Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kulttilajien tunnusmerkit
Valvoja: Valvoja
- Rojola
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 5
- Viestit: 2759
- Lauteille: Syyskuu 2005
- Paikkakunta: Mullet City
ROUND 1...
VS.
FIGHT!!!
Ylipotkija: Ylileveä kuva muutettu linkiksi.
Mod.edit (Ôari): pienempi kuva lisätty linkin tilalle
VS.
FIGHT!!!
Ylipotkija: Ylileveä kuva muutettu linkiksi.
Mod.edit (Ôari): pienempi kuva lisätty linkin tilalle
Janne Paavilainen
Master of illusion is a student of reality.
Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?
Master of illusion is a student of reality.
Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?
- sanppa75
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 1913
- Lauteille: Elokuu 2005
- Paikkakunta: Kuopio
No hyvä.Kyynikko kirjoitti: Nyt en ymmärrä tuota kaiveluväitettä Ei, ei kaivele.
No tuo on kyllä jossakin mielessä hupaisaa mikäli sen ottaa kirjaimellisesti. Tosin, tässä meidän asutusalueella on ollut tilanne jossa oli kuin olikin miekat mukana.Kyynikko kirjoitti: Täällä (ja varsinkin muilla foorumeilla, ulkomaisillakin) on esiintynyt sitä "Hei, MEIDÄN tositilanteessa olis miekat mukana" henkistä tuubaa..mikä on aina vähän hauskaa.
No entäs jos joku on kokenut että esim. koryu on antanut sellaisia avaimia näihin tositilanteisiin joita ei ole mistään muualta, mukaan lukien ns. rbsd-lajit, saanut? Ilmeisesti et juurikaan tunne "samurai"-kulttuuria muutamaa leffaa ja kirjaa laajemmin? Luulen että omalla kohdallani on kysymys "mielentilasta", ei mistään haikailevasta samurairomantiikan kaipuusta.Kyynikko kirjoitti: Ja jos joku on kokenut tositilanteitakin, miksi hän vetoaa samuraihin???Sitä en oikein ymmärrä
Eiköhän kaikki "tilanteita" kokeneet tee näin??Kyynikko kirjoitti: Itse kun perustan argumenttini omaan todellisuuteeni/mahdollisiin skenaarioihin, en keksittyihin tarinoihin tai toisen kulttuurin historiaan.
No tuo Bond-kommentti oli tylsä klisee, mutta mikäli sitä haluaa leikkiä, niin voi koklata esimerkiksi kierrellessään tanssilattiaa etsien häiriköitä...Kyynikko kirjoitti: Bondia leikkivät onkin vallan mainio kommentti Vähän kyllä mietityttää että miten portsari pääsee työssään leikkimään agenttia, hmmm.....Ei ainakaan yhtä helposti kuin larp-henkisesti miekkalajia harrastava samuraita (vrt. samurai-identiteetti)
Missä noita larp-henkisesti miekkalajia harrastavia samuraita on...? Yksi esimerkki?
Ja...nou hätä.
Sami Hyvärinen
"Saru mo ki kara oshiru"
"Saru mo ki kara oshiru"
- JariR
- reiteenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 331
- Lauteille: Lokakuu 2005
- Paikkakunta: Espoo
Ketju eteni ansiokkaasti vaiheeseen jossa alettiin keksiä mahdollisimman reppananoloisia olkinukkeja edustamaan "vastapuolta". Kehään astui Hagakurea siteeraava miekkahörhö joka on vakuuttunut taitojensa katutoimivuudesta. Hyvänä kakkosena juottoravintoloiden JamesBondi; herkeämättä tanssilattiaa TurvallisuusKatseellaan (tm) tarkkaileva RBSD- harrastaja.
Ennustan että aitoa ymmärrystä lisäävän keskustelun kannalta olisi edullista hieman lieventää tuota pyrkimystä vastakkainasetteluun ...
Sit oli tämmönen jota teki mieli kommentoida:
Mutta tunnistanpa itsekin käyttäneeni tuota aivan samaa Kyynikon siteeraamaa kommenttia tilanteessa jossa joku on kovasti penännyt "onks nää jutut nyt ihan oikeesti katutoimivia". Tarkoituksena on kuitenkin ollut kertoa lempeästi asia jonka voisi ilmaista myös toisin: "Hei herää! Me treenataan miekoilla. Jos sulla on katutoimivuus on kovin korkealla prioriteettilistalla niin vaihda nyt hyvä mies harrastusta ja äkkiä! Äläkä turhaan haaskaa aikaa semmoisten kansantanhujen opetteluun jonka katutoimivuuden arvo muuttui antiikiksi jo ennen isoisän aikoja."
Kokonaan toinen juttu on sitten jos/kun on tyyppejä jotka ovat kokeneet saaneensa noista "isoisätraditoista" jotain sellaista joka on ollut hyödyllistä konfliktitilanteissa/turvallisuustyössä/sodassa. Joitain tälläisiä kirjoituksia luettuaan huomaa kyllä nopeasti että kyse on enemmänkin kokemusten dokumentoinnista ja jakamisesta eikä lapsenomaisesta "mää oon tosi kova kun samuraitkin oli. Ja mullapa on samanlaiset leveelahkeiset housut."- jutuista.
Loppukaneettina tekisi mieli kommentoida että toi naamiaisasuissa Lärpääminen (vai mitälie) vaikuttaa kyllä todella kummalliselta touhulta. Kun oikeen ajattelee niin lähes yhtä kummalliselta kuin joku miekkailu, bokrailu tai uikkareissa halailu (*) kaljupäisten hikisten miesten kanssa. Täytyykin lähteä oikeen kokeilemaan...
t. J
Edit: (*) Mainitaan ny vielä selvyyden vuoksi: Oon itsekin miekkaillut, bokraillut ja halaillut uikkareissa hikisten kaljupäiden kanssa (no eye contact, though). Ihan viihdyttävää touhua ja ajattelin harrastaa moista jatkossakin. Eli ei halventavaa sanaa noihin suuntiin.
Ennustan että aitoa ymmärrystä lisäävän keskustelun kannalta olisi edullista hieman lieventää tuota pyrkimystä vastakkainasetteluun ...
Sit oli tämmönen jota teki mieli kommentoida:
Varmaan tuossakin tilanne ja keskustelun sävy vaikuttavat paljon viestiin. Kyllähän tuollainen kommentti voi huvittaa jos sen heittää 40-kiloinen iaidoharrastaja tatuoidulle satakiloiselle vapaaottelijalle. Erityisesti jos kyseisen keskustelun tarkoituksena on määrittää alfaurosten nokkimisjärjestystä; ts. kumpi on heimon karvaisempi gorilla.Kyynikko kirjoitti: Täällä (ja varsinkin muilla foorumeilla, ulkomaisillakin) on esiintynyt sitä "Hei, MEIDÄN tositilanteessa olis miekat mukana" henkistä tuubaa..mikä on aina vähän hauskaa.
Mutta tunnistanpa itsekin käyttäneeni tuota aivan samaa Kyynikon siteeraamaa kommenttia tilanteessa jossa joku on kovasti penännyt "onks nää jutut nyt ihan oikeesti katutoimivia". Tarkoituksena on kuitenkin ollut kertoa lempeästi asia jonka voisi ilmaista myös toisin: "Hei herää! Me treenataan miekoilla. Jos sulla on katutoimivuus on kovin korkealla prioriteettilistalla niin vaihda nyt hyvä mies harrastusta ja äkkiä! Äläkä turhaan haaskaa aikaa semmoisten kansantanhujen opetteluun jonka katutoimivuuden arvo muuttui antiikiksi jo ennen isoisän aikoja."
Kokonaan toinen juttu on sitten jos/kun on tyyppejä jotka ovat kokeneet saaneensa noista "isoisätraditoista" jotain sellaista joka on ollut hyödyllistä konfliktitilanteissa/turvallisuustyössä/sodassa. Joitain tälläisiä kirjoituksia luettuaan huomaa kyllä nopeasti että kyse on enemmänkin kokemusten dokumentoinnista ja jakamisesta eikä lapsenomaisesta "mää oon tosi kova kun samuraitkin oli. Ja mullapa on samanlaiset leveelahkeiset housut."- jutuista.
Loppukaneettina tekisi mieli kommentoida että toi naamiaisasuissa Lärpääminen (vai mitälie) vaikuttaa kyllä todella kummalliselta touhulta. Kun oikeen ajattelee niin lähes yhtä kummalliselta kuin joku miekkailu, bokrailu tai uikkareissa halailu (*) kaljupäisten hikisten miesten kanssa. Täytyykin lähteä oikeen kokeilemaan...
t. J
Edit: (*) Mainitaan ny vielä selvyyden vuoksi: Oon itsekin miekkaillut, bokraillut ja halaillut uikkareissa hikisten kaljupäiden kanssa (no eye contact, though). Ihan viihdyttävää touhua ja ajattelin harrastaa moista jatkossakin. Eli ei halventavaa sanaa noihin suuntiin.
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 19113
- Lauteille: Helmikuu 2005
No mutta Mr. Lithau, tuo todellakin vaikuttaa mielenkiintoiselta.Jari.Renko kirjoitti: Loppukaneettina tekisi mieli kommentoida että toi naamiaisasuissa Lärpääminen (vai mitälie) vaikuttaa kyllä todella kummalliselta touhulta. Kun oikeen ajattelee niin lähes yhtä kummalliselta kuin joku miekkailu, bokrailu tai uikkareissa halailu (*) kaljupäisten hikisten miesten kanssa. Täytyykin lähteä oikeen kokeilemaan...
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 9
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Menee nyt aika kauas kulteista ja uskonnoista, mutta mutta..
Itsehän fiilistelen/havistelen samuraita ja ninjoja ihan homona, vaikka lajini tällä hetkellä onkin kamppailu-urheilua. Kävin itseasiassa juuri noutamassa tilaamani G.I.Joe Storm Shadow lehden ja käteeni on leimattu kyseisen Arashikage-ninjan klaani tunnus. Kirjahyllyni on täynnä samurai/ninja/zen aiheisia kirjoja, mukaanlukien Hakagure, joita lueskelen iltaisin (joskus hakamaan sonnustaituneena ja boken vierellä). Olen siis havistelija.
Olen myös portsari joka taktisella katseellaan pyyhkii tanssilattiaa ja käyttää ylivoimaisia NHB-otteita asiakkaiden poistamiseen. En kyllä tunnusta leikkiväni Bondia tai muutenkaan kokevani ammatissani olevan glamouria.
Aiemmassa kirjoituksessani lähdin siitä näkökulmasta että taistelulajin pää (tai jopa ainoa tehtävä) olisi tehokkaan taisteluvalmieuden antaminen harjoittajaleen ja että tämä tulisi toimia pää (tai ainoana) kriteerinä lajia valittaessa. Ehdotin myös että loppupeleissä lajin taistelutehokkuutta on mahdoton todistaa, harrastaja voi vain arvailla.
Olen silti itse sitä mieltä (niinkuin varmaan moni muukin täällä) että lajin tekniikoiden ja harjoitteiden sopivuudesta tehokaan taisteluvalmiuden saavuttamiseksi voi saada osviittaa. Olen myös ehdottomasti sillä kannalla että lajin valita kriteeri voi olla jokin muukin kuin tämän tehokkaan IP-taidon savuttaminen. Jokin muu kriteeri saattaa olla itseasiassa tervehenkisempi. Uskon kuitenkin että lähes aina taistelulajin harrastaja myös uskoo lajinsa antavan tarvittavat taidot itsensä suojeluun fyysistä hyökkäystä vastaa.
Pohdiskelen nyt millä kriteereillä itse aloitin jonkin lajin, kamppailutaidon ollessa aina yksi kriteeri.
Karaten aloitin kuusivuotiaana karatekidin ja TMNTn innoittamana. Isoveljeni harrasti judoa mutta itse halusin karateen koska iskut olivat mielestäni tehokkaampia ja huomattavasti coolimpia kuin judon heitot.
Painia ja aikidoa tuli kokeiltua ihan kokeilun ilosta. TWDn korkeat potkut vetosivat aikanaan. Ehkä mielessä kävi että olis tosi viileetä tiputtaa joku kiertolenttarilla ala-asteen fudiskentällä... Olin aina tykänny akrobaatti tempuista joten aloin taidon. Mikäs sen hienompaa kun vetää voltti perään kun ensin on nukuttanut hyökkääjän kuperkeikkalyönnillä!
Eskrimaa tuli kokeiltua koska tykkäsin aseista ja olin kuullut että Navy SEALitkin treenaa sitä. Ennen bujinkanin aloittamista olin pari vuotta taukoa taistelulajeista, tarkoitus oli aloittaa tehokaaksi väitetty muay-thai mutta sitten tutustun Jokiseen jolla oli hirveesti daneja lajissa jota ninjatkin oli harrastanu. Bujinkkanissa treenattiin kaikkea maan ja taivaan välillä... Valinta oli helppo. Bujinkkan aikanani totesin olevani hyvä vapaa-randorissa jota välillä tehtiin treeneissä ja näin ekaa kertaa UFC-matseja. Tuli kova hinku päästä mittelemään taitoja sekä psyykettä kehässä joten aloin harrastaa ja kilpailla MMAssa BJJssä ja KBssa.
Lajien historia ja toisiinsa linkitäytyminen on kiehtonut jo kauan joten nyt kutittais ottaa sivulajiksi joku perinteisenpi budo laji, taistelutehokkuudesta viis...
Että tällasta tänään. Nyt alan havistella ninja-lehteäni
Itsehän fiilistelen/havistelen samuraita ja ninjoja ihan homona, vaikka lajini tällä hetkellä onkin kamppailu-urheilua. Kävin itseasiassa juuri noutamassa tilaamani G.I.Joe Storm Shadow lehden ja käteeni on leimattu kyseisen Arashikage-ninjan klaani tunnus. Kirjahyllyni on täynnä samurai/ninja/zen aiheisia kirjoja, mukaanlukien Hakagure, joita lueskelen iltaisin (joskus hakamaan sonnustaituneena ja boken vierellä). Olen siis havistelija.
Olen myös portsari joka taktisella katseellaan pyyhkii tanssilattiaa ja käyttää ylivoimaisia NHB-otteita asiakkaiden poistamiseen. En kyllä tunnusta leikkiväni Bondia tai muutenkaan kokevani ammatissani olevan glamouria.
Aiemmassa kirjoituksessani lähdin siitä näkökulmasta että taistelulajin pää (tai jopa ainoa tehtävä) olisi tehokkaan taisteluvalmieuden antaminen harjoittajaleen ja että tämä tulisi toimia pää (tai ainoana) kriteerinä lajia valittaessa. Ehdotin myös että loppupeleissä lajin taistelutehokkuutta on mahdoton todistaa, harrastaja voi vain arvailla.
Olen silti itse sitä mieltä (niinkuin varmaan moni muukin täällä) että lajin tekniikoiden ja harjoitteiden sopivuudesta tehokaan taisteluvalmiuden saavuttamiseksi voi saada osviittaa. Olen myös ehdottomasti sillä kannalla että lajin valita kriteeri voi olla jokin muukin kuin tämän tehokkaan IP-taidon savuttaminen. Jokin muu kriteeri saattaa olla itseasiassa tervehenkisempi. Uskon kuitenkin että lähes aina taistelulajin harrastaja myös uskoo lajinsa antavan tarvittavat taidot itsensä suojeluun fyysistä hyökkäystä vastaa.
Pohdiskelen nyt millä kriteereillä itse aloitin jonkin lajin, kamppailutaidon ollessa aina yksi kriteeri.
Karaten aloitin kuusivuotiaana karatekidin ja TMNTn innoittamana. Isoveljeni harrasti judoa mutta itse halusin karateen koska iskut olivat mielestäni tehokkaampia ja huomattavasti coolimpia kuin judon heitot.
Painia ja aikidoa tuli kokeiltua ihan kokeilun ilosta. TWDn korkeat potkut vetosivat aikanaan. Ehkä mielessä kävi että olis tosi viileetä tiputtaa joku kiertolenttarilla ala-asteen fudiskentällä... Olin aina tykänny akrobaatti tempuista joten aloin taidon. Mikäs sen hienompaa kun vetää voltti perään kun ensin on nukuttanut hyökkääjän kuperkeikkalyönnillä!
Eskrimaa tuli kokeiltua koska tykkäsin aseista ja olin kuullut että Navy SEALitkin treenaa sitä. Ennen bujinkanin aloittamista olin pari vuotta taukoa taistelulajeista, tarkoitus oli aloittaa tehokaaksi väitetty muay-thai mutta sitten tutustun Jokiseen jolla oli hirveesti daneja lajissa jota ninjatkin oli harrastanu. Bujinkkanissa treenattiin kaikkea maan ja taivaan välillä... Valinta oli helppo. Bujinkkan aikanani totesin olevani hyvä vapaa-randorissa jota välillä tehtiin treeneissä ja näin ekaa kertaa UFC-matseja. Tuli kova hinku päästä mittelemään taitoja sekä psyykettä kehässä joten aloin harrastaa ja kilpailla MMAssa BJJssä ja KBssa.
Lajien historia ja toisiinsa linkitäytyminen on kiehtonut jo kauan joten nyt kutittais ottaa sivulajiksi joku perinteisenpi budo laji, taistelutehokkuudesta viis...
Että tällasta tänään. Nyt alan havistella ninja-lehteäni
- Jasse
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 9
- Viestit: 3420
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Katori Shinto ryu & potkunyrkkeily
- Sivulajit: IP, BJJ, SW, MMA, CACC
- Takalajit: Budoturismi
Heh,heh.... Lehti jäi vähän jännään kohtaan mutta vastataan nyt.
Huomioikaa että olen erittäin itsetyytyväinen kaveri. Toisinsanoen uskon pystyväni mihin vaan, jopa entisten opettajieni voittamiseen tietyissä olosuheissa.
Aseetta uskon pärjääväni hyvin, olenhan vapaaottelija.
Aseiden kanssa taas....riippuu ainakin tilasta ja aseista. Laurin tuntien yllätyksiä olisi luvassa :evil: Ties vaikka ampuisi minut kun olisin laittamassa gimonoa päälle pukkarissa. Siinä vastaus.
Olen muuten kerran ollut mukana Bujinkanin mustien vöiden kokeessa ns. sparraajana. Idea oli pitää tällainen miehuuskoe kamppailemalla ilman aseita ja sääntöjä, ei häviäjiä tai voittajia. Ainakin kerran piti ottaa aikalisä kun kandidaatti potkaisi munille...
Menee of topikiksi.
Huomioikaa että olen erittäin itsetyytyväinen kaveri. Toisinsanoen uskon pystyväni mihin vaan, jopa entisten opettajieni voittamiseen tietyissä olosuheissa.
Aseetta uskon pärjääväni hyvin, olenhan vapaaottelija.
Aseiden kanssa taas....riippuu ainakin tilasta ja aseista. Laurin tuntien yllätyksiä olisi luvassa :evil: Ties vaikka ampuisi minut kun olisin laittamassa gimonoa päälle pukkarissa. Siinä vastaus.
Olen muuten kerran ollut mukana Bujinkanin mustien vöiden kokeessa ns. sparraajana. Idea oli pitää tällainen miehuuskoe kamppailemalla ilman aseita ja sääntöjä, ei häviäjiä tai voittajia. Ainakin kerran piti ottaa aikalisä kun kandidaatti potkaisi munille...
Menee of topikiksi.
- sanppa75
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 1913
- Lauteille: Elokuu 2005
- Paikkakunta: Kuopio
Sorry Jasse, oli pakko tarttua...taktinen katseJasse kirjoitti: Olen myös portsari joka taktisella katseellaan pyyhkii tanssilattiaa
Joskus poket näyttää myös terminaattoreilta "taktisine katseineen".
Pakko sanoa tähän väliin että portsarit ovat eräs sellainen ammattiryhmä jota oikeasti arvostan, syvästi.
Heidän taktisen katseensa ansiosta aikas moni ravintola on huomattavasti viihtyisämpi mesta...vaikken juuri ravintoloissa aikaani vietäkään.
Sami Hyvärinen
"Saru mo ki kara oshiru"
"Saru mo ki kara oshiru"
Ei sattunut olemaan se eräs kuulemani usvaisella pellolla sijainneessa rämässä ladossa pidetty...?Jasse kirjoitti: Olen muuten kerran ollut mukana Bujinkanin mustien vöiden kokeessa ns. sparraajana. Idea oli pitää tällainen miehuuskoe kamppailemalla ilman aseita ja sääntöjä, ei häviäjiä tai voittajia. Ainakin kerran piti ottaa aikalisä kun kandidaatti potkaisi munille...
______________________
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: shakkinyrkkeilija ja 96 kurkkijaa