Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#16

Viesti Lasse Candé »

Nopea referaatti: Se, miten monta kuvaa sekunnissa ihminen näkee, vaihteli välillä 34-61.



Kun pelasin jalkapalloa, jos keskitys, syöttö tai veto oli kova, oli usein tunne, että pallo on yhtäkkiä perillä: ”läts”. Ja joillain kavereilla oli ihan pienestä pitäen uskomaton taito nähdä jo ennalta, minne kaaripallo putoaa.

Nämä käytännön havainnot pistävät vähintään miettimään, miten erilaisia lahjakkuustasoja tässä kysymyksessä on. Jos yksi maalaa kuvan oleellisesti kaksinkertaisella lukumäärällä datapisteitä, ehkä tällä on melkoinen etulyöntiasema verrattuna toiseen?

Minun viite on jalkapallossa (ja uskon ominaisuuden olevan siinä kamppailua merkittävämpi), mutta…



Kysymyksiä:
1. Jos tätä mittaa välkkyvällä valolla, mittaakohan oikeaa asiaa? Entäs jos mittaa? Entäs jos ei?
2. Onko ominaisuus synnynnäinen, treenattava vaiko näiden sekoitus? Mikä olisi treenattavan tai sekoituksen tapauksessa kehitysikä?
3. Mitenköhän paljon tällä oikeasti on merkitystä missäkin ja jos jossain, niin missä tällä on merkitystä enemmän ja missä vähemmän?



Niin tai näin, äkkiseltään näen tämän potentiaalisesti tulevaisuudessa tärkeäksi mitattavaksi ja sellaisena asiana, minkä merkityksen tullemme oppimaan tulevina vuosikymmeninä.



Loistava nosto! :jepa:
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#17

Viesti Kari Aittomäki »

Hoo.
Muistan lukeneeni joittenkin sotapomojen omanneen loistavan ns kenttäsilmän, joka kertoi heidän osanneen järjestää joukot ratkaisevan edullisesti.
En ole varma mutta muistelisin tercio-ryhmittymisen kenttädominanssin syntyneen jonkin tiukan upseerin näkemyksestä.

Ja Rommelhan oli aika kettu joukkojen sijoittelussa.

Ja kyllähän se pätee kentälläkin, osaava ryhmänjohtaja sijoittaa kk:n parhaalle sektorille.

Tekis mieli messuta että taito on opittavissa, mutta omat kokemukset kertoo toista.
Kunminä halusin vaan päästä päästeleen kenttälapiolla perkele.

Kapea näkemys, sorgen vaan.
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#18

Viesti Aihki »

Lasse Candé kirjoitti: tammi 10, 2024, 23.33 Ja joillain kavereilla oli ihan pienestä pitäen uskomaton taito nähdä jo ennalta, minne kaaripallo putoaa.
Hmm... eli siis jotkut osaavat ratkaista lennossa toisen kertaluvun diffisyhtälöitä (kuten myös baseballin kenttäpelaajat), mitenkähän tuota voisi hyödyntää jossain muualla?
Kari Aittomäki kirjoitti: tammi 11, 2024, 05.42 Ja Rommelhan oli aika kettu joukkojen sijoittelussa.
Peruskamaa, monet sotahistorioitsijat ovat sitä mieltä, että ei hän ollut erikoisen hyvä, mutta huono hän ei ollut. Jotkut jopa sanovat hänen Afrikan operaatioitaan osittain kohellukseksi, toisaalta hänen olemisensa etulinjassa johtui saksalaisten viestiyhteyksien kehnoudesta. Huolto tuntuu olleen hänelle arvoitus ja esikunnan osaamisen käyttö samoin mm. Mellenthin taisi todeta näin. Montgomeryn voitto taas perustui saksalaisten kalustopulaan ja tuhottuun huoltoon sekä kalustoylivoimaan, hän vain jyräsi yli saksalaisista, jotka pitkään pärjäsivät siinäkin taitavilla perääntymisillä, Afrika Corps'in alemmat upseerit olivat pätevää potukkaa.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#19

Viesti Andy »

"Ottelusilmä" on yleisesti käytetty termi, mutta se on kyllä aivan eri asia kuin tämä silmän vastaanottotaajuus tai miksi artikkelin aihetta sitten pitäisikään kutsua.

Ottelusilmällä tarkoitetaan intuitiivistä kykyä tehdä oikeita ratkaisuja ja asemoida itsensä edullisesti suhteessa vastustajaan. Varmastikin myös isomman skaalan taistelemisessa on vastaava kyky ja mainittu Rommel oli siinä hyvä.

Yksilökamppailussa tämä silmän vastaanottotaajuus epäilemättä parantaa em. ottelusilmää, mutta ei ole ainoa eikä varmasti tärkein siihen vaikuttava tekijä.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#20

Viesti Kari Aittomäki »

Kamppaileminen ja sen treenaaminen on senverta inhimillistä päkistelyä että aivan kylmän tieteellinen lähestymistapa pelittää vain tiettyyn rajaan.

Kyllähän esim Neuvostoliiton urheiluvalmennus koki hakea testaamisen kautta niistä valtavista massoista sopivat tehovalmennettavat, melko hemmetin hyvin tuloksinkin.
Mutta hekin myönsivät että viimeisen silauksen luo urheilijan/kamppailijan henkisen rakenteen kautta siilautunut psykofyysinen kokonaisuus.

En ole selville Japanin judokasvatuksen rakenteista, mutta muistan lukeneeni jonkin päivittelyn ajalta Yasuhiro Yamashita kuinka Japanista nousi varsin erityylisiä mestareita.
Artikkelin aihe taisi olla juuri talenttien löytäminen ominaisuuksia lajittelemalla.
Kun se urheiluvalmentelu Suomessa oli tuolloin kasari-aikohin melkoisen vasemmistovetoista.

Ei kai se miksikään ole muuttunut, tiede on hyvä työkalu mutta kyllä se väkevä ydin on yksilön omassa pönttörakenteessa.

Hyvänä esimerkkinä urheiluntaakse kurottaen on sniperointi, on mahdollista opettaa sopivan fyysisestä ja tarkkanäkösestä yksilöstä tapaus joka pystyy simauttaan projektiilin tarkasti aina tiettyynrajaan asti.
Mutta sitte ku alkaa tulla mukaan paraabeliratautus, putoavan luodin suhde liikuskelevaan maaliin..

Se on voodoota.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#21

Viesti Andy »

Kamppaileminen ja sen opettaminenhan ovat lähempänä jotain käsityötaitoa kuin tiedettä tai teknologiaa.

Pääasiallinen ongelma on se, että harjoittelu on valtavan monimuotoista, eikä samaa harjoitusta voi käytännössä toistaa identtisenä koskaan. Tämä tekee aika mahdottomaksi tarkkojen tutkimusasetelmien teon ja optimaalisten harjoitustapojen löytämisen sitä kautta.

Vaikkapa painoharjoittelussa voidaan tehdä tietyt liikkeet tietyillä kuormilla vakioidusti ja löytää optimaalinen teho ja toistoalue tietyn ominaisuuden kehittämiseen. Samoin juoksulenkki voidaan tehdä tasaisella tietyllä sykealueella tietyn pituisena lähes identtisesti tai suunnitellun ohjelman mukaan joka kerta.

Mutta vaikkapa sparriharjoitus ei ole koskaan samanlainen ja kuormitus ja eri tekniikoiden käyttö vaihtelee erien välillä, vaikka niiden pituus olisi vakio ja intensiteetti ohjeistettu. Siksi on vaikeaa löytää optimaalista sparriprotokollaa niin että sen voisi oikeasti todistaa parhaaksi.

Kokeneen valmentajan tulee vain esittää arvaus, että tänään olisi ehkä hyvä tehdä kaksi kolmen erän mittaista settiä, joiden välillä on 5 minuutin lepotauko. Lisäksi hänen pitää tarkkailla toimintaa ja mikäli tekeminen alkaa näyttää huonolta, hän voi lyhentää harjoitusta - tai jopa määrätä erän tai pari lisää jos se sujuu erityisen hyvin ja tuottaa paljon onnistumisia. Mistään ei kuitenkaan voi tietää edes jälkikäteen, oliko ratkaisu oikea.

Yleisesti liikuntatieteissä havaittuja periaatteita kannattaa tietysti hyödyntää. On esimerkiksi ihmisiä, jotka kuvittelevat parantavansa lyöntinopeutta tekemällä lyöntejä lisäpainolla totaaliseen uupumukseen asti. :? Tämähän ei tietenkään toimi, vaan nopeutta harjoitellaan aivan eri tavoin. Tai jotkut tekevät kilpasuoritusta paljon pidempiä kovatempoisia sparrieriä perustellen tätä sillä, että matsissa sitten jaksaa paremmin lyhyemmät erät. Jos tämä toimisi, niin silloin kai maratoonarit voittaisivat kaikki lyhyempien matkojen juoksutkin...
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#22

Viesti Lasse Candé »

Kai se olisi jotakuinkin niin, että tiedettä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ja sitten kun ei (vielä) tiedetä, miten sitä voisi hyödyntää, tehdään muuta.

Se jo lähenteleekin tiedettä, kun tehdään jokin muutos treeniohjelmiin ja katsotaan miten muutos vaikuttaa tuloksiin. Harva kai tekee tätä tieteellisessä mielessä oikeaoppisesti, mutta kun hyvät ideat jäävät jäljelle, menetelmä on paljossa jo lähellä tieteellistä.

Ja sitten on vielä toinen asia hyödyntää tieteellistä tietoa esimerkiksi Andyn esimerkkeihin liittyen. Voisin esimerkiksi kuvitella, että sitä kyllä löytyy nopeuden harjoittelusta.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#23

Viesti Andy »

Merkittävä ongelma on myös se suoritustason mittaaminen. Jos teen ensin harjoitusohjelmaa X ja voitan matsin, sitten vaihdan harjoitusohjelmaan Y ja häviän matsin, niin onko ohjelma Y huonompi? Vai oliko jälkimmäinen vastustaja parempi ja tappio olisi tullut myös ohjelmalla X?

Toki lajeissa, joissa kilpaillaan usein ja kilpailujärjestelmä muodostaa selkeitä tasoja, tulostason nousu on mahdollista havaita suhteellisen kiistattomasti.

Sitten on se ongelma, että on vaikea tietää mitkä nimenomaiset muutokset treenaamisessa olivat havaitun tulosparannuksen syynä. Jos ottelija vaihtaa valmentajaa ja tehdyistä muutoksista 70 % on parannuksia ja 30 % huononnuksia, niin tulostaso nousee. Silti 30 % tehdyistä muutoksista oli huononnusta aiempaan, vaikka urheilija helposti kuvittelee että nyt on tehty kaikki paremmin.

Sitten on vielä olemassa eräänlaista tieteen omaisten metodien käyttöä tms. joka ei kuitenkaan ole tiedettä. Esimerkkinä huomasin että eri auktoriteetit opettavat polvipotkujen torjuntoja hyvin eri tavoin ja minun oli vaikea hahmottaa, miten niitä kannattaisi harjoitella.

Ratkaisin asian katsomalla useita kymmeniä huipputason otteluita ja analysoimalla, miten ottelijat torjuvat polvipotkuja. Tulos oli, että ne torjuttiin aina yhdellä ja samalla tavalla, eikä muita versioita käyttänyt kukaan kertaakaan. Sen jälkeen olen keskittänyt harjoittelun vain tähän yhteen tapaan.

Tämä ei kuitenkaan ole vielä tiedettä. Jotta se olisi, minun pitäisi kirjoittaa tästä artikkeli, jossa esittelen käyttämäni datan ja lasketut torjunnat. Tämä pitäisi sitten lähettää alan vertaisarvioituun julkaisuun - joita ei liene olemassa - ja muiden asiantuntijoiden tulisi voida tehdä omat tarkistuksensa tai lisätutkimuksensa.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
tapsaattori
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 2462
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#24

Viesti tapsaattori »

Kari Aittomäki kirjoitti: tammi 13, 2024, 06.31
Mutta hekin myönsivät että viimeisen silauksen luo urheilijan/kamppailijan henkisen rakenteen kautta siilautunut psykofyysinen kokonaisuus.
Juurikin tätä minäkin, eikös se just tätä kokonaiskuva hommaa ole, kun rakennetaan urheiljaa nykyaikaisin menetelmin. On fysioterapeutit, psykologit, ravintotieteilijät ym apuna ja tällainen onSuimessakin keskitettynä Urhean huippu-urheilukeskuksessa.

Voihan sitä pienemmänkin mittakaavan toiminnassa hyödyntää monenlaista pedagogiikkaa opetuksessa, lajianalyysejä, erilaisia ominaisuuksia mittaavia testejä ym.


Valmennustieteessä yhdistyvät mm. valmennustieteen, liikuntabiologian, liikuntalääketieteen, liikuntapedagogiikan ja liikuntapsykologian opinnot kokonaisuudeksi

https://www.jyu.fi/fi/tule-opiskelemaan ... en-opinnot
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#25

Viesti Lasse Candé »

Tuo onkin juuri mielenkiintoinen asia, että mitä kaikkea ”tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa” voikaan tarkoittaa.

On tosiaankin yksi asia käyttää tieteellistä menetelmää jonkin valmennusratkaisun testaamiseen ja toinen asia hyödyntää tieteellistä tietoa vaikkapa juuri fysiologiasta, psykologiasta tai kasvatustieteistä.

Jälkimmäisessä ei ikinä selvitetä asian toimivuutta (välttämättä) vaan yksinkertaisesti lähdetään liikkeelle tieteellisesti varmennetusta tiedosta ja tehdään parhaalla tavalla valmentajan tai suorittajan osaamisen rajoissa.

Tämä on tärkeä erottelu: tieteen prosessit vs tieteellinen tieto.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#26

Viesti Antti »

Mario Stallerin julkaisuista voisi löytyä jotain relevanttia.


…Joku voisi muuten kaupallistaa tutkimuspohjaisen kamppailuopetuksen esim. Evidence-Based Martial Art™. Suomeksi voisi toimia vaikka ”tutkiva kamppailu”. Voitaisiin myös kysellä treenaajilta, millaiset treenit ovat kivoja ja julkaista aiheesta artikkeli. Kamppailuosaamisen tason arviointi on hylättävä, tärkeintä on kasvu kamppailijana.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
tapsaattori
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 2462
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#27

Viesti tapsaattori »

Mä oon huomannut myös sellaisen, että kaikista epämiellyttävintä kamppailijalle saattaa olla sellainen harjoitus, jota hän ei osaa, jota tehdessä hän ei tunne hallitsevansa tilannetta - ja jota hän saattaa tarvita kaikista eniten.

Sen sijaan kovakin harjoitus, jossa ottelija pääsee ns. antamaan kaikkensa tehdessään hyvin osaamaansa asiaa saattaa tuntua vaikuttavalta, mutta ei välttämättä kehitä enää juurikaan ominaisuuksia joita tarvittaisiin vaikka seuraavan ottelun voittamiseen. No tämäkin riippuu tilanteesta, toki omia bravuureita hiotaan timantiksi ennen kilpailuja, mutta valmentajan tulis osata sopivasti piiskata tekemään myös niitä inhottavuuksia.

Lähinnä siis että mitä ja miten treenaajalta kysytään tuntemuksista ym harjoitukseen liittyen, että siitä saadaan jotain kehittävää irti. Nopeasti ajateltuna lähtisin aika konkreettisista asioista esim "millainen asento sinulle tuntui luontevalta tehdessäsi tekniikkaa A" "pääsitkö ollenkaan tasapainoseen asemaan ja mistä se mielestäsi johtui". Jota kautta voidaan keksiä jotain tekemisen ongelmien juurisyitä tai saada vahvistusta onnistuneelle tekemiselle -> lisää onnistuneita suorituksia jatkossa.
Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 18918
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Yhteystiedot:

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#28

Viesti Andy »

Miten tämä liittyy tieteen hyödyntämiseen?
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 20822
Lauteille: Joulukuu 2007

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#29

Viesti Lasse Candé »

Näkisin, että tuo liittyy edeltävään viestiin ja siinä mahdollisesti olevaan sudenkuoppaan. Toki tämä riippuu siitä, että mikä on ”hyöty”: viihtyvyys vaiko kehittyminen.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Tieteen hyödyntäminen kamppailulajeissa

#30

Viesti Antti »

Se edellisen viestin jälkimmäinen kappale oli toki lähinnä huumoria. Mutta se on kyllä totta, ettei opetusalalla(kaan) parodia välttämättä erotu joukosta. 😅

Mutta joka tapauksessa tapsaattorin huomio on oikea ja hyvä huomioida etenkin silloin, kun päättää itse, mitä harjoittelee.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 54 kurkkijaa