Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Sairastelu

Löylyttelyä yli lajirajojen. Kaikkien kamppailulajien yhteisalue.

Valvoja: Valvoja

Vastaa
kf6393
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 20
Lauteille: Heinäkuu 2008

Sairastelu

#1

Viesti kf6393 »

Onko muilla ollut miten kova kynnys palata treenaamaan pitkän sairastelun jälkeen?


Itsellä tekisi mieli jatkaa, mutta jännittää mennä treenaamaan.

Tulee mieleen onko enää tervetullut salille.
Pysyykö enää muiden tahdissa.
Vaihtasko seuraa ja kokonaan lajia
Viskaisko treeni vehkeet kierrätyskeskukseen ja unohtas koko asian.
Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki

Sairastelu

#2

Viesti Totte »

Itselläni on aina tullu vastaan et treenikaverit on positiivisesti yllättyneitä ja kannustavia jos palaa treeneihin, ihan riippumatta siitä mikä on ollut poissaolon syy. Eli ei nyt missään tapauksessa ainakaan kannata tauon takia ruveta miettimään seuran vaihtoa tai lopettamista.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Sairastelu

#3

Viesti Kari Aittomäki »

No jos joku perus- tai jatkokurssi on jäänyt kesken niin onhan se kömpelöä mennä sekaan poissaolon jälkeen.
Tärkeämpää on se, katsotko pystyväsi treenaamaan täysipainoisesti. Tauon jälkeen on aina raskasta aloittaa, jo ihan fyysisestikin.

Nyt pitäis olla positiivista ja kannustavaa mutta olen mieluummin realisti.
Jos epäilyttää, motiivi jatkaa ei ole vahva.
Jos lopettaminen on vaihtoehto, se on vain ajan kysymys.

Sitte taas.. parhaiten kehittää treeni johon jänskättää mennä. Pelko on ase.
Kuvake
injunjack
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1617
Lauteille: Heinäkuu 2005
Paikkakunta: Helsingin mlk.
Etulaji: Seibukania - perkele

Sairastelu

#4

Viesti injunjack »

Tosaahan ne tuli, molemmat puolet.

Kumminkin.... mikä on pitkä aika? Puhutko kuukaudesta vai vuodesta? Jotain siltä väliltä? Muuta, mitä?
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-

Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Riviharrastaja
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 183
Lauteille: Maaliskuu 2009
Paikkakunta: Helsinki

Sairastelu

#5

Viesti Riviharrastaja »

Itellä on tässä vuosien ja vuosikymmenten aikana ollut useita pitkiäkin taukoja johtuen vammoista, opiskelusta, perheestä ja duunista. Nyt on taas pitkä kuiva kausi menossa. En silti epäröi sekuntiakaan, kun tulee tilaisuus taas treenaamiseen. Joo, oon jo pappaikäinen, painoa tullut varmaan 15 kg liikaa, kunto on surkea ja tekniikka hukassa. Mutta hei, sitä mukavampaa on huomata, että jo muutaman treenikerran jälkeen tapahtuu kehitystä! Tiedän myös, että järkevällä ja johdonmukaisella harjoittelulla, oikealla ravinnolla, riittävällä levolla pystyn, kuten kuka tahansa, kohtuullisen lyhyessä ajassa pääsemään erinomaiseen lajikuntoon, jossa tekniikka ja fysiikka pelaa yhteen.

Aika on suhteellinen käsite. Nuorempana vuosi oli julmetun pitkä aika. Tässä iässä vuosi menee hujauksessa. Vuodessa saa kuitenkin ihmeitä aikaan, kunhan himmailee riittävästi, välttäen ylirasitusta ja siitä johtuvia vammoja, hermoston ylikuormittumista jne.

Kuten Totte sanoi, luultavimmin pukkarissa koetaan rajatonta jälleennäkemisen riemua! :) Samaan aikaan aloittaneet ja jatkuvasti harjoitelleet ovat saattaneet mennä kehityksessä ohi, mutta mitä sitten? Jossakin vaiheessa erot tasoittuvat kuitenkin. Kirit kiinni ja voit mennä ohi. Tää lähtökohta treenaamiseen ei toisaalta ole pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen. Jossakin vaiheessa esim. kilpaura on vaan huipputasolla ohi. Mitä sen jälkeen? Musta ei koskaan tule mitään mestaria. Silti aion treenata aina kun voin.

Kuten Aitto sanoi, pieni pelko ja jännitys on hyväksi. Se on myös ihan normaalia eikä sitä pidä ihmetellä tai hävetä.

Tän pitkän ja sekavan vuodatuksen pointti on, että kamat kassiin ja salille. Keskityt omaan tekemiseen, treenaat paljon, selität vähän. Vuoden päästä ihmettelet, että mitä ihmettä tulikaan emmittyä.
tapsaattori
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2462
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini

Sairastelu

#6

Viesti tapsaattori »

Näin kun tälläkin foorumilla suurin osa on pitkällä aikuisiässä ja enemmän sellasia oman elämän urheilijoita ja kamppailijoita, niin kannattaa lähinnä miettiä, mitä treeni itelle antaa ja kuinka siinä kehittyy. Motivaatio ja kiinnostus edellä yleensäkin treenihommiin. Turha miettiä miten kova on verrattuna johonkin toisiin/samaan aikaan aloittaneisiin jos ei tähtää tyyliin tokioon 2020.
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 93832
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Sairastelu

#7

Viesti Mika »

Mene rohkeastin mukaan vain! Jos peruskurssi jäi kesken, voit kysyä seuran valmentajilta tai opettajilta, pitäisikö se käydä uudelleen, mutta jos olet sen jo suorittanut, totta kai menet sinne yleiseen ryhmään heilumaan. Pian se tuntuu taas tutulta ja mukavalta. Itseään varten jokainen treenaa. :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 57 kurkkijaa