Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Huijauksena pidetyt lajit
Valvoja: Valvoja
-
- reiteenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 302
- Lauteille: Elokuu 2011
- Etulaji: Taekwondo
- Takalajit: Judo, Jujutsu
Huijauksena pidetyt lajit
Tämä on asia jota olen usein miettinyt. Miten määritellään lajit jotka ovat uskottavia ja sitten taas toisaalta ne jotka ovat humpuukia. Heitän ilmaan väitteen, että todellisuudessa lähes kaikki lajit ovat ainakin jossain määrin tai jossain historiansa vaiheessa syyllistyneet ihmisten vedätykseen. Kamppailulajien kehittäjät ovat kautta aikain olleet henkilöitä jotka ovat pyrkineet luomaan itsestään myyttisen ja liioitellun kuvan. Lajien nimet ovat myös todellisuudessa hyvin tuore lähinnä viimeisen sadan vuoden sisällä syntynyt ilmiö. Ei muinaisilla kamppailutaidoilla tietenkään ollut muuta nimeä kuin taistelu ja mitään sen syvällisempää lajifilosofiaa tai ajatusta ei niihin sisältynyt. Kamppailulajeissa merkille pantavaa onkin myös se, että pääsääntöisesti laji tarvitsee ihmisten hyväksynnän saadakseen pitkän historian ja ellei sellaista ole sellainen pitää keksiä. Lajeja myydäänkin ihmisille hieman uskontojen lailla mielikuvilla.
Lajeja on jo pitkään ollut ihan riittävästi enkä näe itse asiaa niin että niitä tarvitsisi kenenkään kehittää yhtään enempää, mutta toisaalta annammeko me kamppailujäärät mahdollisille uusille markkinoille tuleville lajeille kuitenkaan edes mahdollisuutta. Uusia 2000-luvulla syntyneitä lajeja pidetään pääsääntöisesti aina bulshidona mutta onko asia oikeasti aina automaattisesti niin? Ovatko nykyiset uusien lajien kehittäjät todellisuudessa yhtään sen suurempia huijareita kuin lajien kehittäjät sata vuotta sitten. Nykyisin Internet aikakaudella uusien lajien kehittäjien taustat on helppo tarkistaa, mutta olivatko muinaiset silmissämme perinteisinä pidettyjen lajien kehittäjät mitään kummoisia mestareita aina hekään? väittäisin, että ei läheskään aina ollut. Laji voi siitä huolimatta ajan saatossa kasvavien harrastaja määrien myötä ja harrastajien käytännön kokemuksen myötä kehittyä toimivaksi kokonaisuudeksi. Uskoisin ettei Carlos ja Helio Gracien taidot Jujutsussa olleet vielä kovin kaksiset siinä vaiheessa kun he alkoivat kehitellä Brassijujutsua, mutta ajan saatossa lajin harrastajat ovat itse kehittäneet lajia jatkuvasti eteenpäin. Sama ilmiö on Taekwondossa. Alku aikojen TKD opeilla ei tämän päivän kisoissa takuu varmasti pitkälle mentäisi, mutta lajin kilpaottelut ovat kehittäneet lajia jatkuvasti eteenpäin. Karate puolelta Masutatsu Oyama ei monien lukemieni tietolähtieiden mukaan ollut millään mittapuulla teknisesti kovin edistynyt kamppailija, mutta hän loi yhden kovimpina pidetyistä Karatentyylisuunnista.
Toisin sanoen onko laji automaattisesti aina humpuukia jos se on uusi tai sen kehittäjä ei omaa kymmenien vuosien kokemusta lajeista?
Lajeja on jo pitkään ollut ihan riittävästi enkä näe itse asiaa niin että niitä tarvitsisi kenenkään kehittää yhtään enempää, mutta toisaalta annammeko me kamppailujäärät mahdollisille uusille markkinoille tuleville lajeille kuitenkaan edes mahdollisuutta. Uusia 2000-luvulla syntyneitä lajeja pidetään pääsääntöisesti aina bulshidona mutta onko asia oikeasti aina automaattisesti niin? Ovatko nykyiset uusien lajien kehittäjät todellisuudessa yhtään sen suurempia huijareita kuin lajien kehittäjät sata vuotta sitten. Nykyisin Internet aikakaudella uusien lajien kehittäjien taustat on helppo tarkistaa, mutta olivatko muinaiset silmissämme perinteisinä pidettyjen lajien kehittäjät mitään kummoisia mestareita aina hekään? väittäisin, että ei läheskään aina ollut. Laji voi siitä huolimatta ajan saatossa kasvavien harrastaja määrien myötä ja harrastajien käytännön kokemuksen myötä kehittyä toimivaksi kokonaisuudeksi. Uskoisin ettei Carlos ja Helio Gracien taidot Jujutsussa olleet vielä kovin kaksiset siinä vaiheessa kun he alkoivat kehitellä Brassijujutsua, mutta ajan saatossa lajin harrastajat ovat itse kehittäneet lajia jatkuvasti eteenpäin. Sama ilmiö on Taekwondossa. Alku aikojen TKD opeilla ei tämän päivän kisoissa takuu varmasti pitkälle mentäisi, mutta lajin kilpaottelut ovat kehittäneet lajia jatkuvasti eteenpäin. Karate puolelta Masutatsu Oyama ei monien lukemieni tietolähtieiden mukaan ollut millään mittapuulla teknisesti kovin edistynyt kamppailija, mutta hän loi yhden kovimpina pidetyistä Karatentyylisuunnista.
Toisin sanoen onko laji automaattisesti aina humpuukia jos se on uusi tai sen kehittäjä ei omaa kymmenien vuosien kokemusta lajeista?
- DeusVult
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 8469
- Lauteille: Kesäkuu 2007
- Paikkakunta: Helsinki
Huijauksena pidetyt lajit
Tämähän ei pidä paikkaansa. Ainakaan minun ymmärtääkseni moderneja IP-/voimankäyttölajejahan ei pidetä automaattisesti minään "huijauksina" (vaikka todellisuudessa ne eivät olisikaan niin paljon vanhoja lajeja parempia kuin mitä niiden edustajat itse haluavat uskoa ja uskotella).Mappe kirjoitti: Uusia 2000-luvulla syntyneitä lajeja pidetään pääsääntöisesti aina bulshidona
Kamppailulajeja on kehitelty uusia ihan niin kauan kun ylipäätään mitään kamppailutaitoja on ollut olemassa. Usein syynä on jonkun tietyn opettajan rehellinen usko siihen, että juuri hänen tapansa on parempi kuin se vanha tapa, mutta epäilemättä lajeja on perustettu myös puhtaasti egonhivelytarkoituksessa.
Mitään yleispätevää määritelmää tuskin on mahdollista laatia - monien mielestä joku tietty laji tai jopa kokonainen genre voi olla humpuukia ja toisten mielestä taas kyseinen laji on nimenomaan se "lopullinen totuus". Muutama huomioitava seikka voisi olla esimerkiksi se aika mikä lajissa kestää saavuttaa ohjaaja- tai mestaritaso, ja toisaalta se taso jolla näiden ohjaajien ja/tai mestareiden keskimääräinen kehonhallinta on. Näin siis ihan ajatusvirtana...Miten määritellään lajit jotka ovat uskottavia ja sitten taas toisaalta ne jotka ovat humpuukia.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Huijauksena pidetyt lajit
Eivät lajit ketään vedätä vaan ihmiset.Mappe kirjoitti: Heitän ilmaan väitteen, että todellisuudessa lähes kaikki lajit ovat ainakin jossain määrin tai jossain historiansa vaiheessa syyllistyneet ihmisten vedätykseen.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- reiteenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 302
- Lauteille: Elokuu 2011
- Etulaji: Taekwondo
- Takalajit: Judo, Jujutsu
Huijauksena pidetyt lajit
Totta muotoilin lauseeni väärin!.Andy kirjoitti:Eivät lajit ketään vedätä vaan ihmiset.Mappe kirjoitti: Heitän ilmaan väitteen, että todellisuudessa lähes kaikki lajit ovat ainakin jossain määrin tai jossain historiansa vaiheessa syyllistyneet ihmisten vedätykseen.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Huijauksena pidetyt lajit
Voitko G12 hieman referoida?
Ehkäpä nimet ovat about yhtä vanha keksintö kuin lajitkin? Siis jos laji ajatellaan systematisointina. Kun tulee tunnuspiirteitä jotka erottavat kamppailuperinteen toisesta ehkäpä aletaan myös keksiä nimiä, kuvauksia tai kaupunginosaviittauksia jne jne perinteestä... Ehkäpä nimi muodostuu viimeistään about siinä vaiheessa kun on tiedossa minkälainen kokonaisuus on kyseessä? Mikä pointti tässä nimiasiassa on? Itselleni tulee mieleen sellainen että jos keksitään nimi, ennen kuin on mitään käryä mistään sisällöstä tai ideasta voi juttua ehkäpä varovaisesti arvioida "halutaan hieman liian kipeästi että on oma laji"-meiningiksi. Tätäkö tarkoitat?
1) on olemassa
2) epäonnistuu lajin arvottamisessa?
En tunne kenenkään taustoja, mutta luulisin että ihan riittävät taidot on ollut siihen että laitetaan juttu käyntiin. Toki kiinnostaisi myös tietää, millä perusteella tätä asiaa tulisi arvottaa?
Hieman sumea avaus ja vaikea saada kiinni punaisesta langasta. Pahoittelen jos näyttää että käyn kimppuun kuin yleinen syyttäjä, mutta mielestäni nämä kysymykset on ihan hyvä esittää, niin päästään juttelemaan.
Hieman sumea ja yleistävä väite, liittyen siihen kuinka laji X tulisi arvottaa tosi-humpuuki-akselilla. Mitä tarkoitat? Onko esimerkkejä?Mappe kirjoitti: Miten määritellään lajit jotka ovat uskottavia ja sitten taas toisaalta ne jotka ovat humpuukia. Heitän ilmaan väitteen, että todellisuudessa lähes kaikki lajit ovat ainakin jossain määrin tai jossain historiansa vaiheessa syyllistyneet ihmisten vedätykseen.
Lajien nimet ovat myös todellisuudessa hyvin tuore lähinnä viimeisen sadan vuoden sisällä syntynyt ilmiö.
Ehkäpä nimet ovat about yhtä vanha keksintö kuin lajitkin? Siis jos laji ajatellaan systematisointina. Kun tulee tunnuspiirteitä jotka erottavat kamppailuperinteen toisesta ehkäpä aletaan myös keksiä nimiä, kuvauksia tai kaupunginosaviittauksia jne jne perinteestä... Ehkäpä nimi muodostuu viimeistään about siinä vaiheessa kun on tiedossa minkälainen kokonaisuus on kyseessä? Mikä pointti tässä nimiasiassa on? Itselleni tulee mieleen sellainen että jos keksitään nimi, ennen kuin on mitään käryä mistään sisällöstä tai ideasta voi juttua ehkäpä varovaisesti arvioida "halutaan hieman liian kipeästi että on oma laji"-meiningiksi. Tätäkö tarkoitat?
Missä määrin mutuilet tässä ja kuinka vahvalla pohjalla tuo lopulta on? Onko esimerkkejä siitä kuinka mainitsemasi ilmapiiriKamppailulajeissa merkille pantavaa onkin myös se, että pääsääntöisesti laji tarvitsee ihmisten hyväksynnän saadakseen pitkän historian ja ellei sellaista ole sellainen pitää keksiä. Lajeja myydäänkin ihmisille hieman uskontojen lailla mielikuvilla.
1) on olemassa
2) epäonnistuu lajin arvottamisessa?
Sanoisin että kyllä. Modernit itsepuolustuslajit ehkäpä voisivat toimia tästä esimerkkinä. Tokikaan en uskalla väittää että näin on. Mitä mieltä muut ovat?Lajeja on jo pitkään ollut ihan riittävästi enkä näe itse asiaa niin että niitä tarvitsisi kenenkään kehittää yhtään enempää, mutta toisaalta annammeko me kamppailujäärät mahdollisille uusille markkinoille tuleville lajeille kuitenkaan edes mahdollisuutta.
Ensimmäiseen mutuiluun (?) tahtoisin vieläkin perusteluita. Samaten mitä huijarilla tarkoitetaan menneiden aikojen suhteen. Mitä pidempi historia, sitä pidempi aikajana huijausten kertymiselle. Pitkä historia tosin tarkoittaa myös pitkää aikaa näiden paljastamiselle ja kontekstiin laittamiselle. Sen aikana ehtii pohtimaan onko asialla väliä lajisisällön suhteen. Että onko laji todellinen vai humpuukia. Onko esimerkkejä pitkään säilyneistä ehjän opetuslinjan lajeista jotka olisivat humpuukia?Uusia 2000-luvulla syntyneitä lajeja pidetään pääsääntöisesti aina bulshidona mutta onko asia oikeasti aina automaattisesti niin? Ovatko nykyiset uusien lajien kehittäjät todellisuudessa yhtään sen suurempia huijareita kuin lajien kehittäjät sata vuotta sitten.
"Mestari" on hankala käsite mutta myös siihen kannattaa luottaa että ihmiset eivät ole tyhmiä. Se että sai ennen vanhaan aikaiseksi perinteen joka on säilynyt tänne asti on yleensä tarkoittanut jonkinnäköistä yhdistelmää siitä että osaa kamppailulajiasioita ja osaa opettaa. Lisäksi vielä usein taitoja yhteisöjen johtamisesta. Jos joku aloitteleva harrastaja lukee tätä, uskoisin että osuu oikeampaan kun luottaa siihen että vanhoilla mestareilla on ollut substanssia kuin siihen että sitä ei ole ollut ja sukupolvet tässä välissä ovat vain olleet tyhmiä.Nykyisin Internet aikakaudella uusien lajien kehittäjien taustat on helppo tarkistaa, mutta olivatko muinaiset silmissämme perinteisinä pidettyjen lajien kehittäjät mitään kummoisia mestareita aina hekään? väittäisin, että ei läheskään aina ollut.
Katsotko tätä asiaa urheilun näkökulmasta? Miten on edes mahdollista pohtia kuinka Taekwondon kehittäjät pärjäisivät modernissa Taekwondokilpailussa?Laji voi siitä huolimatta ajan saatossa kasvavien harrastaja määrien myötä ja harrastajien käytännön kokemuksen myötä kehittyä toimivaksi kokonaisuudeksi. Uskoisin ettei Carlos ja Helio Gracien taidot Jujutsussa olleet vielä kovin kaksiset siinä vaiheessa kun he alkoivat kehitellä Brassijujutsua, mutta ajan saatossa lajin harrastajat ovat itse kehittäneet lajia jatkuvasti eteenpäin. Sama ilmiö on Taekwondossa. Alku aikojen TKD opeilla ei tämän päivän kisoissa takuu varmasti pitkälle mentäisi, mutta lajin kilpaottelut ovat kehittäneet lajia jatkuvasti eteenpäin. Karate puolelta Masutatsu Oyama ei monien lukemieni tietolähtieiden mukaan ollut millään mittapuulla teknisesti kovin edistynyt kamppailija, mutta hän loi yhden kovimpina pidetyistä Karatentyylisuunnista.
En tunne kenenkään taustoja, mutta luulisin että ihan riittävät taidot on ollut siihen että laitetaan juttu käyntiin. Toki kiinnostaisi myös tietää, millä perusteella tätä asiaa tulisi arvottaa?
Hieman vaikuttaa että sinä pelkäisit että näin on. Itse sanoisin että riippuu siitä minkälainen laji on lopputuloksena enemmän kuin perustajan taustoista.Toisin sanoen onko laji automaattisesti aina humpuukia jos se on uusi tai sen kehittäjä ei omaa kymmenien vuosien kokemusta lajeista?
Hieman sumea avaus ja vaikea saada kiinni punaisesta langasta. Pahoittelen jos näyttää että käyn kimppuun kuin yleinen syyttäjä, mutta mielestäni nämä kysymykset on ihan hyvä esittää, niin päästään juttelemaan.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Huijauksena pidetyt lajit
Tuossa äskeistä kirjoittaessani DV esitteli jonkin verran samoja ajatuksia kuin itsellänikin...
Unohdin vielä sanoa, että näkisin myös jonkin verran sellaista ajattelua että vanhat lajit ovat humpuukia koska niillä on pitkät perinteet -> niillä ei ole mitään muuta kuin pitkät perinteet ja ne ovat vain pitkän perinteen vaalimista. Toki tyypillisesti jos asiasta voi vääntää yhtään enempää selviää että kyseessä on ennakkoluulot ja hemmetin rajallinen tieto about mistään. Jos saa yhden pään käännettyä, onkin jo toki kolme uutta parikymppistä salibandystä siirtynyttä tapouthousua ja kaksi kaljua nelikymppistä 110kg maastohousua jauhamassa samaa roskaa tilalla. Sen takia monet eivät edes jaksa muuta kuin hymyillä.
Unohdin vielä sanoa, että näkisin myös jonkin verran sellaista ajattelua että vanhat lajit ovat humpuukia koska niillä on pitkät perinteet -> niillä ei ole mitään muuta kuin pitkät perinteet ja ne ovat vain pitkän perinteen vaalimista. Toki tyypillisesti jos asiasta voi vääntää yhtään enempää selviää että kyseessä on ennakkoluulot ja hemmetin rajallinen tieto about mistään. Jos saa yhden pään käännettyä, onkin jo toki kolme uutta parikymppistä salibandystä siirtynyttä tapouthousua ja kaksi kaljua nelikymppistä 110kg maastohousua jauhamassa samaa roskaa tilalla. Sen takia monet eivät edes jaksa muuta kuin hymyillä.
- TimoS
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 23344
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Hesa
- Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
- Sivulajit: Matayoshi kobudo
- Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
- Yhteystiedot:
Re: Huijauksena pidetyt lajit
Osa varmasti onkin, mutta luulen, että vielä useammin ne on ne "jälkipolvet" jotka tähän syyllistyvät.Mappe kirjoitti: Kamppailulajien kehittäjät ovat kautta aikain olleet henkilöitä jotka ovat pyrkineet luomaan itsestään myyttisen ja liioitellun kuvan.
Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Kyllä esim. japanilaisilla lajeilla on ollut lajin ja tyylin nimiä jo useampia vuosisatoja. Poikkeuksiakin toki on, esim. karate, jota syntysijoillaan Okinawalla kutsuttiin pitkään pelkästään "ti":ksi. Siellä nämä koulujen/tyylien nimet ovat sangen tuore keksintöLajien nimet ovat myös todellisuudessa hyvin tuore lähinnä viimeisen sadan vuoden sisällä syntynyt ilmiö.
Näitäkin näkee, tottaKamppailulajeissa merkille pantavaa onkin myös se, että pääsääntöisesti laji tarvitsee ihmisten hyväksynnän saadakseen pitkän historian ja ellei sellaista ole sellainen pitää keksiä.
Ei automaattisesti. Tiedän eräänkin Suomessa harjoitellun karatetyylin, jonka perustajalla oli n. 6 kk treeniä okinawalaisten mestarien kanssa kun hän (lopulta) perusti tyylinsä. Tyyli on levinnyt maailmalle ja on kotimaassaankin sangen suosittu. Onko se humpuukia? Ei sinällänsä, mielestäni.Toisin sanoen onko laji automaattisesti aina humpuukia jos se on uusi tai sen kehittäjä ei omaa kymmenien vuosien kokemusta lajeista?
Timo Saksholm
Karate wa kunshi no bugei
Karate wa kunshi no bugei
- TimoS
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 23344
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Hesa
- Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
- Sivulajit: Matayoshi kobudo
- Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
- Yhteystiedot:
Re: Huijauksena pidetyt lajit
Ai jaa... Tuosta voi olla montaa mieltäLasse Candé kirjoitti: siihen kannattaa luottaa että ihmiset eivät ole tyhmiä.
Timo Saksholm
Karate wa kunshi no bugei
Karate wa kunshi no bugei
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Huijauksena pidetyt lajit
Uudet lajit saa hyvin tilaa jos ne markkinoidaan oikein tai tippuvat oikeaan markkinaan. Potkunyrkkeily on uudehko laji ja ihan hyvin menestynyt. BJJ on varsin uusi laji, leviäminen alkoi vasta -90 luvulla.Lasse Candé kirjoitti:Sanoisin että kyllä. Modernit itsepuolustuslajit ehkäpä voisivat toimia tästä esimerkkinä. Tokikaan en uskalla väittää että näin on. Mitä mieltä muut ovat?Lajeja on jo pitkään ollut ihan riittävästi enkä näe itse asiaa niin että niitä tarvitsisi kenenkään kehittää yhtään enempää, mutta toisaalta annammeko me kamppailujäärät mahdollisille uusille markkinoille tuleville lajeille kuitenkaan edes mahdollisuutta.
Vaikeampaa olisi tehdä laji joka muistuttaisi vaikkapa kovasti karatea mutta olisi nimeltään jotain muuta. Tarttee olla jokin peruste sille menestykselle. Vaikka sitten hyvä menestys vapaaotteluissa. Tai se että on joukon XYZ kehittämä ja käyttämä.
Toki markkina on täydempi kuin ennen, mutta uskoisin että varsin modernien IP lajien saralla tullaan näkemään uusia lajeja aina silloin tällöin. Sillä puolella kun ei ole isoa hyötyä siitä että on iso, kansainvälisesti tunnettu lajijärjestö. Jopa yksittäisen opettajan uskottavuus voi taata alkuunpääsyn.
Huijauksena pidetyt lajit
Jonka uskottavuuden voi saavuttaa vaikkapa "fuck"- sanan jatkuvalla toistamisella.PetriP kirjoitti: Sillä puolella kun ei ole isoa hyötyä siitä että on iso, kansainvälisesti tunnettu lajijärjestö. Jopa yksittäisen opettajan uskottavuus voi taata alkuunpääsyn.
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 943
- Lauteille: Tammikuu 2007
- Paikkakunta: Helsinki
Huijauksena pidetyt lajit
"Huijauksen" määrittäminen on vaikeaa. Itse olen törmännyt tilanteeseen, jossa lajin historia on tuulesta temmattua - eli huijausta. Samoin, lajin päämies salaili ja peitteli omaa (asemaansa nähden vaatimatonta) harjoitteluhistoriaansa. Ja kuitenkin, kyseinen tyyppi on taitava siinä omassa lajissaan, itse isoilta osin kehittelemässään. Mutta kusetuksen maku siitä jäi.
Samoin, koin tulleeni huijatuksi kun erään toisen lajin taustalta löytyi epämiellyttäviä kytköksiä ns uus uskontoon. Laji ei ollut huijausta, mutta silti asioiden peittely jättää mielikuvan huijatuksi joutumisesta.
Mika Väyrynen
Samoin, koin tulleeni huijatuksi kun erään toisen lajin taustalta löytyi epämiellyttäviä kytköksiä ns uus uskontoon. Laji ei ollut huijausta, mutta silti asioiden peittely jättää mielikuvan huijatuksi joutumisesta.
Mika Väyrynen
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 1198
- Lauteille: Kesäkuu 2006
- Paikkakunta: Pori
Huijauksena pidetyt lajit
Minä olen yleisesti sitä mieltä, että laji ei ole humpuukia, jos se tarjoaa sitä mitä lupaa. Eli jos joku Caramel-Do lupaa hyvää fiilistä, ja lajissa tehdään hienoja liikkeitä ja keräillä voikukkia kedolla, niin eihän se lopulta huijaa. Ei se toki kovin kovaa valuuttaa ole MMA-kehässä mutta ei se sitä lupaakaan.
Noin niinkuin periaatteessa. Mutta ei kumminkaan sitten ihan näinkään. Lajin tekniikkarepertuaari voi olla hyvä ja kattava, ja haluttu treenitapa hyvä. Mutta homma voi kaatua mm. huonoon opettajaan, ja silloin harrastajan näkökulmasta laji on p*rseestä, ainakin kyseisellä paikkakunnalla.
Ja sanan hyvä voi taasen määritellä miljoonalla eri tavalla...
Modernit, 2000-luvun lajit voivat tosiaan olla ihan kelpo lajeja; tekniikat ovat historina kuluessa käyneet läpi evoluutiota, ja "uudet" lajit yleensä mielestäni ovat yhdistelmä "vanhoja" lajeja. Se, miksi pitää lanseerata uusia lajeja, on ihan mielenkiintoinen. Omasta mielestäni tällaiselle normaalille jantterille on jo olemassa ihan riittävästi lajeja, ja uuden lajin perustaminen kertoo paremminkin perustajan omasta egosta.
Ja kuten M Väyrynenkin totesi, huijatuksi tulemisen tunne on kyllä kovin subjektiivinen, ja asioita jotka siihen vaikuttavat on ziljoona.
Mielenkiintoinen ketju
Noin niinkuin periaatteessa. Mutta ei kumminkaan sitten ihan näinkään. Lajin tekniikkarepertuaari voi olla hyvä ja kattava, ja haluttu treenitapa hyvä. Mutta homma voi kaatua mm. huonoon opettajaan, ja silloin harrastajan näkökulmasta laji on p*rseestä, ainakin kyseisellä paikkakunnalla.
Ja sanan hyvä voi taasen määritellä miljoonalla eri tavalla...
Modernit, 2000-luvun lajit voivat tosiaan olla ihan kelpo lajeja; tekniikat ovat historina kuluessa käyneet läpi evoluutiota, ja "uudet" lajit yleensä mielestäni ovat yhdistelmä "vanhoja" lajeja. Se, miksi pitää lanseerata uusia lajeja, on ihan mielenkiintoinen. Omasta mielestäni tällaiselle normaalille jantterille on jo olemassa ihan riittävästi lajeja, ja uuden lajin perustaminen kertoo paremminkin perustajan omasta egosta.
Ja kuten M Väyrynenkin totesi, huijatuksi tulemisen tunne on kyllä kovin subjektiivinen, ja asioita jotka siihen vaikuttavat on ziljoona.
Mielenkiintoinen ketju
Kohtuus kaikessa - kohtuudessakin
_____________________________
Sin Moo Hapkido 4.Dan
Haedong Kumdo 3.Dan
_____________________________
Sin Moo Hapkido 4.Dan
Haedong Kumdo 3.Dan
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 19092
- Lauteille: Helmikuu 2005
Huijauksena pidetyt lajit
Niin no. Osa oli taistelu-, osa kamppailulajeja. Taistelu, nimensä mukaisesti, on sota-alueella tapahtuvaa toimintaa, joten rauhanaikaan sinne suunnatut lajit ja koulukunnat ovat mahdollisesti soittaneet omia rumpujaan kovaakin (kilpailu mm. hallitsijoiden opettajuuksista on ollut kovaa).Mappe kirjoitti: Ei muinaisilla kamppailutaidoilla tietenkään ollut muuta nimeä kuin taistelu ja mitään sen syvällisempää lajifilosofiaa tai ajatusta ei niihin sisältynyt.
Kamppailulajit l. siviili- ja viranomaispuolella toimivat lajit ovat hieman eri asia. Esim. järjestystä ylläpitävissä piireissä (poliisit, vartijat jne.) harjoitellut taidot, joita on käytetty vaikkapa suojaamiseen tai pidättämiseen, eivät ole hirvittävästi hyötyneet "huijauksesta", eikä niitä ole alkuun uskoakseni erikseen lajeina edes ajateltu. On vain ollut henkilön/henkilöiden X tapoja opettaa juttuja. Organisoinnin myötä lajit ovat sitten kehittyneet enemmän loogisiksi kokonaisuuksiksi. Näissä lajeissa huijaaminen (jos sitä on tapahtunut, en ole vakuuttunut siitä, että aina on) on sitten ollut mukana korkeintaan markkinointivaiheessa.
Ketjun aloittaja jollain tavalla mielestäni sekoittaa varsinaisen huijauksen ja lajimainonnan. Mainontaa on esiintynyt jo huomattavan kauan, eikä se välttämättä - liioitellessaankaan - ole suoranaista huijausta. Kusetuspuolella sitten pyritään itse lajin sisällössä antamaan ymmärtää esim. jotain, joka ei ole mahdollista (fyysisesti) tai on kamppailullisesti täysin soveltumatonta (taaskin tilanteen huomioiden fyysisesti). Harmaalla alueella liikkuvat todennäköisesti ajoittain lähes kaikki (parhaista tarkoituksistaankin huolimatta), mutta suoraakin huijausta toki esiintyy (esim. etäprojektioista puhuminen ja muu vastaava on tällaista).
Toki huijatuksi tuleminen voi johtua myös itsestä. Jos odottaa kovin (esim. ennakkotietoihin vaikkapa verkosta perehtyen) appelsiinin olevan omena, eikä sopeudu niin hyvin että vaihtaisi hedelmää päässään, tuntee todennäköisesti tulevansa huijatuksi. Tällöin huijaaja on harrastaja itse itselleen.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Huijauksena pidetyt lajit
Hmm... Itse en tunne ilmiötä riittävän hyvin kommentoidakseni tuota viimeistä lausetta, mutta uskoisin syitä olevan mahdollisesti useampia. Jos esimerkiksi lajin X päämies tai -nainen muuttaa jotakin keskeistä lajissaan, joku edistynyt oppilas voi ihan rehellisesti nähdä tämän lajille haitallisena. Tällöin hän saattaa joutua tilanteeseen, jossa kyseisen lajin harrastamisen kyseisen päämiehen (tai -naisen) alaisuudessa ei enää tunnu mielekkäältä. Tästä voi seurata se, että hän perustaa oman salin, mutta ei kuitenkaan voi käyttää samaa lajin nimeä esimerkiksi tekijänoikeudellisista tai ehkä jopa pelkästään kunnioitukseen liittyvistä syistä. Kamppailulajit kun helposti ovat kovin hierarkkisia niin hyvässä kuin pahassakin.Kaptah kirjoitti: Modernit, 2000-luvun lajit voivat tosiaan olla ihan kelpo lajeja; tekniikat ovat historina kuluessa käyneet läpi evoluutiota, ja "uudet" lajit yleensä mielestäni ovat yhdistelmä "vanhoja" lajeja. Se, miksi pitää lanseerata uusia lajeja, on ihan mielenkiintoinen. Omasta mielestäni tällaiselle normaalille jantterille on jo olemassa ihan riittävästi lajeja, ja uuden lajin perustaminen kertoo paremminkin perustajan omasta egosta.
Sitten on ehkä hyvä huomata se, että joskus jonkun egosta huhuillaan mutta totuus ei välttämättä ole kerrotun mukainen. Itse muistan erään Suomessa kehitetyn lajin harrastajan kertoneen minulle, kuinka eräs saman lajin ja saman salin harrastaja ei saanutkaan lupaa perustaa omaa saliaan, joten hän sitten otti ja lähti tuoden uuden lajin Suomeen. Onko tarinan alkuosa totta vai ei? Sitä minä en tiedä, mutta siksi en uskokaan ihan heti huhuihin egosta. Syitä voi olla niin monenlaisia.
Huijauksena pidetyt lajit
Tässä voi silti olla egosta kysed, joskaan ei ehkä sen uuden lajin tuojan. Egoja on niin monenlaisia ja ne tulevat esiin hyvin vaihtelevasti.Mika kirjoitti: Sitten on ehkä hyvä huomata se, että joskus jonkun egosta huhuillaan mutta totuus ei välttämättä ole kerrotun mukainen. Itse muistan erään Suomessa kehitetyn lajin harrastajan kertoneen minulle, kuinka eräs saman lajin ja saman salin harrastaja ei saanutkaan lupaa perustaa omaa saliaan, joten hän sitten otti ja lähti tuoden uuden lajin Suomeen. Onko tarinan alkuosa totta vai ei? Sitä minä en tiedä, mutta siksi en uskokaan ihan heti huhuihin egosta. Syitä voi olla niin monenlaisia.
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 60 kurkkijaa