Leirit ja niillä treenaaminen

[Andy]

Minkäslaisia kokemuksia on leirillä treenaamisesta? Kuinka paljon leirejä olette käyneet? Mitä siinä on hyvää ja mitä huonoa? Vieläkö muistat ensimmäisen leirisi?

[bodyguard]

Vieläkö muistat ensimmäisen leirisi?

Muistan. Oli STR:n pitämä Jeet Kune Do- seminaari Savateklubilla. Muistan kun en oikein ollut perillä sanasta seminaari. Ajattelin että siellä lähinnä puhutaan Jeet Kune do:sta. Näiden ajatusten siivittämänä en yhtään arastellut lähteä kaljalle edellisiltana ja oli sitten aika hemmetin hauskaa kun homma aloitettiin vetämällä jonku tunnin verran maassapuolustautumista

Tämä siis oli ainakin ensimmäinen oman salin ulkopuolella. Saattoi olla että siinä on ollut omalla salilla joku spesiaali "leiri" joku viikonloppupäivä mutta en vaan muista.

edit: Yhteismäärää en kyllä muista, olen yrittänyt aina mennä kun on jotain kiinnostavaa jossain tarjolla, vähän aina milloin mistäkin lajista. Eniten on tainnut olla Jyrki Saarion seminaareja, kolme kappaletta. Kahden viikon päästä sitten neljäs sitä lajia

[Lowclass]

Yhteismäärä arvio, ensimmäisen muistan Utissa Yanilov. Magasta kyushojutsuun, kaspiniin, yllättävää kyllä shotokan taido taekwondo-aikaan ei tullut nuorena käytyä.
Lisää motivaatiota (vaikkei tarvis) aina, ja antaa uusia tekniikoita ja näkökantoja....

Ei voi kuin suositella. Nytkin taitaa puolen vuoden sisään olla neljä.... ja kohta pari lisää.

Pohjaa pitää toki olla. Ekasa täysin hukassa kun ei koordinaatio riittänyt eikä jälkikäteen montaa tekniikkaa muistanut, helpottuu kokemuksen myötä. Ainakin tällä blondilla.

[Benu]

Leirien määrää en osaa kyllä kauheen tarkkaan määrittää, mutta aika monta. Ekaa kokemusta en ihan varmuudella muista, mutta uskoisin että kyseessä oli Pedro Duarten leiri Hangossa joskus 2005 loppuvuonna. Hauskaa oli se, että sillon olin ollut pitkällä treenitauolla (alle 6kk treeniä alla ja saman verran taukoa), ja lähdin ihan kylmiltä leirille. Ekassa tekniikassa mitä Pedro näytti, hän pyysi mua ukeksi. Voin kertoa että hävetti kyllä niin maar perkeleesti kun en ihan hiffanu peruspositioita mihin mun piti mennä, miten päin jne. "Ai kumpi vasen?"

Nojoo, leiristä en oikeen muista muuta. Pääasia että menin ja sain jopa jatkettua harrastusta

[L.K.]

Onhan noita tullut jokunen käytyä..

Leirien anti voi olla teknisesti iso tai sitten enempi vain hyvää kertausta,treeniä ja yhdessäoloa sekä uusiin ihmisiin tutustumista.
Riippuu niin paljon tapahtuman luonteesta.

Näinkin pitkien välimatkojen maassa leirit ovat kyllä ainutlaatuinen paikka tosiaan tutustua muihin harrastajiin ja saada uusia tuttuja. Näin on myös esim paljon helpompi mennä vierailemaan ko. seuraan kun paikkakunnalle eksyy omineen.

Leireillä pääsee myös em. syistä treenaaman muidenkin kuin niiden tuttujen kanssa, missä on toki haasteensa, mutta myös positiiviset puolet.

Isommat leirit taitavat vaan olla hivenen vähenemään päin eri lajeissa (siis ns. suurleirit/vast)? Sen sijaan yksittäisiä seminaareja tai pienempiä leirejä on kyllä varmasti paljon enemmän kuin aiemmin tarjolla.

[Janne Oksanen]

Vastasin 8-10, mutta muistin laskea vain Bujinkan-leirit. Judossa tuli käytyä liiton peruskurssivalmentajakoulutus ja ainakin pari omalla paikkakunnalla järjestettyä leiriä.

Ensimmäisen Bujinkan-leirin muistan. Olin ensimmäistä graduointia menossa tekemään. Leiri alkoi parin tunnin ukemisulkeisilla pehmustamattomalla parketilla. Helvetin kivuliasta. Ja käskettiin tekemään nopeammin, kuin mitä taidot antoi myöten. Ensimmäisen leiripäivän jälkeen olin niin hajalla, että jätin sen leirin siihen, eikä sen jälkeen ollut juurikaan kiinnostusta leireillä. Seuraava leiri järjestettiin tatameilla, niin uskaltauduin mukaan ja pääsin leirikammon yli.

Meillä ei ole paikkakunnalla oma shidoshia, niin leireily on erittäin tärkeää. Sen olen myös pistänyt merkille, että mitä lähempänä leirin opettajan vyöarvo on omaani, niin sitä enemmän tunnen oppivani.

[saarikko]

Onhan noita leirejä tullut muutama käytyä. Jännä juttu, että muistan ensimmäisen leirini -Willyn vetämän.

Mitä noilta on oppinut. Jos leirillä tekee kaiken suurella teholla ja jättää jälkityöt tekemättä niin kehittymistulos on yhtä hyvä kuin juoksulenkillä, jollei ole hapoissaan rikonut jotain.

Nykyään, pyrin tekemään asiat oikein, tekemään muistiinpanot (ja kuvaaman, jos sallittu) ja käymään uudestaan leiriannin kahden päivän kuluessa -viimeistään viikon sisällä. Muuten leirin anti jää kunnon kohottamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

[taikuri]

Ensimmäinen leirini oli sotilas- ja poliisitekniikaleiri Tampereella, jonne A Niiniketo oli järjestänyt kansainvälisiä opettajia. Pari taisi olla Briteistä ja yksi oli muistaakseni Venäjältä tms. Vuosi oli varmaankin -93 tai -94.

Siihen aikaan muuten Hokutoryu:ssa ei kilpailtu. Oli nk. Hokuto matseja mutta kilpaileminen oli no, no. Näin silloin ymmärsin.

[Lowclass]

Toki aina muistiinpanot kotoreissulla, intensiivisyys välillä veroittanut aika lailla. Suositeltavaa, ja joillakin saa nykyään jopa ottaa elävää kuvaa. Edelleen suositeltavaa.

[T-T]

Viime vuonna defendo blue seminaari oli viimeisin.
Parhaiten jäi mieleen se kun alettiin vetään aktiivisella rytmillä emmentaalia, ja ilmeisesti Mjölnirillä oli joku sankaritarina kesken, jossa se hyppäs alastomana lentokoneesta, leijui lintujen varassa maahan ja söi puuta viikon sen jälkeen kun karhu oli syöty ja siltä otettu turkki vaatteeksi, kun unohtui sellainen sanoa, että vaihtakaa tekijää omaan tahtiin

No hyväähän se vaan teki

Tota ei vaan voi Suomessa arvostaa tarpeeksi, että täällä on aivan uskomattoman päteviä ohjaajia, jotka neuvoo ja opastaa vaikka aamuun asti jos on tarvis, ja homma maksaa taskurahoja!!

[obmijoy]

Yuji Matsuoin leiri Kittilässä 1989 tais olla pääsiäinen
yöpyminen koululla
ja diskoilta kittilässä

Näihin aikoihin Yuji piti huolen kyykkyhypyillä treenaajien reisien kipeytymisestä.

Tai oikeestan eka leiri oli jutsuleiri roissa 1988 marraskuussa voi olla että oli vuonna 1989. Tää leiri pidettiin karateseuralle ja Avelta leiriä pitään tuli tää solttu jos oikeen muistan.

[T-T]

ja diskoilta

Diskoilta...hihii vanhus!!

[AriJ]

Eka semma 1984 Lappeenrannassa, opettajana sensei Yrjö Pursiainen (Shukōkai karate).

Oli kyllä semmoinen wow-olo koko semman ajan, ja muistan kuinka ajattelin että olisi joskus hienoa päästä oleman se henkilö joka pyydetän eteen pariksi kun opettaja osoittaa harjoiteltavan asian pointteja.

Erikoisuutena tuolla semmalla oli useampaa hyökkääjää vastaan toimiminen, jäi mieleen.

Niin, ja olin juuri saanut puvun mutta pakettiin ei ollutkaan kuulunut vyötä, joten saatoin olla erikoinen ilmestys oikein vaatetettujen karatekoiden joukossa. Puku kun oli jostain syystä vielä jotenkin vaaleansinisen sävyinen...

Leirimäärää ei kyllä osaa sanoa....

PS. heitin sen 250-vaihtiksen määräarvioksi

[obmijoy]

ja diskoilta

Diskoilta...hihii vanhus!!

mistä sä tän kuvan löysit ja oliko pakko tänne laittaa... hö
viiminenkin yksityisyys karisee

[Jufa]

Viime vuoden loppupuolella oli WT-seminaari Lappeenrannassa. Ensimmäinen, johon olen osallistunut elämäni aikana. En käynyt leireillä/seminaareilla silloin, kun harrastin karatea.

En tiennyt mitä odottaa, joten menin sinne mahdollisimman avoimin mielin, valmiina omaksumaan kaiken mahdollisen opin mikä sieltä irtoaisi. Vetäjänä oli pääkouluttaja Bernardo Rodriguez. Oli muuten hieman jännittävä paikka, kun hän otti minut alkeisryhmästä eteen näyttäessään perustekniikoita ja selittäessään niiden periaatteita. Hermostuneena tuntui siltä, kuin olisin epäonnistunut kaikessa, mutta yllätyksekseni ei hän joutunut monestikaan korjaamaan tekniikkaani.

Parasta antia oli päästä treenaamaan uusien ihmisten kanssa. Seminaarin lopussa jaettiin todistukset tason suorittaneille, ja lähdinpä sieltä itsekin todistuksen kanssa. Todella positiivinen fiilis siitä jäi. Odotan innolla seuraavaa.