Kamppailulajien jaottelu

[Andy]

Efo kuuluu selvästi itsepuolustuslajeihin krav magan ja defendon seuraksi, koska pääohjaaja esittää sen toimivan itsepuolustuksessa ja olevan siihen tarkoitettu. Tämä jaotteluhan on tehty käyttötarkoituksen mukaan eikä ota kantaa siihen miten tehokkaita lajin harjoitusmenetelmät mahdollisesti ovat.

[Jaskiainen]

Missä urheilulajeissa olet kilpaillut?

Pienenä yleisurheilussa. Entä sinä? En tiedä yhtään tapausta, jossa kilpailujännityksen vuoksi urheilijan jalat olisivat menneet täysin veteliksi ja pää niin lukkoon, että toimintakyky vähintäänkin heikkenee olennaisesti, jopa katoaa. Oletko sinä kokenut tällaista kilpailujännitystä? Sen sijaan vaaratilanteissa tällaista tapahtuu useinkin, ennen kuin tilanteisiin kehittyy rutiini – reaktio on myös omakohtaisesti koettu.

Olen kerran ollut tilanteessa, jossa olisi voinut oikeasti lähteä henki (auto-onnettomuus). (+ olen suorittanut voimankäyttöä sisältäneen kiinnioton ruuvimeisseleillä aseistautuneelle narkomaanille, mutta tätä en kokenut henkeäni uhkaavaksi tilanteeksi) Kenties olen jotenkin psykopaatti, mutta en stressaantunut käytännössä ollenkaan, päinvastoin kuin esimerkiksi vyökokeissa tai niissä harvoissa kilpailuissa joihin olen osallistunut. Kuten sanoin stressiä voi olla monenlaista, ja tämä yhteen aikaan muodikas rbsd-lajien mainoslause että "tositilanteessa olet niin stressissä ettet voi kuitenkaan tehdä mitään järkevää" saattaa pitää paikkansa joidenkin ihmisten kohdalla, mutta aivan yhtä hyvin voi olla pitämättä toisten kohdalla.

Aika harvinaista tuo käsittääkseni kuitenkin on sellaisilla, jotka eivät ole usein "tositilanteissa". Sinua voinee pitää onnekkaana.
Stressiä on toki monenlaista, mutta tuskinpa sinäkään menetit toimintakykysi siinä stressaavassa vyökoetilanteessa? Nämä stressit ovat kuitenkin potentiaaliselta vaikutukseltaan keskenään aivan eri tasoilla. Eikö tämäkin nyt kuitenkin ole taas ihan niitä yleisesti tunnettuja juttuja? Ihmettelen, että haluatte vääntää näistä niin innokkaasti...

Efo kuuluu selvästi itsepuolustuslajeihin krav magan ja defendon seuraksi, koska pääohjaaja esittää sen toimivan itsepuolustuksessa ja olevan siihen tarkoitettu. Tämä jaotteluhan on tehty käyttötarkoituksen mukaan eikä ota kantaa siihen miten tehokkaita lajin harjoitusmenetelmät mahdollisesti ovat.

Totta, tämä porsaanreikä pitäisi tilkitä. Keksiikö joku määritelmän, jolla ufoilu/efoilu jää suosiolla näytöslajiksi? Kelpaisiko kriteeriksi "tekniikat eivät todistetusti toimi tavan tallaajaan"?
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201 ... 0_v0.shtml" onclick="window.open(this.href);return false;

Sitten pitäisi määritellä se, mikä on toimimista ja kuka on tavan tallaaja... Muuten nyrkkeilykään ei "toimi", koska aina vastustaja ei suinkaan putoa yhdellä iskulla.

[Mika]

Stressiä on toki monenlaista, mutta tuskinpa sinäkään menetit toimintakykysi siinä stressaavassa vyökoetilanteessa? Nämä stressit ovat kuitenkin potentiaaliselta vaikutukseltaan keskenään aivan eri tasoilla. Eikö tämäkin nyt kuitenkin ole taas ihan niitä yleisesti tunnettuja juttuja?

Tästä viimeisestä kysymyksestä minulle tulee vähän mieleen tämä ketju. Itse en aiheesta tiedä, joten en osaa sitä sen tarkemmin kommentoida, mutta tutkimusten kautta tuohon voisi saada jonkinlaista otetta. Noissa tilanteissa, kummankinlaisessa, saattavat samanaikaisesti vaikuttaa aika monet eri tekijät.

[Jopo]

En tiedä yhtään tapausta, jossa kilpailujännityksen vuoksi urheilijan jalat olisivat menneet täysin veteliksi ja pää niin lukkoon, että toimintakyky vähintäänkin heikkenee olennaisesti, jopa katoaa. Oletko sinä kokenut tällaista kilpailujännitystä?

Voin vastata Andyn puolesta, että hän on jännittämällä huonontanut kilpailusuoritustaan menneinä vuosina.

Tiedän tapauksia, joissa jännittäminen on pilannut kisasuorituksen lähes joka lajista. Kamppailu-urheilusta tiedän tapauksia jossa ottelija pelkää kehään/matolle menoa. Osa on päässyt ihan kohtuu pitkälle lajeissaan. Olen varma, että Hietaniemen stressitasot ovat eilen ennen finaalia olleet hiukan korkeammalla, kuin jos hän sattuisi törmäämään minuun nakkikioskilla ja olisin ollut hänen paikkaansa vailla.



Joel Puranen

[Jussi Häkkinen]

Aika harvinaista tuo käsittääkseni kuitenkin on sellaisilla, jotka eivät ole usein "tositilanteissa". Sinua voinee pitää onnekkaana.
Stressiä on toki monenlaista, mutta tuskinpa sinäkään menetit toimintakykysi siinä stressaavassa vyökoetilanteessa? Nämä stressit ovat kuitenkin potentiaaliselta vaikutukseltaan keskenään aivan eri tasoilla. Eikö tämäkin nyt kuitenkin ole taas ihan niitä yleisesti tunnettuja juttuja? Ihmettelen, että haluatte vääntää näistä niin innokkaasti...

No ihan siksi, että näistä asioista on keskusteltu täälläkin paljon ja todettu, että nuo - toki takavuosina sangen yleiset - antamasi kommentit ovat sekä lajisokeuden läpi tulleita että, no, vääriä.

Omalta kohdaltani voin todeta, että olen kohdannut sekä aseellista että aseetonta väkivaltaa itsepuolustustilanteessa. Kilpailutilanteet (monissa lajeissa) sekä vyökokeet ovat olleet näitä monin verroin jännittävämpiä ja henkisesti haastavampia tilanteen aikana ja välittömästi sitä ennen. Jälkeenpäin tuleva tilanneanalyysi on eri asia.

Toki näistä on silloin tällöin hyvä jutella Potkussa uudelleen - jos ei muuta niin tulokkaan horisontin avaamiseksi.

[Mjölnir]

Omalta kohdaltani voin todeta, että olen kohdannut sekä aseellista että aseetonta väkivaltaa itsepuolustustilanteessa. Kilpailutilanteet (monissa lajeissa) sekä vyökokeet ovat olleet näitä monin verroin jännittävämpiä ja henkisesti haastavampia tilanteen aikana ja välittömästi sitä ennen. Jälkeenpäin tuleva tilanneanalyysi on eri asia.

Olen jakanut samankaltaisia kokemuksia.

Tositilanteissa ei ole yleensä ollut aikaa jännittää, vaan niissä on toimittu koulutetulla ja harjoitellulla tavalla. Sen sijaan matsi tai vyökoe tms. aiheuttaa sen hitaan adrenaliinin vapautumisen jo paljon aikaisemmin, koska tiedät, että tuona päivänä se tapahtuu.

[L.K.]

Jep. Se olis varmaan sitten taas eri asia jos tiedät että joudut menemään johonkin tilaan, jossa tiedät sua odottavan jonkun joka haluaa vetää sua pataan tai suolistaa sut. Sekä tähän matkaan tuonne aikaa menee useita minuutteja vähintään eli on aikaa alkaa jänskättämään sekä miettimään eri juttuja.

[Mjölnir]

Jep. Se olis varmaan sitten taas eri asia jos tiedät että joudut menemään johonkin tilaan, jossa tiedät sua odottavan jonkun joka haluaa vetää sua pataan tai suolistaa sut. Sekä tähän matkaan tuonne aikaa menee useita minuutteja vähintään eli on aikaa alkaa jänskättämään sekä miettimään eri juttuja.

Juuri näin

[Jasse]

Komppaan Mjolniria ja muita. Kadulla ei ehdi jannittaa jaiwttia mahdollista loukkaantumisen tai kuoleman vaaraa. Urheilumatsia ennen sita ehtii miettia joka yo siita lahtien kun matsi on lyoty lukkoon. Se vika vartti pukkariisda ennen omaa matsia on yhta piinaa. Tiedan tapauksia jotka ei oo pystyny tulee kehaan pukkarista ja myos tapauksia joka en jaatynyt taysin liikkumattomaksi kun eka era on alkanu.

[Mjölnir]

Komppaan Mjolniria ja muita. Kadulla ei ehdi jannittaa jaiwttia mahdollista loukkaantumisen tai kuoleman vaaraa. Urheilumatsia ennen sita ehtii miettia joka yo siita lahtien kun matsi on lyoty lukkoon. Se vika vartti pukkariisda ennen omaa matsia on yhta piinaa. Tiedan tapauksia jotka ei oo pystyny tulee kehaan pukkarista ja myos tapauksia joka en jaatynyt taysin liikkumattomaksi kun eka era on alkanu.

No, niin. Nyt on kumuloitunut näihin vastauksiin hetkessä jo yli sata vuotta treenihistoriaa, jotka ovat kumonneet aavistuksen siitä, että tositilanne olisi stressaavampi kuin urheilu.

Myth Busted. Siirytään seuraavaan aiheeseen

[Paul]

Palataksemme alkuperäiseen kysymykseen.

Itse näkisin asin niin, että on kamppailulajit ja sen alla on sitten.

1. Itsepuolustus
- Tarkoitus puolustaa ja poistua paikalta
- Ei sääntöjä eikä kisoja.
- Luotu itsensä puolustamiseksi

2. Kamppailu-urheilu
- Vain kehässä/häkissä tmst
- Puhdasta urheilua jossa tarkat säännöt ja luotu vain urheiluksi

3. Taistelulajit
- Alkuperäinen idea on tappaa vastutaja tai ainakin vahingoittaa sitä.
- Ei luotu kilpailemiseen vaikkain nykyään monessa on otteluita.

Mielestäni ns. henkiset lajit sisältyy yllä mainittuihin, sillä niiden alkuperäinen idea on ollut joko taistelu tai itsepuolustus (aina on poikkeuksia).

On myös lajeja jotka ovat alunperin olleet taistelulajeja, mutta ajan saatossa muuttuneet kamppailu-urheiluksi.

[Jaskiainen]

Omalta kohdaltani voin todeta, että olen kohdannut sekä aseellista että aseetonta väkivaltaa itsepuolustustilanteessa. Kilpailutilanteet (monissa lajeissa) sekä vyökokeet ovat olleet näitä monin verroin jännittävämpiä ja henkisesti haastavampia tilanteen aikana ja välittömästi sitä ennen. Jälkeenpäin tuleva tilanneanalyysi on eri asia.

Olen jakanut samankaltaisia kokemuksia.

Tositilanteissa ei ole yleensä ollut aikaa jännittää, vaan niissä on toimittu koulutetulla ja harjoitellulla tavalla. Sen sijaan matsi tai vyökoe tms. aiheuttaa sen hitaan adrenaliinin vapautumisen jo paljon aikaisemmin, koska tiedät, että tuona päivänä se tapahtuu.

OK, hyvä että myyttejä murretaan kun sellaisia löytyy.
Mutta eikö tässä nyt homma toimi niinkin, että adrenaalinin kertaryöpsähdys tositilanteen tullessa yllättäen eteen aiheuttaisi kehossa ja toimintakyvyssä suuremman muutoksen kuin hitaasti ja pitkään kasvava jännitys? Jos ei, niin millä perusteella ei?

[Jaskiainen]

Palataksemme alkuperäiseen kysymykseen.

Itse näkisin asin niin, että on kamppailulajit ja sen alla on sitten.

1. Itsepuolustus
- Tarkoitus puolustaa ja poistua paikalta
- Ei sääntöjä eikä kisoja.
- Luotu itsensä puolustamiseksi

2. Kamppailu-urheilu
- Vain kehässä/häkissä tmst
- Puhdasta urheilua jossa tarkat säännöt ja luotu vain urheiluksi

3. Taistelulajit
- Alkuperäinen idea on tappaa vastutaja tai ainakin vahingoittaa sitä.
- Ei luotu kilpailemiseen vaikkain nykyään monessa on otteluita.

Mielestäni ns. henkiset lajit sisältyy yllä mainittuihin, sillä niiden alkuperäinen idea on ollut joko taistelu tai itsepuolustus (aina on poikkeuksia).

On myös lajeja jotka ovat alunperin olleet taistelulajeja, mutta ajan saatossa muuttuneet kamppailu-urheiluksi.

Tämä on juuri sama jako, josta keskustelu alkoikin; vain nimityksissä on eroa. Viimeiseen ryhmään kuuluvat siis budo- ynnä muut "perinteiset" lajit.

[Mika]

Mutta eikö tässä nyt homma toimi niinkin, että adrenaalinin kertaryöpsähdys tositilanteen tullessa yllättäen eteen aiheuttaisi kehossa ja toimintakyvyssä suuremman muutoksen kuin hitaasti ja pitkään kasvava jännitys? Jos ei, niin millä perusteella ei?

Se varmaankin oikeasti liittyy useampaan tekijään. Yksi syy, jonka vuoksi yllättävässä katutilanteessa ei välttämättä aina jäädy, on juurikin tuo yllätyksellisyys. Ei siis ehdi jäätyä ja kakkia housuunsa, kun huomaakin jo olevansa myllyssä. Tätä reaktiota päinvastaisen sijaan tietysti edesauttaa tietynlainen luonne sekä toki mahdollisesti myös kamppailulajien harjoittelu.

Tuossa on taatusti aika monta muuttujaa.

[DeusVult]

Ja ihan biologian kannalta ajateltuna: adrenaliinin perimmäinen tarkoitus on ymmärtääkseni auttaa otusta selviämään uhkatilanteesta, ei lamaannuttaa tätä tai aiheuttaa paniikkia.