Kumma tyyppi, kummempi olo?

[Ossi]

Wappua kaikille!

Tässä olis tällänen huuhaa avautuminen.

Aikoinaan kun treenasin ja vatkailin aihiota, kyseenalaistin oman asenteeni.

Tällä tarkoitan että ei kusi mennyt päähän, se meni ehkäpä "auraan"

Vaisto, aistiminen, viekkauskin. Ei se että hakisi tilannetta, saumaa.

kevennysvideo.
" onclick="window.open(this.href);return false;

ja sitten löyty tämmöstä settii..

http://en.wikipedia.org/wiki/Haragei" onclick="window.open(this.href);return false;

Kun olet poliisi, toiset on rikollisii, kun olet baarimikko, toiset on dokui, portsari, näyttelijä jne jne, työ kaventaa, työlisänä työkaverit jauhaa.

Ja sattuu vatsaan, oikeesti.

Kun oli ketju mistä tunnistat treenanneen tyypin/uhkan?
'
Entä jos arkipäivänä arkiaskareissa alkaa vanne kiristää?

[Ossi]

Houreaavistukseni menis näin?

Tauoton, aikaisin aloitettu treeni/into myöhemmin ikäänkuin "rikkois" tätä
sosiaalisesti sovittua kenttää.

"gift of fear". ennakko-ote, tietoisuus, = paranoidia?


Ensivaikutelma, on olemukseltaan hermostunut, luihu?. Helppoa.

Pointti täs wappuviestissä on kysymys?
s.

[Ossi]

Jotenkin näin? Kamppailulajeja harrastaneena "herkistyin" ihmisten non_verbaaliseen viestintään. Tietoisuus tästä, hämmensi.

Karkeasti, kokemus.

Sosiaalinen yhteisö.

Homman idis ois niinq näin. ottavilla treenaajilla on kyky/herkkyys hakea
"henkistä" puolta asiasta, siis vahingossa?

Itse olen tullut vainoharhaiseksi, fiksu joo, mutkaton myös, mut kyky sanoo et huhuhh....

Portsareille/kontrolliamattilaisillle, kysymys.

tai ihan kuka vaan?
,
näki jo kaukaa, mut muut ei nähneet?
"vanne kiristi välittömästi, jäit kattoo mine bongaili"

[Kurowashi]

Näyttää olevan jonkinlaista tajunnanvirtaa. Pysyi ainakin minulle aika kryptisenä noiden sanoma.

[sivarinlötkö]

Nostetaas ketjua.

Eli Kontrollialan ammattilaisille; mistä tunnistat treenanneen? Mistä tunnistat lusineen? Mistä tunnistat ihmissuden?

[Kari Aittomäki]

Enimmäkseen puheista. Tyypin ja muitten.
Tai univormu/heimokampaus-osastosta.
Intuitiota taas ei voi opettaa. Tai voihan sitä yrittää.

Mutka suoraks.. vaarallinen sälli pahoin aikein kehrää pimeyttä ympärilleen koska on tosissaan.
Se uhka ei ole mistäänkohtaa sosiaalista sorttia vaan.. niin. Funktionaalista sorttia.
Vielä vaarallisempia on ne jotka osaa oikeesti olla aivan muinanuina kunnes.
Onneks niitä on vähä.

Hyvä aihio kyllä. Artikkelin veroinen.

[Pyrkele]

Ja sen viimisen tunnistaa helposti täydenkuun aikaan, ku on karvanen, pitkähampainen ja ulvoo.
Paitsi nyt kun mietin, niin ei varmaan eroa joidenki teiden perusasiakkaista mitenkään.
Hopealuoti taitaa kertoa loppujen lopuksi parhaiten. Pitänee kokkeilla seuraavan kerran

[sivarinlötkö]

I survived Summerfest. Ei tehonnu luoti. Lol, mutsis.

[KingBuzzo]

Hyvä aihe. Joskus pohdiskelin samaa asiaa toisessa ketjussa ja Huuskon Jussi vastasi seuraavasti.

Varmaan jotain voi aina päätellä esim. siitä missä ollaan, mutta millä perusteilla arvioit uuden ihmisen tappelukyvykkyyttä, jos et tiedä hänen taustaansa?

Psykologista silmaa voi kehittaa toimimalla duuneissa, joissa hetkessa pitaa tehda paatelmia ihmisesta..eli baarin ovella keikkumisen hyvia puolia varsinaisten kamppailukokemuksien hankkimisen lisaksi. Ja ennenkuin joku vakaleuka rupeaa puuttumaan tahan kamppailukokemuksien kartuttamiseen, niin vastaan jo edelta tarkoittavani lain ja maalaisjarjen puitteissa tapahtuvaa toimintaa. Jota kokemusta olisi ilman kontrollialan tai vastaavaa duunia mahdotonta hankkia. Muita erityisen hyvia paikkoja silman kehittamiseen on hoitoalan tyot.

Asehyokkaykseen varautuessa on tarkeaa pitää silmalla muutamia asioita. Aseeseen turvautuja on tavallisesti hieman jaykempi liikkumiseltaan ja olemukseltaan, sisaanpain kaantyneempi ja mahdollisesti aseenkanto puoltaan etaammalla pitava. Jos vertaa siis vaikkapa nyrkkitappeluun itseaan kiihottavaa (nyrkkejaan pumppaavaan ja raivoaan keraavaan puhkujaan).

Melkein aina aseeseen turvautuja tekee sen viimehetken tsekkauksen. "Onko se ase siella paikallaan." Aseella siis tarkoitan tassa yhteydessa koko ajan puukkoa, kasiasetta tai patukkaa jne.

Eli se jannittyminen ennen hyokkaysta. Monesti jonkun lajin harjoitteleminen jattaa jalkensa ihmiseen, nyrkkeilijan paanasento on usein se tietyntyyppinen. Painijan/lukkopainijan niska ja hartiat saattavat olla luonnottaman vahvan nakoiset jalkoihin verrattuna. Ihmisen fysiikasta voi tehda tiettyja paatelmia, tavasta liikkua, tavasta kantaa kehoaan. Kommunikoinnistahan suurin osa lienee keholla tehtya eli nonverbaalista viestintaa.

Myos katseesta voi arvioida jonkun verran itseluottamuksen tasoa. Onko katse epavarma ja palyileva. Ennen puukkohyokkaysta mahdollisesti katse viivahtaa kohteessa, eli vaikkapa vatsan seudulla kaden samalla tsekatessa asetta. Katseella voidaan myos hamata tai sitten voidaan vilkaista ymparille onko paikalla todistajia tai pakoreitin varalta. Nama kertoo siita, etta voipi olla rikollista taustaa, koska kokemuksesta jo ennakoidaan mahdollisiin sanktioihin. Katse voi olla myos poissaoleva.

Yleisesta olemuksesta, vaatteiden siisteydesta jne voi tehda paatelmia..onko henkilolla mitaan menetettavaa vai onko han pukeutumisesta paatellen hyvin toimeentuleva ja yhteiskunnan saantoja noudattava tapaus.

Fyysinen koko lienee ensimmainen silmiinpistava seikka. Siihen liittyen lihaksikkuus/lihavuus. Yleinen valppaus toinen. Vahan sekavaa sepostusta, heittelen vaan mita mieleen juolahtaa tassa puolijurrissa. (Ekaa kertaa muuten kirjoitan potkuun pikkuhuikassa, kiitos ja anteeksi etukateen..tarkistan huomenna aikaansaannoksen).

Mutta viela sen verran, etta voi olla vaikeaa useissa tapauksissa arvioida ennakolta tappelukyvykkyytta. Ja koskaan ei pida aliarvioida yhtakaan tapausta. Eli tavallaan ylivalppaus/varovaisuus on parempi ominaisuus, varsinkin vakivalta duuneissa..siis duuneissa joissa vakivaltaa todennakoisimmin kohdataan.

[Kari Aittomäki]

Jep, tuo HuuskoJussin summaus on kattava.

Mä kun olen joutunu näitten vammojen kans elään jo yllättävän myöhäiseen ikään, huomaan kehittäneeni ontuvalintu-taktiikan, just in case.
Eli olen niin helppoa-kohdetta ku vaan kyen.
Siis ikäänkuin reaktiona väkivaltatutkalle. Kun havaitten jossakussa tättäröintihalukkuutta... olen niin kipiää ja ontuvaa, mutta annan silti ärsykkeen esim vilkasemalla sillai ärgsyttävästi.
Enkäy kuvaileen tarkemmin.

Niinku sillai että tipu-tipu, täälä mato. Tuletule.
Ajoittain on miltei napannu. Ei vielä kunnolla.

Nonverbaliikan arviointi ja pelaaminen näilläpelein on siihenmittaan tärkeä aihio että ois kyllä hyvä nostaa tää johonki..
Mä en nämligen tajunnu noista sivarin/pyrkeleen ilm vitseistä niinku mitään.

, tai jotain. Ei ihme että.