Tuosta rintamasuunnasta...
Lienee vähän samanlainen asia kuin katsotko koiria silmiin tai ohitse. Mitä haluat viestittää koiralle?
Itse olen muutamaa eri koiraa vastaan joutunut, kerran puolustin omaa kissaa, joka oli kotipihalla juoksunarun päässä eikä näin ollen päässyt pakoon... Muutamat kerrat koira on minua murissut, yrittänyt jalasta näykkiä ja käydä päälle, mutta ollut vähän epäilevä, että uskaltaakohan nyt sittenkään.
Nämä tapaukset ovat pysähtyneet yleensä parin metrin päähän räksyttämään, murisemaan ja näykkimään/hyökkäilemään kohti. Eivät suoraan edestäpäin uskalla tulla kohti/päälle, mutta lähtevät kiertämään ympyrää sivulle/taakse ja samalla uskaltavat myös lähemmäksikin. Kun kiertää koiran mukana niin koiran suunnitelma menee piloille... Ja eipähän pääse ainakaan selän/sivustan puolelta kiinni jolloin se oma hyökkääminen koiraa vastaan hankaloituu...
Tuo rintamalinja on siis aggresiivinen ele tavallaan...
Kaksi kertaa ainakin muistini mukaan olen lähtenyt jopa koiraa kohti (kun koira tekee pieniä hyökkejä kohti niin kyllä teen minäkin!
) ja lopulta saanut koiran epäluuloiseksi ja ajanut karkuun... Ekana se murina on loppunut, sitten loppunut koiran hampaiden näyttäminen ja tullut ihan pelokas pieni ulinakin... Ja lopulta se koira on lähtenyt peruttamaan, kääntynyt musta poispäin ja lähtenyt juoksemaan pois... Ja siitäkös ne omistajat tykkäävät, "kun nyt joutuu sitä muffea hakemaan metiköstä takaisin ja jo ulko-ovella oltiin..."
Tuota kohti lähtemistä en suosittele... Se on jo silkkaa tappelunhakuisuutta ollut itseltäni. Fiilistellyt, että mitä se koira tekee, liikkuuko mukanani, peräntyykö, tuleeko kimppuun jne.
Silloin kun koira ei välttämättä ole käymässä kiinni vaan räksyttää epäluuloaan/uteliaisuuttaan/pelkäämistään, kun ihminen on tuntematon koiralle niin se neutraali/ystävällinen suhtautuminen koiraan on juurikin paras. Seistä vain paikoillaan, ei tehdä mitään uhkaavaa/hyökkäävää ja antaa koiran tajuta, että ihminen ei olekaan vaarallinen. Tuo rintamalinjan pois kääntäminen koirasta ("en halua leikkiä") saattaa olla uhkaavassa tilanteessa alistuva merkki... Jollakin koiralla se voi toimia, jollakin se koira voi käydä kimppuunkin... Tiedä häntä? En ole kokeillut. Itse ainakin vain seison paikoillaan hymyilemättä, liikkumatta, nostamatta käsiä ilmaan jne. Annan koiran ihmetellä pää kallellaan, että tarviiko sitä nyt ihan oikeasti pelätä.
Tällä tavalla suurin osa irrallaan juoksevista tai pelkäävistä koirista on tajunnut, että "eipäs sitä ihmistä tarttekaan pelätä..." Ja sitten kun on tutustunut niin ollaankin jo tarjottu sitä kättä haisteltavaksi, tai jatkettu kumpikiin matkojamme omiin suuntiimme jne. :p
Mulla on kahdella naapurilla lauma pieniä koiria. Erittäin pelokkaita tapauksia ja välillä irti hihnasta toisella naapurillani. Välillä aamuisin, kun olen viemässä roskia ulos niin tuo toinen naapuri tulee koirineen vastaan... EIpä se mua haittaa.
Koira näkee "oudon ihmisen" ja alkaa räksyttämään ja juoksee kohti. Itse pysähdyn paikoilleni, sitten jo se koiran vauhti hidastuu ja koira pysähtyy parin metrin päähän ihmettelemään ja tunnistamaan vaaraa ja sitten jo jolkottelee onnessaan ohi, että ei sitä tarvinnutkaan pelätä.
Nimenomaan pysähdyn vain paikoilleni, että en kävele koiraa vastaan (koiralla on vähemmän aikaa ennen ihmisen kohtaamista tunnistaa tarviiko sitä pelätä ja kohti tuleminen voi tuntua koirasta pelottavalta) enkä ala kiertämään tai siirtymään koirasta kauemmaksikaan, koska silloin taas vaihtoehtoisesti joku koira voisikin katsella minun meneväni pakoon tai pelkäävän. Sama juttu, että en käännä rintamalinjaani pois tai nosta käsiäni ylös mitä jotkut ihmiset tekevät.
Olen mahdollisimman neutraali ja annan koiran tehdä tutustumisensa... Koiran ehdoillahan sitä mennään aina ja koira saa päättää tykkääkö musta tai eikö tykkää tai voiko siltä kerjätä rahnutuksia tai mennä vain ohi.
Toisen naapurin koira aina murisee ja räyhää ja hyppii kovasti hihnaa vasten ja yrittää tulla kohti, mutta tomera täti pitää aina koiransa kireällä... Eipä ole senkään kanssa tarvinnut tuttavuutta tehdä, mutta veikkaisin, että koira vain juoksisi kovalla vauhdilla kohti ja sitten vierellä korkeintaan vasten hyppisi ja nuuskisi. :p Siitä koirasta ei ole jäänyt sellaisia fiiliksiä, että se kimppuun olisi tulossa purumielessä... Kunhan olen jäänyt sille tuntemattomaksi, kun ei ole päässyt nuuskimaan.
Koirien kanssa pitää osata pelata, että mitä itse omalla toiminnallaan, äänellään, rintamalinjallaan tai hampaiden näyttämisellä haluaa viestittää milloinkin missäkin tilanteessa.
Itse menen hyvin pitkälti tunnepohjaisesti, että haluanko päästää koiraa kiertämään sivustalle hampaat näkyvillä ruumis jännittyneenä sähäkästi, tai annanko koiran tulla ihan vierelle vaikka kiertämään ympärilleni ja tutustumaan...
Mun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä ja jos jollakulla on parempia menetelmiä niin saa toki tuoda esille. Noin itse olen toiminut ja kuten todettu en suosittele turhaa aggresiivisuutta missään nimessä vaan nimenomaan sitä neutraalia käytöstä suurimmassa osassa tilanteissa kun ei tiedä vielä haluaako koira tutustua, pelkääkö se tai mitä...
Se rintamalinjan pito on siinä tilanteessa, kun se koira on jo kiertämässä sivustalle hampaat irvessä ja etsimässä kohtaa mistä uskaltaa tulla läpi... Ellei suoraan juokse vain päälle haukkailemaan... Jossakin toisessa tilanteessa voi yrittää taas vaikkapa kyykistyä alas tai tarjota kättään nuuskittavaksi. Ihan sen mukaan, että miten se tilanne edistyy, että loppuuko murina, alkaako häntä vispaamaan hyväntuulisesti tai tuleeko hampaat näkyviin jne.
Ei olisi mitään uutta, että aivotukseni ovat täysin väärässä... Hitaaksi kun olen syntynyt. 