Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Simo Salmisen unohdettu biisi
Valvoja: Valvoja
Simo Salmisen unohdettu biisi
Harrastin hieman korkeakulttuuria, ja laitoin Tuubaan Simon biisin vuodelta 1974, Laulakaamme silloin.
Se on saman nimiseltä levyltä, joka on äänitetty ravintola Zillertalissa. Levyn (tai kasetin) parasta antia on känninen yleisö joka mökeltää taustalla. Mutta tässä nyt siis tuo nimikkobiisi, josta veikkaan, että harva on kuullut:
Se on saman nimiseltä levyltä, joka on äänitetty ravintola Zillertalissa. Levyn (tai kasetin) parasta antia on känninen yleisö joka mökeltää taustalla. Mutta tässä nyt siis tuo nimikkobiisi, josta veikkaan, että harva on kuullut:
Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Sliipparit/Viemäri TV
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 93958
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Simo Salmisen unohdettu biisi
Tämähän oli hauska. Ja pala historiaa.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 20857
- Lauteille: Joulukuu 2007
Simo Salmisen unohdettu biisi
Voin niin kuvitella, kun Timpa on kuullut Palefacea ja sitten on alkanut raksuttamaan että mikäs hemmetin biisi se nyt olikaan... Oli se Levanteri-biisi ja sitten Simo Salmisen biisi...
Osaako joku sanoa, onko tuo mitä Levanteri-biisissä ja Palefacen biisissä lauletaan aina todeten "hurahuhhahhei" tämän biisin versio vai onko tuo melodia vain niin yleinen että se toistuu suomalaisessa perinnemusassa laajemminkin?
Lähteekö siis kaikki tästä "Laulakaamme silloin" -perinnelaulusta vai onko tämä vain yksi ilmentymä jostain vielä perinteisemmästä perinteestä?
Osaako joku sanoa, onko tuo mitä Levanteri-biisissä ja Palefacen biisissä lauletaan aina todeten "hurahuhhahhei" tämän biisin versio vai onko tuo melodia vain niin yleinen että se toistuu suomalaisessa perinnemusassa laajemminkin?
Lähteekö siis kaikki tästä "Laulakaamme silloin" -perinnelaulusta vai onko tämä vain yksi ilmentymä jostain vielä perinteisemmästä perinteestä?
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 20857
- Lauteille: Joulukuu 2007
Simo Salmisen unohdettu biisi
No joo, tietenkin tätä olisi voinut selvitellä hieman eikä kysellä, mutta siis Paleface:
Shangri Lan levyn wikipediasivu paljastaa alkuperäiseksi säveleksi tälle biisille Tapio Rautavaaran "Mannakorven mailla". Sattumoisin myös tästä "Laulakaamme silloin" on Rautavaaran versio, joka ainakin löytyy tältä NELJÄNTOISTA CD:N!!! boksilta, levyltä no 11 (eli vuosilta 1968-1969).
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulkurin_taival
Mannakorven mailla taas, johon Palefacen biisi pohjautuu, löytyy edeltävältä levyltä 10 (1967-1968).
Tässä sen wikipedia-sivu, josta ilmenee että kyseinen sävel on kansansävel ja sanat ovat 1930-luvulta:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mannakorven_mailla
Myös tuon Salmisen biisin Rautavaara-versio löytyy tuubista, mutta tässä nyt sitten Rautavaaran Mannakorven mailla:
Laitetaan vielä bonukseksi Levanterin laulu, joka taitaa kyllä olla enemmänkin Baddingia kuin Vainiota:
Kyseessä siis sama melodia kuin Mannakorven mailla ja Palefacen biisissä.
Ajattelin paremman tekemisen puutteessa tulla tänne jokseenkin kuolleeseen ketjuun heittämään läpyskää, joka nyt ei ainakaan haittaa mitään.
Sen verran tässä on asiaakin, että vähintään ilmenee että Rautavaaran versio on löydettävissä tuubista.
Itseäni kiinnostaisi, onko Laulakaamme silloin ja Mannakorven mailla oleellisesti sama biisi? Vai onko musiikkityyli vain niin pitkälle standardoitu (mitä tuo on... jenkkaa? En osaa musiikkigenrejä) että mukamas eri biisit voivat olla noin samoja?
Shangri Lan levyn wikipediasivu paljastaa alkuperäiseksi säveleksi tälle biisille Tapio Rautavaaran "Mannakorven mailla". Sattumoisin myös tästä "Laulakaamme silloin" on Rautavaaran versio, joka ainakin löytyy tältä NELJÄNTOISTA CD:N!!! boksilta, levyltä no 11 (eli vuosilta 1968-1969).
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulkurin_taival
Mannakorven mailla taas, johon Palefacen biisi pohjautuu, löytyy edeltävältä levyltä 10 (1967-1968).
Tässä sen wikipedia-sivu, josta ilmenee että kyseinen sävel on kansansävel ja sanat ovat 1930-luvulta:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mannakorven_mailla
Myös tuon Salmisen biisin Rautavaara-versio löytyy tuubista, mutta tässä nyt sitten Rautavaaran Mannakorven mailla:
Laitetaan vielä bonukseksi Levanterin laulu, joka taitaa kyllä olla enemmänkin Baddingia kuin Vainiota:
Kyseessä siis sama melodia kuin Mannakorven mailla ja Palefacen biisissä.
Ajattelin paremman tekemisen puutteessa tulla tänne jokseenkin kuolleeseen ketjuun heittämään läpyskää, joka nyt ei ainakaan haittaa mitään.
Sen verran tässä on asiaakin, että vähintään ilmenee että Rautavaaran versio on löydettävissä tuubista.
Itseäni kiinnostaisi, onko Laulakaamme silloin ja Mannakorven mailla oleellisesti sama biisi? Vai onko musiikkityyli vain niin pitkälle standardoitu (mitä tuo on... jenkkaa? En osaa musiikkigenrejä) että mukamas eri biisit voivat olla noin samoja?
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 16107
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Simo Salmisen unohdettu biisi
Juu, kuten jo itse uumoilitkin on kyse perinnelaulusta ja nehän menee vanhan runolaulannan mukaan, jossa poljento ja melodia on vakio mutta kukin runoilija koittaa kekata oman versionsa.
Vaka vanha Väinämöinen/ Tietäjä iänikuinen jne..
Tästä oli tietääkseni versiointia sitenkuten noissa lauluissa eli lyriikat on omia ja laulu samanpituinen.
Ja sitte oli niitä suohonlaulamisia (kun Väinö Ainoa tavoitteli ja Joukahainen otti pataan), joissa ilmeisesti tarinta tuli syntyä spontaanisti ja nopeasti.
Eräänlainen rap-battle siis.
Itseasiassa tuo runon spontaani ja sujuva luomistyö elää oleellisena tarinadetaljina Orm Punaisessa. Hyvin kivoja kohtauksia ja ikävä että se viikinkiketju tukehtu moderointiin.
Heh, tuo hura-huhhahhei oli Äijän tokasuja, hän piti tosta Rautavaaran versiosta ja miksei olisi tykännyt, samannäkönen mies ku oli ja vielä pontikankeittäjäkin.
Pikkuanekdoottina, Rööperissä törmäsin yhteen vanhaan alan patukkaan joka tuli kysymään olenko sukua Matti Aittomäelle..
Olin alkanu saada hiukan nimeä..
Oli ollut varuilta mukana kun tapahtu pontikkakauppaa, kertoi Äijän olleen kookas ja vahva ja hurjamaineinen, jolle ei oharia kannattanut yrittää.
Kovat nyrkit ja pistooli aina kannossa.
Tunnistin ja tunnustin ja tienasin ilmasen pirtupullon. Joka jatko lahjana eteenpäin, Äijälle. Hiveli Äijää aikalailla, vaikka olikin jo lopetellut alkoholinkäytön.
Mukava muisto.
Vaka vanha Väinämöinen/ Tietäjä iänikuinen jne..
Tästä oli tietääkseni versiointia sitenkuten noissa lauluissa eli lyriikat on omia ja laulu samanpituinen.
Ja sitte oli niitä suohonlaulamisia (kun Väinö Ainoa tavoitteli ja Joukahainen otti pataan), joissa ilmeisesti tarinta tuli syntyä spontaanisti ja nopeasti.
Eräänlainen rap-battle siis.
Itseasiassa tuo runon spontaani ja sujuva luomistyö elää oleellisena tarinadetaljina Orm Punaisessa. Hyvin kivoja kohtauksia ja ikävä että se viikinkiketju tukehtu moderointiin.
Heh, tuo hura-huhhahhei oli Äijän tokasuja, hän piti tosta Rautavaaran versiosta ja miksei olisi tykännyt, samannäkönen mies ku oli ja vielä pontikankeittäjäkin.
Pikkuanekdoottina, Rööperissä törmäsin yhteen vanhaan alan patukkaan joka tuli kysymään olenko sukua Matti Aittomäelle..
Olin alkanu saada hiukan nimeä..
Oli ollut varuilta mukana kun tapahtu pontikkakauppaa, kertoi Äijän olleen kookas ja vahva ja hurjamaineinen, jolle ei oharia kannattanut yrittää.
Kovat nyrkit ja pistooli aina kannossa.
Tunnistin ja tunnustin ja tienasin ilmasen pirtupullon. Joka jatko lahjana eteenpäin, Äijälle. Hiveli Äijää aikalailla, vaikka olikin jo lopetellut alkoholinkäytön.
Mukava muisto.
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 20857
- Lauteille: Joulukuu 2007
Simo Salmisen unohdettu biisi
Ei hemmetti mä voin kuvitella kun äijät kokoontuu koskenlaskun, metsästysretken tai minkä tahansa, mitä nyt Suamalaiset Miähet teki aikoinaan, jälkeen vähän viettämään aikaa. Ja sitten joku ottaa haitarin esiin ja laittaa tuolle taustan pauhaamaan ja Miähet heittelee vuoronperään säkeistöä kehiin ja kaikki liittyy aina kertosäkeeseen.
Ai saatana, ei tainnut tehdä ihan kaikin puolin hyvää aivoilleni, että lapsuudessani ne mustavalkoiset Suomileffat pyörivät jatkuvalla syötöllä telkussa, kun faija keräsi niitä ja oli peräti melkoinen asiantuntija.
Mutta joo, taitaa olla järkevä arvaus että kantabiisi on sama molemmissa. Varmaan tuo hurahuhhahhei sitten jokin niin merkittävä paikallinen innovaatio, että saanut suosiota kiinteänä osana säkeistöä ja levinnyt laajalle varianttina? Olisikohan tällaisessa spekulaatiossa järkeä?
Ai saatana, ei tainnut tehdä ihan kaikin puolin hyvää aivoilleni, että lapsuudessani ne mustavalkoiset Suomileffat pyörivät jatkuvalla syötöllä telkussa, kun faija keräsi niitä ja oli peräti melkoinen asiantuntija.
Mutta joo, taitaa olla järkevä arvaus että kantabiisi on sama molemmissa. Varmaan tuo hurahuhhahhei sitten jokin niin merkittävä paikallinen innovaatio, että saanut suosiota kiinteänä osana säkeistöä ja levinnyt laajalle varianttina? Olisikohan tällaisessa spekulaatiossa järkeä?
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 125 kurkkijaa