Lajien hajoaminen

#16

Shorinji Kempohan on kai aika yhtenäinen laji/tyyli, mutta onhan kemposta itsestään haaroittunut vaikka minkä verran erilaisia lajeja alkaen Ed Parkerin American Kemposta josta on sitten haarautunut kymmeniä ellei satoja eri tyylejä. Näitä muita kempoja ei ole Suomessa mutta jenkeissä se on kai yksi yleisimmistä lajeista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ed_Parker" onclick="window.open(this.href);return false;
http://en.wikipedia.org/wiki/American_Kenpo" onclick="window.open(this.href);return false;

#17

Se että lajin nimessä on kempo ei tarkoita että kaikella olisi sama juuri. Paitsi toki se silmäluomiäijä joka vaelsi Intiasta Kiinaan ja antoi luomillaan alkusysäyksen myös teen syntyyn.

#18

ITF Taekwon-Do:sta on sanottava, että vaikka organisaatiotasolla melkoiseksi tilkkutäkiksi onkin laji päätynyt, niin oppisisältö on siltikin melko yhtenäinen kautta linjan.

Tämä on mielestäni melko hämmästyttävää ja pistää rankasti kampoihin esitykselle hajoamisesta.

#19

Lasse Candé kirjoitti: Se että lajin nimessä on kempo ei tarkoita että kaikella olisi sama juuri. Paitsi toki se silmäluomiäijä joka vaelsi Intiasta Kiinaan ja antoi luomillaan alkusysäyksen myös teen syntyyn.

Joo, Doshin Son toisen maailmansodan jälkeen perustamalla shorinji kempolla ei kai ole mitään yhteistä organisatorista tms. historiaa noiden samoihin aikoihin Amerikassa käynnistettyjen kuvioiden kanssa. Molemmissa lienee kyse perustajiensa "vähän sekalaisista aineksista" kokoamista omista paketeista.

#20

No eikö se nyt yleensäkin mene nimenomaan niin että hajoaminen johtuu muista kuin lajiteknisistä erimielisyyksistä.

On toki niitäkin tapauksia, joissa tekniset syyt aiheuttavat hajoamista. Esimerkkinä Nanbubo/Sankukai.

#21

Ile kirjoitti: Mites se olikaan, minkä verran Matsuoi pyöri alkuvaiheessa escriman puolella? Itse kävin 80-luvulla Kirstinkadulla lähinnä jossain escrima+kobudo -näytöksessä eikä se toiminta täysin hahmottunut. Matsuoin seminaareissa kävin, mutta ne joihin osallistuin, pidettiin Vuosaaressa. 1991 alettiin sitten treenata kempoa Kirstinkadulla, mutta sittenhän siitä paikasta pian jo luovuttiinkin.

Jatkan vastaamalla tähän vaikka se menee hieman OT.
Silloin alkuvaiheessa v 80-83 niin escrima oli pitkälti Matsuoin ja Westersundin harteilla. Seuran nimi oli silloin Shobu-kai., mutta koska sitä nimeä ei saatu rekisteröityä, joten nimeksi vaihtui Genbu-kai.
80 luvun puolessa välissä ja siitä eteenpäinMatsuoin rooli escriman suhteen väheni hänen keskittyessä kobudo / karaten puoleen. Escrima jäi silloin seurassa enemmän minun ja Loko Löfgrenin vastuulle. Pasi Pölönen on siinä must mukana mutta vietti aika paljon aikaa ulkomailla 80 luvun lopulla. Myös Kristoffer Aaltonen oli siinä 80 luvun lopulla aktiivinen seurassa.
Itse lähdin Genbu-kaista siinä 90/91 ja jatkoin omalla duunipaikalla jossa minulla oli oma pieni treeniryhmä jonkin aikaa.
Westersund pyöritti Genbu-kai aikojen jälkeen vielä jonkin aikaa Tapiolassa Escrima toimintaa ennen kuin muutti Turkuun.
Sikäli voi kyllä sanoa että FMA nousu enemmän pinnalle 90 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa kun tuli mukaan Inosanto Blendin ja Dobrinin tyylinnlisäksi Pekiti Tirsia (x2), Kombatan ja oli muistaakseni jotain vaiheessa Helsingissä Balintawak edustettuna.

Varsinkin jenkkiläinen treeniseminaari-tyyli tekee helpoksi (hyvällä ja pahalla) sen että porukka käy oppimassa jostain osa-alueesta jotain ja liittää sen omaan treenaamiseen niin kuin DV kuvasi. Siinä kyllä vaan monesti menee niin että se mitä sinne omaan lajiin vie on korkeintaan "puolivalmista" ja siten se jälki on sen mukaista - vaikka sitä on perustavintakin oman tyylinsä tai lajinsa.

#22

Kiitos, hyvä historiikki! Vaikka lähtikin jo kysymyksestäni alkaen ootee...

#23

Ile kirjoitti:
Lasse Candé kirjoitti: Se että lajin nimessä on kempo ei tarkoita että kaikella olisi sama juuri. Paitsi toki se silmäluomiäijä joka vaelsi Intiasta Kiinaan ja antoi luomillaan alkusysäyksen myös teen syntyyn.
Joo, Doshin Son toisen maailmansodan jälkeen perustamalla shorinji kempolla ei kai ole mitään yhteistä organisatorista tms. historiaa noiden samoihin aikoihin Amerikassa käynnistettyjen kuvioiden kanssa. Molemmissa lienee kyse perustajiensa "vähän sekalaisista aineksista" kokoamista omista paketeista.

Okei. Itse olen kuvitellut että James Mitose (Ed Parkerin opettajan William Chowin opettaja) olisi treenannut Shorinji Kempoa tai jotain sen esiastetta. Hänhän kai jopa käytti omasta lajistaan jossain vaiheessa nimeä Shorinji Kempo mutta ei se tietenkään tarkoita että hänellä välttämättä olisi yhteyttä Doshin Sohon. Varmaan monikin on keksinyt kääntää shaolin kungfun japaniksi eikä kaikki shaolin kungfukaan ole samanlaista.

#24

Joo, ilmeisesti Mitose ei treenannut samoissa kuvioissa. En paljon Mitosen taustasta tiedä, mutta kyllä asia olisi varmaan tullut enemmän esille, ja sitä paitsi ajoituskin saattaa mennä vähän metsään, vaikka aika lähellä onkin. Eli Mitose taisi jopa lanseerata oman kemponsa jenkeissä ennen kuin Doshin So omansa japseissa (mikä ei toki tarkoita, etteikö jotain edeltävää yhteyttä olisi voinut olla) En jaksa tosin nyt tsekata mistään...

#25

Andy kirjoitti: Joillakin lajeilla tuntuu olevan taipumusta hajota pieniin tyyleihin ja organisaatioihin enemmän kuin toisilla. Mistä tämä johtuu ja millaiset lajit ovat alttiita hajoamiselle?
--
mihin luokkaan kuuluu esimerkiksi Wing Chun joka on todella pirstaleinen laji ja Suomessakin on jo ties miten monta eri koulukuntaa? Tai Escrima?

Mä kirjoitin juuri wing chunin pirstaleista toiseen ketjuun http://potku.net/forum/viewtopic.php?f= ... 61#p817761" onclick="window.open(this.href);return false;

Aiemmista luokkamäärityksistä mä ehkä laittaisin wingin sekä keskushahmon hallitsemiin lajeihin, että myös pirstaleiseksi syntyneeksi lajiksi.

Potku.net

Potku.net