Kamppailulajit, väkivalta ja moraali

[Jorge]

Aitto mainitsi seuraavaa:

Kovanluokan väkivaltarikollisten toiminta on harkittua ja päämäärähakuista, ts motivitunutta.

Näistä valtaosa on sosio- tai ihan rehellisiä psykopaatteja, minkä varmasti tiesitkin. Pienemmän mittakaavan rikollisissa taas on valtava joukko oppimishäiriöisiä, adhd-tapauksia, myös aspergereita. Tämäkin on näiden kanssa työskenteviltä ihmisiltä kuultua. Eli väkivalta yhteiskunnassa on suurimmaksi osaksi syrjäytymisen, päihteiden ja mielenterveysongelmien tulosta.

Ainakin se tilastoihin päätyvä väkivalta eli väkivalta, johon yhteiskunta puuttuu. Eli niin kuin Aittomäki totesi, ne "kunnon kansalaisetkin" ovat väkivaltaisia, mutta normaalitilanteessa sitä pidättelee se, että syystä tai toisesta väkivallan käytöllä - tai sen julkitulemisella- pelkää menettävänsä jotain yhteiskunnassa (tai saavansa itse turpaan).

Muutenkin yhteiskuntaan "sopeutumattomien" väkivalta päätyy helpommin tilastoihin.

Josta päästäänkin seuraavaan

Mitä tulee "paremman kansan" öykkäröintiin, niin otetaanpa pois yksi tekijä, alkoholi. Mikä on tulos? Sitä paitsi väitän, että valtaosa koulutetusta väestä ei juuri koskaan syyllisty edes kännissä oikeastaan mihinkään muuhun kuin satunnaiseen hölmöilyyn. Väkivalta on näiden keskuudessa erittäin harvinainen poikkeus.

Veikkaisin, että toimitusjohtaja, rovasti tai rehtori hakkaa huomattavasti todennäköisemmin vaimoaan (tai miestään) ja lapsiaan neljän seinän sisällä, kuin vastaantulijaa kadulla tai puolituttua kapakassa.

Tai harjoittaa jotain yhteiskunnassa käytännössä hyväksytympää väkivallan muotoa, kuten henkistä väkivaltaa.

Ja Paapan mielestä siis väkivalta on jollain tavoin sama asia, kuin "hölmöily" eli käytännössä yhteiskunnan normien rikkominen - vai ymmärsinkö jotain väärin?

Sehän on selvää, että yhteiskunnassa menestynyt "luokka" on se ryhmä, joka osaa luovia tiensä siinä yhteiskunnassa. Väkivalta on kuitenkin mielestäni eri asia, kuin normit - väkivaltaa voi harjoittaa olematta yhteiskunnan silmissä rikollinen.

Yksi ajatusmalli siitä, mitä väkivalta on

http://www.who.int/violenceprevention/a ... index.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Definition and typology of violence
VPA addresses the problem of violence as defined in the World report on violence and health (WRVH), namely:

"the intentional use of physical force or power, threatened or actual, against oneself, another person, or against a group or community, that either results in or has a high likelihood of resulting in injury, death, psychological harm, maldevelopment, or deprivation."

The WRVH also presents a typology of violence that, while not uniformly accepted, can be a useful way to understand the contexts in which violence occurs and the interactions between types of violence. This typology distinguishes four modes in which violence may be inflicted: physical; sexual; and psychological attack; and deprivation. It further divides the general definition of violence into three sub-types according to the victim-perpetrator relationship.

•Self-directed violence refers to violence in which the perpetrator and the victim are the same individual and is subdivided into self-abuse and suicide.
•Interpersonal violence refers to violence between individuals, and is subdivided into family and intimate partner violence and community violence. The former category includes child maltreatment; intimate partner violence; and elder abuse, while the latter is broken down into acquaintance and stranger violence and includes youth violence; assault by strangers; violence related to property crimes; and violence in workplaces and other institutions.
•Collective violence refers to violence committed by larger groups of individuals and can be subdivided into social, political and economic violence.

[ninja]

Kertokaa miksi pitäisi kaivaa ja tutkia sisimpäänsä tiedostaakseen kuinka suuriin väkivallantekoihin kykenee? Mitä tarkoitusta asia ajaa? Ymmärrän kyllä, että olosuhteet voivat muodostua sellaiseksi, että "luonnostaan" joutuu asian kanssa tekemisiin. Mutta miksi sitä tarvitsisi hakemalla hakea? Selvää on kuitenkin se, ettei mitään tavallisia ihmisiä/sosiaalista luokkaa väkivallan suhteen ole olemassa. Kaikki kykenevät ja kaikki voivat oppia. Ainoastaan resurssit vaihtelevat. Itse en jaksa esim. harrastaa puhtaasti itsepuolustukseen tarkoitettua lajia. Syystä, etten näe ympäristöä jossa elän, niin vaaralliseksi. Jos asia olisi toisin, niin varmaan motivaatiokin olisi toinen. Eli, miksi rakentaa siltaa sinne, missä siltaa ei tarvita?

[Jorge]

Kertokaa miksi pitäisi kaivaa ja tutkia sisimpäänsä tiedostaakseen kuinka suuriin väkivallantekoihin kykenee? Mitä tarkoitusta asia ajaa? Ymmärrän kyllä, että olosuhteet voivat muodostua sellaiseksi, että "luonnostaan" joutuu asian kanssa tekemisiin. Mutta miksi sitä tarvitsisi hakemalla hakea?

Olisikohan tuossa ajatusmallissa takana se, että olosuhteiden muodostuessa sellaisiksi, ei sitten tulisi yllätyksiä itsensä kanssa?

[Paappa]

Eli niin kuin Aittomäki totesi, ne "kunnon kansalaisetkin" ovat väkivaltaisia, mutta normaalitilanteessa sitä pidättelee se, että syystä tai toisesta väkivallan käytöllä - tai sen julkitulemisella- pelkää menettävänsä jotain yhteiskunnassa (tai saavansa itse turpaan).

Unohdit kokonaan sen vaihtoehdon, että useimmilla ihmisillä on kasvatuksen, koulutuksen ja lapsuuden kokemusten mukanaan tuomia pidäkkeitä väkivallan käyttöön, jotka todennäköisesti ovat voimakkaampia kuin turpiinsaamisen tai sosiaalisen aseman menetyksen pelko.

Perheväkivaltaa on paljon, mutta käsitykseni on että se on yleisempää matalan matalan tulo- ja koulutustason omaavien, tai sitten yhteiskunnan tuella elävien parissa. Käsitykseni saa osoittaa vääräksi. Huomaa kursivoitu osa, en siis väitä ettei väkivaltaa yleensä tai perheväkivaltaa erityisesti esiintyisi myös työllisen ja koulutetun väen keskuudessa. Silti väitän, että se näiden parissa on harvinaisempaa.

Tutkimukset selittävät miesten väkivaltaista käyttäytymistä monenlaisilla teorioilla, mutta niissä kaikissa naisiin kohdistuva väkivalta selittyy sukupuolten välisellä eriarvoisuudella. Monesti yhteisö ja varsinkin tekijä syyllistävät uhrin, ja puolisonsa pahoinpitelemää naista syytetään miehen ärsyttämisestä, vaimon tehtävien laiminlyönnistä tai uskottomuudesta. Raiskattujen väitetään provosoineen raiskaajaa pukeutumisellaan tai käytöksellään.

Sukupuolirooliteorian mukaan miehet ja naiset oppivat tietyt maskuliinisen ja feminiinisen käyttäytymisen mallit. Kovuus, voima ja hallinta ovat miehisiä piirteitä, joita väkivaltainen mies vahvistaa heikomman alistamisella. Naisen odotetuista sukupuolirooleista poikkeava käyttäytyminen ja kulttuurisidonnaisen hyvän naiseuden normien täyttämättömyys synnyttävät konflikteja (Jewkes 2002).

Sosiaalisen oppimisen mallin mukaan väkivaltainen käytös opitaan ympäristöä havainnoimalla. Väkivaltaisen käyttäytymismallin jatkuminen sukupolvesta toiseen on kuvattu monissa tutkimuksissa. Väkivaltainen lapsuudenympäristö viestii lapselle, että väkivallan käyttö on normaalia tietyissä tilanteissa. Tämä nivoutuu tilannekohtaiseen teoriaan, jonka mukaan pahoinpitelijä ratkaisee esimerkiksi stressaavan tilanteen väkivallalla (Heiskanen ja Piispa 1998). Lisäksi päihteiden käyttö, työttömyys ja pienet tulot lisäävät perheväkivaltaa. Riitaisassa parisuhteessa väkivalta usein tehostaa sanoja pettymyksen ja vihan ilmaisijana. Alkoholi antaa monissa kulttuureissa tekosyyn tai puolustuksen muuten sopimattomalle käytökselle.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... &p_selaus=" onclick="window.open(this.href);return false;

[Jorge]

Eli niin kuin Aittomäki totesi, ne "kunnon kansalaisetkin" ovat väkivaltaisia, mutta normaalitilanteessa sitä pidättelee se, että syystä tai toisesta väkivallan käytöllä - tai sen julkitulemisella- pelkää menettävänsä jotain yhteiskunnassa (tai saavansa itse turpaan).

Unohdit kokonaan sen vaihtoehdon, että useimmilla ihmisillä on kasvatuksen, koulutuksen ja lapsuuden kokemusten mukanaan tuomia pidäkkeitä väkivallan käyttöön, jotka todennäköisesti ovat voimakkaampia kuin turpiinsaamisen tai sosiaalisen aseman menetyksen pelko.

En unohtanut. On hyvä asia, että lapsuudessa muodostetaan keppi/porkkana metodilla ehdollistumia toivottavan ja ei-toivottavan käytöksen välille. Sinä kuitenkin nyt puhut ilmentymistä / käyttäytymismalleista. Et siitä halusta tai kyvystä väkivaltaan.

Sosiaalisen oppimisen mallin mukaan väkivaltainen käytös opitaan ympäristöä havainnoimalla. Väkivaltaisen käyttäytymismallin jatkuminen sukupolvesta toiseen on kuvattu monissa tutkimuksissa.

Tai sitten väkivallaton käytös on se asia, joka on opittava

. Alkoholi antaa monissa kulttuureissa tekosyyn tai puolustuksen muuten sopimattomalle käytökselle.

Monissa alkoholittomissa kulttuureissa väkivalta eri muodoissaan on hyväksyttävää.

[Risto R]

Tai sitten väkivallaton käytös on se asia, joka on opittava.

Kyllä mie näkisin että jos pennuille ei pienestä pitäen toitotettaisi sitä että "ei saa lyödä" niin ne kyllä löisivät aina kun siltä tuntuu ja kun ei olisi pelkoa siitä että kohde lyö takaisin. Onhan tästä täällä potkussakin ollut linkkejä tutkimuksiin miten tuo asia opitaan suurinpiirtein kolmeen ikävuoteen mennessä ja että sen voi esim kadottaa päähän kohdistuneen iskun vuoksi.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka monta sellaista lasta on, joita ei kyseisestä asiasta ole tarvinnut komentaa kertaakaan.

[Ile]

Eikös joku sälli aika hiljattain keksiny jonku geeniselitelmän väkivaltarikollisten tapauksista. Roope jotakin. .

Kyllähän genetiikalla on merkitystä. En nyt ole ihan viimeisestä tutkimuksesta perillä mutta jonkun verran noita tullut lueskeltua.

Jos toistuvasti vakaviin väkivallantekoihin syyllistyneitä tarkastellaaan niin genetiikan tason löydöksissä teh Juttu näyttää olevan impulssikontrolli. Toisin sanoen sen puute verrattuna normijamppaan.

Tämä käyttäytymisen säätely on pitkälti olikos se nyt etuotsalohkon vastuualuetta, ja tälle alueelle sattunut aivovauriokin voi johtaa hyvin samankaltaisiin ongelmiin kuin geneettinen poikkeavuus.

(Luulen muuten että toi Karin mainitsema tutkija on se, joka löysi sen "Suomigeenin" joka yhdessä alkoholin käytön kanssa tekee sen, että ns. mopo karkaa.)

Geenien lisäksi ympäristölläkin on iso merkitys. Muutaman ensimmäisen ikävuoden aikana rakentuu perusta empatialle ja muulle vastaavalle vuorovaikutushötölle - ja se rakentuu nimenomaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, mutta tulokset näkyvät ihan aivojen rakenteessa. Aivothan kehittyvät ja kasvavat voimakkaasti tässä ikävaiheessa.

Väkivaltarikollisilla tämä vaihe ei tyypillisesti ole mennyt ihan putkeen. Näitähän pystyvät tiedemiehet jotenkin kuvantamaan, että miten iso tai paksu tai aktiivinen joku osasto siellä pääkopassa on.

Jos siis aivojen synnyinäisen ja varhaislapsuudessa muodostuneen perusrakenteen osalta etsitään selityksiä, niin on aika selvää, että se "väkivaltaisuus" ei ole mikään itsenäinen palanen, joka väkivaltaan taipuvaisilla ihmisillä olisi voimakkaampi kuin muilla. Kyse on siitä, että heiltä puuttuu jotakin verrattuina muihin.

Mutta tietysti aikuisen yksilön käyttäytymiseen ja valintoihin vaikuttavat tämä alkeistason lisäksi lukuisat muutkin seikat.

Tärkeää lienee huomata, että edellä mainittu puhdas genetiikka selittää vain kontrollin puutetta. Se ei vielä tarjoa motiivia väkivallalle, eikä tarkoita, että näillä henkilöillä lähtökohtainen halu käyttää väkivaltaa olisi suurempi kuin muilla. Väkivaltainen psykopaatti tai älykäs sadistihan saattaa omata loistavan itsekontrollin eikä jää koskaan kiinni väkivallan käyttämisestä.

Sen sijaan tuo varhaislapsuudessa tapahtuva vuorovaikutustaitojen kehitys aivovaikutuksineen kenties jo vähän selittää motiivipuolta. Mutkat suoriksi vetäen voinee sanoa, että tällöin yksilölle muodostuu hänen omien kokemustensta pohjalta jonkunlainen perusta sille, millä tavoilla hän haluaa toisia ihmisä kohdella.

Mutta en ole varma puhummeko nyt relevanteista asioista, jos tarkoituksena on tarkastella väkivaltaa ihmiselle lajityypillisenä käyttäytymisenä...? Nythän olen puhunut suhteellisesti lähinnä siitä, miksi joku syyllistyy herkemmin rikolliseen käyttäytymiseen kuin toinen. Mutta kyllähän agressiolle ja kyvylle käyttää väkivaltaa on osoitettavissa evoluutiotasolla ne monet tärkeätkin funktionsa. Lienee jotenkin eri tasonkin asia?

[Fubarbarian]

Muutama vuosi sitten Jenkkilässä tehtiin tutkimus, jossa todettiin miesten pitävän siitä, että paha saa palkkansa. Naiset taas eivät niin diganneet kostosta.

In the study, when male subjects witnessed people they perceived as bad guys being zapped by a mild electrical shock, their M.R.I. scans lit up in primitive brain areas associated with reward. Their brains' empathy centers remained dull.

Women watching the punishment, in contrast, showed no response in centers associated with pleasure. Even though they also said they did not like the bad guys, their empathy centers still quietly glowed.

The study seems to show for the first time in physical terms what many people probably assume they already know: that women are generally more empathetic than men, and that men take great pleasure in seeing revenge exacted.

http://www.nytimes.com/2006/01/19/scien ... venge.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[tohtorismies]

Perheväkivaltaa on paljon, mutta käsitykseni on että se on yleisempää matalan matalan tulo- ja koulutustason omaavien, tai sitten yhteiskunnan tuella elävien parissa. Käsitykseni saa osoittaa vääräksi. Huomaa kursivoitu osa, en siis väitä ettei väkivaltaa yleensä tai perheväkivaltaa erityisesti esiintyisi myös työllisen ja koulutetun väen keskuudessa. Silti väitän, että se näiden parissa on harvinaisempaa.

Minä taas väitän että ilmoituksia poliisille tulee enemmän alemmilta luokilta koska vähemmän koulutettuja on enemmän, koska hyvät ihmiset eivät tee pahoja asioita ja valittu polku on ja pysyy. Ei jumaliste jos joku saa tietää. Koska hyvät ihmiset eivät tee virheitä.

Mitenkäs tuo menee jos sen suhtauttaa prosentuaalisesti suomalaisiin?
Entäs se henkinen väkivalta paremmin koulutettujen piirissä? Sitäkö ei väkivallaksi lasketa vaikka meininki on sama muutoin. Eikö sitä voi tarkastella aivan samaan tapaan väkivaltana, väitän kummiskin että ylemmin koulutetut harrastavat sitä myöskin yhtä paljon jos ei enemmänkin kuin alemmin koulutetut.
Mutta ainoastaan siksi koska eivät onneksi (?) omaa varhaisia kosketuksia fyysiseen muotoon.

[Lasse Candé]

Täytyy tietenkin yrittää muistaa myös mistä Paappa alunperin puhui. Eli käsittääkseni olosuhteiden vaikutuksesta väkivaltaisuuteen. Oli puhetta siitä miten tappelua on ilmaantunut jos sille on ollut tarvetta. Ja sitten Paappa itse sanoi tuossa nyt puhutussa maininnassa että hän hukkaa siinä kohdassa pointin.

Miten tahansa, jos todella on tilastoja jotka näyttävät sosiaalisen aseman ja väkivaltaisuuden selkeän yhteyden, noin niinkuin suurissa massoissa, se yhteys on varmasti sitten olemassa. Suurissa massoissa siis. Sitä ei poista yksittäiset havainnot mukavasta kerjäläisestä tai tappelevasta pukumiehestä.


Silti, Paapan pohdinnat näyttävät ainoastaan jonkin suhteen, mutteivät ota kantaa siihen kumpi on syy ja kumpi seuraus. Ajattelen tässä väkivaltaisuuden olevan vain yksi ilmentymä jostain laajemmasta... Lähinnä siis että kouluttautuuko väki, joka ei ole fyysisesti/aggressiivisesti suuntautunutta herkemmin? Tai päinvastoin? On muuten mielenkiintoinen pohdinta, onko "väkivaltaisen luokan" koko vakio vai ei? Käsittääkseni tätä Paappa on hieman yrittänyt aloitella, mutta on nyt ehkä saanut vähän turhan kärkästä vastakaikua osakseen.

Itse katselen asiaa niin, että töissä jne missä aivot ja erilaiset kielet ovat pääasiallisia työkaluja, ihmiset käyttävät näitä välineinään. Oli sitten syy jo valmiissa taipumuksessa tai elämäntien varrella opituista asioista. Fyysisemmissä hommissa sitten taas kielellinen briljeeraaminen ei ole yhtä merkittävässä roolissa, mutta fyysiset jutut taas ovat. Tässähän sitten jo tulikin kerrottua mitä välineitä kukin osaa käyttää ja on tottunut käyttämään. Oppineen väen väkivalta on nähdäkseni harvemmin fyysistä kuin takoneen. Oppinutta ihmistä satuttaa fyysinen tälli enemmän ja takonutta fiksu henkinen. Noin yleistäen. Kun puuttuu välineet niiden käsittelyyn tai taistelun jatkamiseen sillä tasolla. Noin edelleen yleistäen.

[Sylvesteri]

Kun toisilla oli ja toisilla ei oli helppo tapa hankkia toimeentuloa käymällä naapurikylässä varkaissa. Tämä taas johti siihen, että tarvittiin organisoitu väkivaltakoneisto puolustamaan yhteisön ruokavaroja ja muita resursseja. Siitä se lähti.

Siitä lähti organisoitunut väkivalta ja sodat.

Metsästys-keräilykulttuurissa, kun ylijäämää on vähemmän, ei ollut tämänkaltaisia paineita. Tärkein resurssi olivat riistamaat ja kun populaatio oli harva, niin konflikteja syntyi aika vähän.

Siellä oli ihan samanlaiset ihmistenväliset paineet kuin nakkikioskilla ja hiekkalaatikolla, eikä vastapainona sitten enää minkäänvaltakunnan lakeja, ei edes mitään heimoneuvostoja tms.

[tohtorismies]

Silti, Paapan pohdinnat näyttävät ainoastaan jonkin suhteen, mutteivät ota kantaa siihen kumpi on syy ja kumpi seuraus. Ajattelen tässä väkivaltaisuuden olevan vain yksi ilmentymä jostain laajemmasta... Lähinnä siis että kouluttautuuko väki, joka ei ole fyysisesti/aggressiivisesti suuntautunutta herkemmin? Tai päinvastoin?
Itse katselen asiaa niin, että töissä jne missä aivot ja erilaiset kielet ovat pääasiallisia työkaluja, ihmiset käyttävät näitä välineinään. Oli sitten syy jo valmiissa taipumuksessa tai elämäntien varrella opituista asioista. Fyysisemmissä hommissa sitten taas kielellinen briljeeraaminen ei ole yhtä merkittävässä roolissa, mutta fyysiset jutut taas ovat. Tässähän sitten jo tulikin kerrottua mitä välineitä kukin osaa käyttää ja on tottunut käyttämään. Oppineen väen väkivalta on nähdäkseni harvemmin fyysistä kuin takoneen. Oppinutta ihmistä satuttaa fyysinen tälli enemmän ja takonutta fiksu henkinen. Noin yleistäen. Kun puuttuu välineet niiden käsittelyyn tai taistelun jatkamiseen sillä tasolla. Noin edelleen yleistäen.

Harrastin sitä leikkaa liimaamista. Jätkä vastasi itselleen, jos puhumme ainoastaan fyysisestä väkivallasta niin tottakai se väkivallan käyttö herkkyys on niihin omiin työkaluihin monesti rinnastettavissa. Fyysinen työ vaatii fysiikan käyttöä.. Joten ongelman ratkaisu on monesti fyysistä jne.. Henkinen työ vaatii raamattua.. Eiku hö? Kummiskin, kiva nähdä Lasse että ajattelet asioista samoin kuin minä. Ainakin melkein.

Samoja pointteja viljelet kuin minäkin jo aiemmin.. Niissä jokseenkin keskustelluissa sadismi viesteissä.
Tottakai genetiikalla eli taipumuksilla on merkitystä hirvittävästi mutta ennenkaikkea väkivallan käyttöherkkyyden määrää elämä. Miinus viimosen päälle kahelit tapaukset.
Minusta on melko keinotekoista erotella henkinen/fyysinen väkivalta loppujen lopuksi toisistaan koska mekanismi on lähes identtinen, mukaan lukien motiivit (kylmä laskelmointi, puhdas "hyvän fiiliksen hakeminen"=välittäjä aine riippuvuus jne jne).

Silta on mielestäni todella pieni mittavasta henkisestä väkivallasta fyysiseen etenkin tapauksilla jotka eivät omaa riittäviä fyysisiä työkaluja (lue itseluottamusta) esimerkiksi pentujen sekä akan hakkaamiseen.. Sanoin muuten samat asiat jo aiemmin, voip lukea niistä epäselvistä ylipitkistä teksti kentistä jos haluaa

Editos und uberfuhrer: Se piti sanoa vielä että jos jotakuta mietityttää että mitä hlvettiä se tuota henkistä jankuttaa että ootko joku herkkis hä? Niin syy on yksinkertainen, olen nähnyt lähipiirissäni mitä ihmiselle tapahtuu kun mielisairastuu ja se ei ole kivaa ei.
Sekä työskennellyt hullujen kanssa, monesti olen sitä mieltä että normaalin työmiehen veto turpaan olisi huomattavasti parempi vaihtoehto ihmisellle kuin pitkitetty henkinen väkivalta.
Saattaahan siinä hammas katketa tms tms mutta se on pientä verrattuna näkemiini ihmisten henkisiin vaurioihin.
Vaikka sadisti olenkin niin kiitos ei sadismille.

[ninja]

Kertokaa miksi pitäisi kaivaa ja tutkia sisimpäänsä tiedostaakseen kuinka suuriin väkivallantekoihin kykenee? Mitä tarkoitusta asia ajaa? Ymmärrän kyllä, että olosuhteet voivat muodostua sellaiseksi, että "luonnostaan" joutuu asian kanssa tekemisiin. Mutta miksi sitä tarvitsisi hakemalla hakea?

Olisikohan tuossa ajatusmallissa takana se, että olosuhteiden muodostuessa sellaisiksi, ei sitten tulisi yllätyksiä itsensä kanssa?

Joo, ja olosuhteet voi joskus muodostua sellaiseksi, että metsästys- ja kalastustaidot olis tosi yes. Mutta senkötakia pitäsi könytä joka viikonloppu metsässä riistan perässä?

Tässä keskustelussa mua vaivaa se, että osa porukkaa on jollain tapaa tekemisissä väkivallan kanssa ja osa ei juurikaan. Ja sitten väännetään siitä, kuin oikein tai väärin väkivalta on.. Se kai on tullut selväksi, jotta väkivalta on, niin kuin muutkin asiat tässä maailmassa.

[tohtorismies]

Kertokaa miksi pitäisi kaivaa ja tutkia sisimpäänsä tiedostaakseen kuinka suuriin väkivallantekoihin kykenee? Mitä tarkoitusta asia ajaa? Ymmärrän kyllä, että olosuhteet voivat muodostua sellaiseksi, että "luonnostaan" joutuu asian kanssa tekemisiin. Mutta miksi sitä tarvitsisi hakemalla hakea?

Olisikohan tuossa ajatusmallissa takana se, että olosuhteiden muodostuessa sellaisiksi, ei sitten tulisi yllätyksiä itsensä kanssa?

Joo, ja olosuhteet voi joskus muodostua sellaiseksi, että metsästys- ja kalastustaidot olis tosi yes. Mutta senkötakia pitäsi könytä joka viikonloppu metsässä riistan perässä?

Tässä keskustelussa mua vaivaa se, että osa porukkaa on jollain tapaa tekemisissä väkivallan kanssa ja osa ei juurikaan. Ja sitten väännetään siitä, kuin oikein tai väärin väkivalta on.. Se kai on tullut selväksi, jotta väkivalta on, niin kuin muutkin asiat tässä maailmassa.

Se väkivalta on melko todennäinenkin uhka. Siksi ninja.

[Clancy B.]

ehkä mun äly ei enää riitä tämän ketjun tähän vaiheeseen... nyt on "juna mennyt kyllä asemalta ohi" jo jonkin aikaa sitten. Tai sitte mä putosin junasta.