Marc MacYoung

Nykyaikaiset itsepuolustuslajit eli Defendo, IMPACT, Krav Maga, MilFight, PDFS, Senshido jne.

Ylipotkijat: Mjölnir, Tyttö

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 11129
Lauteille: helmi 24, 2006
Paikkakunta: Kokkola

Re: Marc MacYoung

#16

Viesti Kari Aittomäki » marras 19, 2008, 22.08

Jaajaa.
Tulkitsen siten että kyseessä on lopultakin opetustekninen juttu?
Vähä niinku että ne oleelliset koetetaan tuoda esiin silleen niinku Pasila?
Funktionaalisesti.

Mutta kantaako se raksipulikkana?
Onko niilläjutuilla nostetta pitkäkestoisena harrasteena samassa mitassa kuin japanianpoikain yms kehittämillä harrastusmuodoilla?
Heraclesilla varmaan on jo näkemystä tähänkin?

Kuvake
Mjölnir
ylipotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 22048
Lauteille: joulu 22, 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Scandinavian Defendo
Sivulajit: Krav Maga, Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Viesti:

Re: Marc MacYoung

#17

Viesti Mjölnir » marras 19, 2008, 22.19

Kari Aittomäki kirjoitti:Jaajaa.
Tulkitsen siten että kyseessä on lopultakin opetustekninen juttu?
Vähä niinku että ne oleelliset koetetaan tuoda esiin silleen niinku Pasila?
Funktionaalisesti.

Mutta kantaako se raksipulikkana?
Onko niilläjutuilla nostetta pitkäkestoisena harrasteena samassa mitassa kuin japanianpoikain yms kehittämillä harrastusmuodoilla?
Heraclesilla varmaan on jo näkemystä tähänkin?


opetustekniikka ja tällainen nykypäivän pedakogisia näkemyksiä heijastava menetelmä opettaa. Siinä ehkä parhaat puolet. Ja mielestäni paras opettajakoulutus, nimenomaan opetusteknisesti, missä ole koskaan ollut, on IKMF krav magan ohjaajakoulutus.

krav magaa saattavat jatkaa harrasteena vuosikausia sellaiset henkilöt, jotka traditiopuolellakin, jossain ei-kilpalajissa, jatkaisivat. Defendo on vielä niin nuori, että tilastotietoa ei oikein ole, mutta luulisin samankaltaisten ihmisten olevan kiinnostuneita defendosta, kuin ne, jotka treenaavat nyrkkeilyä tai painia, mutta eivät kilpaile. Yksinkertaisia perusasioita päivästä toiseen. Opetetaan harrastaja käyttämään vasaraa työkalunaan, ei vain naulaamiseen, vaan myös puuron syömiseen ja nurmikon leikkaamiseen, noin kuvainnollisesti :)

koska konseptiin kuuluu kertoa mitään pimittämättä kaikki, mikä on relevanttia, harrastajat pitävät avoimesta ilmapiiristä. Mutta en voi olla täysin varma siitä, onko tällainen jaettu tieto yhtä syvää, kuin itse oivallettu...
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 11129
Lauteille: helmi 24, 2006
Paikkakunta: Kokkola

Re: Marc MacYoung

#18

Viesti Kari Aittomäki » marras 20, 2008, 22.15

Siinä on sitte varmaankin jonkinlainen katsomuksellinen eroavaisuus.

Eli realitypuolella kamppailuun suhtaudutaan sosiaalisjuridistismekaanisena ongelmana, johon harotaan työkaluja aina kulloisenkin soveltajan kapasiteetin mukaan? Volyymiin aklimisoituen tietysti..
Mukana tietysti ryhmädynamiikat ja liikunnallisen ilon järkiperäinen valjastaminen?

Kuulostaa hyvältä.
Mutta mulle se treenihetki on vähä semmonen Palavan Pensaan lähestymistuokio.
Pelokkaanutelias paljasjalkahiiviskely kohti Juttua, jota en koskaan tule täysin tajuamaan.
Siksi nää karate yms-jubinat juttelee mulle paremmin. Se on semmonen kurkistus Mikä-mikä-maahan.
Olen aivan aidosti sitämieltä, että ne on sellasia luontaistuotejuttuja synteettisessä maailmassa, myrkkyjä jotka vaikuttaa pitkällä kestolla mutta peruuttamattomasti.
Hartaasti harjoitettuina antavat samat jutut kuin modernimmatkin metodit.
Vähä niinku voimapuolella, kärsivällisesti perustaa rakentaen sama voimataso on saavutettavissa naturana kuin roinaten, erona vaan se rakennesitkaus.
Natukkana voima ei ole lainaa vaan tekee pysyvän pesänja lähtee hitaammin.

Rinnastus on tietoinen ja sisältää kysymyksenasettelun.
Kun minä näen rb-tyyleillä asenteellisen karhunkuopan, helpoksi vuoltu pikatieto ei jätä niinsyvää muistijälkeä kuin traditiosahaus?
Roinaamista ei tässä yhteydessä tule tulkita muuna kuin hätäisyysvertailuna.

jep.

Kamppailumaailma on kyllä rikas tarha tallustella.

Kuvake
Mjölnir
ylipotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 22048
Lauteille: joulu 22, 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Scandinavian Defendo
Sivulajit: Krav Maga, Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Viesti:

Re: Marc MacYoung

#19

Viesti Mjölnir » marras 20, 2008, 22.24

Kari Aittomäki kirjoitti:Siinä on sitte varmaankin jonkinlainen katsomuksellinen eroavaisuus.

Eli realitypuolella kamppailuun suhtaudutaan sosiaalisjuridistismekaanisena ongelmana, johon harotaan työkaluja aina kulloisenkin soveltajan kapasiteetin mukaan? Volyymiin aklimisoituen tietysti..
Mukana tietysti ryhmädynamiikat ja liikunnallisen ilon järkiperäinen valjastaminen?


Juu. Jos ymmärsin puoletkin tekstistäsi oikein :)


Rinnastus on tietoinen ja sisältää kysymyksenasettelun.
Kun minä näen rb-tyyleillä asenteellisen karhunkuopan, helpoksi vuoltu pikatieto ei jätä niinsyvää muistijälkeä kuin traditiosahaus?


Tätä olen myös pohtinut. Vastausta en varmaksi tiedä, mutta epäilen, että asia on näin.

Kamppailumaailma on kyllä rikas tarha tallustella.


Niin on. Erityisen hyvä mieli tuli tänään kun treenejä valmistellessa yht'äkkiä joku palikka putosi kohdalleen ja keksin yhtymäpinnan yhdenkäden vaateotteen ja siihen liittyvän lyönnin sekä erään kuristuksesta vapautumistekniikan välillä, ja miten niistä saa hyvän kokonaisuuden. Riippuen siitä, millainen reaktio puolustautujalla on: aggressiivinen vai väistävä.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 11129
Lauteille: helmi 24, 2006
Paikkakunta: Kokkola

Re: Marc MacYoung

#20

Viesti Kari Aittomäki » marras 21, 2008, 22.07

Olipas juu aika hankalaa tekstiä, ei pitäis lukee viksuille tarkotettuja kirjoja. Ainakaan innostuneesti.

Tulkinta:
sosiaalisjuridistismekaanisena ongelmana:
Kamppailutilanne koetaan ongelmana tai ongelmakenttänä, jossa ensisijainen hankaluus löytyy ehdollistuneista käyttäytymismalleista. Onseniin väärin murjoa kanssaihmisiä, tilanteen sisäiseen ja ulkoiseen hallintaan haetaan oikeutuksia. Se sosiaalinen kerroin.
Juridiikka on itsestäänselvyys, sanktioitten kans pelaaminen.
Mekaaninen on taas kädentaidon eli ensisijaisesti taktiikan, toissijaisesti suoritustekniikan sisäänajaminen.
Jossa rb-puolella joudutaan vältämättömyyden pakosta turvautumaan varsin karkeaan tekniikkaan mutta myös äärinerokkaaseen luontaisten reaktioiden valjastamisen.

kulloisenkin soveltajan kapasiteetin:
Liittyy enimmin kohtaan sosiaaliset ongelmat; lie niin, että väkivaltainen käytös on se varsinainen kyypelto. Liikunnaksi maalattu tappelustreeni sujuu luontojaan kaikilta muilta kuin auktoriteettiongelmaisilta ja muutamalta muulta viirupäältä.
Suoraan asiaan kykenee harva käymään, oletanko pahoin väärin jos miellän nämä syötetyt militarymielikuvat tuhokäytöksen lepuuttajiksi?
Keinoksi helpottaa käsittelyä, kenties myös opetusteknisenä väylänä?
Kapasiteetilla tässä tarkoitin siis treenajan kykyä kohdata rumuutta, etenkin itsessään.
Sillä jolsen ole väärässä, realistisuus treenimetodissa tarkoittaa myös sankaritarina-treenaamisen minimoimista?
Eli hyväksytään se, että osumaa voi tulla ja tulee. Ja tilanteesta ei kenties selvitä, vaan sitte sitä saatana soikoon kuollaan pois tai vammaudutaan, helevetti.
Tosin en oleta että tätä korttia tuodaan pelipöydälle ihan ensivaiheessa ainakaan.
Minä toin ja se taisi olla virhe.

Volyymiin aklimisoituen :
Entiä onko aklimisoituminen edes oikea termi.
On kuitenkin vuorikiipeilijöitten ja muitten hullujen käytössä, tarkottaa suunnilleen sietohoitoa.
Eli kun ollaan menossa tekeen hetkistä hommaa hankaliin olosuhteisiin, on viisasta totutella niihin olosuhteisiin enste.
Tässä yhteydessä tarkoittaa aikalailla tota edellistä mutta myös sellasta tietoista raaistumista tai raakalaistumista. Senoman pimeän puolen kartoittamista ja kontrollia.. mutta myös valjastamista ja kohdentamista.
Oletan, että treenin rujous, volyymi kasvaa ihon paksuuntuessa?
Näin on esim Hokutossa, mustien vöitten treenit on lähestymistavaltaan varsin raakoja.
Oletan myös että verbaalinen viestintä ottaa ilkeämpiä sävyjä, asioista puhutaan vailla siviilivaseliinia?


Nuin.
Oommä vähä viisas.
Bushmillsilla saattaa olla osuutta.

Kuvake
Mjölnir
ylipotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 22048
Lauteille: joulu 22, 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Scandinavian Defendo
Sivulajit: Krav Maga, Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Viesti:

Re: Marc MacYoung

#21

Viesti Mjölnir » marras 22, 2008, 14.13

Kovasti olet ymmärryksen ytimessä :)

muoks:
Tai siis, itse näen asian samalla tavalla, joten se on pakko olla oikein :D
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Harri Ylilammi
reiteenpotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 260
Lauteille: syys 30, 2006

Re: Marc MacYoung

#22

Viesti Harri Ylilammi » joulu 2, 2009, 16.52

Ale kirjoitti:Mies joka on saanut maineensa puhumalla itsestäänselvyyksiä..


Eiköhän McYoung ole kuinekin saanut maineensa kirjailijana, jonka teokset ei todellakaan ole itsestäänselvyyksiä.

Mars kirjoitti:Eli miehen kirjat aika OK, mutta DVD:t kehnompia?


Juuri näin. Sama pätee kaikkiin muihinkin opeteltaviin asioihin. Tää on tätä nykynuorisoa, kun kaikki pitäisi oppia DVD:tä katselemalla ja nettiä selailemalla :patsukki: . Kirjan lukeminen kuitenkin rakentaa maailmankuvaa ja antaa tietoa ihan eri tavalla kuin joku 20 virkkeen nettiartikkeli.

Kannattaa lukea ainakin tuo Animalin eka teos, Cheap Shots, Ambushes And Other Lessons, joka on siis julkaistu jo vuonna -88, mutta on edelleen itsepuolustuksen ehdoton Raamattu. Jos aikoo lukea vain yhden kirjan itsepuolustuksesta elämänsä aikana, lue tämä! En voi kehua tätä kirjaa liikaa! Paitsi hyviä neuvoja, Animalin teksti sisältää myös mustaa huumoria, joka jaksaa aina naurattaa :badgrin: . 5/5.

Lisäksi kannattaa lukea, jos aikaa löytyy, miehen toiseksi vanhin teos; Knives, Knife Fighting And Related Hassles. Sen jälkeen kirjojen taso laskeekin hieman ja riveiltä voi lukea rahastuksen makua.

Kuvake
Paha Kani
munillepotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 748
Lauteille: maalis 4, 2008
Paikkakunta: Lieto

Marc MacYoung

#23

Viesti Paha Kani » joulu 2, 2009, 21.01

Hyviä pointteja yllä RBSD-akronyymeistä vs. traditiolajit. Alla vähän huonompia.
Mä väänsin aikani traditiolajiksi katsomaani lajia, mutta enenevässä määrin alkoi ottaa kupoliin asioiden treenaaminen mielestäni eri tavalla kuin rajallisen tositilannekokemukseni perusteella olisi mielestäni tarvinnut. Muutaman kerran kyselin, että miksi näin, mutta vastaukset eivät silloista minääni oikein tyydyttäneet, ja myönnettävä on, että kun sain ensimmäisen kosketukseni Tosi-TV-lajeihin, niin taispa siinä tulla vanha laji satujumpaksi leimattua. Vaikka satujumppaa pidemmälle jumpanneet kiistatta kovia luita olivatkin millä tahansa mittarilla. Ja kiistatonta on, että satujumpassa opituista asioista oli kovasti apua, kun piti lähteä soveltamaan.

Mulla on muutenkin elämässäni sitä vikaa, että mulle pitää aina kaikki perustella, joten ehkä se vaihto oli ihan hyvä idea. Joskin nykyisestä vinkkelistäni katsottuna sitä traditiohinkkaamista olisi sittenkin voinut ehkä vielä tovin satujumpata. Mulla on nyt semmoinen kutina, ettei se oivallus olisi kauhean kaukana ollut.
Mutta kaatunutta maitoa sillan alla, sanoi kettu pihlajanmarjoista. RBSD-lajeista olen saanut aina vastaukset kysymyksiini, ja ehkä se on sitten kuitenkin enemmän mun juttuni. Nykyiseen elämänrytmiini ne joka tapauksessa sopivat paremmin, koska hätäisellä kerran kahdessa ikuisuudessa tehdyllä treenaamisella ei saisi hojopuolelta varmaan mitään irti. Mutta joskus oli toisin, ja ehkä silloin olisi voinut katsoa sitä polkua vielä yhden mutkan taakse.

Ainii, ja Marc MacYoungista en tiedä mitään.

Kuvake
Mjölnir
ylipotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 22048
Lauteille: joulu 22, 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Scandinavian Defendo
Sivulajit: Krav Maga, Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Viesti:

Marc MacYoung

#24

Viesti Mjölnir » joulu 2, 2009, 21.31

Paha Kani kirjoitti:Muutaman kerran kyselin, että miksi näin, mutta vastaukset eivät silloista minääni oikein tyydyttäneet,.... olen saanut aina vastaukset kysymyksiini, ja ehkä se on sitten kuitenkin enemmän mun juttuni. ......ehkä silloin olisi voinut katsoa sitä polkua vielä yhden mutkan taakse.


Aika samankaltainen tarina omasta treenihistoriastani. Nyt vasta modernien lajien informaation jakamiskulttuurin kautta olen ymmärtänyt niitä muita lajeja, joita olen treenannut aiemmin.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 11129
Lauteille: helmi 24, 2006
Paikkakunta: Kokkola

Marc MacYoung

#25

Viesti Kari Aittomäki » joulu 2, 2009, 23.43

Jaajaa.
Mulla se meni niin, että vertasin saamaani tietoa ennestään havainnoimiini... mähän siis olen tottunut väkivaltaan jo ihan verenperintönä, muksusta asti.
Monasti huomas selvästi jotta kulloinenkin opettaja ei ollut itse aiheesta aivan jyvällä mutta itse asia oli hyvää scheissea.
Se meni sillai, että otin aina kulloisenkin opin ja suodatin karaten käsikirjan kontrolloidun raivokkuuden läpi.
Muokkasin omakseni siis.
En ole ikinä uskonut, oikeesti uskonut jylhään poseeraamiseen ja näyttävyyteen. Oikea tappelu ei ole sellasta.
Mutta oikea mestari pystyy toteuttaan niitä juttuja myös paineessa ja osumia saaneena.

Ja sitte ku pääs sellasten mentoreitten kyyditettäväksi joilla oli paketti kasassa.. Voi jeetina.
Itseasiassa itteeni oikeen ihmettelen jotta miksi en ikinä tullut innostuneeksi judosta.
Kun se nyt kuitenkin taitaa olla miltei täydellisin metodi treenata, ehkä tst-sambo poislukien.
Ehkä se judoröyhkeys ei istunu mun nöyrään luonteenlaatuuni.

Kuvake
bodyguard
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 2
Viestit: 22943
Lauteille: syys 7, 2005
Paikkakunta: Helsinki

Marc MacYoung

#26

Viesti bodyguard » joulu 3, 2009, 00.47

Mjölnir kirjoitti:
Paha Kani kirjoitti:Muutaman kerran kyselin, että miksi näin, mutta vastaukset eivät silloista minääni oikein tyydyttäneet,.... olen saanut aina vastaukset kysymyksiini, ja ehkä se on sitten kuitenkin enemmän mun juttuni. ......ehkä silloin olisi voinut katsoa sitä polkua vielä yhden mutkan taakse.


Aika samankaltainen tarina omasta treenihistoriastani. Nyt vasta modernien lajien informaation jakamiskulttuurin kautta olen ymmärtänyt niitä muita lajeja, joita olen treenannut aiemmin.

Sama juttu jotakuinkin vaikka treenihistoria onkin sata kertaa vaatimattomampi. Kanin tarinasta tunsin ainakin osittain itseäni. Ei oikein muunlainen treenikulttuuri sopisi meikäläisen luonteelle.

‎-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.

Blogi

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 4569
Lauteille: loka 15, 2009

Marc MacYoung

#27

Viesti Ile » joulu 3, 2009, 15.33

Kari Aittomäki kirjoitti:Monasti huomas selvästi jotta kulloinenkin opettaja ei ollut itse aiheesta aivan jyvällä mutta itse asia oli hyvää scheissea.
Se meni sillai, että otin aina kulloisenkin opin ja suodatin karaten käsikirjan kontrolloidun raivokkuuden läpi.
Muokkasin omakseni siis. .


Tässä on se, minkä minä näen traditiolajeihin liittyvänä keskeisenä ongelmana.

Kun se oppimis- ja oivaltamisprosessi on niin haastava ja hienosyinen (ja sitä kautta onnistuessaan syvällistä osaamista tuottava), eli kun ne ideat eivät ole niin julkilausuttuja , niin se asettaa harrastajan lisäksi aikamoisia vaatimuksia myös sille, joka opettaa. Ja kun siis tähän kulttuuriin ei sillä tavalla kuulu opettamisen opettaminen, vaan se pedagokiikka on tietyllä tavalla noiden samojen oivaltamisprosessien varassa.

Eli väistämättä on niin, että opettajaksi ryhtyy myös sellaisia, joilla ei itselläänkään (vielä) kovin hyvää oivallusta jutusta ole. Silloin se lajin ja kamppailun idea ei ehkä kovin hyvin siirry, vaikka ulkoisesti toiminta voi näyttää hyvältä ja jollakin tasolla mitattavia tuloksiakin voi tulla.

Ja silloin oppien hyödyntäminen edellyttää jonkunlaista harjoittelija omaa näkemystä ja kokemusta, jota Aittomäki tuossa kuvasi. Mutta tämä suodatin ymmärrettävästi puuttuu "väärälle" salille eksyvältä aloittelijalta.

Siksi tämä fast food -lajien opetus- ja opettajankoulutuskonsepti voi olla edellä todetuilla reunaehdoilla "varmempi/tehokkaampi". Mutta ei siis välttämättä yhtä syvällistä osaamista tuottava kuin traditionaalinen menetelmä parhaimmillaan.

Kuvake
Clancy B.
kylkeenpotkija
Viestit ketjussa: 1
Viestit: 3386
Lauteille: kesä 13, 2009

Marc MacYoung

#28

Viesti Clancy B. » joulu 3, 2009, 15.40

MacYoung ihan hyviä artikkeleita tuolla web-sivuilla, pirusti linkitettyjä jotta saa olla tarkkana ettei mene aivan kahville tuolla. Criminal mindset jne. sieltä ainakin luettavaa.

Se on tuo kamppailutaito sellainen ympyrän piirto, tajunta alkaa silloin kun puoliympyrä piirtyy, toinen puoli onkin hitaammin piirrettävä ja valmiiksi saa tuskin koskaa kokonaista ympyrää.
Regard your soldiers as your children, and they will follow you into the deepest valleys; look on them as your own beloved sons, and they will stand by you even unto death.

Sun Tzu

Kuvake
ninja
reiteenpotkija
Viestit ketjussa: 4
Viestit: 292
Lauteille: huhti 12, 2010

Marc MacYoung

#29

Viesti ninja » helmi 9, 2017, 20.23



Herralta oli ilmestynyt video youtubeen puukkotappelusta. Olisikohan 90-luvun alussa tehty pätkä? Joka tapuksessa, ymmärtämättä entuudestaan veitsimittelöstä tuontaivaallista, katselin mielenkiinnolla läpi.

Muutama huomio mitkä jäivät soimaan päähän:

-Mcyoung puhuu siitä kuinka veitsenterän pitää olla samassa kulmassa kuin iskun liikerata. No tämähän on ihan loogista, että terä leikkaa paremmin oikeassa kulmassa. Tuli vain mieleen, että kuinka tietoisena pysyy jostain terän kulmasta jos on puukkohippasilla jonkun kanssa? Lisäksi, kuinka paljon pielessä teräkulman tarvitsee olla jotta vaikutus näkyy, puhutaanko jo parin asteen heitosta?

-Toinen hiukan huvittava toteamus aivan lopussa: "voittaja päätyy 20vuodeksi vankilaan ja häviäjä hautausmaalle". Itse näkisin, että jos vaihtoehdot tässä niin on ainoastaan häviäjiä. PAitsi tietenkin suomessa jossa voittaja saa ½-vuotta ehdollista.

-Jenkeissä jossa perjaatteessa jokainen on oikeutettu kantamaan ampumaasetta, tuntuu hiukan omituiselta alkaa käyttämään veistä.

-Hiukan sulateltuani näkemääni, tuosta voisi aloittelija/normi kadunmies saada ihan hyvän perussetin itselleen. Asiathan kerrotaan selkeästi ja perustellaan. Asento, iskutekniikka, puolustus/suojaus, koko paketti pidetään yksikertaisena.

Mitä mieltä potkulaiset?
pot,,pot,,potkut sain, kesken hakkailujen..

sinappi
etupotkija
Viestit ketjussa: 2
Viestit: 2209
Lauteille: tammi 16, 2006

Marc MacYoung

#30

Viesti sinappi » helmi 9, 2017, 22.54

ninja kirjoitti:Tuli vain mieleen, että kuinka tietoisena pysyy jostain terän kulmasta jos on puukkohippasilla jonkun kanssa? Lisäksi, kuinka paljon pielessä teräkulman tarvitsee olla jotta vaikutus näkyy, puhutaanko jo parin asteen heitosta?


Ei siinä tarvitse tietää muuta kuin, että terävä pää menee vastustajaan, niin edelletytkset vakavalle vammalle tai kuolemalle ovat olemassa, vaikka puukkolla sohija ei olisi treenannut päivääkään.



Palaa sivulle Sali

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 kurkkijaa