tabitha

Potkulaisten julkiset harjoituspäiväkirjat

Ylipotkija: JanneM

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2131

Viesti tabitha » joulu 29, 2016, 04.03

tiistai (27.12.) olikin lopulta aika täysi päivä liikunnan suhteen. Nukuin tuon 17km lenkin jälkeen alkuiltapäivään asti, minkä jälkeen menin BJJ-treeneihin. Ihan hyvin meni ottaen huomioon että oli ollut jonkin aikaa taukoa. Alkuun 15min omia lämmittelyjä, yritin etupäässä tehdä sellaisia jumppaliikkeitä jotka eivät hapota reisiä. 2x10min lämmittelypainia ja 1x6min tekniikkapainia jossa 2min välein nostettiin tempoa. Sen jälkeen 5x6min kisasparria. Käytännössä nämä ei olleet ihan yhtä kovia eriä kuin mitä vedettiin ennen SM:iä, eikä se olisi ollut mahdollistakaan koska eriä oli sen verran paljon.

Olin vähän kahden vaiheilla että menisikö kiipeilemään vai ei. Herttoniemen boulderkeskuksessa oli yksi 6c jota en viimeksi päässyt, mikä jäi vaivaamaan. Toisaalta olin jo vähän väsynyt. Päätin kuitenkin mennä. Kunto kesti ällistyttävän hyvin, kiipesin 47 reittiä, joista tosin ainoastaan yksi oli sellainen etten ollut päässyt sitä aiemmin, mutta se oli juurikin se 6c jota lähdin hakemaan. Neljännellä yrityksellä meni. Olin loppujen lopuksi siellä melkein 3 tuntia ja kiipesin kaiken johon voimat riitti. Venyttelin kevyesti, tuon jälkeen oli lihakset niin arat ettei mitään kovin syviä venytyksiä pystynyt.

keskiviikko 28.12.

Käytännössä lepopäivä, tein vain 4x30 etunojapunnerrukset rystysillä, koska se auttaa mulla kiipeilyn aiheuttamaan forkkujumiin (en tiedä miksi)

torstai 29.12.

Palauttava juoksulenkki 6km, juuh unirytmi taas sekasin.

Viime päivien treenaaminen ei ole kyllä ollut mitään kovin fiksua tai ohjelmallista, mutta ehkä sen voi antaa anteeksi kun ei tässä vuodenvaihteessa muutenkaan ole ohjattuja treenejä.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2132

Viesti tabitha » tammi 2, 2017, 03.37

30.12.2016

Epätoivoinen liikunnan kaipuu ja heräsin juuri ajoissa että ehdin vielä boulderoimaan. Lähdin hätäisesti himasta, olin oikeastaan matkalla Konalaan mutta kusin jotain ja olin yhtäkkiä Leppävaaran asemalla. Ehdin sieltä juuri ja juuri Pasilan caveen ja v*tutus lientyi.

Aluksi tuntui että en jaksa mitään enkä kykene kuin istumaan patjalla ja syömään proteiinipatukoita mutta sitten kun aloin riehua niin alkoi tuntua että se väsymys oli vaan omassa päässä. Jaksoin yllättävän pitkään, olin yhteensä 4 tuntia salilla.

1x 3 (kyllä, siellä on oikeasti greidin 3 reitti)
6 x 4
7 x 4+
3 x 5
11 x 5+
7 x 6a
5 x 6a+
4 x 6b

Yhteensä 44 reittiä. Paras saavutus oli melko äärirajoilla vedetty pitkä ja negatiivinen 6b. Kaikki otteet olivat kahvoja, mutta vedot niin pitkiä etten pitänyt sitä ensin mun sylimitalla edes mahdollisena. Toisella yrityksellä pääsin sen vaikka kolmessa kohdassa en edes uskonut että saan kiinni seuraavasta otteesta. Sen jälkeen olin niin tyytyväinen, etten jaksanut mitään erityisen vaikeaa hinkata enää, pääsin silti pari ärsyttävää 6a-reittiä mitä en ollut aiemmin saanut natsaamaan.

Pasilan boulderkeskus on sen verran pieni, että kaikki mitä mun oli ylipäätään mahdollista päästä oli aika nopeasti kiivetty läpi. Jatkoin siis treeniä vähän kuntosalilla. Tein muistaakseni 5 x 10 toistoa penkkiä 40 kilolla, 10 dippiä (ei tuntunut hyvältä, olkapäitä särki), 4x25 selkää ja 4x25 vatsaa 10kg levypainon kanssa. Roikuin sellaisessa karehapintaisessa pallossa, mutta en muuten uskaltanut kokeilla sormilautoja ja muita välineitä. Venyttelin puoli tuntia jalkoja ja rintalihaksia. Sitten juoksin kotiin (tai vanhempien kotiin) 7 km. Ja söin aika paljon.

31.1.2016

Heräsin noin tunnin yöunien jälkeen ja menin pikkuveljen kanssa kiipeilemään Konalaan. Jäin salille vaikka pikkuveli lähti aiemmin. Kiipesin seuraavat reitit

3 x 4
4 x 4+
6 x 5
3 x 5+
12 x 6a
7 x 6b+
6 x 6b
1 x 6b+

minkä lisäksi about kymmenen yritystä liian vaikeiksi osoittautuneissa reiteissä. Vaikka väsytti niin ihan kunnon yritystä mulla oli joissain reiteissä. Venyttelin taas puolisen tuntia jalkoja ja juoksin 7,5km porukoille.

1-2.1.2017

Lähdin lenkille 15min ennen keskiyötä joten molemmat päivämäärät. Google mapsin ja epämääräisten muistikuvien perusteella (normaalisti katson tiekylttejä ym. mutta ei tuolla Paloheinän lakeuksilla sellasia ole) 10,55 km. Raskasta oli, yritin pari kertaa kevyttä vauhdinnostoa, mutta fiilis oli vähän sellainen... niinku olisi vähintään parikymmentä vuotta vanhempi kuin mitä oikeasti on. Jaksoin sentään Paloheinän ulkoilumajalla tehdä 5x10 dipit (vähän tuskaa kun telineet jäässä) ja 5x5 toistoa nostelin puupölkkyä mikä sinne on tullut uutena.

Mullahan on siis "noin kolmen viikon välein" endokrinologi kirjoittanut Sustanonia ja on sovittu et fiilisten mukaan pistän 2-3 viikon välein. Oon pitäny ihanteena sitä että pärjäisin sillä kolmen viikon välillä, lähinnä koska turvotus on sillon vähäisempää ja haluun minimoida ylimääräisen estrogeenin. Mut varmaan huomenna on pakko ottaa lääkkeet vaikka on 2 viikkoa 4 päivää kulunu vasta.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2133

Viesti tabitha » tammi 7, 2017, 05.36

4.1.

Olin Pasilassa boulderoimassa.

1 x 3
7 x 4
7 x 4+
3 x 5
11 x 5+
7 x 6a
7 x 6a+
4 x 6b

Yhteensä 47. Ähersin lisäksi puolisen tuntia erään pelkistä pyramideista koostuvan 6b+-reitin kimpussa, mutta en onnistunut siinä. Ajallisesti kiipeilykerta oli pisin ikinä, varmaan neljä tuntia.

Keskinkertaisen pitkät venyttelyt.

5.1.

Menin Kisikselle muutaman sparrierän toivossa. Otin ensin kolme noin 5min erää sparria paikalla olleita ylempivöisiä treenaajia vastaan, sitten paikalle tuli mustavyö joka veti noin tunnin mittaiset treenit. Näissä tehtiin ihan tekniikkaakin ja mulle oli todella antoisat treenit (opin/kertasin paljon hyödyllisiä juttuja esim. jujin tekemisessä mountista). Lopuksi vielä kolme erää sparria, en tiedä miten pitkiä ne oli, ehkä 4 min. Yhteensä reilu puolitoista tuntia painia ja sen jälkeen puolen tunnin venyttelyt (poikkeuksellisen perusteelliset).

Tuntui tosi hyvältä taas painia ja en edes huomannut että olisi ollut mainittavaa ruostetta, vaikka joulunalusaikana en ole käynyt treeneissä kuin pari kertaa. Viimeistään kun omalla salilla alkaa ohjatut treenit, aion oikeasti aktivoitua ja päästä vähintään samoihin treenimääriin kuin viime vuonna kisakaudella (3-4 lajitreenit viikossa).

6.1.

Olin vähän haluton lähtemään kiipeilemään, kun lomalla tekeisi mieli tehdä vain tsumegoa ja unirytmi on ollut vähän sinnepäin eli olen herännyt alkuiltapäivällä. Treenit on yleensä iltaisin, joten tuntuu että melkein heti herättyä pitäisi lähteä.

Menin kuitenkin kavereiden kanssa Herttoniemen Boulderkeskukseen (Isatis). Ekojen reittien kiipeämisen jälkeen käsiä särki niin, että ajattelin etten varmaan pysty enää kiipeämään. Jonkin ajan kuluttua särky kuitenkin väheni siinä määrin että jatkoin kiipeämistä rutiinilla ja sit tulikin kiivettyä eniten reittejä ikinä:

6 x 4
2 x 4+
4 x 5
9 x 5+
17 x 6a
9 x 6a+
5 x 6b
1 x 6b+
1 x 6c

Yhteensä kai 54.

Käsiä särkee nyt sen verran, että huomenna varmaan lepopäivä.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2134

Viesti tabitha » tammi 26, 2017, 06.05

Tästä välistä puuttuu parin viikon treenit, oon kyllä treenannut kovaa mutta en ole ehtinyt merkitä mihinkään. About 3-4 kertaa BJJ, 3-4 bouldering ja 1-2 lenkkiä/punttia per viikko.

Maanantai 23.1.

BJJ 90min, kisaryhmän treenit. Yllättävän kevyttä, alkuun kuntopiiri ja de la rivan purkamista, puoli tuntia omia tekniikoita, 2x15 min tekniikkapainia. Tuntui että olin liiankin passiivinen, jotenkin en oikein osaa kevyttä pyöriskelyä.

3,5 tuntia boulderointia, 5x4, 2x4+, 4x5, 9x5+, 14x6a, 9x6a+, 10x6b, 2x6b+. Yhteensä 55 reittiä.

Tiistai 24.1.

BJJ 90min. Alkuun omoplataan liittyviä drillejä ja sitten itse tekniikkaa ja vastauksia yleisimpiin pakenemisiin. 15min guardinohitusrinkiä suljetusta, 4x6min normisparria. Treenin jälkeen särki käsiä aika paljon, vaikka itse treenit eivät olleetkaan kovin raskaat. Ilmeisesti tuli kiivettyä vähän liikaa edellisenä päivänä.

Torstai 26.1.

4km lenkki. Tarkoitus oli että olisi palauttava, mutta tiet oli niin liukkaita, että välillä otti jalkoihin vaikka juoksinkin hyvin hitaasti.

Tänään olisi alun perin pitänyt olla leikkaus mutta se siirrettiin epämääräiseen tulevaisuuteen koska joku syöpäpotilas tarvitsi leikkausajan. Pääsen siis sittenkin no gi SM:iin...
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2135

Viesti tabitha » helmi 9, 2017, 01.49

ti 31.1.

BJJ 60min, kevyttä tekniikkaa, drillejä ja loppuun 3x5min sparria.

ke 1.2.

BJJ 90min, kisaryhmän treenit.

to 2.2.

4 tuntia boulderointia, taisin kiivetä vaan 25 reittiä, mutta ne olikin ammattilaisten tekemiä ja kaikki uusia. En tiedä miten vaikeita ne olivat, kun niitä ei ollut vielä greidattu. Osa meni kyllä todella äärirajoilla.

pe 3.2.

BJJ 70min, aamutreenit. 6x10 leukaa ja venyttelyt.

su 5.2.

Olin Tampereella pelaamassa gota. Heräsin aamulla aikaisin ja kulutin aikaa tekemällä 7x50 kyykkyä, 7x25 etunojapunnerrusta rystysillä, 5x20 jalkojen nostoa selältään (joku vatsalihasliike kai) ja 2x50 selkää plus venyttelyt. Turnaus meni hyvin, voitin koko homman (14 pelaajaa). Pääpalkinto oli 50 euroa (ei kannata tulevaisuuttaan rakentaa tämän lajin varaan...)

ma 6.2.

Lukkopaini 90min ja heti perään BJJ 90min. Lukkopainitreeneissä oli kovia 2 minuutin pystypainieriä, puolisen tuntia tekniikkaa ja loppuun vielä useita 6min sparrieriä, intensiteetti 4/5. Onneksi kisaryhmän BJJ-treenit olivat kevyemmät, paljon tekniikkaa ja pitkiä tekniikkapainieriä.

ti 7.2.

Boulderointi, 4x4, 5x4+, 2x5, 8x5+, 7x6a, 5x6a+, 5x6b, 2x6b+, lukuisia yrityksiä 6b- ja 6a+-reitteihin. Venyttelyt.

ke 8.2.

BJJ 90min, kisaryhmän treenit. Opin uutta kneeslidestä (painopiste pysyy koko ajan samalla kohdalla vaikka polvi liikkuu, painoa ei pidä viedä eteen) ja se tuntui menevän paljon paremmin, myös kevyessä sparrissa. Alkuun kuntopiiriä ja 4min kevyttä tekniikkapainia, sitten 10min kneeslideä, 10min variaatioita, 10min vapaasti valittua ohitusta (tein tässäkin kneeslideä koska se alkoi sujua). Sitten 2x10min tekniikkapainia. Treenien intensiteetti ehkä 2,5 asteikolla nollasta viiteen.

Venyttelin treenin jälkeen.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche


tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2136

Viesti tabitha » helmi 10, 2017, 23.43

to 9.2.

BJJ 90min, kisaryhmän treenit. Halfuardin ohituksia (x-pass, stack, over-under) ja guardinohitusrinkiä viiden ryhmissä. Loppuun vielä 6min sparrierä, jossa olin kolmen ryhmässä. Suhteellisen kevyttä treeniä, mutta sen takia onkin ollut helppo treenata joka päivä. Kuulemma ensi viikolla alkaa treenit koventua. Venyttelin.

pe 10.2.

Boulderointia pari tuntia, nuo uudet reitit ovat vaan värikoodattuja, kiipesin 10 sinistä, 6 keltaista ja 5 punaista. Punaiset olivat vaikeimpia ja yksi niistä oli nettisivujen mukaan 6c. Ei se ihan niin vaikealta tuntunut. Lisäksi kiipesin vielä uudempia reittejä joku 5 kpl, näistäkin kaksi oli 6a/6a+. Aika hyvin sain kiivettyä noinkin lyhyessä ajassa. Yleensä kiipeilyt on jujutsun jälkeen mutta nyt oli poikkeus kun olin herännyt aamukuudelta enkä uskonut pysyväni hereillä muuten.

BJJ 90min, x-guardin hakemista ja kaksi eri sweeppiä. Tällä kertaa tekniikkatreeni tuntui vähän erilaiselta, koska osasin nämä tekniikat ennestään. Sain siitä aika paljon irti. 3x6min tekniikkapainia, ei varsinaista sparria. Ensi viikolla alkaa tosiaan sparrit. Venyttelin nopeasti.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2137

Viesti tabitha » helmi 17, 2017, 01.58

sunnuntai 12.2.

Boulderointia aika monta tuntia. 2x3 4x4 6x4+ 5x5 5x5+ 6x6a 5x 6a+ 9x6b, yhteensä 42. Kaksi 6b:tä oli uusia. Venyttelyt.

maanantai 13.2.

Lukkopaini 90min. Alussa oli aika raskas harjoitus - 6 alasvientiä molemmille, 90sek kovaa pystypainia, minuutti parin liikuttelua yhdestä jalasta (molemmille). En muistanut että tuo yhdestä jalasta liikluttelu on näin raskasta. Yksi sweeppi ja giljotiini halfguardista, loppuun vielä 4x5min sparria, kokonaisuutenakin tosi raskaat treenit.

BJJ 90min. Onneksi kohtuullisen kevyet treenit, tekniikkaosio hieman raskas, mutta kuulemma meni tosi hyvin. Jaksoin keskittyä yllättävän hyvin. Tehtiin de la rivan, spiderin ja lasson purkua, samaa tehtäväsparrina, vapaavalintaisia ohituksia ja 3x10min kevyttä painia. Juuri nämä tehtäväsparrit, vapaavalintaiset tekniikat ja kevyt paini ovat harjoitteita jotka on mulle psyykkisesti hankalimpia. Treenin jälkeen aika väsynyt olo, venyttelin kuitenkin jonkin verran.

tiistai 14.2.

BJJ 60min. Olin aika univajeinen. Treeneissä tehtiin lievekontrollia sivusidonnasta ja siihen jatkona mounttaus tai kimura. Sparria 5x5min. Vähän yllätti sparrierien määrä, yleensä nämä treenit on olleet kevyemmät. Venyttelin kevyesti. Hyötyliikuntaa tuli myös jonkin verran, ehkä 7km kävelyä.

keskiviikko 15.2.

BJJ 90min. Tosi löysä olo. Alkulämmöt eivät olleet kovin kovat mutta silti tuntui takkuiselta. Tehtiin technical standup-henkistä sweeppiä ja joku 15min vapaavalintaisia sweeppejä. 3x10min kevyttä painia, tosin olin yhden näistä eristä ilman paria. Vedin sinä aikana 3x10 leukaa. Treenin jälkeen vedin vielä 2x10. Venyttelin.

torstai 16.2.

BJJ 90min. Edellisten treenien jälkeen olin kysynyt valmentajalta, voisinko saada kovia no gi -sparrieriä ennen kisoja. (Siis no gi SM joka on reilun viikon päästä.) Osa porukasta otti sitten torstaina no gi -sparria. Ensin alkulämmöt muiden mukana (karhukävelyä, kärrynpyöriä ym. melko kevyitä juttuja) ja sitten omatoimiset sykkeennostot. Mulla tyypillinen sykkeennosto on 10 punnerrusta taputuksella, 10 hyppyä polviltaan pystyyn, 10 sprawlia ja polvet rintaan -hyppyä, kolme kierrosta tätä putkeen maksiminopeudella. Puoli vuotta sitten pystyin tekemään tämän vaan 7 toistolla kutakin liikettä. Joskus olen lähellä oksentaa kun vedän tuon setin läpi.

Otin 3x5min kovaa kisasparria, 3 min tauot ja yhden 5min erän olin vaihdossa. Meni yllättävän hyvin, sain kaikissa erissä vähintään yhtä paljon lopetuksia kuin vastustaja. Tein paljon suoraa nilkkalukkoa, sinänsä sitä ei kannata välttämättä kisoissa hakea avoimesta guardista, ellei ole tappiolla, koska vastustaja saa sweeppipisteet jos epäonnistun. Tämän jälkeen palasin normitreeneihin ja otin 2x10min, 1x5min normisparria joka tuntui nyt tosi kevyeltä.

En tiedä oliko hyvä idea, mutta menin vielä kiipeilemään. 2x3 4x4 6x4+ 5x5 7x5+ 5x6a 4x6a+ 8x6b. Uutta näistä oli ainoastaan yksi 6a+, mutta se olikin tosi vaikea... Yhteensä 41 reittiä. Plus ne mitä en päässyt loppuun asti.

Nyt on sellanen olo että pystyn mihin vaan mutta ensi viikolla pitäisi alkaa hidastaa.

Huomasin muuten että kannattaa ihan suosiolla syödä kunnolla ennen treeniä, se ero suorituskyvyssä on ihan uskomaton.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2138

Viesti tabitha » helmi 19, 2017, 03.06

pe 17.2.

BJJ 90min (no gi). Sain mukautetut treenit, koska olen menossa viikon päästä kisoihin. Ensin otin erään toisen kisoihin lähtevän treenaajan kanssa lämmittelypainia ja noin 15min ei-niin-lämmittelypainia (ei kuitenkaan mitään varsinaista sparria). Ei sykkeennostoja, 5min tauon jälkeen 4x6min kisasparria. Yksi eristä oli valmentajan kanssa. Tauot oli lyhyet, ehkä reilu minuutti. Yllätyin siitä miten paljon sain tehoja irti.

Toi sparrierä valmentajan kanssa oli aika karu, en saanu yläkropasta liikutettua niin pakko mennä jalkoihin, ja joka kerta kun tein niin, antoi vähän aikaa liikutella siinä ja väsytti mua, sitten lopetti giljotiinilla. Mun ei tietenkään olisi pitänyt olla niin kumarassa mutta siinä väsymyksessä helpommin sanottu kuin tehty. Mattopainia oli aika vähän koska siellä lopetukset tuli vielä nopeammin. Se oli siis 6 minuuttia tauotonta epäonnistunutta alasvientiä mikä oli aika... rankkaa. Hyvin se kuulemma meni, kunto on ainakin kohdillaan.

Paino treenin jälkeen (kalsareissa) 61.1 kg, eli vähän pitää ehkä varoa juomista ja suolan käyttöä ennen kisoja, mut en oo kovin hädissäni.

Yöllä oli kaula vähän kipeä, luulen että se tuli eräästä giljotiinista johon hirtin itteni melko vauhdikkaasti pystystä. Aamulla ei enää tuntunut.

...

Tänään oon miettinyt aika paljon sitä, miksi mua jännittää kisaaminen niin paljon ja miksi kisajännitys ei toimi niin kuin gossa eli nosta suorituskykyä.

Mä asetan riman itselleni aika alhaalle ja yritän sillä tavalla suojella itseäni. Ajattelen, että mä olen fyysisesti kuitenkin niin paljon vastustajaa heikompi, että realistisin tavoite on vain säilyä ehjänä. Ajattelen, että mulle riittää että mä ylipäätään pääsen kisaamaan - sekään ei ollut aluksi itsestäänselvyys. Jos mulle tulee mieleen kunnianhimoisempia ajatuksia, ne tuntuvat vähän kiusallisilta. Ongelma näyttäisi vähän olevan se, että turvaudun siihen ettei minulla ole mitään hävittävää, ja sen takia en myöskään alitajuisesti "halua" menestyä, ettei tulisi mitään hävittävää. Tavallaan häviän ottelun ennen kuin se alkaakaan, jotta en joutuisi kokemaan pettymystä. Ehkä mulla on myös vähän anteeksipyytelevä fiilis siitä että osallistun. Mä en stressaa niinkään sitä, mitä muut ajattelee, jos häviän, vaan sitä että mitä muut ajattelee tai sanoo, jos ne saa tietää, että olen trans. Ja tuntuu etten sen takia pysty keskittymään kunnolla.

Oon pyrkinyt siihen että ego pysyisi mahdollisimman pienenä, mutta eihän siinä tapauksessa olisi myöskään tarvetta suojella egoa pettymyksiltä, joten tää on varmaan jotain ihan muuta.

Mua on myös jossain määrin kannustettu tyytymään vähään. Lähinnä lääkärit, joille olen kertonut kisaavani miesten sarjassa, ovat sanoneet että ei saa sitten pettyä, jos menee heikosti. Miksi ei saisi? On eri asia jos itse päätän omista tavoitteista, mutta se, että ulkopuolelta asetetaan ihan suorasanaisesti matalammat standardit kuin muille, on passivoivaa.

Viime aikoina oon saanut itteni aika usein kiinni siitä, että käytän transsukupuolisuutta ihan suoraan tekosyynä. Pullonkaula ei ole tällä tasolla mikään muu kuin tekniikka. Se voi vaatia multa enemmän duunia kuin muilta, mutta mulla on ihan perustekniikoissakin sellaisia reikiä, että kaiken järjen mukaan ne pitäisi korjata ennen kuin ajattelee ettei voi voittaa koska biologia. Oon yrittänyt miettiä, miksen mä suurimmilta osin edes yritä. Mä tykkään treenata fyysisesti kovaa, mutta mä en silti pyri tosissaan kehittymään. Kai mä uskon, ettei mulla ole mahdollisuuksia. Jos joku kysyy että kuinka kauan oon treenannut BJJ:tä, en kehtaa vastata että 10 vuotta (okei, siinä on ollut useamman vuoden taukoja polviongelman, ylikunnon ja sukupuolenkorjaushoitojen vuoksi).

Ehkä vois tällä kertaa ottaa riskin ja lähteä ns. voittamaan. Vaikka se tuntuu ihan absurdilta ajatukselta.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2139

Viesti tabitha » helmi 23, 2017, 04.37

ma 20.2.

Lukkopaini 90min. Alkuun kevyttä tekniikkapainia, 15 min omia tekniikoita. Tein butterfly guardista jotain sweeppiä ja technical stand up sweeppiä X-guardista. Sitten 2x5min kevyttä painia, 4x45sek kovaa pystypainia (todella kovaa, 45 sekunnin vedot oli todella näännyttäviä) ja 2x45sek kovaa sparria avoimesta guardista, ei taukoa, 45 sekunnin kohdalla alla olijalle tuore vastustaja. Lopussa kai vielä 5min erä normisparria.

BJJ 90min. Muistaakseni sweeppejä yhden jalan X:stä ja guardinohitusrinkiä. Aika normaalit treenit, voi olla tässä vaiheessa vähän kyseenalaista treenata kaksia treenejä.

ti 21.2.

BJJ 60 min. Painelukkoa backmountista (alkoi samalla tavalla kuin juji) ja 4x5min sparria. Olin vähän väsynyt huonosti nukutun yön jälkeen, mutta jatkoin silti vielä voimaharjoittelulla. 5x5 kyykky 60kg, 5x7 työntö 24kg kahvakuulalla per puoli, 6x10 leuat, 3x20 batman 8kg käsipainoilla.

ke 22.2.

ma-ti välisen yön olin siis nukkunut huonosti, ti-ke välillä en nukkunut ollenkaan. Syynä oli jännittäminen (erästä kisoihin liittymätöntä juttua varten, se jännityksen aihe on nyt väliaikaisesti pois kuvioista tai ainakin vähän etäämpänä). Yhteensä olin varmaan ollut 40 tuntia valveilla kun menin treeneihin.

BJJ 90min. Alkuun drillattiin kneeslideä ja backstep-ohitusta, sitten omia tekniikoita 15 min (tässä kohtaa no gi kisoihin menevä porukka otettiin erilleen muusta treenistä ja treenattiin loppuaika ilman gitä). Tein kahden jalan alasvientiä ja sweeppejä yhden jalan X:stä. Sitten sykkeennostot (tällä univajeella se normi 3x3x10 raskaan lihaskuntoliikkeen setti meinasi saada oksennuksen suuhun) ja 4x5min sparria. Ottamistani eristä ainoastaan yksi oli vähän kovempi, mutta ehkä se on tässä vaiheessa ihan hyvä.

Enää ei jännitä kisat, isompi jännityksenaihe muussa elämässä on ajanut ohi. No okei, kun nyt rupesin ajattelemaan niin kyllä se ajatus matolle menemisestä vähän jännittää. Tai ihan kohtalaisesti. :D Onneksi nyt vihdoin pääsin nukkumaan.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2140

Viesti tabitha » helmi 25, 2017, 11.16

Torstaina otin vielä pitkät alkulämmöt ja jumppaliikkeet (karhukävelyä, kärrynpyöriä, katkarapua, sprawleja, melkein kaikkea mahdollista mitä keksin), sykkeennostot ja kolme 5min sparrierää, yksi niistä valmentajan kanssa. Palaute oli että kaikki on kunnossa, mitään ei tarvitse muuttaa, mitä nyt edelleen ryntäilyä ja pystypainitekniikoista puuttuu pohjustukset täysin mutta sitä voidaan katsoa kisojen jälkeen :D No gi SM-kisat on siis huomenna sunnuntaina. Ottelen edelleen valkovöisten miesten -61,5kg painoluokassa, johon olen vähän liian pieni, mutta pienempää sarjaa ei ole olemassa.

Mä olen tosiaan lopettanut kofeiininkäytön ja nukkunut sen takia tosi paljon paremmin, ja vähitellen alkaa vieroitusoireet helpottaa. Mietin pitäisikö kisapäivän aamuna juoda esim. tosi pieni määrä kahvia, koska kofeiini kuitenkin mulla nostaa kipukynnystä ja lisää räjähtävyyttä, mutta kyllä se toisaalta myös pahentaa kisajännitystä. Yritin kaikkia psykologisia trikkejä tehdä itelleni mutta nyt on taas sellainen olo että häviän kuitenkin joten mitä sitä stressaamaan. Teen parhaani että tähtäisin siihen että teen joka tilanteessa vaan mahdollisimman hyviä suorituksia, enkä mieti sitä lopputulosta. Se on toiminu mulla gossakin, voitto tai häviö tulee kuitenkin vasta matsin tai pelin lopussa ja rakentuu yksi asia kerrallaan. Häviön pelko ei ole tällä hetkellä lamauttava, mutta mä pelkään epämukavuutta ja suoranaista kipua joka tulee äärimmäisen kovasta fyysisestä rasituksesta. Sinänsä kestän kipua hyvin, mutta psyykkisesti se on vähän epämiellyttävää että pitää pakottaa ittensä kestämään enemmän kipua, vaikka voisi maata paikallaan ja välttää sen.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2141

Viesti tabitha » helmi 27, 2017, 01.11

Ei siitä tullu mitään... voin linkata varmaan jossain vaiheessa videon mun ekasta matsista sit kun saan sen. Hävisin muistaakseni alle 30 sekunnissa, mikä oli nopein tappio tähän mennessä. Se oli shokki lähinnä siksi, että omasta mielestäni ekaa kertaa yritin oikeasti. Myös avoimessa sarjassa hävisin, mutta olisi ollut aika yllättävää jos olisin voittanut sen matsin, koska vastustaja oli -85,5 painoluokassa.

Jotain on vialla, kun en pärjää 10 vuoden treenaamisella valkovöisten sarjassa. Treenimäärään suhteutettuna oon varmaan hitain kehittyjä jonka oon ikinä nähnyt. Pärjään sellasille jotka ei kisaa ollenkaan, mutta jo kahdet kisat käymällä pääsääntöisesti kehittyy mun ohi. Tiedän että oon keskivertoa hieman kömpelömpi koordinaation osalta, mutta en niin pahasti, että se aiheuttaisi tällaista. Epäilin psyykkisiä tekijöitä, mutta tällä kertaa mulla ei ollut lamauttavaa kisajännitystä enkä "hävinnyt etukäteen". Selityksiksi jää biologia ja treenitottumukset. Jälkimmäinen on miellyttävämpi vaihtoehto, vaikka voi toki olla että mun lihaksisto ei tule kehittymään sellaseksi että pärjäisin miesten sarjassa.

Mä haluisin kyl kehittyä, mut en oikeen tiedä onko tässä vaiheessa edes mitään saavutettavaa. "Treenasin 10 vuotta ja olin sysip*ska, sit jokin muuttui ja aloin oikeesti oppia" ei kuulosta kovin realistiselta skenaariolta. Varmaan ainoa syy miksi jaksan treenata on että "lopetin kun en pärjännyt oikeille miehille" olis luovutustappio sellasessa pelissä jossa on kyse paljon muustakin kuin jujutsusta.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2142

Viesti tabitha » maalis 19, 2017, 23.18

Kirjoitin ihan älyttömän pitkän viestin siitä miten olen oppinut kolmessa viikossa enemmän tekniikoita kuin koko viime vuoden aikana, vain koska aloin pitää silmät auki tekniikkatreenissä ja näin vähän vaivaa painaakseni tekniikat mieleen ja sitten yritin niitä sparreissa. Joka tapauksessa, tänään oli joukkueiden SM-kilpailut ja meidän joukkue voitti valkovöisten -76kg sarjassa hopeaa, vaikka meillä oli vain neljä osallistujaa ja annettiin siis vastustajille ilmainen voitto. Mä voitin oman matsini viime sekunneilla kneeslide-ohituksella. Jos jotain erityistä ylpeydenaihetta mulla on niin omasta mielestäni se että mua ei viety tonttiin (melkein meni tasapaino pyyhkäisyistä mutta pysyin jotenkin pystyssä). En halunnut vetää guardiin, koska halusin saada kokemusta pystypainista, lopulta vastustaja veti suljettuun guardiin ja loppuaika oltiin vaan siinä. Uskalsin alkaa oikeasti avata sitä vasta siinä vaiheessa kun valmentaja huusi että 15 sekuntia aikaa, nyt pitää tulla riskillä ohi. Ja mä tulin ohi. Voitettiin se matsi 3-2 (siis otellut matsit 3-1 plus default häviö puuttuvan ottelijan takia). Finaalissa en päässyt itse matsaamaan ollenkaan, koska silloin olin sisääntulojärjestyksessä kolmantena ja hävittiin kaksi ekaa matsia. Olisi tullut vastustaja jolle hävisin viime SM:issä ja joka tuntui tosi vahvalta.

Kirjoittamani tekstiseinä tuhoutui selaimen kaatumiseen ja ehkä parempi niin koska aloin siinä loppupuolella selittää tulossa olevasta sukupuolenkorjausleikkauksesta (niitä siis on useita, tää on neljäs mulla) turhan intiimejä yksityiskohtia. Leikkaus on ensi torstaina. Pari viikkoa sairaslomaa. Lääkärin mielestä voin silti osallistua Finnish Openeihin kuukauden päästä, koska kyseessä on vain tähystys+gynekologinen leikkaus eli mahaa ei avata. Se kuulostaa aika hurjalta, et voisin jo niin pian kisata.

Vähän p*rseestä että tää tulee nyt, kun ei kiinnostais mikään muu kuin jujutsu. Mutta minkäs teet, jos mä siirtäisin leikkausta niin se voisi taas tulla kisakauden päälle, koska en voi päättää milloin jonosta vapautuu paikka. Oon ollut leikkausjonossa jo vuoden ja leikkausta siirretty kerran kun syöpäpotilas tarvitsi leikkausajan. Toivottavasti nyt sit ainakin palaudun sairasloman aikana.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit ketjussa: 71
Viestit: 86239
Lauteille: joulu 24, 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Viesti:

tabitha

#2143

Viesti Mika » maalis 20, 2017, 10.51

Mahdollisesti siitä aiemmasta viestistä on jäänyt jotakin jäljelle automaattisen pikatallennuksen kautta. :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2144

Viesti tabitha » maalis 24, 2017, 07.28

Olen vielä vuodepotilaana ja tekemistä ei ole liikaa, joten miksi en kirjoittaisi tännekin. Ma, ti, ke treenasin yhteensä 5 puolentoista tunnin painitreeniä, joissa kaikissa oli kovaa sparria. Ajattelin että leikkauksesta toipuessa varmaan ehdin palautua. Ironisesti, juuri ennen leikkausta treeni kulki todella hyvin ja vähän harmittikin mennä sairaalaan.

Toistaiseksi ainakin kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. Vielä oon kiinni sängyssä dreenillä ja katetrilla, mut tänään pääsen ehkä jo kotiin.

Leikkauksen jälkeen morfiinipäissäni kirjoitin facebookiin siitä että mulle on tehty tämä operaatio, ja samalla paljastin tosi monelle ihmiselle että oon trans. Yllättäen reaktiot oli tosi positiivisia.

Ruoka-annokset on aika pieniä täällä, nää taitaa pyrkiä keskimäärin vajaan 2000 kcal päivittäiseen energiansaantiin ja kun eilen en saanu aamiaista ja lounasta ni oon ollut aika nälkänen.

En tiedä milloin pääsen palaamaan treeneihin. Kysyn sitä vielä lääkäriltä. Ilmeisesti kävelylenkkejä voi tehdä heti ja se on jopa suositeltavaa. Valmentaja sanoi että voin palata lajitreeneihin jo aika pian, mutta teen vain niitä harjotteita jotka on turvallisia. Mulla on kyllä vähän taipumusta leikkausten jälkeen tehdä kaikenlaista liian pian. Ei siinä mitään ole käynyt mutta turha sellasia riskejä on silti ottaa, varsinkin kun ilman komplikaatioita 3-4 viikkoa vaan menee täyteen toipumiseen.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche

tabitha
etupotkija
Viestit ketjussa: 1010
Viestit: 6048
Lauteille: touko 31, 2005
Paikkakunta: Helsinki

tabitha

#2145

Viesti tabitha » huhti 18, 2017, 00.14

En ole päivittänyt koska en ole kehdannut tunnustaa miten aikaisin aloin treenata leikkauksen jälkeen. Vaikka mulla ei mitään varsinaista liikuntakieltoa ollutkaan, vaan kevyttä liikuntaa sai harrastaa heti kun pystyi, niin annettiin kuitenkin ohjeeksi varoa äkkinäisiä liikkeitä ja iskuja vatsan seudulle, jotka voivat kasvattaa nopeasti painetta vatsaontelossa. Ja kyllä mä vähän tiesin mihin homma on menossa kun sain katetrin pois eikä ollut kipuja. Jälkikäteen olen tyytyväinen että 5 päivää oli kuitenkin se katetri ja parin litran kusipussi jotka esti vaarallisimmat aktiviteetit. Ne ekat 5 päivää mä vaan kävelin, 4-8 km päivässä. Ensimmäisen kävelylenkin jälkeen pussi oli kirkkaanpunainen. Soitin naistenklinikan päivystykseen ja sieltä sanottiin että "ei sen kyllä pitäisi punaista olla mutta jos vaikka huomenna soittaisit". Mä rauhotuin tästä sen verran etten jaksanut soitella enää. Etenkin kun mun piti piikittää joka päivä jotain verta ohentavaa kamaa (ettei tulisi veritulppaa) ja nenäverenvuotojakin oli tullut parin päivän sisään aika monta. Kelasin että johtuu varmaan siitä. Muita vähän huolestuttavia juttuja oli että aika pitkään tuli alapäästä verta (todella kuvottavaa koska se muistutti sitä että olis menkat) ja vatsalihakset oli jumissa. Nämäkin loppuivat reilu viikko sitten.

Ehkä nyt uskaltaa jo sanoa että riskinotosta huolimatta mitään ei ole käynyt. Olen toipunut erittäin nopeasti. Sekä räjähtävyys että aerobinen kunto ovat olleet vähän alamaissa viime päiviin asti. Ihan parina viime päivinä tuntuu että olen saanut nopeutta ja voimaa takaisin, olen pystynyt juoksemaan +10km mäkivetoja, ja pystyn tekemään raskaat sykkeennostot joita normaalisti teen ennen matsia tai kisasparreja. Vähän heikko kunto kuitenkin vielä. Ennen leikkausta mäkijuoksua meni kevyesti kaksinkertainen määrä kovemmalla vauhdilla, ja sykkeennostot hapotti vähemmän. Ei lupaa kovin hyvää kisoja ajatellen. Toisaalta, olen sparreissa pärjännyt ihan kohtalaisesti. Ehkä oon kehittynyt teknisesti ja toisaalta kisaryhmään on tullut uusia treenaajia, enkä oo enää pienin ja se joka saa turpiin kaikilta.

Kisoihin (Finnish Open tänä viikonloppuna) osallistumiselle mulla on lääkärin lupa, kysyin sitä erikseen. Kuukausi leikkauksesta riittää. Ei oo syytä olettaa että mitään repeäisi tms. Mä vähän epäilen etten tule pärjäämään kovin hyvin, koska oon jo valmiiksi niin pieni (pienimmässä painoluokassakin alipainoa) ja heikko, että fysiikassa ei olisi varaa luopua mistään. Haluun silti kisata kokemuksen saamisen vuoksi. Ja on tavallaan vapauttavaa kisata niin että on miellyttävämpiä selityksiä häviämiselle kuin ne tavalliset. Tää leikkauksen jälkeinen kuntokuoppa nimittäin lienee sentään väliaikainen asiantila.

Noh eipä tässä muuta.

Maanantaina 17.4. Barreton open matissa 11x5min sparria, parin tunnin tauko, sitten oman salin kisaryhmän treeneissä sykkeennostot, 2x6min kisasparria. Loppuaika kevyttä tekniikkapainia ja omia tekniikoita. Venyttelin molempien treenien jälkeen.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche



Palaa sivulle Kynä ja Vihko

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 kurkkijaa