Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
Tuo oli juuri se kysymys, joka hälytti aikoinaan tosi, tosi pahasti. Kun tuon joutuu edes kysymään itseltään, on aika laittaa hojo hyllylle - joko väliaikaisesti tai kokonaan.
Kontrasti on pakko palauttaa.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Tohtori Krabola kirjoitti:Millaisella alustalla olet juossut? Tuskin kuitenkaan asfaltti.
Sillä. Vähiten riskejä.
Paljain jaloin, varmasti. Kuuma asfaltti voi parantaa juoksumotivaatiota kummasti .
Heh. Käytännössä syy on kuitenkin siinä, että erilaiset kivet, lasinsirut ja muut vaaralliset esineet on helpompi nähdä asfaltilta kuin esim. pururadalta. Ja minä en juokse (tai treenaa) kuumalla säällä, joten se kuuman asfaltin ongelma on aika olematon.
Mä oon koko ikäni juossut paljain jaloin missä sattuu. Nyt on peukalovarvas murtunut... Mut ihan perus soratie on mun mielestä myös hyvä, erottaa isommat kivet ym. ihan hyvin, ja hyvää hierontaa jalanpohjille, eikä ole mitään kummempia kovettumiakaan tullut. Lisäksi vahvistaa jalkaa keskeltäkin, toisin kuin alfaltti. Suosittelen.
EDIT: mistä mä tän löysin, toihan on jostain ikuisuuden takaa... ei mun pitänyt kattoa kun tätä viimestä sivua
Hakkyouken kirjoitti:
Lisäksi vahvistaa jalkaa keskeltäkin, toisin kuin alfaltti. Suosittelen.
Heh, joo, ikuisuuden takaa kyllä, mutta...
...niin. Olen edelleen sitä mieltä, että sora- ja asfalttijuoksun ero on minimaalinen (ainakin päkiäjuoksussa, joka on tekniikkani - en siis kantarullaa paljain jaloin) ja pääosin lähinnä siinä, että asfaltilta on helpompi bongata kivet, lasinsirut sun muut. Jalat ovat vahvistuneet myös keskeltä (holvikaari on noussut korkeaksi ja kengän koko samalla pienentynyt melkoisesti). Nyt tosin paljasjalkajuoksussa on pieni loma - "löysin" pitkällä lenkillä lasinsirun (pullonpohja tms.) joka oli jäänyt jyräyksessä asfalttiin - esillä oli vain höylämäinen reuna. Saapa siis kasvatella nahkaa hetken aikaa (oli jännää juosta 3,5kn kotiin verta jättäen...).
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Toivottavasti positiivisella tavalla, eli sait paljon irti.
Aina voi tehdä asiat samalla tavalla kuin on ennen tehnyt - mutta paremmin. Ja kun kroppa haluaisi tehdä kuten silloin kaaauan sitten. Kyllä siellä joku päänupissa tutisi. No, tietääpähän taas, mitä on kun ei osaa mitään.
Karatepuolen jätin kotiin hyllyyn, se ei kuulu toisen lajin treeneihin.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
heh...jotenkin tästä päivityksestä välittyi aika hyvin sellainen pieni turhautuminen..tai ei ehkä turhautuminen. Asian hyväntahtoinen hyväksyminen, ehkä
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol
Kyynikko kirjoitti:
heh...jotenkin tästä päivityksestä välittyi aika hyvin sellainen pieni turhautuminen..tai ei ehkä turhautuminen. Asian hyväntahtoinen hyväksyminen, ehkä
Itse asiassa...joo. Juuri noin.
Opettaja, onneksi, on aivan hemmetin hyvä.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Jep, Turussa. Aiempi "mutta paremmin" ei viitannut karatepuoleen. Nyt vain löytyi aikidoporukka, jonka opettajalla on yhtälailla pilkunviilautunut näkemys kuin mihin olen karaten osalta tottunut - i.e. pohja rakennetaan kunnolla. Katai-keikoa ilman välitöntä pyrkimystä nagareen. Tykkään, ei tule vain roiskittua vähän sinnepäin vaan rakenteen saa kuntoon (ja ehkäpä treenaajien on joskus käyttää aikidoaan muuhunkin kuin aikidon harjoitteluun, mikäli pakko on).
Hirveästi ei yllättänyt kun totesin Saito-senseillä olleen suuri osuus tyylin nykyisen päämiehen historiassa.
Kyllä sitä karateakin vielä heiluskelen...
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
.
Hieno päivitys! 
