Stressiä, pelkoa ja tärinää

[Riviharrastaja]

Olis tosiaan kiva kuulla asiantuntijoiden ajatuksia ilmiöstä.

Keittiözeniläisesti mieleen tulevat jutut oman kuoleman hyväksymisestä. Mielentila on tosin ohimenevä enkä minä ainakaan osaa sitä tahdonvaraisesti hallita.

Pohjimmiltaan varmasti luonnollinen psykofyysinen ilmiö. Onkohan niin, että entisaikojen taistelijat tunsivat asian kuolemaan asti käytyjen kamppailujen pohjalta ja opettelivat vähitellen hallitsemaan sitä?

[Mjölnir]

Se tuppaa olemaan sillä tavalla, että kuolemanvaaraan sopeutuu ja sitä ei välttämättä pidä enää minään. Ihminen joko oppii elämään sen kanssa ja sulkee tavallaan tämän vaihtoehdon pois mielestään, taikka sitten stressaantuu niin kovasti, että sairastuu psyykkisesti. Tai jopa fyysisesti.

Jossain vaiheessa, kun on selvinnyt potentiaalisesti hengenvaarallisista tilanteista riittävän monta kertaa, niin ne tilanteet eivät enää stressaa juurikaan. Jotkut saattavat reagoida tällä tavalla myös ilman aiempaa altistusta tälle stressille, mutta se on todella harvinaista. Selviytymisen kannalta on ollut tärkeää pelästyä potentiaalisesti hengenvaarallisia tilanteita.

[Totte]

Ylipotkija: Sotimista ja tappamista koskeva keskustelu siirretty ketjuun Artikkeli - Tappamisen psykologia.