Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Montako liikesarjaa osaat?

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Vastaa

Montako kataa saat läpi?

0
21
27%
1
4
5%
2
5
6%
3
2
3%
4
2
3%
5
1
1%
6-7
5
6%
8-10
11
14%
11-15
3
4%
16-20
8
10%
21-25
6
8%
26-30
2
3%
31-40
1
1%
41-50
3
4%
+50
3
4%
 
Ääniä yhteensä: 77

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 25
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Montako liikesarjaa osaat?

#151

Viesti Lasse Candé »

Akuma kirjoitti:Tämä nyt ei ole mikään newsflash kenellekään potku-konkarille sinänsä, mutta korostanpa sitä silti - kata on opetusväline.

Jahka opettaja on katan kautta saanut asiansa sanottua JA JOS oppilaan suunnitelmissa ei ole opettaa samaa kokonaisuutta enää eteenpäin, kataa ei enää tarvita.
Tässä on tietyssä mielessä hyvä ajatus. Ikäänkuin Wittgensteinin tikkaat, jotka heitetään menemään kiipeämisen jälkeen. Sen katan voisi periaatteessa korvata perusharjoitteilla ja vaikeammilla harjoitteilla sekä laittaa opittuja periaatteita niin kehoharjoitteisiin kuin autenttisempiin tilanteisiin.

Noin kauan olen samaa mieltä ja tuollaista lähestymistä tarvitaan ihan siihen katan harjoitteluun.

Olen silti sen verran eri mieltä, että jotkut katat ovat enemmän toistorutiineja ja hyviksi sellaisiksi laadittuja kuin toiset. Näkisin että osassa on kamppailukehonjalostukselliset pointit keskeisempiä kuin toisissa. Meidän Naihanchi on (meidän näkökulmasta) todella hyvä kamppailurutiini joka käyttää läpi lähes kaikki perustavanlaatuiset liikkeet ja jossa on hyvä perusharjoitteluasento. Niinpä rutiinilla on niin hyvä toistoarvo, että tätä en heittäisi menemään tai muuttaisi. Toistamalla saa ajalleen hyvää vastinetta. Meikäläisittäin kata on myös vaikea. Se hajoaa treenaamattomuudesta ensimmäisenä ja täytyy rakentaa toimivaksi pikkuhiljaa. Vaikeutta lisää myös se, ettei katassa ole toistoa kuten monissa muissa katoissa on. Niinpä harjoittelenkin usein kataa toistamalla liike kerrallaan.

Toinen pointti miksi minä en heitä menemään katoja on siinä, että oman treenin suunnittelu on duunia sekin. Jos on valmiita runkoja, niitä kannattaa hyödyntää. Siitä sitten huomaa mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tätä mukavuudenhalupointtia ei kannata sivuuttaa. Mitä enemmän saa nauttia luksuksesta että tekee vain mitä opettaja käskee, sitä parempi. Ja kun ei ole opettajaa käskemässä, kata voi toimia vastaavana ylempänä ideainstanssina ja siirtää fokuksen suunnittelusta tekemiseen.

Mielestäni shu-ha-ri (vastaava japsikonsepti kuin Wittgensteinin tikkaat) on ri-tasolla (katasta vapautuminen, tikkaiden heittäminen pois) silti sellainen ettei vapauduta täysin vaan vapaudutaan niin paljon kuin pystytään. Se mitä tarkoitan on vaikea selitettävä, mutta siis mielestäni ri-taso tarkoittaa sellaista vapautumista, missä periaatteessa voisi konstruoida samat asiat opettavan katan itse ja tietyssä mielessä ainakin toivottavasti saakin uudenlaisen kunnioituksen katan nerokkuutta kohtaan. Tällä tavalla minä ajattelen myös oppikirjoista. Mulla on tapana kehua niitä melko paljon ollakseni opettaja. :D Kuka tahansa saa mielellään tehdä itse paremman oppikirjan.
Kuvake
Akuma
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1030
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Tampere

Montako liikesarjaa osaat?

#152

Viesti Akuma »

"We do not become 'masters of form'; instead, we hopefully train long and hard enough that the form 'masters' us."

-Ellis Amdur

:-8
Matti Vanhanen

"We do not become 'masters of form'; instead, we hopefully train long and hard enough that the form 'masters' us."
-Ellis Amdur
Kuvake
KungFuMiäs
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 5372
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa

Montako liikesarjaa osaat?

#153

Viesti KungFuMiäs »

Tämä voisi liittyä aiheseen. Luonnollisesta liikkestä ja katoista. Älkää antako provon häiritä http://morrisnoholdsbarred.com/archives ... nd-horses/
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 25
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Montako liikesarjaa osaat?

#154

Viesti Lasse Candé »

Alku näytti mielenkiintoiselta ja sen perusteella suosittelisin varovaisesti.

Mutta mistä sinä, KFM, tykkäsit tuossa ja mikä on mielestäsi tekstin suurin anti?

Katselen tarkemmin paremmalla ajalla jos muistan...
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Montako liikesarjaa osaat?

#155

Viesti Aihki »

Tulipa mieleen Häkkisen sigu tuota lukiessa. En kyllä oikein niele johtopäätöstä muuta kuin hevosten osalta.
Kuvake
KungFuMiäs
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 5372
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa

Montako liikesarjaa osaat?

#156

Viesti KungFuMiäs »

Kirjoituksessa on yksi kantava ajataus tuosta "goal oriented" ja "stimulus oriented" harjoittelusta (en edes aio yrittää Suomentaa tuota), sekä "emotional content" harjoittelussa. Nämä ovat tämän hetken ymmärrykseni mukaan (niin ammatilliselta puolelta, kuin omasta harjoittelusta) ehdottoman välttämättömiä. Yleisesti tuo tehokkaan luonnollisen liikkeen löytäminen omasta itsestään, se kun on aika monesti on hukassa meidän nykyajan kasvatuksella. Pohjimmiltaan ne koskettavat kamppailullisesti sitä että miten saada itsensä toimimaan tehokkaasti paineen alla.

Sitten kun nämä ideat liitetään kata/liikesarja/muoto/formi harjoitteluun käytännössä, niin avautuu uusia miksi/miten kysymyksiä koko metodista. Nyt ei riitä se vanha hoettu sanonta että "juu kyllähän sitä sparria pitää myös olla", mutta onko siitä liikesarja harjoittelusta oikeasti hyöytyä ja millä tavalla jos on. Vai voiko se olla jopa haitallista.

Morris on super lahjakas liikkuja, että asiat mitä hän puhuu ovat toki totta, mutta ei välttämättä toteutettavissa kaikilla sillä tavalla miten hän kuvailee.
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Montako liikesarjaa osaat?

#157

Viesti Kari Aittomäki »

Kyllä.
Tuon "tehokkaan ja luonnollisen liikkeen löytäminen" ja etenkin ylläpito on liikesarjapainotteisen treenin paras anti.

Aktiivivuosinani tein usein mylläköissä itselleni vieraita tekniikoita ja ratkaisuja, vasta pitkä pohdiskelun jälkeen olen voinut eriyttää sen lähteen hartaasti koneeseenhakattuihin katoihin. Joita vain tahkosin yrittämättäkään järkeistää asiaa. Tekee mieli joten sanon että tärkeilemättä.

Kuten kyseisessä oppimisjärjestelyssä mitä ilmeisimmin on tarkoittettukin tapahtuvaksi, tosimylläköinti on senverta ripeää toimintaa ettei siellä aktiiviselle ajatukselle juuri tilaa löydy.
Pitää tukeutua treenaamisen ja kokeman koneeseenhakkaamaan tulokseen ja mainostamallani kritiikittömällä eli minäkuvasta eroonpyrkivällä asenteella hankittuihin muistijälkiin ja teknisiin malleihin.

Eli voin vakavasti painottaen kokemusperäisesti kertoa että katat toimii tositilanteissa. Ja huomattavan hyvin.
Kyllä se treenattu ja ehdollistettu kroppa toimii ja puolustaa olemassaoloaan. Jos vaan opettelee hakemaan ajatuksettoman tilan ja vaan.. antaa palaa.

Lisäksi.. ikäänkuin bonuksena tulee tämä ylläpitävä toimintamalli, vanhenevalla tappelukoiralla se harras-asenteinen liikesarjaharjoittelu pitää yllä ajoitusta ja.. niin, tehoa.

Siksi pitäisin kaikkea analysointia alle 20:n vuoden treenikokemuksella turhana koppailuna.
Pitää vaan takoa juttuja koneeseen ja odottaa ja treenata-treenata-treenata. Sitä potentiaalista hengenmenotilannetta varten.

Ja sillä asenteella.
Ei ihan jokapojalle sopiva jumppamuoto.
Kuvake
KungFuMiäs
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 5372
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vaasa

Montako liikesarjaa osaat?

#158

Viesti KungFuMiäs »

Hienoa kuulla toista näkökulmaa. Täällä sosiaalisessa mediassa kun on aika harvassa nykyään jotka jaksavat puhua perinteisempien metodien tehosta. Jotenkin minusta vaikuttaa että perinteiset lajit ovat löytäneet jonkinlaisen lokeron kilpa-urheilulajien hallitsemalla kentällä. Sellainen “me vaan näitä vanhoja juttuja säilytetään, eikä väitetä mitään“, niin ei tule konflikteja. Mutta samallahan siinä häviää asioita, niin yleisestä kamppailukentästä kuin perinteisten harjoittelijoiden omasta tekemisestä
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 25
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Montako liikesarjaa osaat?

#159

Viesti Lasse Candé »

Jalkapallotaustalta saapuisin mielelläni sellaiseen KFM:n ja Karin pointtien yhdistelmään. Siinä on enemmän kokemusta testaamisesta. Näissä on tietenkin isoja eroja myös, mutta yhteistä on kysymys siitä että saako osaamisensa käyttöön ja kuinka treenata sitä varten?

Fudiksessa treenataan lähestyen peliä pienpelein ja leikein ja sitten voisi kai sanoa että perusharjoitteet ovat yhtä kaukana pelin myllerryksestä kuin kamppailulajeissa. Kamppailulajeissa tämä kritiikki edellytyksiä luovaa ja vahvistavaa ns perinteistä perusharjoittelua kohtaan on sikäli melko yllättävää että ainakin koriksessa ja fudiksessa tehdään mahdollisesti jopa pelille kaukaisempaa sukua olevaa harjoittelua ja vain vanhimmat lyijyt kyseenalaistavat tämän.

Joka tapauksessa metodi on usein sellainen että pelaillaan ja sitä kautta opitaan ja sitten tehdään perusharjoitteita ja parannutaan. Yksilö sitten itse rakentaa näiden välille sillan ja se kuuluisa eye of the tiger tulee kaikkeen perustekemiseen. Tästä Kari selvästikin puhuu. Samaan aikaan taito alkaa näkyä pelissä, eli nämä alunperin erillään olleet asiat yhdistyvät.

Nyt kuvailin lapsen kehityksen. Ajatus on että ksvatetaan pitkäjänteisesti. Olen myös nähnyt aikuisena kasvavia ns nopealla koululla ja he toimivat ehkäpä enemmän sitä kautta mitä KFM ajaa takaa. Pelin myllerrys mielessä melko minimaalisella perusharjoittelulla opettelevat sen mistä jää milloinkin uupumaan ja kova taistelu päälle. Osasta aikuisia on tullut tällä tavalla entisessä joukkueessani itseäni arvokkaampia pelaajia ilman lähellekään samoja taustoja, mikä tietenkin asettaa perusharjoitteet siihen valoon että ne ovat ehkäpä välttämättömiä ainoastaan huippua silmällä pitäen. Toisaalta nämä yksilöt ovat omanneet poikkeuksellisen spiritin.

Kouluopetuksessa ollaan menossa enemmän KFM:n kuvaamaan. Yritetään kummuta ns autenttisuudesta ja situoida oppiminen tosimaailmaan vahvemmin. Puhutaan ilmiölähtöisestä oppimisesta vaikkapa teorialähtöisen sijaan. Koska kehollinen oppiminen ei ole samanlaista kuin tiedollinen, olen sillä kannalla että kehollisessa hyöty perusjauhannasta on erilainen.

Mutta näkisin että katasta pitää tehdä elävä ja se tarkoittaa sitä että oma persoona pitää laittaa likoon kun takoo. Fudiksessa löysin omat suosikkiharjoitteet joilla taoin tehoa koneeseen jotta saadessani pallon voin toteuttaa itseäni. Lopullinen toteutus taas nojasi kaikkeen vuosien varrella kertyneeseen arsenaaliin, mutta olin löytänyt jonkin kipukohdan missä jauhamalla se osaaminen voi ylipäätään aueta. Tuo kipukohdan jauhaminen mahdollisesti edustaa KFM:n pointtia ja se koko arsenaali Karin. On mielenkiintoista että nämä voi laittaa vastakkain. Tälle löytyy perusteluja. Samassa molempien lähtökohtien voi nähdä toimivan symbioosissa. Kaiken ei tarvitse olla kamppailuun situoitua ylipäätään. Esim voimaharjoittelu harvemmin on, vaikka sitä tekisi kamppailua silmälläpitäen.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 56 kurkkijaa