Jos tulee niitä stereotyyppisiä kysymyksiä kuten,
1) Vittuileksä mulle?
2) Väitätkö sä et mä valehtelen?
3) Väitätkö homoks?
4) Haluutko turpaan?
5) Onks täs jotain ongelmaa?
niin silloin on tosiaan se oikea aika rikkoa se "trendi" ja sanoa jotain fiksua. Sitten kun toinen miettii niin sanoo rauhallisesti ja ehkä jopa vähän kaverillisesti jotain mihin toisen on helppo yhtyä eikä menetä kasvojaan. Esim:
1) Mut hei, mä meen nyt kattoo bändiä.
2) Nyt kuules meen hakemaan lisää kaljaa
tjsp.
Tärkeää on kuitenkin että kun sanot jotain tavallisuudesta poikkeavaa niin sen toisen lauseen pitää tulla ennen kun se toinen lopettaa miettimisen ja jatkaa uhoamista. Se mitä sä sanot että saat sen miettimään niin sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, koska jos ajoitat loppukommentin oikein niin se toinen ei oikeastaan pääse edes kommentoimaan sitä sun alkuperäistä vastausta.
Tietenkin jos joku
todella haluaa haastaa riitaa niin sille ei voi mitään. Usein kuitenkin valmiiden kuvioiden rikkominen voi tavalla tai toisella laukaista sen tilanteen jos se riidan haastaja joutuukin kohtaamaan jotain mitä hän ei odottanut etukäteen.
Tosin tässä kaikessa on tärkeintä säilyttää se rauhallisuus ja tavallaan jopa leikkiä vähän tyhmää ihan kuin ei "tajuaisi" että se toinen yrittää haastaa riitaa. Jos rupeaa hermoilemaan ja änkyttämään jotain "no ei, siis emmä mitään vittuile..." tyylistä niin se vain eskaloi sitä tilannetta.
Nojoo, tulipas taas jauhettua tårta på tårta
EDIT: Jahas, sensuuri iski, mut kai noista vielä saa selvää.