia, kuten vyöarvoja, kilpailuiden voittoja, koulutuksia tms.
Miten tärkeänä siis pidät sitä, että opettaja on rehellinen ja miksi? Entä miten mielestäsi tulisi toimia epärehellisten opettajien suhteen?
Monet merkitsee meriiteiksi mitaleita kisoista, joissa on tullut yksi tappio, tai mitali on tullut ihan vaan käymällä paikan päällä, kun ei ole vastuksia ollut. Jossain lajeissa on paljon puhuttuja ABC- mestaruuksia, joilla eri henkilöt mainostavat. Ei näissäkään valehdella, mutta joskus niistä voi saada hyvinkin valheellisen kuvan henkilön oikeista taidoista. Joskus kovakaan meriitti ei välttämättä kuulosta kummoiselta, jos ei asiasta tiedä.
Loppupeleissä näillä ei ole mulle suurta merkitystä, ainoa merkitys on sillä miten kovat taidot oikeasti omaa. Kovat taidot voi olla joko suoraa osaamista tai sitä että osaa opettaa asian minkä ymmärtää.
En äänestänyt, koska asia ei ole niin mustavalkoinen. Jos valehtelee olevansa esim. mustavöinen maailmanmestari, eikä taidot vakuuta, silloin asialla on merkitystä.
- Paappa
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 12787
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Varsinkin perinnelajeissa näitä kansantarinoita liikkuu niin paljon etten osaa niitä vakavasti ottaa, siis niitä tarinoita. Opetuksen taso ratkaisee ja se, miten rehellinen opettaja on suhteessaan oppilaaseen käytännön asioissa. Toinen tärkeä asia on huomioonotto, tietynlainen empatia ja se, että opettaja on aidosti innostunut oppilaan edistymisestä. Näitä pidän opettaja-oppilas -suhteessa ratkaisevina.
Defendossakin linja Fairbairniin on vähintäänkin epäselvä, joskin viitteitä ja historiaa hänen vaikutuksestaan lajiin on. Nykymuodossaan lajin perustaja on kuitenkin Wolfe. En silti pidä huonona sitä että viitataan myös Fairbairniin jos tämän systeemi on toiminut innoittajana, vaikka mutkan kautta.
Defendossakin linja Fairbairniin on vähintäänkin epäselvä, joskin viitteitä ja historiaa hänen vaikutuksestaan lajiin on. Nykymuodossaan lajin perustaja on kuitenkin Wolfe. En silti pidä huonona sitä että viitataan myös Fairbairniin jos tämän systeemi on toiminut innoittajana, vaikka mutkan kautta.
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 1210
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Lahti
- Etulaji: Shorin-ryu Seibukan karate-do
- Sivulajit: Okinawalainen kobudo
- Takalajit: JKA-Shotokan
Sin moo hapkido
Shorin-ryu (Okuhara-ha)
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Koska maailmalla liikkuu "opettajia", jotka ovat oleet oppilaina hädin tuskin peruskurssin ajan, mutta väittävät jotain muuta.Kari Aittomäki kirjoitti: Miksis tää on kohdennettu opettajaan?
Opettajahan heijastaa lajikulttuuriaan, jonka esilletuonti saattaa olla hyvinkin hallelujaata. Joka opettaja on joskus ollu oppilas, hyvät opettajat on oppilaita tai opetteleijoita kuolemaansa asti.
Esim herra G:n oppilaat ovat vuosikymmenet luulleet harjoitelleensa tyylisuuntaa X, vaikka tosiasiassa heidän tyylinsä on G:n oma luomus, jonka hän on nimennyt tyyliksi X johtaakseen ihmisiä harhaan (kutsukaamme vaikka tätä piraattityyliä nimellä Z) ja jossa on vain heikkoja vaikutteita tyylisuunnasta X ja loput otettu tyylistä S kertovista kirjoista ja muilta kyseenalaisilta opettajilta.
Herra G väittää oppilailleen olleensa tyylin X perustajan herra C:n läheinen oppilas, mutta on tosiasiassa ollut vain joitakin kuukausia C:n pojan D:n oppilas.
Herra G:n aiheuttamia ongelmia:
-Herra G:n tyyli Z on levinnyt useampaankin maahan ja antanut huonon kuvan tyylin X tasosta.
-Tyyli Z:n synnyinmaassa herra G on vuosikymmenten kuluessa saanut suuren vaikutusvallan valtion hyväksymässä ja tukemassa lajiliitossa ja kyennyt estämään tyylin X harrastajien pääsyn kyseiseen lajiliittoon.
-Ihmisiä on johdettu harhaan ja he ovat harjoitelleet pahimmillaan vuosikausia tyyliä Z luullen sen olevan aitoa X:sää.
Jos joku ihmettelee että, miten tuommoinen on mahdollista, niin 70-80 luvuilla maailma oli paljon suurempi paikka, eikä internettiä ollut käytettävissä.
Aleksi Isotalo
http://www.seibukanlahti.fi
"People sleep peaceably in their beds at night only because rough men stand ready to do violence on their behalf."
"I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it. "
http://www.seibukanlahti.fi
"People sleep peaceably in their beds at night only because rough men stand ready to do violence on their behalf."
"I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it. "
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 18
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Länsimaisessa etiikassa on ollut viimeiset vuosisadat tapana korostaa yksilön vastuuta tekemisistään. Lajit eivät valehtele - ihmiset valehtelevat. "Muttako muutkin" ei ole käypä puolustus eettisesti eikä oikeudellisesti.
Epämääräisistä tarkinoista. Jos jonkun lajin on väitetty vaikkapa olevan perua joenjumalalta, joka kertoi tekniikat japanilaiselle munkille 1300-luvulla, sen voi ilmaista esimerkiksi tyyliin: "Japanilaisen kansantarinan mukaan..." Sen sijaan jos opettaja kertoo ko. tarinan totena, vaikkei itse usko siihen mutta arvelee lajin mystisen alkuperän vetävän enemmän oppilaita, on tämä selkeästi huijausta.
Kolmas mahdollisuus on tietenkin, että opettaja on kuullut tarinan muualta, uskoo sen itse ja kertoo totena eteenpäin. Tällöin häntä ei voi pitää epärehellisenä, mutta kylläkin höyrähtäneenä. Tietysti liikkuu myös uskottavampia epätosia tarinoita, jotka voivat mennä täydestä kelle tahansa. Olen itsekin syyllistynyt tällaisten levittämiseen vailla parempaa tietoa. Mielestäni käsittelin näitä eroja jo aloitusviestissä.
Todellisten saavutusten harhaanjohtava esittäminen on hankala alue ja fiksuimmat huijarit käyttävät juuri sitä. Tiedän esimerkiksi erään suomalaisen "taekwondon maailmanmestarin", joka oli sarjassaan ainoa osallistuja - liikesarjoissa. Tässä rajanveto on vaikeaa, mutta ratkaisevaa on mielestäni kertojan oma motivaatio. Antaako hän tarkoituksella kyvyistään ja asemastaan harhaanjohtavan kuvan saavuttaakseen jotain etua?
Voisin itsekin esittäytyä potkunyrkkeilyn suomenmestarina, mutta tapanani ei ole tehdä sitä, koska mestaruuteni ei ole siitä arvostetuimmasta luokasta. Tietysti asian tullessa puheeksi ja muutenkin sopivissa yhteyksissä en salaa sitä, mutta pyrin pitämään huolen siitä, ettei kuulijalle jää erheellistä käsitystä että olisin ko. vuonna ollut Suomen paras ottelija painoluokassani. Yleisesti hyvä tapa on yksilöidä saavutukset mahdollisimman tarkasti niin, että kuulijan on ainakin mahdollista selvittää muualta saavutuksen todellinen luonne.
Tietoiset huijarit ovat mielestäni yksi kamppailulajien arveluttavimmista ilmiöistä. Jos henkilö valehtelee yhdessä asiassa, niin ehkä hän valehtelee toisessakin. Erityisen huolestuttavaa tämä on, jos sama henkilö käsittelee yhteisiä rahoja. Useinhan on tapana, että seurassa toimiva opettaja on samalla myös vastuussa seuran kassasta.
Pelkkä perättömien tarinoiden sepittäminen ei yleensä ole rikos, ellei sitä käytetä kaupallisen toiminnan markkinointiin. Koska viranomaisilla ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan, tulisi kamppailulajiyhteisön mielestäni tehdä kaikkensa huijarien kitkemiseksi. Paras keino mielestäni on saattaa huijarit julkisen ja mahdollisimman laajan pilkan kohteeksi. Tämä on omiaan sekä karkottamaan uhreja jotka voisivat tulla huijatuksi että toimimaan pelotteena muille huijariopettajan uraa harkitseville.
Epämääräisistä tarkinoista. Jos jonkun lajin on väitetty vaikkapa olevan perua joenjumalalta, joka kertoi tekniikat japanilaiselle munkille 1300-luvulla, sen voi ilmaista esimerkiksi tyyliin: "Japanilaisen kansantarinan mukaan..." Sen sijaan jos opettaja kertoo ko. tarinan totena, vaikkei itse usko siihen mutta arvelee lajin mystisen alkuperän vetävän enemmän oppilaita, on tämä selkeästi huijausta.
Kolmas mahdollisuus on tietenkin, että opettaja on kuullut tarinan muualta, uskoo sen itse ja kertoo totena eteenpäin. Tällöin häntä ei voi pitää epärehellisenä, mutta kylläkin höyrähtäneenä. Tietysti liikkuu myös uskottavampia epätosia tarinoita, jotka voivat mennä täydestä kelle tahansa. Olen itsekin syyllistynyt tällaisten levittämiseen vailla parempaa tietoa. Mielestäni käsittelin näitä eroja jo aloitusviestissä.
Todellisten saavutusten harhaanjohtava esittäminen on hankala alue ja fiksuimmat huijarit käyttävät juuri sitä. Tiedän esimerkiksi erään suomalaisen "taekwondon maailmanmestarin", joka oli sarjassaan ainoa osallistuja - liikesarjoissa. Tässä rajanveto on vaikeaa, mutta ratkaisevaa on mielestäni kertojan oma motivaatio. Antaako hän tarkoituksella kyvyistään ja asemastaan harhaanjohtavan kuvan saavuttaakseen jotain etua?
Voisin itsekin esittäytyä potkunyrkkeilyn suomenmestarina, mutta tapanani ei ole tehdä sitä, koska mestaruuteni ei ole siitä arvostetuimmasta luokasta. Tietysti asian tullessa puheeksi ja muutenkin sopivissa yhteyksissä en salaa sitä, mutta pyrin pitämään huolen siitä, ettei kuulijalle jää erheellistä käsitystä että olisin ko. vuonna ollut Suomen paras ottelija painoluokassani. Yleisesti hyvä tapa on yksilöidä saavutukset mahdollisimman tarkasti niin, että kuulijan on ainakin mahdollista selvittää muualta saavutuksen todellinen luonne.
Tietoiset huijarit ovat mielestäni yksi kamppailulajien arveluttavimmista ilmiöistä. Jos henkilö valehtelee yhdessä asiassa, niin ehkä hän valehtelee toisessakin. Erityisen huolestuttavaa tämä on, jos sama henkilö käsittelee yhteisiä rahoja. Useinhan on tapana, että seurassa toimiva opettaja on samalla myös vastuussa seuran kassasta.
Pelkkä perättömien tarinoiden sepittäminen ei yleensä ole rikos, ellei sitä käytetä kaupallisen toiminnan markkinointiin. Koska viranomaisilla ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan, tulisi kamppailulajiyhteisön mielestäni tehdä kaikkensa huijarien kitkemiseksi. Paras keino mielestäni on saattaa huijarit julkisen ja mahdollisimman laajan pilkan kohteeksi. Tämä on omiaan sekä karkottamaan uhreja jotka voisivat tulla huijatuksi että toimimaan pelotteena muille huijariopettajan uraa harkitseville.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 2447
- Lauteille: Syyskuu 2006
- Paikkakunta: Suomi
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Harjoittelin pitkään erään kamppailuohjaajan ohjauksessa. Kyseinen ohjaaja oli ja on mielestäni erittäin pätevä ja mukava, mutta jossain vaiheessa minua alkoi hieman ihmetyttää ja epäilyttää osa hänen lajiin ja tekniikoihin liittyvistä jutuistaan. Jutuissa ilmeni usein kaikenlaista ristiriitaa, tai eri kerroilla kerrottuna jutuissa vaihteli paikat/henkilöt/vuosiluvut ja muutenkin yksityiskohdat heittelivät.
Kesti jonkun aikaa ennenkuin ymmärsin että kyse oli lähinnä siitä, että henkilö ei pitänyt näitä yksityiskohtia tärkeinä, eivätkä ne selkeästi jääneet hänen mieleensä täysin tarkkoina ellei hän jostain erityisestä syystä painottanut niitä. Kyseessä ei siis ollut varsinaisesti valehtelu tai mikään oman edun tavoittelu, virheet olivat siis luokkaa "Pertin kanssa käytiin ulkomailla treenaamassa vuonna 1997" ja sitten kun huomautti että "Perttihän aloitti treenaamisen vuonna 1998" niin mietinnän jälkeen vuosiluku tarkentuikin 1999:ksi. Kukaan meistä ei tietenkään ole täydellinen, mutta näitä virheitä löytyi siis käytännössä joka jutusta, joten ne olivat ainakin minulle pidemmän päälle selkeästi havaittavissa.
Muutenkin ohjaajan opetustyyli oli hieman yksityiskohtia oikova, tai siis toisin kuin joku toinen ohjaaja olisi saattanut selittää jotain pikkurillin asentoa yksityiskohtaisesti ja kertoa eksoottisenkuuloisia nimityksiä eri asennoille, niin tämä ohjaaja totesi että "tehkää näin, se toimii ja syy on se että se sattuu tähän".
Suurin syy minkä takia ohjaajan tyyli herätti itsessäni hämmennystä oli varmasti se että itse olen aika pikkutarkka ja pedantti-ihminen, joka tykkää yksityiskohdista, asioiden analysoinnista ja penkomisesta. Tälläiset yksityiskohtien muuttumiset ja ristiriidat jäivät siis kaivertamaan mieltä.. Mutta kuten sanoin, jossain vaiheessa ymmärsin että kyse ei ollut (oman määritelmäni mukaan) valehtelusta tai siitä että kyseinen henkilö tavoittelisi omaa etuaan tai haluaisi vahingoittaa jotakuta toista. Kaikista tarinoista löytyi kuitenkin se totuudensiemen, mutta ison osan jutuista oppi suodattamaan sitten tietynlaisen "tuo asia pitää varmistaa itse" -suodattimen läpi.
Kyseinen ohjaaja ei tosiaan varmaan vain pitänyt näitä yksityiskohtia niin tärkeinä ja ne eivät varmaan jääneet hänen mieleensä niin helposti kuin joillekuille muille. Joku varmasti saattaisivat pitää häntä tämän takia valehtelijana, etenkin jutuissa jotka koskettivat lajin historia ja teoriataustaa (ja joissa siis saattoi esiintyä vaihtelua kertomiskerran mukaan).
Ja tosiaan, kyseessä oli ja on mielestäni erittäin hyvä ja pätevä opettaja, ja ihmisenäkin mukava henkilö, jonka alaisuudessa voisin harjotella mielelläni tulevaisuudessakin.
Kesti jonkun aikaa ennenkuin ymmärsin että kyse oli lähinnä siitä, että henkilö ei pitänyt näitä yksityiskohtia tärkeinä, eivätkä ne selkeästi jääneet hänen mieleensä täysin tarkkoina ellei hän jostain erityisestä syystä painottanut niitä. Kyseessä ei siis ollut varsinaisesti valehtelu tai mikään oman edun tavoittelu, virheet olivat siis luokkaa "Pertin kanssa käytiin ulkomailla treenaamassa vuonna 1997" ja sitten kun huomautti että "Perttihän aloitti treenaamisen vuonna 1998" niin mietinnän jälkeen vuosiluku tarkentuikin 1999:ksi. Kukaan meistä ei tietenkään ole täydellinen, mutta näitä virheitä löytyi siis käytännössä joka jutusta, joten ne olivat ainakin minulle pidemmän päälle selkeästi havaittavissa.
Muutenkin ohjaajan opetustyyli oli hieman yksityiskohtia oikova, tai siis toisin kuin joku toinen ohjaaja olisi saattanut selittää jotain pikkurillin asentoa yksityiskohtaisesti ja kertoa eksoottisenkuuloisia nimityksiä eri asennoille, niin tämä ohjaaja totesi että "tehkää näin, se toimii ja syy on se että se sattuu tähän".
Suurin syy minkä takia ohjaajan tyyli herätti itsessäni hämmennystä oli varmasti se että itse olen aika pikkutarkka ja pedantti-ihminen, joka tykkää yksityiskohdista, asioiden analysoinnista ja penkomisesta. Tälläiset yksityiskohtien muuttumiset ja ristiriidat jäivät siis kaivertamaan mieltä.. Mutta kuten sanoin, jossain vaiheessa ymmärsin että kyse ei ollut (oman määritelmäni mukaan) valehtelusta tai siitä että kyseinen henkilö tavoittelisi omaa etuaan tai haluaisi vahingoittaa jotakuta toista. Kaikista tarinoista löytyi kuitenkin se totuudensiemen, mutta ison osan jutuista oppi suodattamaan sitten tietynlaisen "tuo asia pitää varmistaa itse" -suodattimen läpi.
Kyseinen ohjaaja ei tosiaan varmaan vain pitänyt näitä yksityiskohtia niin tärkeinä ja ne eivät varmaan jääneet hänen mieleensä niin helposti kuin joillekuille muille. Joku varmasti saattaisivat pitää häntä tämän takia valehtelijana, etenkin jutuissa jotka koskettivat lajin historia ja teoriataustaa (ja joissa siis saattoi esiintyä vaihtelua kertomiskerran mukaan).
Ja tosiaan, kyseessä oli ja on mielestäni erittäin hyvä ja pätevä opettaja, ja ihmisenäkin mukava henkilö, jonka alaisuudessa voisin harjotella mielelläni tulevaisuudessakin.
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Vastasin tärkeänä, ja... noh... opettajaansa pitäisi pystyä luottamaan.Andy kirjoitti: Miten tärkeänä siis pidät sitä, että opettaja on rehellinen ja miksi? Entä miten mielestäsi tulisi toimia epärehellisten opettajien suhteen?
Tietty, ainahan sitä voi kukin luottaa ihan vaan periaatteesta, ja uskoa ne asiat sellaisina kuin ne esitetään. Jos se sopii itselle, niin ei siinä mitään. Siinä saattaa vaan tulla heikot hanget kun jotain ristiriitaista joskus eteen tuodaankin, tai asiaan joutuukin syvemmälti perehtymään Tietty, yhä, jos se riittää niin se riittää, eli kuten Babylon Viidessä Minbarit totesivat "Faith manages!"
Lisäksi, kuten on jo todettu, kaikkea ei ehkä pääse itse varmistamaan esim. sitä että mitä se joen henki sille munkille 1400-luvulla Japanissa oikeastaan kertoikaan :evil: vaiko mitään
Tässä jatkumossa tietty tuo TimoS:n mainitsema opettajalinjamointi tuonee lisäinfoa - selvinnee että mistä ne tiedot ovat mahdollisesti peräisin, kuka oli opettanut ketä ja milloin jne. ajassa taaksepäin kelaten. Itse tuppaan sanomaan "kerrotaan että..." jos en voi mitenkään asiaa itse varmentaa.
Kinkkinen on myös tuo "höpöttämisen" ja valehtelun raja - joku saattaa vaan "höpötellä" huimia stooreja ihan vaan viihteeksi, mutta kun joku sitten menee ja ottaa ne tosissaan ja alkaa edelleen niitä Ihan Varmoina Faktoina edelleen kertomaan, niin asteltava alusta pahasti rupeaa huteroitumaan, mielestäni
______________________
- DeusVult
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 8469
- Lauteille: Kesäkuu 2007
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kamppailulajiopettajan rehellisyys
Tällaista touhua minä en ole koskaan ymmärtänyt. Tässä (ja Mikan viestissä) ilmeisesti tarkoitetaan sellaista ilmiötä jossa joku "puhuu pa$kaa lämpimikseen." Minulle tulee lähinnä mieleen sellainen epäsiistillä parransängellä varustettu rakennusmies, joka lyö lapion maahan pystyyn, kaivaa perstaskusta tupakit, ja alkaa ikäänkuin omaksi huvikseen iskemään tarinaa jostain merkityksettömästä aiheesta, aloittaen "Myähän oltihin penan ja tammisen kanssa Forssassa ja vuosi taes olla jotain oesko ollu jottain kyyskytäkuus ja mie sitten sanoin penalle notta..."Ôari kirjoitti: Kinkkinen on myös tuo "höpöttämisen" ja valehtelun raja - joku saattaa vaan "höpötellä" huimia stooreja ihan vaan viihteeksi
Mielestäni tällaiselle scheissenjauhannalle voi olla paikkansa, mutta se paikka ei todellakaan ole missään opettaja-oppilas vuorovaikutustilanteessa, mistään virallisesta tai edes puoli-, tai edes neljännesvirallisesta tiedotteesta puhumattakaan.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?