Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Ounou

Potkulaisten julkiset harjoituspäiväkirjat

Valvoja: Valvoja

Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#46

Viesti Ounou »

Tiistai 20. lokakuuta.

Aamulenkki töihin 45 minuuttia. Kolmisen astetta lämmintä vähän kello kuuden jälkeen, mukava keli juosta. Perillä punnasin itseni repun kanssa ja ilman reppua: painaa näköjään noin 4 – 5 kiloa.

Töissä kiipeilin kokeeksi kertaalleen eräänlaisen ruloesteradan ympäri mikä meillä on yhdessä varastossa. Siellä on nykyisellään lähinnä 130-senttisiä ja 168-senttisiä rulokaappeja, mutta teoriassa voisin kuskata sinne myös 72-senttisiä ja 206-senttisiä (tai viimemainitut ovat kylläkin ovikaappeja, mutta kaappeja kuin kaappeja). Niiden päällä on kiva kiipeillä, vaikka aika pölyisiähän ne tietysti ovat, kun ovat käytettyjä.

Työpäivän päätteeksi heiluttelin vielä puoli tuntia luudanvarresta tekemiäni ”eskrimakeppejä” yhdessä toisessa varastossa (tämä siis kumminkin jo omalla ajalla). Voi kun saisi sinne jostakin autonrenkaan! Vaikka sitten pitäisi kyllä viedä oikea rottinkikeppikin.

Lisäksi yritin tehdä sinawali nelosta aseettomana versiona ja totesin, että en vaan tajua sitä kolmoslyöntiä, se on semmonen ihme Bruce Lee –lyönti mitä ei vaan tajua. Melkein kaikki mitä mun sekavasta harjoittelutaustastani löytyy panee hanttiin tuommoiselle lyömiselle. Huoh. Mutta siksi kai sitä juuri pitäisikin harjoitella.

Kokeilin myös yläpotkuja ja totesin ihmeekseni, että vaikka niissä ei mitään voimaa tai nopeutta olekaan, niin yletyn vieläkin yllätys yllätys potkaisemaan suunnilleen oman pääni korkeudelle.

Illalla olin omasta mielestä menossa ihan normi jujutsutreeneihin, ja mietinkin vähän että elänkö väärää viikonpäivää kun joka paikka oli täynnä lukkopainijoita ja sitten vielä jossain nurkassa tykkäsin että näin jonkun vähän Alex Monsalven näköisen jätkänkin. No, Alex Monsalven seminaariin liittyvät treenit ne olikin ja Alex Monsalven näköinen mies oli paitsi Alex Monsalven näköinen, niin sen lisäksi myös juuri sitä miltä näyttikin. Jouduin siis odottamatta lukkopainimaan. Lämpäksi punnertamista, hölkkäämistä ja omalla kehonpainolla kyykkäämistä. Hyydyin punnerruksissa aika hyvin.

Sitten harjoiteltiin neljää eri, ee... juttua.
i.Uke hyökkää pystyssä käsivarsikuristuksella takaa. Tartutaan kuristavaan käsivarteen, asetetaan oma jalka uken kuristavan käden puoleisen jalan taakse, käännytään 180 astetta ulospäin ja viedään uke kamppaamalla käsivarresta ja olkapäästä tonttiin sekä päädytään saidiin. Mennään knee on bellyn kautta full mountiin ja kun uke erehtyy työntämään rintakehästä, kiitetään ja otetaan juji.
ii.Pystytilanteessa uke pitää meitä niskalenkissä. Viedään oma lähempi (vasen jos uke pitää meitä oikeakätisessä otteessa) käsivarsi uken olkapäälle oman pään ja uken pään väliin. Viedään oma lähempi jalka uken jalkojen väliin, lantio kiinni ukeen ja nostetaan. Kun uke reagoi lisäämällä vääntöä niskalenkkiinsä, siirrytään väännön suuntaisesti uken sivulle, viedään käsivarsi uken haarojen alta (ei siis tartuta jalkaan, vaan suoraan haarojen alta), nostetaan ilmaan, käännetään ja viedään selälleen kautta kyljelleen maahan ja päädytään sivusidontaan. Uke yrittää swiipata vääntämällä edelleen niskalenkkiä. Viedään jalka uken vartalon toiselle puolelle tueksi, asetetaan ranteen luiseva sivu tuohon suunnilleen uken leukojen liittymäkohtaan, kuljetetaan toinen käsi uken käsien alitse avustamaan ja viedään painoa uken naaman päälle, että saadaan niskalenkkiä löysemmälle. Vapautetaan pää, eristetään uken käsivarsi ja jujitetaan.
iii.Maassa lähtöasetelmana honkesagatame (uke päällä). Viedään oma lähempi käsi takaapäin uken lähemmän olkapään ylitse suunnilleen uken kainaloon, niin että käsivarsi on oman pään ja uken pään välissä. Koetetaan saada oma sidotun käden kyynärpää uken lantiolle. Luodaan etäisyyttä kääntymällä lantiosta ja huukataan omalla vasemmalla jalalla uken vasen jalka (jos uken alkuperäinen ote oli oikeakätinen). Huukkia hyväksikäyttäen könytään sen verran uken selkäpuolelle, että saadaan pungettua niskaa sitova käsi aika suoraksi, jolloin pään saa vapaaksi. Sitten käsivarsi uken leuan alitse, käännytään selälleen, toinenkin huukki sisään ja mata leo, vai miten se kirjoitetaan (eli RNC).
iv.Jälleen honkesagatamesta lähdetään, mutta uken jalka on niin kaukana, ettei sen yli saa heitettyä huukkia. Ote molemmin käsivarsin uken alimpien kylkiluiden ympäri, silta ja takavasemmalle ympäri, päädytään jonkinlaiseen sivukontrolliin, kuitenkin niin, että ukella on yhä niskalenkki ja hän pyrkii vääntämään sillä torin takaisin alleen. Jalka uken ruhon yli toiselle puolelle tueksi ja polvitaipeen alle huukiksi. Nyt ollaan aika lailla samassa tilanteessa kuin kohdassa iii, mutta uke reagoikin työntämällä itseänsä taaksepäin polviensa päälle. Toinenkin huukki sisään, vedetään uken toinen käsi pois alta, viedään toisen puolen käsivarsi uken leuan alitse, liiskataan uke huukkien voimalla levyksi ja mata leo.

Lopuksi jäi hiukan aikaa vapaavalintaisesti joko painia tai kerrata harjoiteltuja tekniikoita. Me vaan lammasmaisesti kerrattiin mitä oli harjoiteltu (ei siinä vaiheessa enää jaksanut painia).
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#47

Viesti Ounou »

Torstai 22.10.
Jujutsussa lyöntejä ja potkuja. Lämmittelyksi kuntopiiriä viidellä rastilla: punnerrukset, vapaavalintaiset vatsalihasliikkeet, juoksu, vapaavalintaiset selkälihasliikkeet sekä vapaavalintaiset jalkalihasliikkeet omalla kehonpainolla (FYI tein ainakin normikyykkyä, hyppykyykkyä, askelkyykkyä ja maegerikyykkyä).

Harjoiteltiin pädien ja potkutyynyjen avulla tilannetta, jossa ollaan kahden uhkaajan ympäröimänä (toinen edessä, toinen takana) ja joudutaan itse tekemään aloite. Ohjaaja korosti sitä, että todellisuudessa näin ei menetellä, mutta nyt vaan harjoiteltiin. Jos on vaikka pakko vähän ennaltaehkäistä. :-!

Ensimmäisessä skenaariossa oli hiukan enemmän tilaa, ja harjoiteltiin tällaista komboa. Edessä olevaa uhkaajaa fudispotkulla munille, takana olevalle takapotku keskisektioon. Sitten liikkeellä pois kahden tulen välistä. Jos ensimmäisenä palveltu asiakas tulee vielä uudestaan, niin pam pam vasen oikea päähän ja sitten vasta pois kahden tulen välistä. Pois joka tapauksessa heti kun pääsee.

Toisessa skenaariossa uhkaajat ovat kummallakin puolella hyvin lähellä. Takanaolijalle ensin kantapäällä sneppipotku sinne parhaaseen paikkaan, sitten edessäolijalle kaksi kertaa kyynärpäällä dunkkuun, ote pään takaa, polvi vartaloon ja käännetään sälli kilveksi itsen ja takanaolijan väliin.
Sama sellaisena versiona, että tilanteesta poistuminen edessäolijan selän suuntaan ei onnistu (on vaikka seinä tiellä tai jotain). Potku kantapäällä taakse, pari kyynärpäätä ja polvi eteen, ja käännytään tarkoituksena poistua takanaolijan selän suuntaan. Kääntymisen yhteydessä takanaolijan päähän tarjoillaan ensin tulevalla kädellä hammerfist tai backhand ja takimmaisella kädellä suora. Sitten taas liikutaan.

Nyrkkeilysparria kolmen ryhmissä siten, että aloitetaan normaalisti yksi yhtä vastaan ja ohjaajan käskystä plusykkönen liittyy mukaan leikkiin. Sai myös pitää kiinni.

Kaksi yhtä vastaan –tilanteen harjoittelua välineillä. Tyynyjen pitäjät tulevat herkeämättä kohti ja puolustautuja puolustautuu lyönnein, potkuin ja liikkumalla.



Perjantai 23.10.
Omin luvin tunnin verran peilin edessä noita torstaisia juttuja (lähinnä sitä kantapääsneppiä kun se tuntuu vielä niin epäortodoksiselta) sekä sinawali nelosta aseettomana versiona ja peruslyöntejä ja –torjuntoja kepeillä ynnä muuta.



Lauantai 24.10. Jujutsu.
Heittoja, aah! Heitot on niin vaikeita, mutta myös niiin hienoja. :smt050

Muutama erä pystyrandoria. Yritin olla jäkittämättä kädet suorana, että pääsisi itsekin yrittämään jotakin. Onnistuinkin tekemään yhden kouchigari makikomin, jonka arvoa tosin vähensi se, että olin sopinut ko. sällin kanssa, että ei tehdä heittoja loppuun asti, kun sillä oli joku paikka kipeänä. :oops: Hävetti vähän, mutta kun menetin siinä tilanteessa itsekin tasapainoni. :smt102 Ei sattunut onneksi kuulemma kuitenkaan.
Pari muuta kaveria kenen kanssa painin sitten taas nimenomaan jäkittivät kädet suorana, ja olin nyt ainakin tänään havaitsevinani, että kun mulla oli vaikkapa vasemmalla kädellä ote kaverin oikeasta hihasta ja en jäkityksen takia saanut otetta hänen vasemmanpuoleisesta kauluksestaan (mikä kai olisi se normaali migipuolen judo-ote), niin sain kuitenkin aika helposti oikealla kädellä otteen hänen oikeanpuoleisesta kauluksestaan. Siitä pääsinkin pari kertaa yrittämään jotakin moroteseoinagen tapaista.

Meillä taitaa olla vyökokeet lähestymässä (ei tosin koske minua), ja siihen kai liittyy, että porukka jaoteltiin vyöarvojen mukaan. Siniset tekivät kulmaheittoa, joka oli vähän niin kuin tomoenage, mutta jalka laitettiin eri paikkaan, jonnekin tuonne reiden sisäsivuun tai polvitaipeeseen muistaakseni ja uhria ei heitetty suoraan taaksepäin, vaan kulmassa takaviistoon.
Vihreät tekivät kiriotoshia eli leikkauspudotusta ja oranssit muistaakseni ouchigaria. Me keltaiset teimme osotogaria. Jossain jo aika alkuvaiheessa sain niskaan jotakin kipeätä, mikä sitten haittasi tekemistä jonkin verran. Vieläkään ei meinaa oikein pää kääntyä vasemmalle.

Sitten kaikille yhteisesti heitto, jota voinee pitää ipponseoinagen yhtenä versiona ja jota painijat kuulemma nimittävät käsikiepiksi (jos oikein muistan). Roikutaan kaikin voimin vastustajan yhdessä käsivarressa, lasketaan paino aika alas, askelletaan vastustajan vähän niin kuin sivulle, limbotaan selkä kaarella vastustajan kiinni pidetyn käsivarren alle, ja jostakin – liikkeestä ilmeisesti – tulee se voima, jolla kaverilta lähtee jalat irti maasta. Kuulostaa järjenvastaiselta näin selitettynä, mutta kyllä se ihan toimi. Suoritustapa oli tietysti makikomina, eli seurataan heiton loppuun asti itse mukana. Eihän se muuten tietenkään toimisi. Tätä tehdessä tallasin kertaalleen polvella kaverin varpaille. :sorppa:

Loppuun randoria niin että toinen pareista teki jonkun heiton, mitä oli tänään harjoiteltu (meillä keltaisilla siis osotogari tai käsikieppi) ja siitä jatketaan mattorandoria. Erät olivat lyhyitä, ehkä jotain viidentoista kahdenkymmenen sekunnin luokkaa.

Huomenna vuorossa olisi eskrimaa (Kali Sikaran).
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#48

Viesti Ounou »

Sunnuntai 25.10. Kali Sikaran 1h 45min.

Vetäjät jostakin syystä innostuivat pitämään vähän pidemmät treenit (tunti on luvattu sunnuntaina ohjattua harjoittelua, mutta nyt saatiin melkein kaksi kertaa enemmän). Sehän sopi kyllä allekirjoittaneelle ihan hyvin.

Aloitettiin yllättäen nyrkkeilyhanskat kädessä ja harjoiteltiin suorien ja yläkoukkujen lyömistä. Meidän kurrikulumiin ilmeisesti ihan oikeastikin sitten kuuluu keppien kolistelun ohessa myös filippiiniläistä nyrkkeilyä/potkunyrkkeilyä (ei tosin niin että se ainakaan tämänpäiväisen perusteella olisi mitenkään poikennut normaalista nyrkkeilystä).

Sitten kepit käteen ja katsottiin kapka ykkönen, kakkonen ja kolmonen sekä sinawali nelonen. Muutaman huomautuksen jälkeen, jotka koskivat lähinnä kantapään kääntymistä lyönnissä, jaloilla työskentelemistä matalissa lyönneissä, hartialinjan kääntämistä kunnolla lyönnin suuntaan, ja erityisesti omalla kohdallani sinawali nelosen kolmoslyönnissä erästä teknistä yksityiskohtaa (opin samalla, että kyseisen lyönnin aseettoman version japanilainen nimi on kai jos oikein sain uraken, ja että lyönnistä on ainakin kaksi versiota), homma sujui kaikilta asianhaaroihin nähden ilmeisesti tarpeeksi hyvin.

Siirryttiin yhden kepin politiikkaan, ja käytiin ensin läpi tietääkseni kaikki tämän tyylin peruslyönnit, eli lyönnit ykkösestä kymppiin. Sitten torjunnat em. peruslyönteihin. Sitten jotakin mikä taisi olla nimeltään contra y contra (niin sen ainakin kuulin): aloittaja lyö ykkösen, toinen torjuu ja lyö ykkösen, aloittaja torjuu ja lyö kakkosen, toinen torjuu ja lyö kakkosen takaisin, aloittaja lyö kolmosen ja niin edelleen kymppiin asti.
En tiedä, miten monissa muissa tyyleissä voi olla, mutta ainakin meillä tuon kepin tulee näköjään olla aina paitsi lyödessä pään edessä suojaamassa, eikä sen kanssa paljon turhia hötkyillä, vaan käytetään sitten niitä jalkoja jos tarvitsee vaikka päästä vähän alemmas torjumaan. Ensimmäisellä kerralla aliarvioin sen, miten alas parini löi kolmoslyönnin, ja sain pikkuisen nakeille. :x
Ei mitään sen vakavampaa kuitenkaan. Jatkossa sitten osasinkin joustaa polvista vähän räväkämmin. :D Kuulemma liikaa ihmiset löivät suoralla kädellä - se ”snap” (omakeksimä termi) pitäisi kepillä kumminkin säästää sinne lyönnin loppuvaiheeseen.

Sitten oli vuorossa taas aseeton harjoitus (kombatanissa paljon käytetty jos oikein ymmärsin, nimikin sille ehkä mainittiin, mutta ei jäänyt mieleen), jossa lyödään rennosti ja rauhallisesti jommallakummalla kädellä periaatteessa kai mistä suunnasta tahansa, puolustaja tekee kahden käden blokin ja lyö välittömästi heti perään vuorostaan, jolloin aloittaja vastaa kahden käden blokilla, lyö heti perään taas ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen silleen niin kun virraten.

Sitten vielä ykkös- ja kakkoslyöntiin perustorjunta plus stick trapping plus snake disarm. Kummassakin disarmissa (sekä ykkös- että kakkoslyöntiin) on ymmärtääkseni itse asiassa kaksi horjutusta: ensimmäinen heti kun on saatu hyökkääjän aseesta kiinni ja toinen kun on saatu käsi kierretyksi hyökkääjän asekäden ympäri. Kumpaakaan horjutusta ei kuitenkaan kai periaatteessa pitäisi pitkittää niin kauan, että sälli ehtii korjata tasapainonsa askelella.

On tämä kaikessa monotonisuudessaan ja samaan aikaan kaikessa monimuotoisuudessaan varsin kiintoisa laji. :badgrin:
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#49

Viesti Ounou »

Tiistai 27.10.

Lenkki 30 min. Ei mitään sen erityisempiä muistikuvia tästä jäänyt. Aamulenkkipäivät lähtevät kuitenkin käyntiin aina ihan eri tavalla (paremmin) kuin muut päivät.

Jujutsu 1 h 30 min. Teemana teräaseilta puolustautuminen.
Ensin rastitehtävämallinen lämmittely.
Sitten tyylimme kahta ensimmäistä teräaseperushyökkäystä käsivarrella mallaten harjoiteltiin torjuntoja: torjunta lähemmällä kädellä, torjunta kauimmaisella kädellä ja torjunta kahdella kädellä contra y contra -tyyliin. Yksi harjoituskaveri oli tätä tehdessä sen verran raskaskätinen, että meinasi jo ruveta tekemään vähän ilikiää. :x :cry:
Sitten harjoiteltiin (lelu :oops: )veitsellä hyökkäykset 1 – 5 ja niihin puolustukset asekäden kontrolliin asti.

Loppujumpaksi ranteessaroikkumispainia ensin niin, että toisella on veitsi ja toinen on aseeton. Aseeton pitää veitsimiehen ranteesta kiinni kaksi käsin ja veitsimies yrittää rehata asekätensä vapaaksi. Vapaaksi rehaaminen yleensä lopulta onnistui, mutta ei ihan niin helposti kuin olisi odottanut. Kahden käden ranneotteesta vapautuminen nimittäin opetettiin jo peruskurssilla, mutta jostakin syystä sitä oli ainakin minun itse asemiehenä ollessani vaikea saada tässä harjoituksessa toimimaan – ehkä siksi, että olisin tässä tapauksessa käytännössä joutunut puukottamaan itse itseäni rintaan (ei sitä kahden käden ranneotteesta vapautumista toisaalta peruskurssilla aseellisena tekniikkana opetettukaan).
Sitten vielä ranteessaroikkumispainia niin, että kummallakin on oikeassa kädessä veitsi ja kumpikin yrittää pitää vasemmalla kädellä vastustajan oikeasta ranteesta kiinni.



Torstai 29.10.

Aamulenkki puoli tuntia.
Nilkka oli jostakin syystä kipeytynyt, mutta pienen epäröimisen jälkeen tein sen ponnistuksen, että ajattelin hetkisen Isänmaata ja Päiväkirjaa, ja siis lähdin kuin lähdinkin. Askeltaminen oli aluksi kivulta vaikeaa, mutta fiilis suihkun jälkeen oli odotetun korkealla.
Loppupäivä torstaista (kuten tämä perjantaipäiväkin) tuli kylläkin käveltyä nilkuttamalla, eli ei pääse mihinkään siitä, että lisää sai damagea nilkka hölkkäämisestä ainakin tällä kertaa. :( Toivottavasti siitä nyt ei silti kehity mitään kroonista.

Illalla jujutsua puolitoista tuntia.
Venäytin jossain heitossa kivasti nivusen, joten nyt on sitten vasemman jalan osalta koko setti koossa: kipeä nilkka, kipeä polvi ja kipeä lonkka/nivunen. Tunnen aitoa keräilijän ylpeyttä tästä kokonaisesta sarjasta. :first:

Tekniikan puolesta teemana olivat sinisen vyön tekniikkaan kuuluvat heitot – joku nostoheitto (muistaakseni sanottiin ushirogoshi, mutta siitä en ole varma) sekä haraigoshi ja uchimata.

Nostoheittoa treenattiin aluksi edestäpäin ja mielestäni ihan niin kuin sanotaan nyt vaikka jossain mma-treeneissäkin voidaan erästä perusmaahanvientiä treenata: puikkastaan uken jommankumman kainalon alle, pidetään oma selkä hyvin suorana, katse vähän ylöspäin, otetaan toisella kädellä ote tässä tapauksessa uken vyöstä ja toisella uken lahkeesta, ja nostetaan uke ilmaan. Yläasennossa sitten käännetään uke pois jaloiltaan ja saatellaan hänet kyljelleen maahan selkä meihin päin.
Sitten vielä samaa itsepuolustusversiona niin, että uke yrittää maegeria, tori väistää sivuun, vangitsee uken potkaisevan jalan kyynärtaipeeseensa, ottaa toisella kädellä kiinni vyöstä, nostaa ja heittää.

Haraigoshi ensin perusversiona ja sitten ip-sovellutuksena. Ip-versiossa hyökkäyksenä junttikuristus sivulta ja horjutuksena mm. atemi kasseille.

Uchimata ensin perusversiona, ja kun se sitten osoittautui ylivoimaiseksi lähes meille kaikille, vielä lisäksi pelkästään askelharjoituksena.

Aika vaikeita heittoja mielestäni kun ottaa huomioon, ettei niitä pääse lajin parissa kuitenkaan tyyliin joka päivä harjoittelemaan niin kuin vaikka judossa pääsisi. No okei, onhan ne vasta sinisen vyön asioita, mutta kumminkin. Kivoja asioita kyllä, mutta vaikeita. Mutta kivoja. En valita.

Loppuun vähän jujutsurandoria (hyökkäyksenä vapaavalintainen tarttumishyökkäys).
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#50

Viesti Ounou »

Jaahas, koitetaanpas jatkaa vähän taas tätäkin ohdakkeista taivalta.

Lonkka kipeytyi tuossa loka-marraskuun vaihteessa siihen kuntoon, että tuolista nouseminenkin sattui ihan himona. Hulluna suomalaisena en silti mennyt lääkäriin viiteen viikkoon, ja sittenkin kun menin, en syönyt tulehduskipulääkekuuria kunnolla. Älkää kysykö, minkä takia.

Vasta tuossa tammikuun ihan lopulla pystyin taas käymään pari kertaa kokeeksi jujutsutreeneissä, ja yllätys yllätys paikat tuntuivat kuin tuntuivatkin kestävän. Niissä treeneissä harjoiteltiin muistaakseni molemmissa ogoshia. Jommallakummalla kerralla hauskuutin vielä matkustavaisia bussipysäkillä tahattomalla liuku-ukemilla. Silminnäkijän kommenttiin: ”Ukemilla alas?” vastasin: ”Joo! Öhöhö!”

Kaksi kertaa olen hiljattain uskaltanut käydä lenkillä. Yhtenä päivänä juoksin jonkun vajaan tunnin ja seuraavana päivänä lonkka oli ehkä taas vähän tavallista kipeämpi, mutta kyllä se sitten taas alkoi tuntua melkein normaalilta. Syksylle asetetut tavoitteet (kuusi kertaa lajiharjoittelua viikossa plus pari aamuaerobista) ei siis todellakaan toteutuneet. Katsotaan, josko ne saisi toteutettua nyt kevätkauden aikana sitten.

Joku päivä tässä tuli poikkeuksellisesti harrastettua vähän asehivelyäkin. Ammuin ysimillisellä CZ:lla ja Glockilla ja arvatkaas mitä, osuin jopa kahdestakymmenestäviidestä metristä IPSC-tauluun. Monta kertaa!
Jälkeenpäin tuntui, että tätä mä olen aiiiina halunnut. Pistoolilla ampuminen on sika siidee :D , mutta ei siitä oikein taida olla tulevaisuuden harrastukseksi. :( Ajat ovat kovat. :(

Meidän jujutsu on saanut niin suuren suosion, että tänä keväänä ei voi pitää alkeiskurssia ollenkaan (ei riitä muuten treenajille tilaa). Sen sijaan porukka on nyt jaettu kahtia siten, että me keltaiset treenaamme omana ryhmänä ja muut omanaan. Tässä saa näin ollen keskittyä ihan täysillä oranssin vyön tekniikkaan, mikä on varmaan tosi jees niille keltseille, jotka pääsevät loppukeväästä vyökokeeseen. Omalla kohdalla vaan tämä talven mittainen tauko saa aikaan sen, että ei riitä merkit harjoituskortissa kokeeseen osallistumiseen vielä keväällä mitenkään. Ja sitä seuraava vyökoe taitaa olla vasta joulukuussa. Ei sen rätin värillä sinänsä mitään väliä, mutta olisihan se kiva päästä treenaamaan ylempienkin vöiden kanssa joskus. No, vuonna 2011 ehkä sitten, jos terveyttä piisaa.

Parin viime viikon tekemisiä:

ti 9.2. Ogoshia ja koshigurumaa (oranssin vyön tekniikoita).
Lämppänä muunmuassa polttopalloa. Lauman suojissa ja tyhmempien selän takana pärjäilin loistavasti, kunnes meitä oli keskellä jäljellä enää jotain viisi tyyppiä. Siinä vaiheessa pallo tulee ensimmäisen kerran suoraan mua kohti, vedän jalat taakse, ja pallo liruu ohi jotain viiden sentin päästä. Niin eikö viereinen sälli ole osoittelemassa, että sinuun se osui. :evil:
En kehdannut ruveta tekemään numeroa asiasta, vaan menin pois alueelta, mutta vieläkin keittää kun muistelee. Ei nimittäin jumalauta osunut! Ja olisin voittanut koko pelin, jos olisin saanut jatkaa! (ai kuka on muka lapsellinen?)

Ogoshi. Hyökkäyksenä pillikuristus sivulta (vyökokeessa tekniikat pitää tehdä hyökkäykseen, jonka saa itse valita, joten miksipä ei valita sellaista hyökkäystä, joka on passeli pyydettyyn tekniikkaan). Tuodaan kyynärtaipeen muodostamasta saranasta uken henkitorven puoleinen käsi kiinni omaan rintaan, jolloin kuristus aukeaa ja uke jo hiukan horjuu eteenpäin, sekä lyödään samalla atemi kasseille (=kuzushi). Sitten vaan tsukuri ja kake.
Koshiguruma. Hyökkäyksenä takakäden heijari. Kyynärvarsitorjunta ja askel sivulle. Etujalan mawa kylkeen, etujalka laskeutuu maahan, takajalka astuu eteenpäin siihen johonkin uken jalkaterien väliin, puolittain ateminomainen horjutus uken kaulaan, uke kyytiin ja pyörähdys 180 astetta. Ja taaskin pahista dominoidaan. :badgrin:
Gaeshiwazaa (?) eli vastatekniikkaa jujutsutekniikoihin (kuuluu niin ikään vyökokeeseen). Hyökkäyksenä lonkkaheitto, vastatekniikkana, a.väistö ja b.blokkaus. Väistöjä oli kolmeen suuntaan, heiton suuntaan, päinvastaiseen suuntaan (tämä oli häijy, koska sillä voi saada heittäjän tosi kehnoon asentoon), ja alas. Blokkaaminen tapahtui periaatteessa samoin kuin edellä, mutta sillä erolla, että väistöä tuetaan ottamalla heittäjää kinkusta kiinni. Sitten vielä huvin ja urheilun kannalta blokin jatkoksi pari marvel superheroes –tyylistä heittoa, joita en ryhdy sen tarkemmin kuvailemaan (paitsi että toinen oli uhrautumisheitto ja toisessa ohjailtiin uhria päästä).

to 11.2. Suoria lyöntejä ja etupotkuja mitseihin. Sempai kävi kysymässä olenko nyrkkeillyt, ja myönsin, että olen joskus kauan sitten vähän. Ensin ajattelin että mulla on varmaan joku tyypillinen hanskaajan munaus paljaalla nyrkillä lyömiseen, mutta menikin kuulemma ihan hyvin (ja eikä edes oikeasti mennyt hyvin, en mä osaa edes lyödä suoria, kun ei mun kädet vaan oikeasti ojennu suoriksi, koska mulla on varmaan joku fysiologinen este, koska on sitä yritetty harjoitella).
Lopuksi jumppa, jossa hyydyin täydellisesti. Tai hyydyin ja hyydyin, en minä nyt ihan täydellisesti hyytynyt, koska sain kaiken tarvittavan lopulta kumminkin tehtyä, vähän hitaasti vain.
No, 40 vuotta ikää ja kolmen kuukauden tauko alla, niinpä niin. Käyhän se kai pumpun päälle.

ma 15.2. Lenkki noin 45 minuuttia. Pakkasta joku reilu kymmenen astetta. Mulla on sellainen teoria, että tämä talvi ei lopu ikinä. Ei sillä, että sen olisi vielä luonnonjärjestyksen mukaan pitänytkään loppua, mutta mulla on sellainen teoria, että ei se lopukaan. Hallitus yrittää salata meiltä tiedon, mutta Golf-virta on varmaankin kääntynyt. Se on menoa nyt.

ti 16.2. Jujutsua puolitoista tuntia. Käytiin läpi oranssin vyön vaatimuksiin kuuluva aktiivinen kyynärvarsitorjunta viiteen suuntaan (ylös, pään korkeudelle ulospäin, pään korkeudelle sisäänpäin, alas ulospäin ja alas sisäänpäin) sekä kait monotonisuuden välttämiseksi niihin osin varsin hupaisat jatkotekniikat (<-- ei pelkästään oma mielipide, vaan perustuu ohjaajan sanomisiin). Eli jotenkin näin.
1.Muodollisena hyökkäyksenä lyönti suoralla käsivarrella ylhäältä alas --> aktiivinen kyynärvarsitorjunta (tästä lähtien a.k.t.) ylös --> torjuva käsi uken niskalle --> atemi vatsaan --> uhrautuvasti heittäydytään kyljelleen uken eteen ja sillä momentilla vedetään uke ylitsemme otteella niskasta ja vyöstä/takista. Olen varma, että tällä heitolla on joku jaappaniankielinen nimi, ja voi olla, että olen sitä tässä päikyssä jossakin kohtaa jo käyttänytkin. Täytyypä etsiä judoinfosta jahka viitsin. Uhrautumisheittojen luokasta pitäisi löytyä jos löytyy.
2.Hyökkäyksenä heijarilyönti askelella --> a.k.t. pään korkeudelle ulospäin --> kuzushi eli horjutus naamasta --> osotogari.
3.Hyökkäyksenä takakäden suora askelella --> a.k.t. pään korkeudelle sisäänpäin --> toisella kädellä kiinni uken lyövän käden kyynärtaipeesta ja toisella (lähemmällä) uken niskasta, askelpyörähdys taaksepäin 180 astetta tai enemmän, vaihdetaan liikkeen suuntaa ja viedään uke kyynärtaipeella naamasta taittaen maahan. He he!
4.Hyökkäyksenä maegeri --> a.k.t. alas sisäänpäin --> jäädään uken viereen ja taakse matalassa, leveässä haara-asennossa, viedään käsivarsi uken vartalon editse jonnekin uken vastakkaisen olkapään tuntumaan --> kaadetaan uke taaksepäin suoristamalla selkä. Tämä oli minulle se kaikkein ufoin.
5.Hyökkäyksenä maegeri --> a.k.t. alas ulospäin --> atemi munuaisille --> käsivarsikuristus takaapäin --> saatellaan uke perse edellä tonttiin.

to 18.2. Jujutsua 1 h 15 min.
Alustuksesta olin ymmärtävinäni, että oranssin vyön vaatimuksiin kuuluu yksi suora käsilukko pystyssä ja yksi matossa, sekä lisäksi yksi kiertävä käsivarsi lukko pystyssä ja yksi matossa. Ja sitten vissiin vielä yksi siirtyminen suorasta lukosta kiertävään ja yksi siirtyminen kiertävästä lukosta suoraan. Ja näitä sitten harjoiteltiin erilaisista lähtöasemista.
1.Hyökkäyksenä saman puolen käsiote --> perusirroittautuminen + ote uken ranteesta, vapautetulla kädellä ukemi päähän, toinen ukemi kyynärtaipeeseen, jotta käsivarsi saadaan koukkuun --> oma käsivarsi sniikkaa uken käsivarren ympäri, kiinni noin kyynärpäästä (ei missään tapauksessa olkapäästä, koska silloin uke saa helposti kierrettyä kätensä vapaaksi) --> ristikuljetusote (vapaalla kädellä kiinni uken leuasta tai mieluummin nenästä, oma lantio kiinni uken pään sivuun).
2.Kuten edellä, mutta ristikuljetusotteen vakiinnuttamisen sijaan tehdään tilaa ja pylläytetään uke kuperkeikkamaisesti kyljelleen --> juji.
3.Kuten kohdassa kaksi, mutta uke puolustautuu jujia vastaan koukistamalla käsivartensa --> riippuen siitä, kumpaan suuntaan uken käsivarsi koukistelee, astutaan jommallakummalla jalalla uken yli estämään karkuun kiertymistä ja tehdään kiertävä käsilukko.
4.Muutama erä mattopainia. Omasta mielestä meni ihan hyvin.
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#51

Viesti Ounou »

Viime viikolla olin suunnitellusti kolmet treenit. Tiistaina oli jotain vyökokeeseen harjoittelua, torstaina heittoja ja lauantaina lyöntejä ja potkuja välineisiin ja hiukan myös kevyttä sparria hanskoilla. Se oli kivaa. Sitä edellisen viikon jutuista en jaksa muistaa enää mitään.
Tätä päiväkirjaa kannattaisi pitää säännöllisesti, koska näistä merkinnöistä on selvästi hyötyä varsinkin, jos ne tekee heti. Jos ei tee, niin muutaman päivän jälkeen ei ole treenikerrasta jäljellä ainakaan tietoisessa mielessä enää muuta kuin musta aukko.

Lenkillä ei ole tullut käytyä ainakaan varmaan kolmeen viikkoon. Silloin kun viimeksi kävin, lonkka vielä ainakin otti siitä vähän itseensä, ja pelästyin. Ehkä olisi jo aika pian kokeilla taas sitäkin. Nykyisellään siellä lonkan tienovilla on jäljellä joku pieni ylimääräinen tuntemus, mutta ei sitä kivuksi ole voinut nimittää enää pitkään aikaan.

TI YHDEKSÄNTENÄ MAALISKUUTA – lukkopaini 1 h 30 min.

On taas Alex Monsalven seminaarin aika, johon en ole erikseen ilmoittautunut, mutta osa seminaarin tunneista on seuran normaalien harjoitusvuorojen aikana, jolloin seuran (tai tarkemmin sanoen seuran jujutsujaoksen) jäsenet pääsevät ilman muuta mukaan.
Olin bussipysäkillä harvinaisen hyvissä ajoin, mutta jostakin syystä, kai kosmisen balanssin ylläpitämiseksi, bussi oli myöhässä, joten lopultakaan mikään ei muuttunut: taas kerran nähtiin Ounou tatamin laidalla odottamassa lupaa tulla mukaan. Sitä tapahtuu kyllä vähän liikaa – tällä kertaa se ei tosin ollut oma vika, mutta aika usein on. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että näin vältin osan ”alkulämmittelystä”.

Illan opetussisältönä oli gaardin ohitus, meno saidiin ja siitä edelleen johonkin minun tietääkseni vielä nimeämättömään positioon eteneminen ja jotakin minkä voi kai luokitella americanaksi. Rakenneltiin vaiheittain.
i.Ensin pelkkä gaardin ohitus. Uke on istuvillaan, jalat koukussa haarallaan, kantapäät kiinni tatamissa ja työntää käsillään hyökkääjää pois itsestään. Hyökkääjä on kyykyssä uken jalkojen välissä oikean jalan polvi kohti uken rintakehää/vatsaa ja vasen polvi maassa suoraan vasemmalle osoittaen antamassa tasapainoa. Hyökkääjä painaa ukea käsillään kumoon suunnilleen hauiksien/olkapäiden kohdalta ja liukuu oikea polvi edellä uken oikean nivusen yli ja tuo heti sen jälkeen vasemman jalkansa uken oikean jalan yli gaardista pakoon ja vie sen melko kauas vasemmalle antamaan tasapainoa. Sitten (edelleen yhdellä liikkeellä) hyökkääjä vapauttaa oikean jalan jalkateränsä vielä mahdollisesti jäljellä olevasta puoligaardista liu´uttamalla oikean polvensa tatamia pitkin lähelle vasenta jalkateräänsä. Nyt ollaan gaardista ohi. Tuomalla oikea polvi tatamia pitkin sopivasti takaisin uken suuntaan vakiinnutetaan jonkinlainen sivuttainen sidonta (honkesagatame tai kuzurekesagatame).
ii.Kuten edellä, mutta tehdään väärin, ja ottamalla ohituksen jälkeen honkesagatamemainen niskalenkki päästetään vahingossa edellisen esimerkin uke kiipeämään selkään. Opetus: lukkopainikontekstissa pitää aina sivuttaisessa sidonnassa muistaa työntää käsi kuzurekesagatamemaisesti uken käsivarren alitse.
iii.Kun edellinen on opittu, edetään sidemountiin (molemmat polvet tatamissa, rintakehä vastustajaa vasten. Tästä sitten siihen tietääkseni nimeämättömään positioon seuraavasti. Tuodaan vasen käsi uken pään yli, otetaan kiinni uken niskasta/takaraivosta ja nostetaan uken päätä irti tatamista sen verran, että että saadaan heitettyä oma vasen jalka uken pään ylitse, pohje uken pään ja tatamin väliin. Käännytään mahalleen tukevaan asentoon niin, että molemmat polvet on kiinni tatamissa ja suljetaan jalat triangeliin (vasen jalkaterä oikeassa polvitaipeessa). Otetaan kiinni uken eristetty (vasen) käsivarsi ja tehdään käsivarren taivutuslukko, tai miksei ehkä ojennuslukkokin.

Sitten jaettiin porukka meihin alle 80-kiloisiin ja niihin yli 80-kiloisiin, ja sitten painittiin kolme viiden minuutin erää. Se oli hauskaa. Sitten vielä jumppa, johon kuului pääasiassa karhukävelyä ja kyykkykävelyä. Bussipysäkille tullessa heitin taas tarkoittamattani kunnon jalat ilmaan –yllätysukemin. :evil: :x :D Yleisönä oli täysi bussilastillinen ihmisiä, jotka katselivat kohteliaasti muulle, kun vihdoin sain kömmityksi ylös ja onnistuin könyämään autoon. Yhtään ei sattunut, vaikka alla oli teräksiset portaat, joten ukemit lienee edes välttävässä kunnossa. 8-)
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#52

Viesti Ounou »

To 11.3. jujutsu 1 h 15 min.

Teemana lyönnit ja torjunnat. Aktiiviset kyynärvarsitorjunnat tulevat oranssin vyön kokeeseen, ja nyt kun keltaiset treenaavat omana ryhmänään, kaikki mitä keltaisten ryhmässä tehdään, liittyy oranssin vyön vaatimuksiin, ja tänään tehtiin siis tätä.

Lämpän ja tekniikkaosion siirtymävaiheena harjoite, jossa hyökkääjä lyö suoralla käsivarrella (ikään kuin kepillä) kaarevarataisia lyöntejä, ja puolustaja blokkailee niitä aktiivisilla kyynärvarsitorjunnoilla viiteen suuntaan. Sitten puettiin nyrkkeilyhanskat, ja alettiin treenaamaan niillä. Itsellä jäi omat 16-unssiset Paffen Sportit mestoille joskus viime vuonna, eikä niistä ole sittemmin uudestaan kuulunut, joten uudethan ne pitäisi hommata. Ainakin tänään tuli kumminkin vielä harjoiteltua seuran tarjoamilla 12 unssin helvetin hikisillä eriparihanskoilla (ja siis aikaahan minkään käsisiteiden sitomiseen hanskojen alle ei meillä sitten todellakaan ole, joten paljaisiin käsiin ne hikihanskat on pakko pukea :x ).

Ensimmäinen harjoite: Uken oikea suora --> torin aktiivinen kyynärvarsitorjunta ylös sisäänpäin

Toinen harjoite: Uken vasen suora --> torin aktiivinen kyynärvarsitorjunta ylös sisäänpäin. Käytännössä tämä on mielestäni ajatukseltaan melkein sama liike kuin jabin perusblokkaus nyrkkeilyssä, mutta kai vyökokeen takia se haluttiin nyt näytettävän selkeästi kyynärvarrella eikä silleen vaan hanskalla läppäsemällä.

Kolmas harjoite: Uken vasen suora, jonka tori blokkaa aktiivisella kyynärvarsitorjunnalla sisäänpäin. Uke avaa oikean hanskansa pistariksi naamansa viereen, jolloin tori lyö yks-kaks (eli vasen suora – oikea suora –kombinaation).

Neljäs harjoite: Jokunen erä itsepuolustusnyrkkeilyä siten, että kumpikin lyö yhden kerran kerrallaan vuorotellen ja toinen vastaa siihen jollakin opetetulla tai vaistomaisella blokilla ja lyö sitten taas yhden kerran takaisin.

Viides harjoite: yhdistelmä maegeri (by uke) --> gedanbarai (by tori) --> vasen koukku vartaloon ja oikea uppari päähän (by tori) --> askelpyörähdyksellä siirtyminen taakse ja leikkauspudotus (a.k.a. kiriotoshi, by tori)

Sitten koottiin porukka aika pienelle alueelle, ja alettiin ottamaan nyrkkeilyä kaikki kaikkia vastaan. Se oli muuten hauskaa, mutta jouduin toteamaan, että joukossa on mahdollisesti joku toinenkin entinen nyrkkeilijä. Kiusaus jäädä ottamaan kahdenkeskistä matsia kyseisen henkilön kanssa oli selvästikin molemminpuolisesti suuri, mutta vielä ainakin tällä kertaa se vältettiin. Noin muuten tulin siihen tulokseen, että joka suuntaan avoin tyyli, missä lyödään superman puncheja oikealla kädellä oikealle ja vasemmalle ja vältetään sitä, että kukaan vastustaja seisoo suoraan edessä, toimii ainakin tässä kontekstissa kohtuu hyvin. Taikka siis ainakin sinä päivänä toimi.

Treenien jälkeen olisi ollut mahdollisuus jatkaa Alex Monsalven seminaarilla, mikä olisi itse asiassa kiinnostanut ja ollut ihan hauskaakin, mutta varmuuden vuoksi etten väsytä itseäni liikaa jätin väliin.




Lauantai 13.3. Jujutsu 1 h 30 min. Pystylukottelua.

Lämppä oli yhteinen ylempien vöiden kanssa, ja siinä oli asetreeniteema. Otettiin pari ja käytiin hakemassa yksi treeniveitsi per pari. Heitettiin veitsi tatamille ja alettiin mattopainia. Käskystä ”Ase!” kumpi tahansa painija sai alkaa tavoittelemaan mitä tahansa asetta mitä tatamilta löytyy, ja käyttää sitä (ei kuitenkaan naamaan). Sitten pystypainia samalla periaatteella. Aseina lojui tatamilla ensin pelkästään harjoitusveitsiä, sittemmin sekä harjoitusveitsiä että harjoituspamppuja. Sitten oli vielä ukemeja veitsen perään pareittain eri variaatioina.

Tekniikkana lukkoja pystyssä, lähinnä rannelukkoja. Suurimman osan ajasta olin ihan pihalla.

i.Perus kotegaeshi. Uke hyökkää ottamalla ranneotteen ristiin. Otetaan vapaalla kädellä kiinni uken hyökkäävän käden ranteesta, vapautetaan oma käsi suoraan ylöspäin kohti uken kasvoja (ensin ote hyökkääjän ranteesta, sitten vasta muut toimenpiteet, muuten hyökkääjälle ehtii iskeä flightmood eikä lukko tule onnistumaan), painetaan uken kämmenselkää esimerkiksi omalla kyynärpäällä, ja oma vartalo vastaan uken käsivarsi viedään uke helposti maahan.

ii.Sama tekniikka kuulemma muistaakseni vastakkaiseen suuntaan. Erittäin hyvästä ja yksityiskohtaisesta ohjauksesta huolimatta en pysty enää muistamaan tämän liikkeen yksityiskohtia. Voi olla, että hyökkäyksenä oli ranneote samalta puolelta, ja ehkäpä tekniikan ero edelliseen verrattuna johtui hyökkäyksen erilaisuudesta. Tai sitten ei.

iii.Kylkilukko. Sama alkuasetelma kuin kotegaeshiin lähtiessä, mutta jos esimerkiksi uke vastustaa ”väärään” suuntaan, mennäänkin sinne, mihin uke haluaa mennä, ja tehdään lukko kyynärpäähän. Kaikissa tapauksissa ennen lukon tekemistä pitää muistaa ottaa löysät pois. Sen jälkeen se toimii. Löysät pois. Näin se menee.
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#53

Viesti Ounou »

Ti 16.3. Jujutsu 1 h 30 min. Lihaskuntolämppä ympyrässä, kyykkyjä, punnerruksia, vatsoja ja niin edelleen. Teemana liikkuminen ja alasviennit. Jotenkin meni mielestäni hirveästi aikaa liikkumisen vatvomiseen (ja mikäs siinäkin) sekä pelkkään puhumiseen, eikä heittoja – oranssin vyön ogoshia ja osotogaria – ehditty katsoa muuta kuin vähän lopuksi. Mutta ihan hyvä, että ehdittiin heitellä edes vähän, ja pakko kai se niistä vyökoesysteemeistäkin on puhua edes joskus. Itselle se vyökoe vain on niin pirun kaukainen asia, kun noita merkintöjä jäi harjoituskortista puuttumaan talven kipuilemisien takia sen verran. Se on sitten joskus joulun alla vuorossa vasta, se vyökoe. On siihen niin pirun kauan aikaa vielä. :cry:
Joku teki mulle jossain harjoituksessa rannelukon ihan puskista, ja oli vähän illalla ja seuraavana päivänä käsi kipeänä (ihan vähän vaan, nyt on jo hyvä).

To 18.3. Jujutsu 1 h 15 min. Ihan hirveä lumimyrsky. Toiminnallinen lämppä jonossa tatamin päästä päähän, kuperkeikkoja, katkista, eri sortin eläinkävelyitä, hyppyjä, kyykkykävelyä ynnä muuta sellaista. Teemana oli potkut ja lyönnit, ja niitä harjoiteltiin silleen semisti kai karatemaisittain ja semisti filippiiniläisittäin (=paljon drillejä, joissa toinen suorittaa ja toinen puolustaa, ja sitten puolustaja taas heti suorittaa, ja suorittaja puolustaa, ja niin edelleen). Maegeri, sokutogeri, ushirogeri, mawashigeri, etukäden suora, takakäden suora, etukäden yläkoukku, takakäden yläkoukku sekä alakoukut tai upparit ilmaan ja monenmoisina pariharjoituksina. ”Sparria” siten, että toinen lyö yhden kerran ja toinen suojaa ja lyö takaisin heti perään, jonka jälkeen alkuperäinen lyöjä vastaa taas heti omalla lyönnillä ja niin edelleen. Sain parikseni jonkun nuoren ja innokkaan sällin, joka löi kuin vierasta sikaa, että piti olla oikein tarkkana oman suojauksen kanssa tai muuten olisi leuka murtunut vähintään. :hammas: :blackeye: :taju: Se oli ihan hauskaa. :p

La 20.3. Jujutsu 1 h 30 min sekä rottinkimiekkailu 1h 10 min.
Jujutsussa lämmöksi esterata-/kuntopiirityyppinen hässäkkä: erilaisia juoksemisia, ryömimisiä ja hyppimisiä. Sitten ylemmillä kai lyöntipotkimista ja keltaisilla heittoja, jotka olivat tällä kertaa piristävästi uhrautumisheittoja, vaikka vyökokeeseen uhrautumisheittoja ei kai tulekaan. Tehtiin poikittaispudotusta (hyökkäyksenä takakäden heijari, joka torjutaan, mutta joudutaan sen verran pois tasapainosta, että kaadutaan väistämättä, jolloin vedetään hyökkääjä perässä, heitetään ja päädytään maassa saidiin eli poikittaiseen sidontaan (sivuttainen sidonta taas meidän jujutsun kielessä vastaa honkesagatamea tai kuzurekesagatamea).
Komeasti tulin kaverin heitosta olkapää edellä alas, ja voihan wenäjän kevät kun se teki pahaa. :x Sitten heti seuraavassa omassa heitossa teloin varpaat johonkin ja hetken jo luulin, että joku niistä meni poikki. :x Kyllä ne kumminkin pian taas kaikki jo liikkui, joten ei kun uutta käärmettä piippuun.

Seuraavaksi oli riisipaaliheitto (tawara gaeshi). Uke yrittää shootata jalkoihin, ei ehditä språålaamaan eikä muutenkaan paljon väistämään, mutta sen verran pysytään kumminkin onneksi tilanteen herrana, että saadaan kiedottua käsivarret uken kropan ympäri, istutaan alas, heitetään uke yli (ei ristiin, vaan sille puolelle, missä uken pää on) ja kiepsahdetaan samalla liikkeellä niskojen yli mountiin. Sujui ihan hyvin, mutta en tiedä, mikä mekanismi tässä varmasti estää sen, etten voi huonona päivänä katkaista niskaani. Tykkään kyllä kovasti, mutta samalla vähän hirvittää.

Sitten oli joku yhteen jalkaan kohdistuva heitto, jolla oli joku vähän eddiebravomainen nimi, jota en enää muista. Ilman hyökkäystä tekniikka meni oikeakätisesti jotenkin näin: Astutaan omalla vasemmalla jalalla alas uken oikean jalan viereen, viedään oikea käsi uken haarojen välistä ja otetaan ote uken takareidestä ja samalla kun mennään maihin, kierretään uken oikean jalan ympäri niin pitkälle, että juuri kaatamisen alkaessa katsotaan uken jalkojen välistä ylöspäin. Reittä pitävällä kädellä (joka on tässä vaiheessa siirtynyt etureiden puolelle) alaspäin painamalla uke kaatuu oman selkänsä suuntaan. Jyrätään uken reiden ylitse (tai yhtä hyvin kiepsahdetaan selän kautta sen alitse) sivusidontaan. Tämä oli ehkä enemmän semmoinen oma urheilutyyppinen alasvienti kuin tyypillinen iipeeratkaisu.

Sitten vielä sellainen, että uke hyökkää takakäden heijarilla, väistetään ja päädytään selkäpuolelle ja jostakin syystä halutaan viedä uke uhrausheitolla alas. Oikeakätisessä vaihtoehdossa pudottaudutaan heittämällä oikea jalka suoraksi vasemmalle, viedään oikea käsi uken haarojen välistä jonnekin uken oikean lonkan tienoille, painetaan uke yhdestä jalasta maahan, kierretään uken jalat ja päädytään poikittaiseen sidontaan.

Suhteellisen paljon oli tällä kertaa akrobatiaa, mutta akrobatian harrastamisestahan ei ole elämässä useimmiten mitään muuta kuin hyötyä. Sitä paitsi se on kivaa. :)

Lopuksi aika paljon vatsalihasliikkeitä, riviin, kumarrukset ja kohti uusia seikkailuja.

Jäin vielä tunniksi kali sikaraniin. Oli ensimmäinen kerta moneen kuukauteen, mutta ihan hyvin muistui liikeradat mieleen siihen nähden. Tehtiin yhdellä kepillä kapka kakkosta siten, että keppi vaihdettiin lennosta toisesta kädestä toiseen (esim. ykköslyönti oikealla kädellä, neloslyönti oikealla kädellä, vaihto, ykköslyönti vasemmalla kädellä, neloslyönti vasemmalla kädellä, vaihto ja niin edelleen), sitten samalla tavalla kapka kolmosta. Sitten kahdella kepillä kapka ykköstä ja sinawali nelosta puolenvaihdolla, ja sitten kahdella kepillä kapka yksi, kaksi ja kolme sekä sinawali neljä ketjutettuna. Lopuksi vielä vähän sinawali nelosen empty hand –soveltamista.

Ensi viikolla olisi tarkoitus suorittaa sama setti kuin tälläkin viikolla, ja vähän jotakin uutta sen lisäksi. Toi heitossa loukkaantunut olkapää on vaan sen tuntuinen, että mitenköhän senkin kanssa taas tulee käymään.

Jos tulee taas pidempi tauko, niin voi olla, että pikkusen meinaa ruveta jo pientä ihmistä masentamaan. :smt087
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#54

Viesti Ounou »

Niinhän siinä kävi, että parin viikon lepo seurasi edellisestä tällistä. Viikkokin olisi varmaan riittänyt, mutta lääkkeenä henkiseen närästykseen tuli oltua aika paljon kokovartalopuudutuksessa ja meinasin, että mitä sitä suotta katkaista hyvää putkea yhteen viikkoon, kun voi hyvin jatkaa toisen perään. Pitää kyllä keksiä näihin tilanteisiin joku muu lääkitys.

La 3.4. Lenkki 1h. Siinä pelossa, että lonkan tila pahenee uudestaan, en ole uskaltanut pitkään aikaan käydä lenkillä, mutta nyt uskalsin. Ajattelin, että tulkoon sitten uudestaan oikein kunnolla kipeäksi, jos on tullakseen. Ei tullut. Hölkkäsin päkiöillä lähes kävelyvauhtia. Jossain vaiheessa alkoi vähän nilkkaan sattumaan, mutta ei se pahasti haitannut.

Ma 5.4. Lenkki 1 h. Sunnuntaiaamuna olisi jo tehnyt mieli mennä uudestaan lenkille, mutta sen verran oli tottumattomat koivet kipeänä, että ei tuntunut viisaalta. Maanantaina tilanne oli jo vähän parempi, joten tuli lähdettyä. Tällä kertaa juoksin vähän pidemmän reitin ja vastaavasti vähän kovempaa. Mitään kilometrimääriä en tosin osaa arvioida, ja eipä noilla niin väliäkään. Metsässä oli vielä ihan mukavasti pehmeää, upottavaa lunta, joten ei voinut askeltaa normaalisti, vaan jokaisella askeleella upposi kuoppaan, josta piti ikään kuin hypätä ylös. Se oli minusta aika paljon raskaampaa kuin tavallinen juokseminen.

Ti 6.4. Jujutsu 1 h 30 min. Lukottelua. Aluksi tämmöinen olisikohan se nyt hubud-lubud –tyylinen harjoite, jossa kaverin ykköskulmasta tuleva lyönti torjutaan kyynärvarrella, siirretään toisella käsivarrella yläkautta sivuun, otetaan ”kolmannella” (eli alkuperäisen torjunnan suorittaneella) kädellä kontrolliin ja syötetään oma ykköskulman lyönti, josta harjoitus jatkuu, kunnes käsketään lopettaa. Variaationa aina välillä voi siirtää torjutun käden sivuun alakautta tai vaihtaa puolta: torjunnan jälkeen torjunnan suorittanut käsi tekee rystylyönnin kohti kaverin kasvoja, kaveri suojautuu nostamalla käden kasvojen suojaksi, tartutaan kaverin ranteeseen (samalla kädellä joka löi), ja tehdään kyynärvarsilukko; kyynärpään päällä oleva käsi jää paikoilleen kontrolloimaan, toinen käsi tekee ykköslyönnin, ja katso: puoli on vaihtunut. Nämä eivät siis sinänsä mitään tekniikoita, vaan tällainen drilli.

Sitten niitä lukkoja. 1.Suora käsivarsilukko olkapään yli. Meni minulta ihan päin honkia, kunnes ohjaaja näytti miten se tehdään. Meni senkin jälkeen päin honkia, mutta ei ehkä enää niin paljon. Tota tekniikkaa mä en tosiaan haldaa sitäkään vähää mitä ehkä jotain muuta, syytän lapsellisesti sitä, että olen aika lyhyt (tiedän, moni vielä lyhyempi osaa sen hyvin). 2.Kotegaeshi. 3.Nikyo.

Lopuksi edellä mainittuja lukkoja liikkeestä osana jo alussa veivattuja drillejä, esim. torjutaan lyönti, ohjataan sivuun alakautta, tehdään suora käsivarsilukko olkapään ylitse, tai: torjutaan, ohjataan yläkautta sivuun, otetaan peukalonlihoista kiinni --> askelpyörähdys ja kotegaeshi, tai: torjutaan lyönti, otetaan lyövä käsi ranne mutkalla kiinni omaan rintaan ja kohteliaasti kumartaen tehdään nikyo (tässä sellaisena versiona, että toinen käsi on uhrin kyynärtaipeen sisäpuolella).

Ke 7.4. Lenkki noin 1 h. Sama reitti kuin edellisellä lenkillä. Huomenna olisi taas jujutsua ja heittoja nimenomaan, joten sen jälkeen saas nähdä vieläkö poikaa laulattaa. :stretcher:
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#55

Viesti Ounou »

Laitetaans taas reilun vuoden tauon jälkeen tähänkin vähän jotain, jos vaikka tulisi treenimotivaatiota. Viime ja tältä viikolta.

21.5. lauantai

Vyökoe. Melkein kahden ja puolen vuoden äheltämisen jälkeen sain vihdoinkin säädetyksi ju-jutsun oranssin vyön. On se niin maan perusteellisen hieno. :) Parhaat samaan aikaan aloittaneet tosin suorittivat samassa kokeessa jo vihreän. :oops:

Kokeessa piti näyttää ensinnäkin hyökkäävä ja puolustava otteluasento, liikkumista kahdeksaan suuntaan sekä kaksoisaskelpyörähdys kolmena eri variaationa. Sitten vielä pehmeä ukemi eteen ja taakse, vapautuminen kolmesta eri sidonnasta (honkesagatame, yokoshihogatame, tateshihogatame), nyrkkeilytyylistä ”sparraamista” liikkuvaa, mutta muuten passiivista vastustajaa vastaan, pari aktiivista kyynärvarsitorjuntaa, etupotku, jakutsuki, koukku päähän ja maksan kärkeen, yksi käsivarren taivutuslukko ja yksi ojennuslukko sekä pystyssä että maassa, lonkkaheitto (ogoshi), suuri ulkopuolinen niitto (osotogari), vaihto käsivarren ojennuslukosta käsivarren taivutuslukkoon ja takaisin, heiton väistäminen ja blokkaaminen, vapaa puolustautuminen viittä eri tarttumishyökkäystä vastaan (ns. Duo-sarja 1), sekä vielä hiukan näytöksenomaista kevyttä mattopainia *ja puuh kun meinaa loppua happi* :D

Vyökokeen edellä ei juurikaan jännittänyt, ja pidin sitä vähän huonona enteenä. Ihan ok meni kumminkin, mutta kunto oli vähällä loppua. Lisäksi valitsin ensin väärän hyökkäyksen ristisidontaotteeseen, ja taisi olla siinä ja siinä, että en olisi tullut hylätyksi. Kaikeksi onneksi sitten keksin kumminkin oikean hyökkäyksen ja siihen kohtuu sujuvan jatkon. Vyökokeesta jäi sinänsä erittäin hyvät fiilikset, mutta tulin siihen aika lailla valmistautumattomana, ja se ei kyllä tule toistumaan.

24.5. tiistai

Potkuja. Etupotku, sivupotku, kiertopotku, takapotku. Kiertopotkuissa oltiin tekemässä jotakin tämmöistä thainyrkkeilytyylistä 20 mawaa oikealla, 20 mawaa vasemmalla, 15 mawaa oikealla, 15 mawaa vasemmalla, 10 mawaa oikealla ja niin edelleen –tyyppistä harjoitetta, kun treenien loppupuolella porukka ylempien vöiden puolelta sieltä esiripun takaa alkaa punkeemaan meidän puolelle ilmeisesti palauttaakseen varusteita varastoon tjsp. Vetäjä siinä sitten innostuu yllyttämään meitä, että näytetään ylemmille vöille ”mitä on tulossa” (jahka viime kauden keltaiset vyöt pääsevät ylempien joukkoon), ja kyllähän siitä melkoinen pädien hakkaaminen sitten alkoikin, toivottavasti ylempiä vöitä pelotti. :D

26.5. torstai

Uhrautumisheittoja. Tehtiin jotakin olisikohan se nyt ollut sivuttaispudotus tai jotain sen kaltaista sekä riisipaaliheittoa. Uhrautumisheitot ovat periaatteessa hauskoja ja sujuvat minulta hyvin kun eivät rasita selkärankaa, mutta tällä kertaa parikseni sattui taas vaihteeksi joku yli satakiloinen karbaasi, joka ihan tarkoittamattaan rikkoi minulta yhden luun joka kerta kun rullasi ylitseni. :x

28.5. lauantai

Asetekniikoita. Lämpäksi kevyttä pystypainia sekä pariharjoituksena muutamia heittoja. Sitten harjoituksia, joissa toinen hyökkää nyrkeillä ja toinen puolustautuu veitsellä, toinen hyökkää nyrkeillä ja toinen puolustautuu kepillä, toinen hyökkää veitsellä ja toinen puolustautuu kepillä jne. Yhdessä harjoituksessa aseeton pari (tyyliin metrohäirikkö) tuli sitomaan pystyssä ja pampulla aseistetun parin (tyyliin metrovartija) tehtäväksi tuli irtautua sidonnasta parhaansa mukaan ja antaa sen jälkeen häirikölle pari kertaa pampulla kintuille. Kun kaveri kävi jalkoihin kiinni, tein juuri edellisissä treeneissä harjoitellun riisipaaliheiton, ja vaikka päädyinkin mountiin, onnistuin tietysti tunkemaan kepin ns. punyon kaverin silmään. Ei se kait tiukkaan ottaen mun syytä ole, mutta vähänkö silti hävetti. :oops:

Aseharjoitteluun tulee usein suhtauduttua niin, että se on fyysisesti helpompaa kuin muu harjoittelu, mutta kyllä tällä kertaa ainakin tuli hiki ihan kunnolla. Ensi viikolla siirrytään kesäaikatauluihin.
Ounou
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 53
Viestit: 177
Lauteille: Heinäkuu 2007

Ounou

#56

Viesti Ounou »

30.5. maanantai

Tunti ju-jutsua. Lyöntejä ja potkuja. Toisella puolella salia judokat painivat newazaa, ja meidän puolella oli porukkaa niin paljon, ettei meinannut tulla liikkumisesta mitään.

Piti olla puolitoista tuntia, mutta pienen meistä johtumattoman aikataulusekaannuksen vuoksi jouduimme ennenaikaisesti häipymään magaajien tieltä, jotka – toisin kuin muut seuramme jaokset – eivät vielä olleet ennättäneet noudattamaan seuramme kesäaikatauluja.
Vastaisen ju-jutsu vs. maga asetelman välttämiseksi on tietysti enemmän kuin toivottavaa, että asia on korjaantunut ensi viikkoon mennessä (ehe ehe :) )

Tehtiin erinäköisiä pariharjoituksia, ja treenivuoron lopun yllättäen koitettua ehdittiin vielä juuri ja juuri ottaa pari erää nyrkkeilysparria.
Jommassakummassa erässä imuroin kaverin vasen-oikean ihan suoraan pataan. :x Onneksi hän ei lyönyt kovaa, niin ei sattunut muuta kuin sieluun, mutta tosipaikassa olisi kyllä Nukku-Matti heittänyt unihiekkaa. Hävetti. :(

1.6. keskiviikko

Puolitoista tuntia jujutsua, teemana Duo-sarja 1.

Meidän jujutsussa duo-sarjat ovat vähän niin kuin harjoitusta jujutsurandoria varten, ja niitä on käsittääkseni yhteensä neljä erilaista.
Jujutsurandorissa sekä hyökkäys että puolustus ovat vapaavalintaisia, mutta duo-sarjat on niihen nähden sen verran helpotettuja, että niissä vapaavalintainen puolustus tehdään ennalta määrättyyn hyökkäykseen.

Duo-sarja 1 suoritetaan oranssin vyön kokeessa, duo-sarja 2 vihreän vyön kokeessa, duo-sarja 3 sinisen vyön kokeessa ja duo-sarja 4 ruskean vyön kokeessa. Muita kuin mainitut neljä duo-sarjaa ei ymmärtääkseni meidän jujutsussa ole.

Duo-sarja ykkösessä on viisi ennalta määrättyä hyökkäystä, jotka ovat: i.kahden käden ranneote (joko kahdella kädellä kokelaan yhdestä ranteesta tai vaihtoehtoisesti ote kummastakin ranteesta), ii.ote yhdellä kädellä kokelaan ristikkäisestä kauluksesta (esimerkiksi tarttumishyökkäys oikealla kädellä kokelaan oikeanpuoleisesta rivelistä), iii.kahden käden pillikuristus edestä, iv.kahden käden pillikuristus suoraan sivulta sekä v.vaateote olkapäästä sivulta.

Näihin hyökkäyksiin sitten tehtiin erinäköisiä puolustuksia sen jälkeen kun oli ensin lämmitelty mm. heittelemällä (itse kokeilin ainakin kouchigaria, ouchigaria, osotogaria, doubleleg takedownia, ogoshia, ja ippon- ja moroteseoinagea, kaikkia makikomina, ei kait niitä muuten voi oikein tehdäkään). Kahden käden ranneotteeseen opin uutena asiana suoran rannelukon, suoran käsivarsilukon ja ipponseoinagen.

Taikka opin ja opin, koska sitten piti näyttää Duo-sarja ykkönen suunnilleen siinä tahdissa, missä se vyökokeessa tulee, ja eihän sitä siinä enää mitään uutta tietenkään muistanut, vaan tein jutut just niin kuin olin edellisessä vyökokeessa tehnyt. Sellaistahan elämä on.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 51 kurkkijaa