tänäskän kirjoitti:
tohtorismies kirjoitti:
Minä olen irroitellut koiria toisistaan kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Jos en satoja.
Tässä tapauksessa koirien taltuttaminen on aivan eri juttu. Siitä on itsellänikin enemmän kokemusta kuin päällekarkaavasta koirasta. Koirien toisistaan irroittamiseen ei oikein voi yleisluontoisia ohjeita antaa. Se tulee aikaa myöten ja kokemusten kautta. Ruhjeitta ja haavoitta tuskin kukaan selviää?
No minä olen selvinnyt, kymmeniä kymmeniä kertoja. Juuri sillä pudotuspotkulla, ja koiratkaan eivät saaneet vammoja. Koska minä en muffeja satuta tarpeettomasti. Ja olen nostellut niitä ihan raakasti vaan niskavilloista erilleen. Ja katsellut että huu is hell?!?
Se kokemus tuli rekikoira hommissa mulle kuten aiemmin mainittu. Ja se pudotuspotku on juurikin niitä "tricks of the trade" kun ne kaverit nyt joskus sattuu otaltamaan yhteen ja ei niitä TODELLAKAAN HALUA SATUTTAA. Ja olen minäkin kokeillut harjanvartta ynnämuuta mutta siinä ei ole niin massaa.
Sen jalkansa kun pudottaa sekaan rohkeasti niin siitä ne irrottaa.
Se päähän takominen perustuu siihen että ne leuat ei ole vahvat niin päin. Ja monasti siihen tulee semmonen what the fuck efekti sille koiralle. Yläleuassa ei ole lihaksia.
Toki se koira puree minua ja teitä jos niin haluaa mutta se empiirinen tutkimus on tarjonnut sellaista että hammerilla päähän jos pääsee kiinni asti ja niin perkeleen lujaa.
Ja minun morsian on muuten tehnyt niin että on napannut alaleuasta kiinni ja ottanut koiran sidemounttiin. Piteli vierasta itseään purrutta koiraa niin 30minuuttia. Sitten "valahti" eli tavallaan antoi vain periksi. Mutta saatuaan vähän voimiaan takaisin niin aloitti heti alusta.
Koira voi olla aivan "kasi" että sillä ei ole mitään järkeä ja se yrittää todella vain tuhota kaiken tieltään mutta muistuttaisin kummiskin siitä että monesti ärisevät/murisevat koirat ovat näitä kuuluisia pelkopurijoita ja juuri niihin toimii yleisesti ottaen melko hyvin kaikki "alistus" toimenpiteet.
Kuten Kalle Koskisen huu is hell metodi joka on kuvattu ketjussa aiemmin.
Ja se edelleenkin perustuu siihen että koirat ovat semmotti toisilleen.
Ja toki jos koira on kiinni omassa lapsessa tai läheisessä niin selkäranka voisi olla hyvä kohde, on nimittäin erittäin herkkä ja ovat alttiita halvaantumiselle.
Mutta toisaalta, samapa tuo.
Tulipahan taas kirjoiteltua.
T. nimim potku "addikti" jo vuodesta 2008.
Edit. Tuossa pari viikkoa sitten sattui sellainen aksidentti että rotikka oli hyökännyt omistajiensa kimppuun niin se omistaja oli saanut sen koiran irti itsestään ja vaimostaan niin kärpeleesti päähn hakkaamalla. Saivat hirvittäviä vammoja kumpikin mutta hengissä selvisivät.
Jänteitä katki ja toisen naamaa runneltiin pahasti mutta elossa pysyivät.