Kivuliaimmat tilanteet treeneissä

[Tumppi.H]

Kivuliain tilanne oli ehkäpä vaparitreeneissä alkuaikoina, kun jouduin mahalleni,jolloinka treenikaverini kiipesi makaamaan selkäni päälle,otti jonkinlaisen "fullnelsonin,"lukitsi jalkani paikoilleen omillaan ja jotenkin nosti itseään ja minua. Jonkinlainen selkärankaan kohdistuva lukko? Sattui ainakin niin maan perkeleesti. Osaisko joku kertoa tästä tarkemmin?

Meillä myös eräs vanhemmista reenaajista vaparissa käyttää kyseistä lukkoa.Mitään virallista nimeä liikkeelle en tiedä mutta hän kutsuu sitä banaaniksi Kerran olen sen kokenut ja kivuliashan tuo oli. Aiheeseen liittyen,yllättävän kipeitä voivat olla thaiclinchistä tekniikoita reenatessa niskaan syntyvät hiertymät

[Vili Tarkiainen]

No harmi, olisin halunnut nähdä kuvan siitä. Aikamoinen banaanihan se onkin..

[Tumppi.H]

Mistä reenikaverisi otti käsillään kiinni tätä "banaania" tehdessä?

[Vili Tarkiainen]

Tähän tyyliin. Tai tältä se ainakin tuntui, eihän mulla silmiä selässä ole.

[Tumppi.H]

Aivan,Sama tekniikka toimii loistavasti myös RNC:llä,tai ihan vain ottamalla leuan alta kiinni. Koitin tänään reeneissä,ei paljoa tarvinnut vääntää ennen kuin vastustaja taputti

[rvaananen]

Itselläni varmaan kivuliammat muistot on viime kesänä kun jäi isovarvas kaverin GI:n lahkeeseen ja jotenkin guardista istui painollaan alas -> vääntyi ja taittui mitä merkillisemmin. Ei sitä siinä ajatellut vaan paini suoritettiin loppuun niin kuin pitää, suurin kipu oli yöllä kun heräsi ja koko varvas hohti vähintään kiinaan asti punaisena. Ei paljoa kävelty sinä päivänä.

Sitten melko kipeää teki kun oikean jalan säären luukalvo repesi thaikkureeneissä. Hyvä kun kärsi housuja laittaa jalkaan, kosketusherkkä oli seuraavat päivät.

Pystystä takedownin kautta kaverin guardiin ja giljotiiniin -> venyi rintaranka jotenkin kummallisesti ja tulehtui rintarangan 1&2 nivelet. Ei varsinaisesti kovin kipeää tehnyt (verrattaen johonkin hetkelliseen isoon kipuun) mutta kun vaiva jatkui pari kuukautta joka päivä niin olihan se v-mäinen.


Toki on noihin lisäksi viikottaiset lihassäryt yms. mutta nehän kuuluvat lajiin ja mukava vain että vähän arkoina jotkut paikat; tietää ainakin että on tehnyt jotain. Kipulääkkeitä käyttää vasta kun on nukkuminen monen päivän jälkeen jo mahdotonta, jäällä ja tiikerisalvalla selviää aina hyvin.

[kinko]

Mulla oli treeneissä varmaan kivuliain tilanne, kun kaveri teki mulle jalkakaadon ja kaatuessani osu sitten vasen käsi maahan rystypuoli edellä ja keskisormen alempi nivel taittu sitten kämmentä vasten ja luu murtui. Hetken päästä rystynen olikin sitten sinertävän lila ja golfpallon kokoinen

[Pete H]

Joko wakkare, tai miten tuo kirjoitetaankin. Mutta siinä meni olkapää pilalle. Tuli yllättäen tuo liike minulle tehtynä, uutena, sattui niin ikävän kipeesti.

[Joeli T.]

Ikimuistoinen ekakerta oli kun taekwondossa sai kaverin takapotkun vastatekniikkana omaa sivupotkua vastaan munille. Omaa tyhmyyttäänhän tuollaisen päästää sisään. Opettaja huusi korvan juuressa että makaamalla se vaan pahenee, ylös siitä ja reenaamaan. Samalla koululla reenipartneri piti pistarityynyä edessään, mutta herpaantui ja vilkaisi seinälle kelloa tjsp. samalla kun mulla oli takakiertopotku matkalla. Leukaanhan se potku läsähti, ja sympatiakivut raastoi syrämmenpohjaa.

Ehdottomasti ärsyttävintä on reenivammat joita itselleen aiheuttaa systemaattisesti vuosien ajan, kunnes joku paikka napsahtaa. Sitten on edessä parin viikon parantelu kropalle ja useamman kuukauden parantelu omalle tekniikalle. Tuota nyt voi käydä lajissa kun lajissa.

Pelottavinta oli kun historiallisessa eurooppalaisessa painissa rankasti ylipainoinen kaveri, jonka kanssa mulla ei ollut edes yhteistä kieltä, harjoitteli mun kanssa lonkkaheiton jälkeistä vastustajan hallintaa, unterhalteniksiko sitä kutsuvat. Tulin alas kyljelleni ja kaveri horjahti yhdelle polvelle mun perässä. Niin tai yhdelle omalle polvelleen ja yhdelle meikäläisen polvelle, tuohon polvensyrjään. Hitonmoinen räsähdys kuului, mutta selvisin säikähdyksellä ja ärräpäillä. Mustelma oli pikkulapsen pään kokoinen, ja se siinä pari viikkoa parantuessaan vaelteki säärtä pitkin alaspäin kunnes kotiutui jalkapohjaan.

Historiallisessa miekkailussa on pari kertaa tullut peukulle niin että nakki murtui pikkasen ja kynsi lähti irti. Jotenkin pottumaista kun kynnen alle paineella pakkautuva veri painaa murtuma niin että pulssin tuntee jatkuvasti monen päivän ajan. Sormen murtuminen on todella kurja juttu kun se tapahtuu viikkoa ennen ulkomaille harjoitusleirille menoa. Ottele nyt siinä sitten, huomaa heittäytyy herkemmin tunteelliseksi. Mutta jotenkin tuollainen fyysinen kipu on aika se ja sama, viikon päästä sille voi jo naureskella. Ne kerrat kun on kylmässä maailmassa tahallaan satuttanut jotain toista on niitä mitkä on jääneet eniten sattumaan.


Jaa-a, rapatessa roiskuu.

[Mati]

"Imagine a knee crashing on human testicles forever"

Sekä treeneissä että matseissa. Perkele.

[Paappa]

Karatea harrastaessa, kun ei ollut koukuista mitään käsitystä, toinen (nyrkkeilyäkin harrastanut) löi minut maksaan osuneella koukulla kaksi kertaa peräkkäin lattiaan. Toisella kerralla rupesi jo harmittamaan. Aikidossa se, että minua 30 kiloa kevyempi tyttö ei saanut tehtyä kunnon kyynärlukkoa ja ope tuli näyttämään, sen seurauksena vasen kyynärpää on vieläkin vähän väljä. Samoin aikidossa päälleen tulo heitosta, hetken pelotti että nyt meni niska.

Mitäs muuta, escrimassa tuli lukemattomia kertoja sormille, miekkailun puolella ikimuistoinen oli hyvätekeväisyyskisoissa se tälli jonka seurauksena lähti vasurin peukalosta kynsi. Vähän haittasi keskittymistä. Muistaahan sitten, miksi singlestickissä vasen käsi pidetään siellä takana.

Henkisiä vammoja on myös tullut paljon.

[Tero Laxström]

Tuli tankulatreeneissä heitosta pää edellä alas ja laitoin kädet eteen. Siinä sitten olkapää taipui sen verran ikävään suuntaan oman painon mukana että oli 3kk kipeä. Sattui jos yritti nostaa vaakatasoa pystympään tai nostaa jotain vähänkään painavampaa oikealla kädellä.

Ei mitään vakavaa varsinaisesti, mutta elimistö pumppasi ilmeisesti jonkin sortin suojareaktiona jotain nestettä jänteen ympärystän täyteen. Sit kun sitä kättä yritti käyttää niin neste puristi jännettä. Ikävän tuntuista oli. Ja treenaaminen jäi ihan totaalisesti pois melkein puoleksi vuodeksi. :p

[AriJ]

Tuli tankulatreeneissä heitosta pää edellä alas ja laitoin kädet eteen. Siinä sitten olkapää taipui sen verran ikävään suuntaan oman painon mukana että oli 3kk kipeä.

Kuuluuko "tankulaan" yleensä tuo kaatumisharjoittelu, esim. ensin itsenäisenä juttuna ja sitten pikkuhiljaa heitoista?

[Kääpä]

Aikidoreeneissä lähti kokematon kaveri heittämään shihonagea aivan liian korkealta ja suunta oli päin jotain... Siinä sitten nanosekunnissa tajusi että nyt ei ole kaikki ihan kohdillaan ja samassa tuntui että käsi lähtisi irti... Onneksi ei kynyt pahemmin, olkapää pari viikkoa hiukan kipeä, mutta sen kanssa eletään.

[simppa]

Nukkuminen sparritilanteessa ja maksatipahdus jostain sivupotkusta se oli ehkä ikävin. Toisen kerran nukkuminen lämmittelyssä T.Tuulijärven kanssa ja jotenkin se takajalan kiertopotku vaan yllätti ja tuli suoraan vasemmalle korvalle, ei varsinaisesti sattunut mut perseeltään tokenin sit takas treeniin. Shorinji-ryu ja wado-ryu oli tyylinä silloin.
Ja samalla tatamilla näin ikävän nivelen sijoiltaanmenon, pienikokoinen tyttö lämmittelyissä, mentiin rapukävelyy ja sen ukkovarvas jäi tatamin mattojen saumojen väliin jotenkin onnistuneesti ja sen seurauksena ukkovarvas olikin sit 90-asteen kulmassa kalpean kirkujan saattelemana.