Nesteytyskupla?

[flammee]

Ei, kun vähäsuolainen ruokavalio ennen pitkäkestoista liikuntasuoritusta esimerkiksi kuumalla kelillä altistaa hyponatremialle, jos natriumia sisältävällä nesteytyksellä ei asiaa korjata. Porukkaa tippuu huomattavasti enemmän esimerkiksi kuumilla keleillä nimenomaan nesteytyksen puutteellisuuden vuoksi.

No juu, mutta siis tippuminen liian vähäisestä juomisesta ei ole yhtä vakavaa, esim. hyponatremiaa liian vähäisestä juomisesta ei voi seurata.

[Elina]

Ei, mutta lämpöhalvaus kylläkin. Ja siihen sitä kuollaan. Ja nimenomaan liian vähäisen nesteytyksen seurauksena tapahtuvat kuolemat lämpöhalvauksen kautta ovat olleet vaikuttamassa siihen, miksi niitä urheilujuomiakin on aikoinaan kehitelty...esim. amerikkalaisen jalkapallon pelaajat etelässä 35 asteen helteessä varusteissaan. Kun nestettä menetetään hikoillessa liikaa ja juodaan pelkkää vettä, jolloin janontunne sammuu liian tehokkaasti vaikka nestevajetta edelleen on paljon, veren viskositeetti kasvaa veriplasman vähentyessä ja kuormitus sydämelle nousee, samanaikaisesti toisaalla epäedulliseksi vähentynyt elektrolyyttimäärä vaikeuttaa lihassupistusten syntyä ja vaikeuttaa myös sydänlihaksen toimintaa ja niin edelleen. Yleensähän noissa tilanteissa pumppu pettää. Munuaisten pettäminen viittaakin mielestäni aina pidempään kehittyneeseen tilanteeseen, nestehukasta johtuvat kuolemat ovat kohtuuakuutteja. Joku lääkäri voinee vielä tarkemmin puuttua tuohon munuaisasiaan, jos on tarkempaa tietoa.

[bodyguard]

Ei, mutta lämpöhalvaus kylläkin. Ja siihen sitä kuollaan.

Ja ihan mutuna heittäisin kyllä että tuohon on kuoltu maratoneilla ja vastaavilla "hiukan" enemmän kuin ylijuomiseen.

[flammee]

Ei, mutta lämpöhalvaus kylläkin. Ja siihen sitä kuollaan.

Ja ihan mutuna heittäisin kyllä että tuohon on kuoltu maratoneilla ja vastaavilla "hiukan" enemmän kuin ylijuomiseen.

Noakesin mukaan ei ole. Ja ne merkit uhkaavasta tilanteesta ovat kohtuullisen selkeät ennen kuin nuupahtaa, tulee mm. jano, jolloin kannattaisi juoda. Jos juo ennen janoa niin mitään selkeitä oireita ei välttämättä tule ennen nuupahtamista. Alkuvaiheessahan suositus oli että maratonilla ei tulisi juoda ollenkaan, perusteluina mm. että lisää hikoilua ja aiheuttaa vatsaongelmia sekä heikentää suorituskykyä. Maratonin voittajathan noin tutkitusti ovat yleensä nestehukkaisia, näin myös nykyään, eli ilmeisesti mahdollisimman hyvä nesteytys suorituksen aikana ei ole optimaalisin tapa.

Lämpöhalvaushan on kropan suojamekanismi, eli siis keino pysäyttää ihmisen liike jotta se jäähtyisi, aivojen ylikuumenemiseen kuolee jos se ei auta.

[flammee]

Nykyään suositus painonpudotuksesta hikoilun seurauksena taitaa olla 2%, eli sitä vähempää ei sais painoa pudota.

Siis mitä? Jos kerran alat hikoilla, niin et saa hikoilla vähempää kuin 2% kehon painosta, eli keskikokoisella aikuisella miehellä vähintään 1,5kg. Mitä kauhistuttavaa tapahtuu, jos hikoilee vähemmän?

Oho, sepäs oli typolainen, siis toki tarkoitin että sitä vähemmäksi paino ei sais pudota, kuin oma paino miinus 2% omasta painosta.

[Andy]

Ok. Mihin tilanteeseen tuo "ei saisi" on tarkoitettu ja mitä tapahtuu, jos paino putoaa sitä enemmän?

[Presenter]

Nykyään suositus painonpudotuksesta hikoilun seurauksena taitaa olla 2%, eli sitä vähempää ei sais painoa pudota.

Siis mitä? Jos kerran alat hikoilla, niin et saa hikoilla vähempää kuin 2% kehon painosta, eli keskikokoisella aikuisella miehellä vähintään 1,5kg. Mitä kauhistuttavaa tapahtuu, jos hikoilee vähemmän?

Taisi käydä fiba, ja tarkoitti enempää. Ja sillä ehkä sitä, että jo 2% nestehukka aiheuttaa kestävyysurheilussa suorituskyvyn heikentymistä.

Maratonin voittajathan noin tutkitusti ovat yleensä nestehukkaisia, näin myös nykyään, eli ilmeisesti mahdollisimman hyvä nesteytys suorituksen aikana ei ole optimaalisin tapa.

Tästä nyt ei voi ehkä suoraan vetää linjoja siihen, miten asioiden tulisi olla. Pelkästään jo siksi, että nesteen menettämisen ja nesteen imeytymisen nopeus ei ole sama ja toisaalta siksi, että eihän nyt urheilusuorituksen lopussa urheilijan tila voi mitenkään olla optimaalinen. Vai kuinka moni maratoonari aloittaa maratoninsa tarkoituksella nestevajauksella?

Espoon Terveyssataman tuore blogikirjoitus nesteytyksestä, käsittelee muutakin kuin kestävyysurheilua.

[Elina]

Ei, mutta lämpöhalvaus kylläkin. Ja siihen sitä kuollaan.

Ja ihan mutuna heittäisin kyllä että tuohon on kuoltu maratoneilla ja vastaavilla "hiukan" enemmän kuin ylijuomiseen.

Noakesin mukaan ei ole.

Tässä mua kyllä vähän häiritsee se, että ainoana lähteenä on tuo yksi tyyppi, joka siis on selkeästi yhdenlaisella kannalla. Suosittelisin lukemaan joitain perusliikuntafysiologiateoksia, saa kaiken neutraaliin kontekstiin ja esimerkiksi nestekierron mekanismit on myös selitetty auki yksityiskohtaisesti. Saa hieman paremman taustatiedon myös sille, miksi nesteytyssuositukset ovat sellaiset kuin ovat.

[Mika]

Miten nuo ajatukset on otettu vastaan tieteellisessä yhteisössä (tarkemmin sanoen vertaisarvioiduissa julkaisuissa)?

Ainakin tuossa Presenterin linkittämässä artikkelissa viitataan aika moneen Noakesin tutkimukseen. Siitä kantsii lukea tarkemmin, siinä sivutaan noita samoja asioita. Onhan se vähän pitkä tosin. Sanotaan nyt sitten vaikka että aika näyttää, kuinka niihin tullaan suhtautumaan. Jossain määrin vaikuttaisi siltä että konsensus on hiljalleen siirtymässä tukemaan janoon juomista.

Toivottavasti ymmärsit kysymysteni olleen retorisia ja niiden syyn olleen kohteliaisuus. Kannattaa nyt oikeasti lukea nuo Elinan viestit ja vähän nostella sitä foliohattua pois päälaelta näin kesäkuumaan (mikä helvetin kesä? ).

[flammee]

Ei, mutta lämpöhalvaus kylläkin. Ja siihen sitä kuollaan.

Ja ihan mutuna heittäisin kyllä että tuohon on kuoltu maratoneilla ja vastaavilla "hiukan" enemmän kuin ylijuomiseen.

Noakesin mukaan ei ole.

Okei, tuossa vielä suora lainaus kirjasta;

Nor is there any recorded evidence that a large number of runners had to be treated for dehydration or heat illness after the Comrades Marathon in those years. Only after the introduction of frequent (evey 1,6 km) drinking stations in 1981 did it become increasingly necessary to provide medical care at the finish of that and other marathon and ultramarathon races to treat the growing proportion of collapsed runners seeking medical care for "dehydration" and "heat illness".

Sitä aiemmin siis käytäntö oli:

Only after 24 km (15 miles) would they begin to drink "highly sweetened drinks ... every 4 or 5 miles to keep them going".

Noin muuten, ennen nesteen imeytymistä suolessa, haima lisää siihen suoloja tarpeen mukaan, joten on ihan sama juoko suoloja sisältävää nestettä vai ei, se on imeytymisvaiheessa kuitenkin saman vahvuista. (Gisolfi, Summers, et al. 1998) Eli siis vain hiilarin määrällä on merkitystä imeytymisen kannalta.

No tokikaan en pystyjaksa kopsia kovin paljon, luvun loppupäätelmänä noin kuitenkin jotta:

This thirst mechanism will ensure that all modern athletes competing in long distance running, cycling, and triathlon events in which they have free access to all the fluid they could possibly desire cannot develop life-threatening dehydration unless they so choose.

[flammee]

Tässä mua kyllä vähän häiritsee se, että ainoana lähteenä on tuo yksi tyyppi, joka siis on selkeästi yhdenlaisella kannalla. Suosittelisin lukemaan joitain perusliikuntafysiologiateoksia, saa kaiken neutraaliin kontekstiin ja esimerkiksi nestekierron mekanismit on myös selitetty auki yksityiskohtaisesti. Saa hieman paremman taustatiedon myös sille, miksi nesteytyssuositukset ovat sellaiset kuin ovat.

No siis toki siellä on runsaasti lähteitä esitettynä, oikeastaan jokaiselle väittämälle on lähde, yleisemmin jonkin muun tekemä tutkimus. Kirjassa horjutetaan yleisiä nesteytyksen "myyttejä", eli en kai mää niitä satuja enää ala lukemaan.

[flammee]

Maratonin voittajathan noin tutkitusti ovat yleensä nestehukkaisia, näin myös nykyään, eli ilmeisesti mahdollisimman hyvä nesteytys suorituksen aikana ei ole optimaalisin tapa.

Tästä nyt ei voi ehkä suoraan vetää linjoja siihen, miten asioiden tulisi olla. Pelkästään jo siksi, että nesteen menettämisen ja nesteen imeytymisen nopeus ei ole sama ja toisaalta siksi, että eihän nyt urheilusuorituksen lopussa urheilijan tila voi mitenkään olla optimaalinen. Vai kuinka moni maratoonari aloittaa maratoninsa tarkoituksella nestevajauksella?

Espoon Terveyssataman tuore blogikirjoitus nesteytyksestä, käsittelee muutakin kuin kestävyysurheilua.

No mulla on tässä iso nesteytysopus kesken, perehdyn sitten muihin lähteisiin jos viittin. Niin ja se siis oli muodossa että ne parhaiten pärjänneet ovat yleensä myös menettäneet eniten painoa.

Pistetään vielä yksi lainaus..

There is no direct evidence that exercise performance is impaired in those who lose weight during exercise, provided they drink to the dictates of thirst and do not become thirsty (goulet, 2011; Sawka and Noakes, 2007). In fact, evidence that the best marathon runners have a remarkable capacity to resist high levels of fluid loss has been provided in countless races around the world.

Ja oli siellä sellanen tutkimus jossa suunnilleen todettiin että suorituskyvyn heikkeneminen on psykologinen efekti, kun kroppa viedään olosuhteisiin joihin se ei ole tottunut, eikä suoraan johdu nesteen puutteesta. Esimerkiksi kun mennään kuumempiin olosuhteisiin kuin ollaan totuttu, vaikka oltaisiin ihan nesteissä, niin oireiluna saattaa tulla sitä suorituskyvyn heikkenemistä. Eli jos totuteltas niin?


Tää on siitäkin kiva kirja että saa provota tälleen.

[Totte]

Hyväkuntoisen henkilön hikoilukapasiteetti saattaa olla kuumassa ilmanalassa jopa 12 litraa vuorokaudessa.

Siis vaikuttaako kunto jotenkin siihen miten paljon hikoilee? Ajattelin että kun tuntuu siltä että hikoilen nykyään paljon enemmän, niin onko minusta siis tulossa teräsmies?

[Andy]

Niin ja se siis oli muodossa että ne parhaiten pärjänneet ovat yleensä myös menettäneet eniten painoa.

Tämä ei liene kovinkaan yllättävää. Onhan se selvä että mitä kovempi suoritus, sitä enemmän hikoillaan.

Mutta mitä siis tapahtuu, jos menettää yli 2% kehonpainosta hikoiluna?

[flammee]

Niin ja se siis oli muodossa että ne parhaiten pärjänneet ovat yleensä myös menettäneet eniten painoa.

Tämä ei liene kovinkaan yllättävää. Onhan se selvä että mitä kovempi suoritus, sitä enemmän hikoillaan.

Mutta mitä siis tapahtuu, jos menettää yli 2% kehonpainosta hikoiluna?

En ole väittänyt että mitään tapahtuisi, se on vaan suositus. Väitettyjä vaikutuksiahan ovat esimerkiksi suorituskyvyn heikkeneminen tai ruumiinlämmön kohoaminen, jotka molemmat kyllä saatetaan vähintäänkin kyseenalaisiksi tässä kyseisessä opuksessa.