Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Nesteytyskupla?
Valvoja: Valvoja
Nesteytyskupla?
No, itse asiassa, ei suinkaan ole mitään sellaista "kantaa", että "kannattaa juoda tosi paljon". Semmoinen väite on ihan huuhaata ja suoraan sanottuna vääristelyä. Olen aika monta kertaa tähänkin ketjuun laittanut mainintoja siitä, miten mm. kuntotaso ja harjoitteluolosuhteet sekä liikunnan rasitustaso vaikuttavat, mutta kivasti ne vain sivuutetaan ja aletaan hölisemään jostain ihan muusta.
Suosittelisin oikeasti, että otetaan se pää pois sieltä aurinkoa näkemättömästä paikasta ja katsotaan asioita kokonaisuutena, jonkinlaisen fysiologisen tietämyksen valossa - jos yksi äijä on selittänyt kirjoittamassaan kirjassa asiat auki oman näkökantansa kautta, niin se ei tee asioista totta. Se on yksi teoreettinen näkökanta. Kannattaa nyt oikeasti lukea vähän muitakin kirjoja aiheesta, jotta saa sen gaaddäm kokonaiskuvan.
Suosittelisin oikeasti, että otetaan se pää pois sieltä aurinkoa näkemättömästä paikasta ja katsotaan asioita kokonaisuutena, jonkinlaisen fysiologisen tietämyksen valossa - jos yksi äijä on selittänyt kirjoittamassaan kirjassa asiat auki oman näkökantansa kautta, niin se ei tee asioista totta. Se on yksi teoreettinen näkökanta. Kannattaa nyt oikeasti lukea vähän muitakin kirjoja aiheesta, jotta saa sen gaaddäm kokonaiskuvan.
Nesteytyskupla?
Niin, ja anteeksi, jos tuli vähän rajummin sanottua
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 30
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Nesteytyskupla?
8-)Elina kirjoitti: Niin, ja anteeksi, jos tuli vähän rajummin sanottua
Olemme kamppailijoiden laudalla. Täällä eivät tissiposket menesty. Ja hyvähän se on, jos flammee sitten toimisi niinkin tylsästi kuin lukisi aiheesta vähän laajemminkin ja oikeasti perehtyisi suosituksiin. Näin se etenee.
Nesteytyskupla?
Jaa, no, sen takia en ookaan kamppailulajeissa menestynyt. Kun oon tämmönen tissiposki itekin
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 208
- Lauteille: Syyskuu 2007
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Nesteytyskupla?
Thiago Alvesille 27 paunaa (170,5>197,6) lisää painoa kolmessa tunnissa punnituksen jälkeen....tervettä touhua tuo ammattilaisten painonpudotus. Eikä taida olla mahalaukun kautta mahdollistakaan tankata noin paljoa...
http://www.mmaconvert.com/category/figh ... ike-dolce/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.mmaconvert.com/category/figh ... ike-dolce/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 208
- Lauteille: Syyskuu 2007
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Nesteytyskupla?
Joskus aikoinaan kun luin perusjuttuja nesteytyksestä, niin mainittiin ettei tankattava neste saisi olla liian kylmää koska se hidastaa imeytymistä. Itsellä kun on noita muutaman litran/kilon tankkauksia kisoja varten säännöllisin väliajoin, niin kiinnostaisi tietää optimaalinen nesteen lämpötila. Onko tästä mitään faktaa?...Suolaton tai vähäsuolainen neste ei välttämättä auta nestevajeelta suojautumisessa. Vähäsuolainen tai suolaton neste suurentaa virtsaneritystä liikunnan aikana ja pahentaa tätä kautta nestehukkaa. Jos liikunnan aikana nautitaan nestettä, joka sisältää natriumia, nestetasapaino säilyy paremmin. Natrium myös lisää nesteen imeytymistä, samoin kuin glukoosi, joka parantaa nesteytystä avaamalla soluja. Natriumia sisältävät juomat auttavat myös ylläpitämään janontunnetta, joka taas rohkaisee juomaan riittävän usein. Suolapitoisten juomien (1-3 g/NaCl/l) etuna onkin se, että ne eivät sammuta janoa turhan tehokkaasti, mikä taas on veden kannalta ongelmallista. Natriumpitoisilla juomilla kyetään myös korvaamaan menetettyjä elektrolyyttejä. Liiallisella nesteen nauttimisella on kuitenkin huonoja seuraamuksia - ei ole järkevää nauttia nestettä reilusti yli 1 l/h.
Nesteen ominaisuudet vaikuttavat sen poistumiseen vatsalaukusta - tämä kannattaa huomioida, kun suunnitellaan nesteytystä liikunnan aikana. Suuremmat kulaukset (n.150-200 ml) tyhjenevät nopeammin kuin pienemmät hörpyt. Juoma ei saisi olla hyvin energiapitoista, sillä energiatiheyden kasvaessa vatsalaukun tyhjenemisnopeus hidastuu. Viileämmät nesteet imeytyvät nopeammin kuin lämpimät nesteet, samoin kuin neutraalimmat, vähemmän happamat liuokset. Hyväkuntoisilla ihmisillä ei yleensä ole ongelmia vatsalaukun tyhjenemisen kanssa.
Yleensä nestettä suositetaan nautittavaksi n. 150-350 ml 15-20 minuutin välein liikunnan aikana.
Olen nimittäin tarkoituksella pitänyt "ensipulloa"(1/2 vahvuinen gatorade) huoneenlämmössä ennen juomista...samoin tuo happamuustekijä, olisikohan syytä vaihtaa hapan namineste vaikka Osmosaliin?3-4 litraa olen onnistunut aina tankkaamaan 2-3:ssa tunnissa ilman ongelmia, mutta siinä se raja melkein menee mun kohdalla.
- flammee
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 48
- Viestit: 11111
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Nesteytyskupla?
Asioiden sivuuttaminen johtuu kyllä tässä tapauksessa siiä ettei niistä ole mitään kommentoitavaa, koska on niistä asioista samaa mieltä. Olin viimeisimmän viikon siellä Bulgariassa, jossa käytin nettiä kännykällä (ei ois varsinaisesti kannattanut, tuli 70€ datasiirtomaksuja), joten vastasin mahdollisimman lyhyesti. Tuossa vähän taaempana on tuo mun kesken jäänyt viesti, jonka jatkoin toisella viestillä loppuun, se jäi siis kesken sen takia että sillä kännykällä ei pysty lähettään tuota pitempää viestiä.Elina kirjoitti: No, itse asiassa, ei suinkaan ole mitään sellaista "kantaa", että "kannattaa juoda tosi paljon". Semmoinen väite on ihan huuhaata ja suoraan sanottuna vääristelyä. Olen aika monta kertaa tähänkin ketjuun laittanut mainintoja siitä, miten mm. kuntotaso ja harjoitteluolosuhteet sekä liikunnan rasitustaso vaikuttavat, mutta kivasti ne vain sivuutetaan ja aletaan hölisemään jostain ihan muusta.
"Kannattaa juoda tosi paljon", on ollut ACSM:n suositus parikymmentä vuotta, muistaakseni se oli vasta tuossa viimeisimmässä (tai sitä edellisessä päivityksessä), kun sitä muutettiin. Tarkempi sanamuoto oli "as much as tolerable".
Aiheesta olen toki lukenut aiemminkin, joskaan en tuollaista noin lähellä tieteellistä tasoa (=viitataan suoraan tutkimuksiin) olevaa katsausta. Minusta ei mahda olla tulossa fysiologian opiskelijaa, joten ihan varmaan en ala perehtyyn kokonaiskuvaan kovin syvällisesti. Nesteytyksen kannalta on jokseenkin epäoleellista tietää esim. natriumin kaikkia tehtäviä kropassa (ja tämä ei sitten tarkoita sitä ettei natriumilla olisi mielestäni merkitystä). Oleellista on että suolahukkaa ei ole koskaan tullut urheilusuorituksessa vastaan muuten kuin liian juomisen kautta tai keinotekoisen tiukan suolattoman dieetin kautta. Vastaan myöhemmin siihen kysymykseen että mistä ne kropan suolavarannot löytyvät, suolakappaleen kohdalla minua hieman kyllästytti, enkä lukenut sitä kovin keskittyneesti. Ilmeisesti suolaa löytyy ainakin luista, josta sitä voi hätätilanteessa vetää, mutta siis jäin siihen käsitykseen ettei edes ultrajuoksun (as in spartathlon ~250 km tai comrades marathon 92 km) kulutus ole uhka sille normaalille suolavarannolle mitä kropasta löytyy, ja toisaalta urheilujuoman kautta saadaan niin mitätön määrä suolaa ettei sillä ole merkitystä.Elina kirjoitti: Suosittelisin oikeasti, että otetaan se pää pois sieltä aurinkoa näkemättömästä paikasta ja katsotaan asioita kokonaisuutena, jonkinlaisen fysiologisen tietämyksen valossa - jos yksi äijä on selittänyt kirjoittamassaan kirjassa asiat auki oman näkökantansa kautta, niin se ei tee asioista totta. Se on yksi teoreettinen näkökanta. Kannattaa nyt oikeasti lukea vähän muitakin kirjoja aiheesta, jotta saa sen gaaddäm kokonaiskuvan.
Tottakai kirjassa esitetty on teoreettinen näkökanta, niinhän se on sekin mihin ACSM:n suositukset perustuvat. Minuun se Noakesin malli vetoaa siinä että se on huomattavan paljon lähempänä "järkevää mallia", kuin sellainen että ihminen ei tuntemustensa perusteella tiedä milloin ja minkä verran pitäisi juoda, vaan tarttee 40 vuotta sitten kehitellyt suositukset, jotta ei urheilusuorituksessa altistuisi dehydraation vaaroille, joita ei ole kohdattu juurikaan ennen kuin suositukset on esitetty. Ja että dehydraatio voisi johtaa tilaan, jossa neste ei enää imeydy. Noin niinkuin evoluution kannalta kuulostaa aika heikolta tää konsensuksen mukainen malli.
Maallikollahan on pari mahdollisuutta valita teoreettinen malli minkä mukaan menee;
a) konsensus
b) lukee kohtuullisesti ja valitsee järkevimmän
c) intuitiivisyys ja henkilökohtainen kokemusperäinen tieto
Tässä tapauksessa kohdallani täyttyy mielestäni b ja c. Otin asian esiin foorumilla sillä idealla että koska liiallinen nesteytys on oikeasti vaarallista, niin onhan se vähän vastuutonta olla levittämättä parempaa tietoa asiasta. Toki näkökanta että konsensuksen vastainen tieto olisi vaarallista on oikeutettu, joten siinä mielessä kehoitan lukemaan tuon kyseisen kirjan ja vetämään asioista omat johtopäätöksensä, jos asia on itselle oleellinen. Useimpien kamppailijoiden kohdalle se ei taida olla kovin oleellinen.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Nesteytyskupla?
No, voi huoh Tämä on taas niin tätä.Maallikollahan on pari mahdollisuutta valita teoreettinen malli minkä mukaan menee;
a) konsensus
b) lukee kohtuullisesti ja valitsee järkevimmän
c) intuitiivisyys ja henkilökohtainen kokemusperäinen tieto
- flammee
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 48
- Viestit: 11111
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Nesteytyskupla?
Niin, toki se on vain löyhästi valistunut mutu. Onko parempia ideoita? Premissihän siis tietenkin että perinpohjainen opiskelu omalla ajalla on helvetin tylsää, ja koska oikeiden tutkijoiden keskuudessakin on asiasta ristiriitaisuutta, niin ei maallikko perinpohjaisella opiskelullakaan tässä asiassa pääse puusta pitkälle. :p Mutta tää taitaa olla vähän liian kaukana aiheesta.Elina kirjoitti:No, voi huoh Tämä on taas niin tätä.Maallikollahan on pari mahdollisuutta valita teoreettinen malli minkä mukaan menee;
a) konsensus
b) lukee kohtuullisesti ja valitsee järkevimmän
c) intuitiivisyys ja henkilökohtainen kokemusperäinen tieto
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
Nesteytyskupla?
No, tokihan se perinpohjainen opiskelu omalla ajalla on tylsää, mutta juuri siksi on ne asiantuntijat, jotka väsäävät niitä suosituksia, ja joilta voi kysyä. Eniten mua ehken näissä tällaisissa keskusteluissa huvittaa se, että jos nyt lukee yhden kirjan, joka on vieläpä kirjoitettu yhdestä näkökulmasta, ja vieläpä kapealta alalta, niin sitten on jo niin paljon resurssia, että voidaan heittää kokonaisen tiedeyhteisön konsensus romukoppaan. Juuri siksi olenkin peräänkuuluttanut laajemman ymmärryksen hankkimista, jos asiat kiinnostavat niin paljon, että asiasta innostuu ihan noinkin suuressa mittakaavassa.
Sinällään tämähän on ollut hirmui tärkeä ja mielenkiintoinen keskustelu, ja on hyvä tuoda julki eriäviäkin suuntauksia, koska ne herättävät ajatuksia ja asioita joutuu pohtimaan monelta kantilta. Että kaikestaankin hieno juttu, että luit sen kirjan Mä yritin käydä sitä jo kirjakaupassa etsimässäkin, kun nyt olisi aikaa lueskella, mutta ei löytynyt.
Sinällään tämähän on ollut hirmui tärkeä ja mielenkiintoinen keskustelu, ja on hyvä tuoda julki eriäviäkin suuntauksia, koska ne herättävät ajatuksia ja asioita joutuu pohtimaan monelta kantilta. Että kaikestaankin hieno juttu, että luit sen kirjan Mä yritin käydä sitä jo kirjakaupassa etsimässäkin, kun nyt olisi aikaa lueskella, mutta ei löytynyt.
- flammee
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 48
- Viestit: 11111
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Nesteytyskupla?
No siis, kirjan pointti on konsensuksen romuttaminen, ei niinkään minun. Kirjoittaja ilmoittaa motiivikseen konsensuksen vaarallisuuden terveydelle ja suosituksista seuranneet kuolintapaukset. Noakes oli itsekin tuon konsensuksen mukaisen suuntauksen kannattaja muistaakseni 80-luvun puolivälille saakka - havahtui tutkimaan asiaa kun alkoi porukkaa tippumaan ja toimiessaan muistaakseni Runner's Worldin jonkinlaisena asiantuntijakolumnistina sai yhteydenottoja parilta lähes kuolettavan hyponatremian kokeneelta. Noakesin näkökulma ja "totuushan" on itselleni helvetin hyvä - se poistaa ehkäpä ne suurimmat omatoimisen pitkänmatkanjuoksun esteet. Siksi olen innoissani Noakesin matskusta nesteytyksen suhteen ja jaksan lukea hänen perustelunsa asialle. Konsensus sen sijaan tarjoaa asiaan ihan väärän vastauksen, joten innostusta asian tutkimiseen sitä kautta ei löydy ihan niin kovin paljoa, eikä vastaavaa pätevää pakettia nesteytyksen saloista ole tullut vastaan.Elina kirjoitti: No, tokihan se perinpohjainen opiskelu omalla ajalla on tylsää, mutta juuri siksi on ne asiantuntijat, jotka väsäävät niitä suosituksia, ja joilta voi kysyä. Eniten mua ehken näissä tällaisissa keskusteluissa huvittaa se, että jos nyt lukee yhden kirjan, joka on vieläpä kirjoitettu yhdestä näkökulmasta, ja vieläpä kapealta alalta, niin sitten on jo niin paljon resurssia, että voidaan heittää kokonaisen tiedeyhteisön konsensus romukoppaan. Juuri siksi olenkin peräänkuuluttanut laajemman ymmärryksen hankkimista, jos asiat kiinnostavat niin paljon, että asiasta innostuu ihan noinkin suuressa mittakaavassa.
Ja kun meillä kerran oli täällä potkussa tällanen ketju, niin tänne oli hyvä tuoda tällasta aiheeseen sopivaa matskua, jos vaikka tulisi ilmi jotain... Ja toki siinä sillä pääsi täyttämään pätemisen tarvettakin. Kirjahan on julkaistu jenkeissä viime kuussa, eli ei sitä Suomesta taida painettuna saada, ite ostin kindleen heti kun sen hokasin.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
- flammee
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 48
- Viestit: 11111
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
Nesteytyskupla?
Tossa tommonen kevyt artikkelisarja nesteytyksestä ja krampeista.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... s-and.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-hieman taustaa siitä että mistä on nesteytytyksen ja lihaskramppailun teoria temmattu.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... rt-ii.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Pari kenttätutkimusta jotka osoittavat että dehydraatiolla ei ole kramppien kanssa tekemistä. Kramppaajat olivat tavallisesti hieman nesteytyneempiä ja niillä oli hiukan korkeammat magnesiumtasot, joskaan ei kovin merkittävästi.
Labratutkimuksia aiheesta ei ole, koska labrassa ketään ei ole vielä saatu kramppaamaan. :p
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... t-iii.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Tässä esitetään vaihtoehtoinen teoria kramppailulle, sellanen joka on edes jollain tavalla järkevä. Joskin teoria on vähän hankalampi ymmärtää, koska sisältää sellaisia juttuja kuin alpha motor neuron activity, golgi tendon yms.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... rt-iv.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-hieman rautalankavääntöä suola- ja nestetasapainosta.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... lytes.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Tässä osoitetaan laskennallisesti kuvitteellisella esimerkkihenkilöllä, joka hikoilee suolaa epärealistisen paljon, jotta miten suolatasot kropassa muuttuu sellaisissa tilanteissa että se ei juo mitään, korvaa 50% hikoilustaan, korvaa koko hikimääräänsä juomalla joko vettä tai gatoradea. Erittäin valaiseva.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... es_27.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Tutkimuksia joissa on verrattu gatoraden juomista veden juomiseen ja mitä eroa.
http://www.sportsscientists.com/2007/12 ... art-v.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Yhteenveto.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... s-and.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-hieman taustaa siitä että mistä on nesteytytyksen ja lihaskramppailun teoria temmattu.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... rt-ii.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Pari kenttätutkimusta jotka osoittavat että dehydraatiolla ei ole kramppien kanssa tekemistä. Kramppaajat olivat tavallisesti hieman nesteytyneempiä ja niillä oli hiukan korkeammat magnesiumtasot, joskaan ei kovin merkittävästi.
Labratutkimuksia aiheesta ei ole, koska labrassa ketään ei ole vielä saatu kramppaamaan. :p
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... t-iii.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Tässä esitetään vaihtoehtoinen teoria kramppailulle, sellanen joka on edes jollain tavalla järkevä. Joskin teoria on vähän hankalampi ymmärtää, koska sisältää sellaisia juttuja kuin alpha motor neuron activity, golgi tendon yms.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... rt-iv.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-hieman rautalankavääntöä suola- ja nestetasapainosta.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... lytes.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Tässä osoitetaan laskennallisesti kuvitteellisella esimerkkihenkilöllä, joka hikoilee suolaa epärealistisen paljon, jotta miten suolatasot kropassa muuttuu sellaisissa tilanteissa että se ei juo mitään, korvaa 50% hikoilustaan, korvaa koko hikimääräänsä juomalla joko vettä tai gatoradea. Erittäin valaiseva.
http://www.sportsscientists.com/2007/11 ... es_27.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Tutkimuksia joissa on verrattu gatoraden juomista veden juomiseen ja mitä eroa.
http://www.sportsscientists.com/2007/12 ... art-v.html" onclick="window.open(this.href);return false;
-Yhteenveto.
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 30
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
Nesteytyskupla?
Tuon sivuston kaverit ovat Noakesin oppipoikia.
Ross Tucker, Ph.D.
I obtained my Ph.D. in Exercise Physiology from the University of Cape Town in 2006.
My thesis, which was supervised by Professor Tim Noakes, investigated the role of the brain in determining endurance performance.
Jonathan Dugas, Ph.D.
I also obtained my Ph.D. in Exercise Physiology from the University of Cape Town in 2006.
My thesis, supervised by Professor Tim Noakes, was titled "Temperature responses to exercise and performance", and looked at fluid replacement, body temperature and performance during exercise in both the lab setting and in competitions, such as the Two Oceans 56 km Ultra-marathon and the Cape Argus/Pick 'n Pay 109 km Cycle Tour.
Nesteytyskupla?
Anteeksi, mutta mua nauratti tämä ääneen-Tässä esitetään vaihtoehtoinen teoria kramppailulle, sellanen joka on edes jollain tavalla järkevä. Joskin teoria on vähän hankalampi ymmärtää, koska sisältää sellaisia juttuja kuin alpha motor neuron activity, golgi tendon yms.
Nesteytyskupla?
Niin, mitä tulee noihin erilaisiin selitysmalleihin ts. teorioihin, niin elektrolyyttiteoria on solutason selitys, kun taas tuo motoneuroniväsymysteoria on taas motoriseen kontrolliin pohjaava selitys. Ne ovat samassa prosessissa ikäänkuin eri tasoilla. En nyt ehdi tutustumaan tarkemmin noihin vaihtoehtoisiin selityksiin, mutta luulen, että kaverit ovat ottaneet pyörän uudelleen käsittelyyn. Tarkoitan siis sitä, että todennäköisesti elektrolyyttiteoriaan on päädytty samasta syystä, josta ko. kaverit nyt kritisoivat sitä...
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 43 kurkkijaa