Sedät muistelevat hurjaa nuoruuttaan

DeusVult · #1

Jaettu punkkariketju ketjusta

Ala-asteella silloin aikanaan oli porukalla koulussa mukana perhosveitsiä (siis niitä missä terän saa piiloon kahva puoliskojen väliin), niitä sitten välitunnilla pyöriteltiin, mutta en muista että olisin edes kuullut kenenkään käyttääneen sellaista missään tappelussa tms. En tiedä miten yleistä teräaseiden vieminen kouluun nykyään on, mutta luulisin että paljon paljon harvinaisempaa.

#2

DeusVult kirjoitti: Ala-asteella silloin aikanaan oli porukalla koulussa mukana perhosveitsiä (siis niitä missä terän saa piiloon kahva puoliskojen väliin), niitä sitten välitunnilla pyöriteltiin, mutta en muista että olisin edes kuullut kenenkään käyttääneen sellaista missään tappelussa tms. En tiedä miten yleistä teräaseiden vieminen kouluun nykyään on, mutta luulisin että paljon paljon harvinaisempaa.

Sama homma. "Ihmemieslinkkarit" olivat nyt lähes kaikilla, joita myös käytettiin.. vuolemiseen ja johonkin askarteluun.

Silläkin uhalla, että menee setämiesmäiseen "ennen oli kaikki paremmin", niin tuntuu, että silloin ihmisten suhde teräaseisiin (ja ehkäpä myös ampuma-aseisiin) oli terveempi.

(en sitten tiedä mitä tilastot sanovat puukotusten suhteen, mutta näin nyt vaan koen nämä asiat..)

Invictus · #3

Silloin kun itse olin teininä kaupungilla hengailu ja juopottelu iässä niin oli ainakin tuo pahin lamakausi jo ohi, mutta ei siinä 14-16 v juuri tehnyt täälläpäin pe tai la illalla myöhään liikkua... Vaikkei yksin olisi ollutkaan mutta kavereita oli vain 1 niin kyllä sitä ihan syystä kulki hieman varoillaan ja tietyt/tietynoloiset porukat/henkilöt kiersi mielellään kaukaa. Aika monta kertaa tuli nyrkistä täysin provosoimatta (no pukeutumiseni yms saattoi olla "provosoiva") mutta aina nekin tilanteet jäi parin tehttoman iskunvaihtoon tai siihen kun sanoin, että "mitä sä nyt mua ilman mitään syytä alat lyömään" tms josta riitapukari rauhoittui muistaakseni joka kerta. Kerran pidettiin puukkoa kaulalla, onneksi olisi tylsä koska muuten olisi voinut käydä vaikka huonosti

"Kohokohta" taisi olla se kun olin kaverin kanssa n. 10k asukkaan naapuripitäjässä erään punk bändin treenitiloissa kaljottelemassa ja jossain vaiheessa pihaan tuli arviolta 20-30 kännistä paikallista mopojätkää jotka hakkaus ja tappouhkauksia huudellen murtautui ikkunasta alakertaan sisään (ei tietoa mistä ko. porukka tämän neronleimauksen sai). No onneksi löydettiin joku toinen ulospääsy (en muista enää, oltaisiinko jopa kännissä kiivetty jostain 2. kerroksen ikkunasta). Meitä taisi (minä mukaanluettuna) olla yht. 5 henkeä... Siinä sitten tuli juostua aika lujaa kunnes nämä sankarit eivät enä seuranneet. Paikalliselle poliisiasemalle (jossa yhteensä 2 poliisia sillä hetkelä) mentiin sitten kertomaan tapahtuman kulku ja poliisit aneemisina levittelivät käsiään ja sanoivat että ei tässä nyt muuta voi kun koittakaa nyt olla saamatta turpaanne

Myöhemminkin tuli tähän sakkiin kuuluvista jokusen kertaa törmättyä, 1 kerran piiritti jollain 10+ hengen porukalla mut ja kaverin jota joukon alfauros rohkeana miehenä lakeijoidensa sivusta seuratessa löi kerran naamaan. Minä kuulemma olin "ihan hyvä tyyppi" hiedän logiikkansa mukaan koska en ollut "punkkari" vaan "hevari". Ennen tilanteen kärjistymistä tuohon lyöntiin käytiin jotain sananvaihtoa siitä, että mitäs vikaa punkkareissa on. Nissä oli kuulemma sitä vikaa että ne "on homoja" ja siksi ne pitää hakata.

Myös yhden kerran muistan kun osa noista naapuripitään hurjista yritti ajaa autolla kaverin päälle viikonloppu iltana keskellä Porin keskustaa... No menipä nyt niin offtopciksi kun olla ja voi, mutta pointti oli että mitä muutaman viime vuoden aikana teinien kanssa jutellut niin kyllä on meiniki yleisestiottaen 90-luvusta rauhoittunut. 90-luvulla ja vielä viime vuosikymmenenäkin oli todella monien tappeluiden motiivi (näiden perus nuorukaisten "kuka on kovin" -testien lisäksi) olevan tosiaankin joku alakultuuriin tai vaan pukeutumiseen/ulkonäköön liittyvä tekijä - tyyliin, että joku "on" hippi/pitkätuka/punkkari/natsi/hoppari/vapaamuurari/lättähattu/natsi/homo/puhelinmyyjä ja siksi a) "on hanurista ja b) "pitää hakata". Tälläistä touhua ei taida enää niin paljon, tosin onko niitä "alakulttuurejakaan" enää teinien/parikymppisten parissa olemassa? Kaikilla kun on samanlaiset vaateet ja kampaukset niin kai ne sitten hakkaa toisiaan sillä perusteilla kenellä onväärän merkkinen älypuhelin :-D

MikkeM · #4

Muistakaamme punk-veteraaneja :

[video][/video]

#5

Itsellänikin oli hyvälaatuinen perhosveitsi, minkä sitten kadotin niin erikoisen hölmöllä tavalla, etten edes jaksa kertoa. Vielä nykyäänkin mulla on sellainen 30 mk perhosveitsi. (Ne hyvät siis maksoivat about 120 mk. Täysin saman kokoisia ja äkkiseltään myös saman näköisiä kapistuksia.) Teininä me pyöriteltiin niitä kylillä ja kouluunkin tuli mukaan. Kulki vakiovarustena taskussa noin vuoden. Ketään ikäluokassani ei kauhistuttanut yhtään. Tilanne on todentotta toinen nykyään, luulisin. Ihan jo senkin takia, että nuoret voivat nykyään räplätä kännykkää ja oikeastaan kai kaikki jojot ja vastaavat ovat käytännössä kadonneet. Omassa tapauksessani saattaa myös vaikuttaa se, että olen aina ollut positiivinen jamppa joka tuskin viestitti olemuksellaan luokkakavereille että veistä tarvitsisi pelätä aseena tai edes sen kummemmin peloitteluvälineenä. Kylillä sen sijaan jotkut vanhemmat ihmiset vähän kauhistelivat kun jotkut porukasta eivät tajunnet silleen vähän piilotella sitä pyörittelyä suhtessa ohikulkijoihin. Jälkeenpäin kun asiaa on miettinyt, niin olihan se melko sokeaa olla tajuamatta, että tottakai se antaa sellaista signaalia ulkopuoliselle tai eri ikäluokalle kumpaan tahansa suuntaan, jossa asia nähdään väkivaltalasien läpi. Ja kun tajuamisen verho vähän raottui, niin kyllä teini osaa mustavalkoisuuden ja osittaisen denialisminkin.

Kyllä tappeluita oli. Muistan näitä olleen enemmän noin 1994-1996 kuin mitä pari vuotta sen jälkeen. Vaikutti muutenkin siltä että jo tuo ajanjakso oli sellaista tuon laajemman kokoontumiskulttuurin loppusoittoa, siinä Kymenlaaksossa mitä itse näin. 70-luvun lopulla syntynet näkivät luultavasti tätä enemmän kuin tällainen 82 syntynyt. Meillä naapurikaupungit ja -kunnat tulivat discoihin vierailuille ja juuri mainitsemanani ajanjaksona ne ihmismäärät olivat suuria. (Kymmeniä.) Väenpaljoudesta huolimatta siellä aina vain muutamat saivat tappelun aikaiseksi ja joku muu sitten hakattiin tai yritettiin hakata. Kun telkkarissa joskus näytettiin jossain punkdokkarissa videomateriaalia 70-luvun lopun Helsingin katurähinöistä, niin silleen samaa meininkiähän se. Hurja uho ja siihen nähden melko vähän tappelua. Valitettavasti ainakin fudishuligaanit ilmeisesti saavat nykyään enemmän tappelullisia joukkotappeluja aikaiseksi (ainakin Ruotsissa).

Oli meillä myös koulujen välinen "tappelu", mihin jotkut saivat lisäksi kutsuttua jonkun paikallisen koviksen jostain kolmannesta koulusta meidän puolellemme. Hänellä oli mukana myös Andyn mainitsema nuntsa. Paikalla ei kuitenkaan ollut ketään muuta kuin poliisiauto, jossa kytät sanoivat että menkää tekin kotiin, ei tällä mitään tappelua ole. Tiedä sitten olivatko toisen koulun tyypit koskaan tulleetkaan paikalle vai jänistivätkö ne.

Itse en koskaan osallistunut näihin. Naapurikaupungin porukoissa oli seassa myös yksi joka oli käynyt samassa karateseurassa, joten selvittiin tällöin varhaisteinien kavereiden kanssa melko pelottavasta lauman kohtaamisesta peräti ilman wittuiluja. Taisi sieltä tulla "nää on hyviä tyyppejä, ei näille, tms." Sitten pari vuotta porukat sieltä olivat pienempiä, kunnes niitä ei enää tullut. Myöhemmässä toisen naapurin tapauksessa, tulin ikätovereideni kanssa hemmetin hyvin toimeen. Heidän visiittinsä eivät kyllä oikein muutenkaan edusta sitä joukko-"tappelun" meininkiä, mistä tässä oli kyse.

Jos tässä oli tarkoitus puhua ketjuista, niitä ei juurikaan näkynyt, paitsi farkuissa. Siis niitä ohuita, joista tässä tuskin puhutaan. Isompia virityksiäkään näkee tai näki harvoin. Taisi tosin 90-luvun punk olla muutenkin vähän fiksumpi aalto kuin edeltäjänsä ja sitten punkkareista muuten, sitä hiipunutta vanhemman punkin perinnettä edustavat nuoret tai vanhemmat (siis ne ketkä näyttivät enemmän stereotyypiseltä punkkarilta) olivat niin kiljuuntuneita, ettei niitäkään tappelu kiinnostanut yhtä paljon kuin DIY-keikoilla passkojen bändien kuuntelu ja USA:n vastustaminen. Ja kiljunjuonti.

Timpa · #6

Minun nähdäkseni nykynuoret ovat paljon fiksumpia kuin minun aikanani.
70/80 oli muodissa kerätä linja-autollinen porukkaa ja mennä naapurikaupunkiin tappelemaan. Ammattikoulussa muutama luokkakaveri aina haikaili, kun tulisi äkkiä viikonloppu niin pääsisi taas "naapuriin" tappelemaan.
Muistan silloin kuulleeni "vain" yhdestä kuolemasta (yksi liikaa). Oli joko ruuvari tai puukko - mutta muutoin oli pelkkä mätkimislinja.
Teininä aina poljin pyörällä (verhoamaton) ilmakko olkapäällä n. 3km kaverille ammuskelemaan (taajama-alueella). Nyt kun saman tekisi tulisi Karhuryhmä perään.

#7

Kaverit kävivät kaupunkialueella ilmakiväärisotaa joskus 90-luvun alkupuolella. Sen oli joku naapuri havainnut ja luullut aseita oikeiksi. Poliisi tuli kyllä ihan luotiliivien, konepistoolien ja pumppuhaulikoiden kera paikalle...

#8

Mun kaveripiirissä kaikki kantoi viikonloppuisin joko ketjuja tai keppejä/patukoita kaupungilla. Oli pakko. Skineilläkin oli. Jostain syystä kuitenkin useimmat tappelut käytiin kuitenkin paljain käsin. (itse en tapellut näissä kähinöissä jostain syystä koskaan)

DeusVult · #9

Andy kirjoitti: Kaverit kävivät kaupunkialueella ilmakiväärisotaa joskus 90-luvun alkupuolella. Sen oli joku naapuri havainnut ja luullut aseita oikeiksi. Poliisi tuli kyllä ihan luotiliivien, konepistoolien ja pumppuhaulikoiden kera paikalle...

Me vedettiin teineinä kuula-asesotaa pihoilla eikä kellään ollut sen kanssa mitään ongelmaa. Enon ja naapurin sedän kanssa vuotta tai paria aikaisemmin räiskittiin maaliin myös ilmakiväärillä ihan siinä pihapiirissä, sen verran yritettiin katsoa että jos joku sivullinen käveli suoraan siinä maalin takana olevalla kävelytiellä, niin silloin ei laukaistu...

Yritin vähän samaa ilmapistoolilla pari vuotta sitten juhannuksena. Meni noin 3 minuuttia ennen kuin naapuri teki asiasta sellaisen numeron, että piti lopettaa. Maailma on kyllä muuttunut tylsemmäksi.

Mainittu naapurin setä muuten - reservin upseeri ja hirvimies - saattoi myös joskus täysin spontaanisti napata ilmakiväärin käteen ja kylmäharjoitteluna tähtäillä asioita kiikarin läpi yläkertansa ikkunasta. Kuulemma kerran heillä asunut ranskalainen vaihto-oppilas oli katsonut touhua vähän erikoinen ilme naamallaan. Nykyään touhua tulisi katselemaan varmasti myös muutamakin poliisipartio.

Timpa · #10

Ilmakiväärisota (siis hivottelu) oli tosiaankin ennen muinoin suosiossa. Itse koin sen vaarallisena

joten en ottanut osaa. (linkohivottelua kyllä mentiin). Mutta starttareilla mentiin sotaa ja pauke oli varmaan kylällä melkoinen.
Kerran 70-luvulla eräs perheen-isä mäjäytti haulikolla kännissä keskellä omakotialuetta ja keskellä tietä, eikä kukaan soittanut poliiseja. Paikka on tänä päivänä täysin saman näköinen; mikään ei ole muuttunut. Paitsi se, että jos nyt tekisi saman, niin poliisilaitoksella pirisisi puhelin.

Kari Aittomäki · #11

Hauska ketju todentotta, mukavansävyinen. Tosiaan itteänikin on aina ihmetyttänyt miksi ne lukuisat turvariepuaseet ei päässeet isommasti käytölle, eipä niitä pahoin edes heristelty.
Minä nyt mätkin sen yhden letukan lommoille rautakangella, oli muuten perkeleellisen raskasta kun ne vanhat americanat oli hitsattu vissiinkin panssarista tai jostain.
Eipä taitais selanen ruumiinkulttuuri saada nykyaikana kiitosta.

Ja koska edes nostalgia ei ole nykyän samaa kuin ennen, kerronpa hiukan Isäukon harrasteesta. Niillä oli nöösiäisinä käytössä pino sotilaskivääreitä joilla kelpas toisiaan paukutella. Ampuivat kuulemma viereen, mielellään räjähtävillä.
Harrastus jatkui vanhempanakin kun tuli tarvesta suojella viinapesän lokaatiota. Harva uros uskalsi Kaksosten reviirille, eikä vainomies koskaan sitä pannua löytänytkään.
Yksi urhoollinen kun töytäili takas kylille koivunranka hihasta hihaan tungettuna ja lärvi varsin muotoutuneena.
Aseista tuli kyllä tuomiota. Alkuperä ei koskaan selvinnyt, epäilyksiä toki on.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

#12

Tuo ilmapyssysota oli tosiaan aika jännää. Meillä oli vain yksi itsetehty pistooli ja yksi kaupan kivääri. Eihän noilla mitään vahinkoa saanut aikaan, kun koskaan ei osuttu toisia silmiin. Kantama oli niin huono, että pitemmän päälle tuohon kyllästyttiin ja siirryttiin jousipyssyihin. Parempi kantama. Jouset sai tehtyä joka jätkälle itse ja nuolet ei maksaneet paljoakaan kaupassa (sai suorempia, kuin itse).

Timpa · #13

Pystykorvasota räjähtävillä kuulostaa aika miehekkäältä

Eräs heppu ampui -70/80 taitteessa teininä pihallaan Pystykorvalla. Meteli oli infernaalinen, ja laukausten kaiku kiersi kylän varmaan kahteen kertaan. Uskoin vasta kun näin omin silmin, että 30cm kuusesta meni kuti läpi.

Vaikka kuinka suorasta oksasta yritin jousipyssyn nuolta tehdä, se lensi aina venkuraan. Vain kaupan nuolilla suoraan ammunta onnistui.

#14

Tuli tuosta ilmapistoolien ja -kiväärien epävaarallisuudesta mieleen, kun oltiin about 13-15v normaaliin tapaan keskellä päivää hengailemassa naapurustossa, miettimässä että mitä tekisi. Kaverillani ilmapistooli. Sitten yksi kylän nuoremman kaartin juopoista, varmaan tuolloin vähän yli 20v lähtee kännissä jostain kämppäryypingeistä riitaisissa tunnelmissa ja mennessään huutaa koko naapurustolle että "Minä lähden tästä Kartanoon!" (Kartano oli parikymmentä vuotta yksi Virolahden keskustan kapakoista.)

Kaverini tähtäsi ilmapistoolilla sen muutaman kymmenen metrin ja juuri kun tyyppi sai huudon valmiiksi, kuului naps. Suoraan selkään. Tyyppi vain kääntyi katsomaan taaksepäin, että tapahtuiko tässä jotakin ja jatkoi matkaa.

Ja me kaikki oltiin vähän niinkuin wanhan ajan komedioissa muina miehinä vihellellen. Tämä kaverini otti aika usein sen roolin, missä astui sellaisten rajojen yli, joiden yli muut eivät ehkä olisi astuneet. Ja vielä aina selvisi ilman seuraamuksia. Itseäni pari vuotta vanhempi ja vieläkin hyvä kaveri, koska jätti hölmöilyt taakseen ajoissa.

Mun omalla ilmapistoolilla pystyi ampumaan vain jonkun parikyt laukausta, minkä jälkeen se kerran ampui kahden metrin päähän sellaisen säälittävän näköisen "plöts":in ja en muista olisiko lakannut toimimasta heti sen jälkeen kokonaan. Mutta niiden kanssa seikkaileminen ei todellakaan ollut harvinaista hupia muidenkaan parissa ja ei kai kukaan siitä mitään pahempaa ajatellut, vaikka välillä olisi pitänyt.

#15

Ilmeisesti nuoruuteni ei ollut tarpeeksi hurja, kun en kyllä muista tällaista oppikirjaa.

Kävitkö koulusi 1980-luvulla? Sitten muistat tämän muistorikkaan koulukirjan, josta on tehty nyt joulukalenteri!

Potku.net

Potku.net