Nesteytyskupla?

[Elina]

...Noakesin mukaan siis.

[Mika]

Nuo ovat mielestäni oikeasti jo aika kyseenalaisia ja mahdollisesti jopa vaarallisia väitteitä.

Jokainen toki tulkoon autuaaksi omassa uskossaan.

[Elina]

Sanoisin, että millä tahansa keinoin saa itsensä varmasti huonoon kuntoon, jos vetää överiksi. Ei sen nesteytyksenkään kanssa pidä liioitella, vaan omaa kehoa kuunnellen löytää itselle toimivin ratkaisu. Toki perusteita toiminnalleen voi ja kannattaakin hakea tutkitusta tiedosta, mutta loppujen lopuksi normikuntoilijan ei nyt niin hirveästi tarvitse asian kanssa kikkailla. Että sinällää juo kun janottaa soveltuu monelle ihan hyvin, koska suorituskyky ei kärsi ja jos ko. nesteytys ei riitä, järkevä ihminen pyrkii korjaamaan tilanteen nesteyttämällä esimerkiksi urheilujuomalla.

[Andy]

En nyt usko että kenenkään ohjeilla tässä saa henkeä pois tai muutenkaan vakavasti vahingoitettua itseään. Lämpöhalvaus on tietenkin vaarallinen, mutta se kyllä vaatii yleensä myös ylipukeutumista juomattomuuden lisäksi.

Sen olen huomannut, että jos kesäkuumalla teen kovia ja pitkiä treenejä ja juon pelkkää vettä enkä kiinnitä suolan saantiin huomiota, tuloksena on lähes varmasti kramppeja. Ne esiintyvät joko treenin lopulla tai sen jälkeen, mahdollisesti jopa seuraavana yönä, mikä on erittäin epämiellyttävää.

Kykenen välttämään tämän ongelman sillä, että juon mietoa 2,5% urheilujuomaa treenin aikana. Yleensä niin että minulla on kaksi pulloa, joista toisessa on urheilujuomaa ja toisessa vettä. Juon ensin kulauksen urheilujuomaa ja sitten kulauksen vettä jotta saan sokerit huuhdottua pois suusta häiritsemästä. Lisäksi lisään usein suolaa treeniä edeltävään ateriaan.

Ilmiön nimeä en tiedä, mutta näin se treeni kulkee ongelmitta.

Oikein kuumallahan on tietysti mahdoton juoda niin paljon, että treenin aikana juotu neste pitäisi painon vakiona, kun 1,5h treenissä saattaa hikeä lähteä kolmekin litraa. Tai voihan sen juoda, mutta treeni ei taatusti kulje kovin hyvin kun on kolme litraa vettä mahassa, kun ei se imeydy riittävän nopeasti etenkään rasituksen aikana.

Tämän johdosta on minusta tärkeää kuumalla panostaa treenejä edeltävään juomiseen. Edeltävän tunnin aikana voi hyvin juoda litrankin nestettä, joka imeytyy sopivasti treenin aikana. Kun hikoilee paljon, niin silloin ei virtsaa käytännössä erity kovin paljon ja vessahädästä ei tule ongelmaa kesken treenin.

[Elina]

No, korjaisin tota niin, että melkein tärkeempää olisi korjata nestevaje treenin päätyttyä, mutta toki treenisisältö vaikuttaa ennen suoritusta tapahtuvaan nesteytykseen. Ja siinäkin perusideana on se, että jos juo pelkkää vettä, pissaa suurimman osan nesteestä poies, mutta jos juo nestettä, jossa on esim. natriumia, niin väkevämmän liuoksen sisältämä neste pidättyy paremmin kehossa. Noakes lienee tästäkin eri mieltä...

[Jopo]

Presenter: En nyt pääse vilkasemaan sitä linkkiä, mutta heikon suolaliuksen (<1%) tiputtaminen ilman veren suolatason mittaamista on vaarallista, siihenkin on kuollut porukkaa, pahentaa hyponatremiaa, tarttee olle 3-5%.

Ei sitä hyperonisiakaan nesteitä voi lorona pudottaa ihan mututuntumalla. Turvallisempaa on nykytiedon mukaan tiputella fysiologisia lioksia, esim Ringeriä tai syfiologista keittosuolaa. Niissähän suolapitoisuus on jotakuinkin 0,9%, fysiologiseksi niitä kutsutaan koska ne vastaavat suolapitoisuudfeltaan veren normaalia suolapitoisuutta. Hypotonisilla tai hypertonisilla suolatasapaino on helpompi sotkea, fysiologisilla saadaan aikaan keuhkopöhö kun tarpeeksi tiputellaan. Näin siis käsitykseni mukaan, varsinaista terveydenhuollon koulutusta minulla ei tietenkään ole.

[Elina]

Niin, ja tämä on muutenkin tässä keskustelussa sikäli turhaa, että suoraan suoneen tiputtaminen on "hieman" eri asia kuin suun kautta nautittu neste...

[Mika]

Niin, vai suositteleeko Noakes rännittämistä...

[Andy]

No, korjaisin tota niin, että melkein tärkeempää olisi korjata nestevaje treenin päätyttyä,

No joo, palautumisen kannalta tämä on llman muuta kaikkein tärkeintä. Se oli minusta niin selvää, etten edes maininnut sitä, kun ei tullut mieleenkään, että joku suosittelisi jättämään treenin jälkeisen juomisen väliin. Se ei taatusti ole hyvä idea. 8-)

[flammee]

Presenter: En nyt pääse vilkasemaan sitä linkkiä, mutta heikon suolaliuksen (<1%) tiputtaminen ilman veren suolatason mittaamista on vaarallista, siihenkin on kuollut porukkaa, pahentaa hyponatremiaa, tarttee olle 3-5%.

Ei sitä hyperonisiakaan nesteitä voi lorona pudottaa ihan mututuntumalla. Turvallisempaa on nykytiedon mukaan tiputella fysiologisia lioksia, esim Ringeriä tai syfiologista keittosuolaa. Niissähän suolapitoisuus on jotakuinkin 0,9%, fysiologiseksi niitä kutsutaan koska ne vastaavat suolapitoisuudfeltaan veren normaalia suolapitoisuutta. Hypotonisilla tai hypertonisilla suolatasapaino on helpompi sotkea, fysiologisilla saadaan aikaan keuhkopöhö kun tarpeeksi tiputellaan. Näin siis käsitykseni mukaan, varsinaista terveydenhuollon koulutusta minulla ei tietenkään ole.

Niin, joo. Kommentti oli vaan lähinnä siis koska on ollut sellainenkin tapa elvyttää porukkaa siitä suorituksen jälkeisestä alhaisesta verenpaineesta, että ilman mitään mittauksia laitetaan tippaletku paikoilleen. Koska on pidetty dehydraatiota todennäköisimpänä putoamisen aiheuttajana ja nyt kun ylinesteytys on suosittua niin se ei enää ole niin riskitöntä. Eli siis kannattaisi diagnosoida (näin saattaa toki ollakin, en ole lukenut vieläkään mitä sieltä linkin takaa löytyy).

Niin, vai suositteleeko Noakes rännittämistä...

Nopeimmillaan paha hypanotremia (eli lähellä kuolemaa oleva potilas, tais olla siinä tapauksessa jo painetta aivoissa) on saatu vahvan suolaliuoksen rännityksellä kellistettyä parissa tunnissa. Eli eiköhän tuo kannata silloin kun se kannattaa?

[Mika]

Nopeimmillaan paha hypanotremia (eli lähellä kuolemaa oleva potilas, tais olla siinä tapauksessa jo painetta aivoissa) on saatu vahvan suolaliuoksen rännityksellä kellistettyä parissa tunnissa. Eli eiköhän tuo kannata silloin kun se kannattaa?

Jo vain. Samoin sydänpysähdyksen aikana kannattaa elvyttäjän käyttää sähköä, jos sellaista on saatavilla. Mutta ei sekään tähän aiheeseen liity enää millään tavoin.

[flammee]

No, korjaisin tota niin, että melkein tärkeempää olisi korjata nestevaje treenin päätyttyä, mutta toki treenisisältö vaikuttaa ennen suoritusta tapahtuvaan nesteytykseen. Ja siinäkin perusideana on se, että jos juo pelkkää vettä, pissaa suurimman osan nesteestä poies, mutta jos juo nestettä, jossa on esim. natriumia, niin väkevämmän liuoksen sisältämä neste pidättyy paremmin kehossa. Noakes lienee tästäkin eri mieltä...

Toki tästäkin on tutkimusaineistoa - eräässä sellaisessa suorituksen aikaisessa ylinesteytyksessä (eli juotu siten että pyritään pitämään paino vakiona) havaittiin että suolapitoista nestettä menee vaan vähän enemmän läpi ja putoava paino on sama. Hiki lienee ollut myös hieman suolaisempaa.

Toki tällä on aika vähän tekemistä sen kanssa että miten treeneissä juo, se treeni kun on aika lyhyt suorite ja harvemmin pyritään juomaan jotain tiettyä määrää nestettä ilman että janon tunne kontrolloisi sitä määrää mitenkään. Kovalla ennakoivalla nesteytyksellä ja vielä kovemmalla jälkinesteytyksellä on toki eräskin amerikkalaisen jalkapallon pelaaja juonut itsensä treenien yhteydessä hengiltä.

Mika: toki vastaan viesteihin jos on jotain vastattavaa, vaikkei se enää aihepiiriin liittyisikään kovin kiinteästi. Eipä nuo omien viestiesikään sisällöt ole tässä keskustelussa olleet sitä kaikkein laadukkainta keskustelua, imho.

[Mika]

Mika: toki vastaan viesteihin jos on jotain vastattavaa, vaikkei se enää aihepiiriin liittyisikään kovin kiinteästi. Eipä nuo omien viestiesikään sisällöt ole tässä keskustelussa olleet sitä kaikkein laadukkainta keskustelua, imho.

Olen osaltani vain ollut vaikuttamassa siihen, ettei kukaan luule sinun viestiesi edustavan jotakin uutta, yleistä suuntausta tieteen parissa. Se on velvollisuuteni tällä alueella. Elina on sitten osaltaan vastaillut sinulle (tai oikeastaan tälle Noakesille, jos nyt ihan tarkkoja olemme). Se riittänee.

[Elina]

No, mä olen yrittänyt lieventää näitä kärjistyksiä, jotka tuntuvat olevan niin kovin yleisiä aina, kun asiat siirtyvät tutkijapiireistä ns. suuren yleisön tietoisuuteen. Ei tässä nyt itse tietenkään olla siinä terävimmässä kärjessä, kun en asiaa tutki, mutta yleisesti ottaen luotan kyllä aina konsensukseen siksikin, että sitä eivät vaihtelevat mielipiteet tai kannat nopeasti heilauta. Ja veikkaan, että jos menisin joltakin proffalta kysäisemään nesteytyksen kahdesta leiristä, niin sieltä tulisi nyökkäys Noakesin suuntaan, että on tyyppi huomattu ja tiedostetaan hänen esittämänsä kritiikki, mutta ACSM:n ohjeiden mukaan mennään.

[flammee]

No, korjaisin tota niin, että melkein tärkeempää olisi korjata nestevaje treenin päätyttyä,

No joo, palautumisen kannalta tämä on llman muuta kaikkein tärkeintä. Se oli minusta niin selvää, etten edes maininnut sitä, kun ei tullut mieleenkään, että joku suosittelisi jättämään treenin jälkeisen juomisen väliin. Se ei taatusti ole hyvä idea. 8-)

Joo, yllättäen treenin jälkeen kannattaa juoda, joss on jano. Jos taasen juo sellasiin oireisiin, jotka eivät ole merkkejä nestehukasta, niin siinä voi tietyissä olosuhteissa käydä huonosti. Tuossa edellisessä viestissäni mainitsemassa amerikkalaisen jalkapallon pelaajan tapauksessa kaveri joi koska kärsi krampeista. Lisäksi hänellä oli sellainen käsitys että päivän aikana olisi muutenkin terveellistä juoda tosi paljon. Siinä mielessä tällanen anekdotaalinen evidenssi jonka vaikkapa valmentaja kertoo eteenpäin että krampit/mitkä tahansa oireet johtuvat dehydraatiosta, voi olla kohtalokasta. Hyponatremiaahan oli siis kahta tyyppiä - sellanen joka aiheuttaa oireita ja oireeton. Toi eka johtuu siitä että kaverit erittävät enemmän antidiureettisia hormoneja, eli eivät kuse sitä ylimäärästä nestettä pois. Näinollen liiallisesta juomisesta selviää siis suurin osa porukasta (n. 70%), mutta kohtuu suurelle osalle se voi sitten ollakin kohtalokasta. Eli kun suosittelee muille sellasta juomisen tapaa, jonka on havainnut itselleen toimivaksi (vaikkapa siinä mielessä ettei kramppaile), niin se voi toiselle samanlaiselle treenaajalle aiheuttaa ongelmia.

Nesteytyksen suhteenhan on tullut uutta tietoa kohtuullisen vasta, muistaakseni 2008 oli joku oleellinen juttu ja ACSM:kin muutti niitä suosituksiaan 2007, joskin tässä Noakesin kirjassa puututaan enemmän niihin aiempien tutkimusten vääriin johtopäätöksiin ja siihen kuinka ne vaikutti ACSM:n konsensukseen nesteytyksen suhteen. Kestää hetken että muutokset tulevat Suomeen saakka, ja täälläpäin käsitys juomisesta on ollut viimeiset 20+ vuotta sillä kannalla että kannattaa juoda tosi paljon ja että jano on huono mittari. Nuo jutut elävät vielä pitkään, vaikka ne kumottaisiinkin.. Se "nesteytyksen tietotaito" kun on kuitenkin 80- ja 90-lukujen aktiiviurheilijoiden muistissa vielä, eli kun ovat kerran ottaneet asiasta selvää, niin sitä tietoa kertovat eteenpäin vielä pitkään.