Rami Niemi

[MarkkuT]

Auttaiskohan fillarointi tuohon matalasykkeisen inhoon? Helpompi pitää sykettä alhaalla ja maisematkin kuitenkin vaihtuvat ihan mukavasti. Itse olen nyt reilun 500 kilometrin jälkeen huomaavinani jotain kehitystäkin tuolla peruskuntopuolella. Olis kyllä hienoa päästä tekemään tuommoinen testi. Mitähän tuo maksaisi ihan yksityishenkilölle?

[Rami Niemi]

Auttaiskohan fillarointi tuohon matalasykkeisen inhoon?

Vois auttaakin ja sotken tosiaan mielelläni ja paljonkin, mutta kun en pyöräillessäkään ole mikään sunnuntaisotkija vauhdiltani. Eniten tosiaan tökkii se saman perhanan junnaaminen kahta tuntia putkeen... treenatessa sentään on vaihtelevuutta omassa kehossa.

Toki voi sitä fillarointiakin polkea eri tyyleillä ja temmotuksilla, vasen tai oikeajalkaisina versioina ja otetaan mukaan myös taaksevedot ja ylösnostot jos sykkelissä remmit on. mutta ei se silti siitä kovin mielekästä tee kun nuokin treenivaihtelut mitä mainitsin nostaa sitä syketä ylös ja nostaa myöskin rasittavuusastetta.

Olis kyllä hienoa päästä tekemään tuommoinen testi. Mitähän tuo maksaisi ihan yksityishenkilölle?

Ei mitään käsitystä, itse sain tuon testin kun koulun kanssa käytiin tutustumassa testausmenetelmiin niin olin siinä sit auliina koekaniinina.

Tampereen Varalassa tuo testi teetettiin, sieltä voip varmaan tiedustella.. Ne testailee siel ihan yksityishenkilöitäkin kyllä.

[Suvi]

6.8.2006 Sunnuntai
Hevosratsasteluun keskustellen ja kokeillen tutustumista taasen eräänä urheilulajina jottapa tulee tiedetyksi mitkä lihakset tulee rasittuneeksi kyseisen lajitreenin kanssa.

Kai teit johtopäätöksesi ennemmin keskustelun kuin kokeilun pohjalta? Nimittäin ratsastuksessa aluksi rasittuu todella helposti ihan väärät lihakset, vaatii vähän (tai vähän enemmänkin) opettelua että pystyy lähtemään lantiolla mukaan siihen liikkeeseen ja kontrolloimaan sitä selkä- ja vatsalihaksilla eikä jännitä yhtään reisillä vastaan. Voi olla että jotkut on luonnonlahjakkuuksia mutta harrastin ratsastusta enemmän tai vähemmän aktiivisesti 16 vuotta ja oli mulla alusta alkaen ihan hyviä opettajia mutta silti 16 vuodenkin jälkeen mun asennosta löytyi kyllä korjattavaa (ja keneltäpä ei). Ratsastus on siitä mielenkiintoinen laji ettei siinä koskaan tunne olevansa tarpeeksi hyvä ja mitä pidempään ratsastaa sitä pahemmalta tuntuu tehdä virheitä kun oppii miten herkkiä ne konit oikeasti on ja tietysti niitä haluaa kohdella mahdollisimman nätisti :).

[Rami Niemi]

6.8.2006 Sunnuntai
Hevosratsasteluun keskustellen ja kokeillen tutustumista taasen eräänä urheilulajina jottapa tulee tiedetyksi mitkä lihakset tulee rasittuneeksi kyseisen lajitreenin kanssa.

Kai teit johtopäätöksesi ennemmin keskustelun kuin kokeilun pohjalta?

Ehdottomasti, olemme käyneet intensiivistä ja läpiluotaavaa keskustelua hierojakollegan sekä usean alueella toimivan ratsastuskilpailijan ja valmentajan kanssa päivittäin viimeiset muutamat viikot joita on ollut asiakkainamme ja tuttavinamme.

Nimittäin ratsastuksessa aluksi rasittuu todella helposti ihan väärät lihakset

Kuten melkein kaikissa lajeissa aloittaessaan.

Voi olla että jotkut on luonnonlahjakkuuksia

Niin onhan noita, vaikeatahan se pentele oli mutta perus askellusta ja laukkaa tuli harjoiteltua ja otettua tuntumaa, en tippunut edes

Kamppailulajiharrastustaustasta oli todella apua tasapainon hallinnassa ja painopisteiden aistimisessa.

[Mika]

Tampereen Varalassa tuo testi teetettiin, sieltä voip varmaan tiedustella.. Ne testailee siel ihan yksityishenkilöitäkin kyllä.

Ookkei...

Tuota. Varalassa ja Vierumäellä on ihat omat menetelmänsä, joita kukaan muu tässä maailmassa ei taida noudattaa. Eli lähinnä nuo vertailut kannattaa yrittää lukea suodattimen läpi.

Luulin että olisitte olleet UKK:ssa.

Lähetän Aerkankille linkin tähän ketjuun, jos ehtisi kommentoida.

[Suvi]

Niin onhan noita, vaikeatahan se pentele oli mutta perus askellusta ja laukkaa tuli harjoiteltua ja otettua tuntumaa, en tippunut edes

Kamppailulajiharrastustaustasta oli todella apua tasapainon hallinnassa ja painopisteiden aistimisessa.

Se on jo ihan hyvin . Ja varmasti on hyötyä kamppailulajeista, yleensä aikuisaloittelijat/kokeilijat on aika onnettomia kun ei niillä ole samanlaista rentoutta mikä lapsilla on, ja ne lapsetkin mätkähtelee aika säännöllisesti selästä alas. Muistan oman ensimmäisen ratsastustuntini 5 vuotiaana, mulla oli ravissa ja laukassa kaksi taluttajaa jotka vuorotellen tönäisi mut takaisin sinne ei niin mukavaliikkeisen ponin selkään kun olin valumassa sivulta alas. En kyllä koskaan ollut mikään hirveen lahjakas ratsastaja, mutta sen jälkeen kun 9 vuotiaana aloitin uudella opettajalla jonka "et tipu!"-karjaisun voimasta sitä kyl kiipesi vaikka mistä kaulan alta takaisin selkään en sitten tippunut viimeiseen 6 vuoteen kertaakaan vaikka ratsastin ihan aktiivisesti vähän hankalemmillakin hevosilla . Pitkät jalat on myös tuossa hommassa aika pop.

[Aerkank]

Mikalta tuli visti kommenttipyyntöinnen, joten pakkohan tässä on näppistä ruveta hyväilemään

Olis kyllä hienoa päästä tekemään tuommoinen testi. Mitähän tuo maksaisi ihan yksityishenkilölle?

Hintataso vaihtelee testisisällöstä riippuen. Ensin kannattanee katsoa, mitkä ovat omat tavoitteet testaukselle, eli millaista tietoa testistä haluaa. Se määrittelee sitten testisisällön. Sen jälkeen voikin sitten tiedustella testeistä ja hinnoista eri testauspaikoista ja vähän vertailla niiden laatutasoa ja toimintaa. Pari nettisivua, joista voipi olla apua:
http://www.lts.fi/?sid=7" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.kuntotestaus.net/" onclick="window.open(this.href);return false;
Yleensä tuollainen testi (suoralla menetelmällä tehty maksimaalisen hapenoton testi hengityskaasuista ja laktaattinäytteistä tehtävin kynnysmäärityksin) maksaa 100 euron pintaan, oheismittauksineen ja lääkärintarkastuksineen hinta voi tuplaantua.

Juoksumatolla testiin...
Rustaan testitulokset tähän väliin
paino 62kg
pituus 164cm
rasva%17,2
Hb153
Max syke 198
Eka arvo on vertailuluku 1-5 muihin aktiivisiin kamppailu-urheilijoihin.
Toka arvo on vertailuluku 1-5 tavalliseen liikkuvaan pulliaiseen.
Suluissa kommentti ensimmäiseen vertailuarvoon
Aerobinen kynnys
49% maksimista
1,74 l/min
28 ml/kg/min vertailutaulukko 1 & 3 (piirikuntatasoa)
suoritus min/km 23ml
Syke 144
Laktaatit 2,5
Anaerobinen kunto
88% maksimista
3,15 l/min
50 ml/kg/min vertailutaulukko 4 & 5 (tosi hyvä kansallinen taso)
suoritus min/km 36ml
Syke 176
Laktaatit 5,5
VO2 max
3,55 l/min
57 ml/kg/min vertailutaulukko 3 & 5 (hyvä kansallinen taso)
suoritus min/km 47ml
Syke 198
Hyötysuhde 9,66 vertailutaulukko 1 & 3 (piirikuntatasoa)
Laktaatti poisto 0,43 vertailutaulukko 1 & 3 (piirikuntatasoa)

Testijuoksentelu kesti kaikkiaan 32:48 minuuttia joka juostiin 4,6 - 13,4 km/h vauhtia 0-4 asteen kaltevuudella kolmen minuutin purskeissa aina vauhtia ja juoksualustan kaltevuuskulmaa kasvattaen.
Maksimilaktaatit hyvänolon pisteessä loppumetreiltä mitattuna oli 11,9 mmol/l jolloin tosiaan juoksuvauhti siellä 13,4km/h syke 198bps ja VO2 47ml/kg

Totta ja tuon rohvessoorin palautteen mukaisesti pitää ottaa matalasykkeistä treeniä mukaan paljon nykyistä enemmän. Sais aerobisen kunnon nousemaan sieltä 1:n pohjamudasta kivaanlukuun ja samoin sais noi laktaatin poistumisen parempaan suuntaan samaan syssyyn.

Liikuntareseptiksi ukko isosetä kertoi
Aerobinen peruskestävyys
110-144 syketasolla juoksuvauhti 8,2-10,20 min/km
3-5 kertaa viikossa (60%-80% kokonais treenimäärästä) josta yksi treeni 2h treeni.
Aerobinen vauhtikestävyys
144-176 sykkeellä juoksuvauhti 4,40-8,20 min/km
1-2 kertaa viikossa (10%-30% kokonais treenimäärästä)
Näihin harjoitteisiin voidaan hyvin liittää kaikki lihaskuntoharjoitteet
Aerobinen maksimikestävyys
Lujatja kilpailunomaiset liikuntasuoritukset. Kestoltaan 10-20min
Syketaso 176-198 juoksuvauhtina 4,05-4,40 min/km
1-2 kertaaviikosssa (2-10% treenimäärästä)

Mitenköhän tuota tietoainesta voisi oikein purkaa :
Heti alussa kiinnittyy huomio pariin seikkaan. Laktaattipitoisuus kynnyksillä on melkoisen korkea ja hapenotto suhteessa teoreettiseen saa raapimaan päätä. Laktaattitaso tuollaisessa testissä on aina yksilöllinen eikä testitilanne varmaankaan ole demona ollut niitä helpoimpia. Siltikin vaatii testaajalta aika hyvää pokkaa ja perusteluja laitaa AerK yli 2 mmol/l tasolle ja varsinkin AnK yli 5 mmol/l -tasolle. Pitäisi nähdä laktaattikäyrä suhteessa hapenkulutukseen, jotta tuota voisi tarkemmin arvioida. Jos maksiminopeus on 13,4 km/h 4 asteen kulmalla, tuntuu vastaava teoreettinen 47 ml/kg/min malkoisen alhaiselta. ACSM:n kaavan mukaan teoreettinen olisi noin 62 ml/kg/min, johon verrattuna todellinen 57 milliä sopii paremmin. Tosin ACSM tuntuu yliarvioivan hapenottoa. AerK ja AnK teoreettiset menevät lähelle Londereen kaavaa, mutta niissäkin vakion E arvo vaihtelee. Herääkin kysymys, mistä tuo teoreettinen hapenotto on napattu? Yleensä AerK:lla on eniten hapen ylikulutusta ja maksimissa saattaa jopa tulla alikulutusta. Tässä tapauksessa tilanne on päinvastainen. Jolloin testattava on poikkeava yksilö, teoreettisen hapenkulutuksen kaava on ihmeellinen tai ergospirometri on pettänyt. Siihen nähden on vaikea perustella hyötysuhdetta ja sen arviointia, jos se nyt on teoreettinen maksimin ja todellisen maksimin suhde. Muuten tuosta suhteesta voisi todeta, että happea kyllä kului, mutta työtä et saanut tehdyksi.
Koetin penkoa noita luokitustaulukoita, mutta taitavat olla testipaikan omaa tuotantoa. Vaatii vain joko lajianalyysiä, huomattavaa ja kattavaa koehenkilöjoukkoa tai SIKAHIVE-menetelmää (Silmillä Katsottuna Hihasta Vetäisemällä) luoda nuo taulukot. Numerotaso ja sanalliset arviot vastaavat kyllä 90-luvun alussa testiasemien kesken sovittuun arviointiin. Tosin arviointi pitäisi tehdä todellisen työn, ei todellisen hapenoton pohjalta. Eihän hiihtokisoissakaan voittaja ole se, joka kuluttaa eniten happea
Luokitus vaikuttaa kyllä kamppailulajeihin melkoisen kovalta, mutta kun lajianalyysiä ei ole käsillä, niin vaikea tuosta on sanoa syvällä rintaäänellä mitään.
Kynnysten ja maksimin kehittyneisyyttä toisiinsa nähden arvioidaan noita kynnys% käyttäen. Nekin kyllä tulisi tehdä teoreettisesta hapenotosta ja vielä siten, että sekä kynnysarvosta että maksimista vähennetään lepohapenkulutus 3,5 ml/kg/min. Eräänlaisena hyvin väljänä nyrkkisääntönä voisi pitää AerK:n 60%:n ja AnK:n 80%:n tasoa, mutta tässä vaihtelua on paljon riippuen siitä, miten nuo %:t lasketaan. Tähän nähden kommetti lisää PK:ta olisi paikallaan, VK:ta voisi ehkä vähentää ja jopa harkita hieman MK:ta. mutta taas vertailu teoreettinen-todellinen painottaisi tekniikan ja suorituskykyisyyden sekä lihas-hermojärjestelmän rassaamisen VK-MK -alueella muodostavan pullonkaulan. Mutta kun tuo teoreettinen hapenotto on noin ihmeellinen... Koknaan oma kysymyksensä on sitten PK:n tarpeellisuus kamppailulajeissa. Vai olisiko parempi muodostaa PK- ja VK-alueista yksi kokonaisuus, jolla liikutaan monipuolisesti? Ja katsottaisiin enemmän VK:n ja maksimin suhdetta?
Kamppailulajin edustajalle 3-5 PK-lenkkiä tai 60-80% kokonaisajasta on aika paljon, paitsi, jos tuo tapahtuu lajiharjoittelun yhteydessä.
AerK on ilmeisesti nopeudella 7,2 km/h (8,2 min/km). Testistä tiedät, miltä tuntui edetä tuolla vauhdilla. Yleensä tuo vauhti on juuri kävelyn ja hölkän rajamailla, harvemmin juoksua. Näin ollen voi siis olla mahdollista, ettet pysty juoksemaan PK-lenkkejä, vaan menet ne rauhallisella hölkällä tai kävellen tai muita lajeja käyttäen. Tuollaisen etenemisen vaikutus hermo-lihasjärjestelmän toimintaan, kamppailulajissa vaadittavaan nopeuteen ja voimantuottoon voi runsaasti tehtynä olla arveluttava, ellei sitten harjoitteisiin oteta lajinomaisia tai muita ruskoja.
Laktaatin poistokyvyn arvioinnissa tulisi olla melkoisen varovainen. Se on hyvin riippuvainen palautumisessa käytetystä nopeudesta, lisäksi pienetkin muutokset lähtö- tai loppuarvoissa voivat muuttaa poistokykyä laidasta laitaan. Pitäisi vieä penkoa ne lähteet, missä todistetaan PK-harjoittelun positiivinen vaikutus laktaatin poistoon, vai onko kyseinen päätelmä urbaanilegendaa. Periaatteessahan laktaatin puskuroinnin on katsottu olevan maksimissaan AnK:n kohdalla, mutta poistomaksimin ajoittuvan noin 50-60%:n tasolle maksimihapenotosta (vrt AerK:n taso!)

En tiedä, miten olit noita termejä syöttänyt tähän vai olitko kopioinut tuloslomakkeen termit suoraan. Siellä kun on muutamia harhaanjohtavuuksia:
suoritus min/km viittaa vauhteihin, arvo on kuitenkin ml/kg/min
Aerobinen kynnys löytyy, mutta miksi sitten on anaerobinen kunto? Viimemainittu viittaa enemmän laktiseen ja alaktiseen nopeskestävyyteen, mitä ei tässä tarkasteltu. Noihin on omat testinsä
Jos hyötysuhde on todellisen ja teoreettisen hapenoton suhde, on kahden desimaalin tarkkuus kyllä hieman liioiteltua.
Laktaatin poistokyvyn yksikkö? On mmol/l/min
Palautteissa on aerobinen peruskestävyys, aerobinen vauhtikestävyys ja aerobinen maksimikestävyys. Tällöin pitäisi olla myös vastaavat aerobisen vastakohdat eli anaerobiset peeruskestävyys, vauhtikestävys ja maksimikestävyys. Näin ei kuitenkaan yleisessä terminologiassa ole.
Aerobisen maksimikestävyyden kohdalla on teksti "Lujat ja kilpailunomaiset liikuntasuoritukset... 2-10% treenimäärästä". Siis alle 10 % harjoittelusta taitolajissa kilpailunomaista suoritusta? Teksti taitaa enemmänkin viitata johonkin talviseen happea kuluttavaan kehonulkoiluttamisurheiluun.

Itse vierastan tapaa antaa syke-, vauhti- ja määräohjeet palautteissa noin päin. Esimerkiksi 144-sykkeillä vauhti on 8,2 min/km ja vastaavasti 176-sykkeillä 4,4 min/km. Tarkoittaako muuten 4,4 4:40 vai 4:20? VK:lla vaihtelu syke- ja määrävälillä on 1* 144 -sykkeellä -> 2*176 sykkeellä. Harjoitusvaikutuksessa voi olla pikkuinen ero tässä tapauksessa :p
Voi lisäksi kysyä, onko suotavaa antaa harjoitusmääräsuosituksia testattavalle niissä tapauksissa, joissa testattavan harjoittelun ohjelmoi valmentaja?

Tuo nyt oli ehkä hieman pilkunviilausta, mutta osoittaa, että testejäkin voidaan katsoa 360 asteen sektorista niin vaaka- kuin pystytasossakin.

[Rami Niemi]

Hyvää pilkunviilausta

Arvot ja tiedot on näpytelty suoraan testipalautelapusta.
Aerob. kynnys
ml/kg/min = 28
suoritus min/km = 23ml

Anaerob. kynnys
ml/kg/min = 50
suoritus min/km = 36ml

MAx VO2
ml/kg/min = 57
suoritus min/km = 47ml

Nuin tuossa lapussa lukkee..

Voin rustata tarkemmatkin selitteet ja käyrät laittaa näkyviin jossain vaiheessa mutta nyt on enimmäkseen lajianalyysin loppuunveto tärkeämmällä sijalla.
Palaan ehdottomasti kyllä asiaan. Liian mielenkiintoista jätettäväksi sikseen.

Maininta

Siltikin vaatii testaajalta aika hyvää pokkaa ja perusteluja laitaa AerK yli 2 mmol/l tasolle ja varsinkin AnK yli 5 mmol/l -tasolle.

Korkea laktaattiarvo AerK yli 2mmol/l johtunee siitä että lähtötilanne oli jo 2.1mmol/l ennen testin aloittamista.

Korkea alkupitoisuus johtunee edellispäivän ratsastussessiosta (en o koskaa ollu heposen selässä aiemmin) samoin alle 5h yöunista jonka perään 2h autolla etelään sieltä 3h bussilla tanpesteriin ja suoraan testiin.. alkusyke 104bps

Lähtöasetelma ei ole kovin kummoinen siis

Tavallispulliaisen vertailutaulukko minun ikäiselleni 31v ovat seuraaavat
Aerobinen kynnys
1=-22
2=23-25
3=26-28
4=29-31
5=32+

Anaerobinen kynnys
1=-29
2=30-33
3=34-38
4=39-42
5=43+

Max VO2
1=-37
2=38-42
3=43-48
4=49-53
5=54+

[Rami Niemi]

Tässä tapauksessa tilanne on päinvastainen. Jolloin testattava on poikkeava yksilö, teoreettisen hapenkulutuksen kaava on ihmeellinen tai ergospirometri on pettänyt.

Kiitos, arvostan ihanasti

AerK on ilmeisesti nopeudella 7,2 km/h (8,2 min/km). Testistä tiedät, miltä tuntui edetä tuolla vauhdilla. Yleensä tuo vauhti on juuri kävelyn ja hölkän rajamailla, harvemmin juoksua.

Näin on, tuolla vauhdilla kävely oli temmokasta mutta hölkkä ei oikein vielä onnistunut luontevasti.

Pitäisi vieä penkoa ne lähteet, missä todistetaan PK-harjoittelun positiivinen vaikutus laktaatin poistoon, vai onko kyseinen päätelmä urbaanilegendaa.

Kaiva tokkiinsa, ois kiva tietää todenperäisyys.

Aerobinen kynnys löytyy, mutta miksi sitten on anaerobinen kunto?

Tässä oli tapahtunut klassinen kirjoituserhe eli typo

Tarkoittaako muuten 4,4 4:40 vai 4:20?

Jaa-a , villi olettamus että 4,4 ihan numeroilla ei min:sec

Voi lisäksi kysyä, onko suotavaa antaa harjoitusmääräsuosituksia testattavalle niissä tapauksissa, joissa testattavan harjoittelun ohjelmoi valmentaja?

Tällä hetkellä ei ole harjoittelun ohjelmoinnin vastuussa kukaan muu kun itseni. ja testitulokset annettiin myös koko luokan ja opettajan tutkittavaksi.

[Rami Niemi]

Perjantai 1.9.2006
Kevyt Hierontapäivä tänään vain 2 asiakasta.

Illalla
1,5h Karatea
Perustekniikan hinkkaamista parin jannun kanssa
Zenkutsudachia, shikodachia, chokudachia
etu- ja takakäden lyöntejä, alatorjuntaa ja sen plyometriikan harjoittelua osissa ja rentouden sekä liikeratamallien opettelmista.

[Rami Niemi]

Perjantai 15.12.2006

1,5h Karatea
Seisan katan perusbunkain hinkkaamista pariharjoitteluna, ja samalla kiertopotkun voiman läpivientivoiman harjoittelua jussin kanssa.

[Rami Niemi]

Maanantai 18.12.2006

Nukuin pitkään noin yhteen asti päivällä, koska tuli pelailtua Half life 2:sta aikas pitkälle yöhön. Päivällä Joulushoppailua pitkin kaupunkia.

Illalla
1,5h Karatea
Käytiin kivasti katoja läpi alkulämmittelyssä, kiitos niistä Jussi!
zneshin kotai tekniikkarykelmää josta pariharjoitteluun.
Kivasti potkutreeniä kans loppuun.

Kevyt venyttelysetti loppuhetkille.

Teki kivaa.

[Rami Niemi]

Maanantai 5.2.2007.

Seisan katan toistoa pari kertaa muita ltkeällä palauttelevalla tahdilla, leiri takana paikat aika kipeinä

Keskiviikko 7.2.2007.
Seisanin hiomista totaaliväsyneellä kropalla, perusasiatkin pisti mehut jo pois. oli vähän huhhuh, mistähän liene johtunut, monella asiakkaalla kans samanmoinen olo ollut tänään, täysikuu lähestyy?)

perjantai 9.2.2007.
5x Seisan
5x Ananku
5x Wansu
5x Passai
Jussin ohella tehtynä, ja muutamia katoja pari kertaa enemmän kun tarkistettiin asentoliikkuminen ja tekninen suoritustapa ja parit bunkait...

Loistava treenipäivä, elämä hymyilee ja karate maistuu

[Rami Niemi]

Sunnuntai 11.2.2007
Alkeiskurssikeskustelua ja mainosten levittelyä Jussin kanssa.
Reippaan temmokasta kävelyä (Jussi harppoo hulluna ja meikä kipittää vierellä sata lasissa)
6.7km laukut ja kauppaostokset selässä.
Turun seudun karttapalvelu versio-4 on kyllä hyvä työkalu lenkkien mittaa tutkiessa

[Rami Niemi]

Tällä viikolla en ole päässy treenailemaan lainkaan kosks iski iljettävä räkätauti, ja uhkasi puskea kuumetta mutta onneksi siltä sentään välttyi.

täsmähoidollisesti sit PALJON kuumaa teetä, miljoona villavaatetta ja rutkasti töitä läppärillä (kirjanpito ja statistiikka on ihanaa).

(kyllä, teen statistiikkaa työstäni ja lajiharrastuksestani)