Kirjanoppinut kamppailija = kelvoton kamppailija?

[kenttiensankari]

Kyllä meillä vapaaottelutreeneissä käy aktiivisesti ns. duunareita. Ovat kovia kamppailijoita, ja tekevät ihan normaalia työtä samalla. Minua treeneissä aina pyörittelevä tyyppi työskentelee Imatran Steelillä metallimiehenä, ja muutkin ovat töissä ammateissa, jotka vaativat aikaa, ja työvuoroja on kolmessa vuorossa. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä niin paljon että ei olisi aikaa treenailla, 8 tuntia päivässä menee opiskelijoillakin helposti, ja silti ehtii treenailla. Enemmänkin asennekysymys.

Kirjaviisaus on hyvä asia, itsekkin tykkään lukea kamppailuaiheisia kirjoja. Surullista on jos kirjaviisaudesta tulee oikeata treeniä tärkeämpää, silloin saa vain selkäänsä, ei auta vaikka ois lukenu kaikki MA kirjat alusta loppuun. Ohjaajilla ja valmentajilla tulisi olla kirjaviisautta sen verran että tietävät perusjutut treenistä, ihmisen fysiikasta ja ravintojutuista.

[Jussi*M]

Kirjaviisautta tai millä nimellä sitä nyt kutsutaankin tulee siinä samassa kylkiäisenä kun treenaileekin. Jokainen harrastaja lienee kiinnostunut niin omasta kuin muistakin kamppailulajeista ja imee näistä tietoa aina kun sitä sopivasti matkan varrella tulee... Itse aloitin kamppailulajien harrastuksen judon alkeiskurssilla syksyllä 1986 ja siitä asti olen ollut milloin minkäkin hojohojo-lajin parissa milloin aktiivisemmin - milloin vähemmän aktiivisesti. On luonnollista että tuon reilun kahdenkymmenen vuoden aikana on takkiin tarttunut tietoa enemmän ja vähemmän ilman että sitä olen sen kummemmin aktiivisesti edes hakenut.

Budoka-lehti on ollut menneiden vuosien hyvä tietopaketti ja olen vasta viime vuosina luopunut sen tilauksesta, koska kiinnostukseni kohdistuu enemmän "perinteisiin" vai pitäisikö sanoa "pyjamalajeihin" kuin näihin submissioneihin ja muihin vastaaviin jotka nykyään painottuvat kyseisessä julkaisussa. Vapaaotteluista sun muista en edes juurikaan tiedä, koska en niistä ole kiinnostunut enkä niistä myöskään lue sen enempää täällä kuin muuallakaan.

Yleensäkin jos johonkin touhuun ryhdyn pyrin jonkin verran hankkimaan siitä tietoa ja näin netin aikakaudella se onkin paljon helpompaa kuin silloin joskus. Myös monenmoista alan kirjallisuutta on tarttunut vuosien varrella kirjastosta mukaan iltalukemiseksi.

Voisi sanoa että tiedän paljon enemmän kuin osaan

[riku]

Vilenius ja Andy kiteyttivät - jälleen - oikeastaan asian. Sinänsä treenaaminen ei välttämättä vaadi kirjojen lueskelua tai netissä surffaamista, mutta opettaminen jo kaivannee jonkin asteista lajiperehtyneisyyttä.

Lisäksi eräs seikka, mihin tahtoisin kiinnittää huomiota, on kamppailu-/budo-/taistelutaitokirjallisuuden (tarpeeton ylipyyhitään) kirjava taso, tai siis hyvin monenlaista kirjallisuutta markkinoidaan kamppailutaitoihin liittyvänä, kiinalaisista runoista lajikohtaisiin valmentajien oppaisiin - lisäksi kaikenmaailman lehdet kasan päälle.

Riku Ylönen

[L.K.]

Onhan se selvä,että jos on työtön tai opiskelija,niin on enemmän aikaa treenata.Toisaalta,on eroa onko työtön yksineläjä vai perheellinen.
Eli jos on elatusvelvollisia tms. niin ei se (avo)vaimo välttämäti hyvällä katso,jos rahat menee kamppailuharrastukseen lapsen/perheen ruokien yms. sijaan.Yksinelävä opiskelija/työtönhän voi vetää makaronilaatikkoa viikot ja käyttää ylimääräiset rahansa sitten vaikka pimeässähohtaviin hammasuojiin tai whatever..

Mutta kyllähän se harrastaminenkin maksaa,erityisesti pääkaupunkiseudulla tietääkseni vielä suht hulppeasti,joten eipä sillä opiskelijalla/työttömällä välttämäti ole edes varaa reenata paljoa.
Toki jos voi treenata ns. omassa porukassa,silloinhan on eri asia.
Mutta näissäkin hommissa pitää muistaa,ettei määrä korvaa laatua...vrt.autotallipunttaajat.

On toki hyvä aina välillä katsoa mihin rahaansa laittaa ja eihän pääsääntöisesti kamppailulajit ole kovinkaan kalliita harrastaa.Suojat yms. kestävät pitkään ja treenimaksut yleisesti ottaen ovat vielä suht inhimillisiä lajista riippumatta,jos vertaa moneen muuhun lajiin.
Jättää vaikka ne joka perjantaiset mäyräkoirat juomatta,niin nopiasti säästää rahat harrastukseensa.

Kyllähän ihminen laittaa ja löytää rahaa sellaiseen,mikä todella kiinnostaa.Samaten aikaa.Eli siinä mielessä olen samaa mieltä,että en ymmärrä niitä jotka ovat muka kovia harrastajia,mutta sluibaavat reeneistä milloin mitstäkin syystä ja koko ajan valittavat kuinka kallista on jne.Samat kaverit tod.näk. ovat juuri niitä jotka itkevät raflan narikassa pokelle,kuinka kallis sisäänpääsymaksu on ja sitten juovat 200 euron edestä ylihintaista viinaa,kertaakaan kitisemättä sen hinnasta.. :evil:

[Sven Kornie]

Samat kaverit tod.näk. ovat juuri niitä jotka itkevät raflan narikassa pokelle,kuinka kallis sisäänpääsymaksu on ja sitten juovat 200 euron edestä ylihintaista viinaa,kertaakaan kitisemättä sen hinnasta.. :evil:

No mutta sittenhän voi heittää kaasut silmille ja iskeä rautoihin.

[AriJ]

"Budō is a doing thing." -- Nagato Toshirō sensei
"Budō is not an academic subject." -- Hatsumi Masaaki sensei

....sama Hatsumi joka kehottaa kaikkia tulemaan tohtoreiksi ja katsomaan asiaa kulttuuriantropologiselta kannalta?

[Jopo]

Nyt asiaan kuuluva avautuminen.

Ensinäkin on hiukan kornia yleistää, että ihmisen pitää olla työtön tai opiskelija voidakseen reenata. Toisekseen opiskelijat viettävät usein yhtäpaljon aikaa koulussa kuin perusjamppa töissä.

En ymmärrä miksi minun pitäisi pystyä perustelemaan potkunyrkkeilyn eettinen oikeutus, sen ontologinen perusta tai yms. metafyysisiä kysymyksiä. Ylipäätään minun ei tarvitse tietää juuri mitään potkunyrkkeilyn teoreettisesta pohjasta tullakseni hyväksi potkunyrkkeilijäksi. Liikuntatieteen ja fysiologian tuntemus auttaa, mutta eivät nämäkään ole välttämättömiä. En ylipäätään ymmärrä miksi minun pitäisi tietää jotain lajin historiasta tai sen filosofisista perusteista, jotta oppisin lyömään takasuoran hyvin.

Ei, lukemisesta kyllä haittaakaan ole. Mielestäni lukeminen on enemmän osoitus kiinnostuksen kohteista kuin suuresta kamppailullisesta ymmärryksestä. Historia voi olla mielenkiintoista ja se voi valottaa lajin perusteita sinulle, mutta se ei opeta sinulle takasuoraa yhtään sen paremmin kuin sellaiselle jota historia ei vaan satu kiinnostaan pätkän vertaa.

Mielestäni lukemisella/lukematta jättämisellä ei ole suurta merkitystä edes valmennus tasolla. Hyvä valmentaminen tarvitsee niin paljon muutakin kuin vain teoreettisen pohjan ymmärtämisen ja nipun hienoja muilta lainattuja lauseita.

[Polvi]

Aho kirjoitti kantani aika kattavasti. Kirjojen lueskelu on siis kiva lisä, muttei mikään välttämättömyys.

Itselleni tuli mieleen tuosta "kirjanoppinut" -termistä henkilö, jonka koko osaaminen perustuu luettuun kamaan. Tällainen henkilö on kamppailijana täysi vitsi. Elleis sitten omaa Halmeen tai Sappin fyysisiä ominaisuuksia.

Keksiikö kukaan yhtään syytä, miksi kehälajien reenaajan pitäisi lukea kirjoja? Nämä reenaukseen liittyvät oheistoiminnot kuten venyttelyt ja ravintotietous ovat yksi alue, mutta jos nyt keskitytään ihan siihen itse kamppailuun.

[Sylvesteri]

Keksiikö kukaan yhtään syytä, miksi kehälajien reenaajan pitäisi lukea kirjoja?

Jos on pätevä valmentaja niin tuskinpa, jos ei ole niin sitten. Siis jos aikoo tosissaan kilpailla. Meikäläisen treeneillä on ihan yksi lysti lukeeko Aku Ankkaa vai jotain urheilukirjaa

[Jopo]

Keksiikö kukaan yhtään syytä, miksi kehälajien reenaajan pitäisi lukea kirjoja?

Jos on pätevä valmentaja niin tuskinpa, jos ei ole niin sitten. Siis jos aikoo tosissaan kilpailla. Meikäläisen treeneillä on ihan yksi lysti lukeeko Aku Ankkaa vai jotain urheilukirjaa

Tällöin materiaalin tulisi olla kamppailu-urheilu valmennukseen liittyvää kirjallisuutta tai yleistä urheilu valmennus kirjallisuutta. Joka menee samaan kategoriaan ravitsemustiedon kanssa.

Ei mielellään tyyliin: Metafyysisiä pohdintoja potkunyrkkeilystä tai Potkunyrkkeily ennen ja nyt.

[L.K.]

Samat kaverit tod.näk. ovat juuri niitä jotka itkevät raflan narikassa pokelle,kuinka kallis sisäänpääsymaksu on ja sitten juovat 200 euron edestä ylihintaista viinaa,kertaakaan kitisemättä sen hinnasta.. :evil:

No mutta sittenhän voi heittää kaasut silmille ja iskeä rautoihin.

Eipä ole tuollainen toimintamalli vielä tullut mieleen,kiva kun kerroit...kuullostaa järkevältä.

[AriJ]

No mutta sittenhän voi heittää kaasut silmille ja iskeä rautoihin.

Ja toinen tunnustettu vaihtoehtohan oli "jauhot silmille ja puskaan"

[Valvoja]

Tästa ketjusta on siirretty viestejä ketjuun, joka paremmin käsittelee aihetta kirjasta tai muista medioista oppimisen lähteenä tai tukena:

https://www.potku.net/forum/viewtopic.p ... 89#p404989

Tämä osa Lassen viestiä käsitteli vanhaa aihetta, joten laitamme lainauksen tähän.

Laajemmin tuosta vanhasta keskustelusta, onpas maailma mennyt eteenpäin. Vai onko vain minun piirini muuttuneet? Puoltoista vuosikymmentä sitten oli tosiaankin tuollaisia vastakkainasetteluja, mutta nykyään tuntuu olevan enemmän normi että tyhmätkin lukukyvyttömät väittävät lukevansa (esim yhteiskunnallisista asioista). Elämän koulussa otetaan itse asioista selvää eikä kuunnella tiedemiehiä. Ja se tarkoittaa lukemista. Vaikka sitten iltaroskien tai suosikkipoliitikon sometilin, mutta lukemista silti. (*)

Potkukin on nähdäkseni mennyt eteenpäin. Eiköhän keskustelun alustuksen ristiriita lukemisesta/kirjoittamisesta ja treenaamisesta ole jo ratkottu ja kaikki ole kaikille selvä kuin häkä?

En ole ns kentälläkääm kuullut paheksuttavan lukemista enää viime aikoina. Mutta muistelen että sellainen tematiikka oli avauksen aikoihin ihan eri asemassa. Osin varmaan jo ihan siksi että laadukasta kamaa oli vaikeampi löytää.



(*) Tuolla yhteiskunnan kehitystä spekuloivalla osuudella ei ole tarkoitus käsitellä yhteiskuntaa sinänsä. Vain se on oleellista että koen lajeihin liittyen muutosta näissä suhtautumisissa tapahtuneen. Osa siitä saattaa olla jotakin lajeihin suoraan liittyvää, mutta uskon että suurempi osa liittyy kaikkeen lukemiseen liittyviin asenteisiin. Jos tällaista muutosta on tapahtunut laajemminkin, se liittyy valitettavasti sitten myös aiheeseen kamppailulajeista.