Senshidosta

[tohtorismies]

[youtube][/youtube]

Tässä on samaa herkkua lisää.

[PDC]

Oon kyllä vieläkin ihan pähkinöinä siitä Littoisten Senshido seminaarista. Tässä hajanaisia ajatuksia

Sai kyllä todella paljon purtavaa ja itse treenaaminen oli loistavaa siksikin, että näki mitä sitä on oppinut aikidossa. Ei siinä mitään tekniikoita tehnyt, mutta jälkikäteen pureskeltuna isoimmat jutut olivat varmaan painon pudotus ja jonkinlainen rentous. Tästä syystäkin ei voi kuin suositella ihan siitäkin syystä, että avaa varmaan silmiä oman lajinsa suhteen, sekä itsensä, riippuen siitä mitä hakee ja harrastaa.

Mirror Drillistä ja closest weapon closest target tuli mieleen tässä yksi päivä Systeman tapa lyödä. Tai se mitä itse olen yhden minileirin verran tutustunut, ja videoita katsonut. Esimerkkinä vaikka tässä. Katsoo sitä rentoutta ja eri paikoista/kehon osilla lyömistä, ja sitten jalostaa siihen paikkojen hakemiseen. Koko keho aseena/luovuutta.

[youtube][/youtube]

Eipä nyt muuta...

[ninja]

Katselin noita videoita tuossa edellä ja kyllähän niissä pointti vaikutti olevan. Itseäni on alkanut viime aikoina erityisesti psykologinen puoli askarruttamaan. Eli, esim. se "tunnemyrsky" jonka väkivalta/uhkaava tilanne nostattaa. Liikkeistä tulee ylikorostuneita, joka kuluttaa hyvin nopeasti energiaa. Tämähän on tavallista stressitilanteessa, joka on sitä henkilölle joka ei ole tottunut väkivaltaan. Lisäksi uskon, että agressio tarttuu. Tällä tarkoitan sitä tilannetta kun joku alkaa käyttäytymään agressiivisesti / uhkaavasti toista kohtaan, jolloin jos toinen ei alistu hän saattaa "vastata samalla mitalla".

Nämä kaikki ovat ihmisen perusreaktiomalleja. Mutta kuinka järkeviä ne ovat suhteessa tehokkaaseen itsepuolustukseen? Kuinka paljon niistä voidaan oppia ulos, tai pitäisikö niistä edes oppia ulos - koska esim. pakeneminen onnistuu tässä moodissa tehokkaimin.
Ymmärtääkseni ainoastaan puhtaissa ip-lajeissa edes jollain tavalla käsitellään näitä asioita, mutta sielläkin vaihtelevasti. Mielestäni Dimitri puhuu ja demoaa juuri näitä juttuja. Systeman lähestymistapa taas on rentoudessa, energian säästämisessä ja mielenhallinnassa. Molemmat lajit herättävät ainakin oman mielenkiinnon..

[PDC]

Kuuluuko Senshidossa treeneihin sellasia skenaarioita missä ei kuule hyvin mitä toinen sanoo? Mietin vaan normaalia baari/yökerho juttelua, niin siinä saa monesti nojata aikalailla toista kohti, että kuulee mitä sanotaan.

[Rojola]

Kyllä kuuluu... Tai siis, aina ei kuulu, eiku...

Kuulohankaluutta tulee toisinaan ihan luonnostaan kun ollaan hammassuojat suussa ja suojakypärät päässä. Tätä voidaan myös feikata erikseen.

Täytyy kuitenkin muistaa, että karkeasti sanottuna 70% ihmisten välisestä viestinnästä on elekieltä, 20% intonaatiota ja vain 10% itse sanoja. Näitä prosenttijakoja on erilaisia, mutta tuo elekieli korostuu huomattavasti jokaisessa.

[PDC]

Miten feikkaatte sitä? Onko jonkinlaisia tiettyjä harjotteita mitä teette ja onko Kaivonen tai Dimitri teettäny aikoinaan?

[Rojola]

Esimerkiksi puhuu korostaen murteella epäselvästi, nopeasti, mongertaen, mumisten epäselvästi, tai mitä ikinä... Joskus on ollut myös ei-englantia äidinkielenään puhuvia harjoittelemassa, jolloin varsinkin elekieli korostuu kun toinen koittaa selvittää asiaa suomeksi ja toinen voi pahoin unkariksi.

Nämä "ei yhteistä kieltä" harjoitteet eivät ole kovin yleisiä tai edes harjoittelun keskiössä vältttämättä, mutta joskus tällainenkin aspekti otetaan mukaan. Pääsääntöisesti ei ole itse tarkoitus jäädä selvittämään asiaa kuin asiaa edes skenaariourpon kanssa, vaan astua ulos konfliktista heti kun se on järkevästi ja turvallisesti mahdollista.

[Mjölnir]

Esimerkiksi puhuu korostaen murteella epäselvästi, nopeasti, mongertaen, mumisten epäselvästi, tai mitä ikinä... Joskus on ollut myös ei-englantia äidinkielenään puhuvia harjoittelemassa, jolloin varsinkin elekieli korostuu kun toinen koittaa selvittää asiaa suomeksi ja toinen voi pahoin unkariksi.

Nämä "ei yhteistä kieltä" harjoitteet eivät ole kovin yleisiä tai edes harjoittelun keskiössä vältttämättä, mutta joskus tällainenkin aspekti otetaan mukaan. Pääsääntöisesti ei ole itse tarkoitus jäädä selvittämään asiaa kuin asiaa edes skenaariourpon kanssa, vaan astua ulos konfliktista heti kun se on järkevästi ja turvallisesti mahdollista.

Me ollaan teetetty mm. tätä harjoitetta Defendo Blue -koulutuksissa, kun paikalla on ollut suomalaisia, ruotsalaisia, unkarilaisia ja puolalalaisia. Luo hieman lisää stressiä, kun puolalaisella on sairaskohtaus ja unkarilainen yrittää selittää suomalaiselle "vartijalle", että tässä tarvitaan nyt apua.

[PDC]

Tuota puhekielen vaihtamista kaveri juurikin kokeili tuolla Littoisten Senshido leirillä. Oli ensin kaikille normaalisti suomeksi selittänyt, ja sitten yhden parin kaa aloittanut murre ruotsin vetämisen Vasta sana Finn jävel oli saanut kelloja heräämään, siis verbaliikan kannalta

Itse kokeilin vaan välillä kävellä ihan posken viereen jotain mumisemaan ja pyörittelemään silmiä, en muista miten se vaikutti...

[Streetwise]

Pääsääntöisesti ei ole itse tarkoitus jäädä selvittämään asiaa kuin asiaa edes skenaariourpon kanssa, vaan astua ulos konfliktista heti kun se on järkevästi ja turvallisesti mahdollista.

Tuo on se oppi mitä olen oppilaille painottanut. Mihinkään potentiaaliseen väkivaltatilanteeseen ei jäädä selvittämään yhtään mitään. Aina etäisyyttä ja heti pois jos vain pystytään. Suurin ongelma ihmisillä on muutenkin se, että ne ei tajua poistua tilanteista vaikka pääsisivätkin. Turhaa harjoitella liikaa skenaarioita missä yritetään puhua toinen rauhalliseksi, se voi jäädä tavaksi.

Onhan niitä tietenkin tilanteita ja työtehtäviä mistä ei voi lähteä ja täytyy miettiä mitä sanoo.

[Tapani]

Tuo on se oppi mitä olen oppilaille painottanut. Mihinkään potentiaaliseen väkivaltatilanteeseen ei jäädä selvittämään yhtään mitään. Aina etäisyyttä ja heti pois jos vain pystytään. Suurin ongelma ihmisillä on muutenkin se, että ne ei tajua poistua tilanteista vaikka pääsisivätkin. Turhaa harjoitella liikaa skenaarioita missä yritetään puhua toinen rauhalliseksi, se voi jäädä tavaksi.

Onhan niitä tietenkin tilanteita ja työtehtäviä mistä ei voi lähteä ja täytyy miettiä mitä sanoo.

Ainakin mulla mahdolliset väkivaltatilanteet on lähes aina sellaisia, joissa en ole yksin. Kun mukana on kavereita jotka saattavat olla aivan kujalla siitä, mitä on tapahtumassa, nopea poistuminen tangentin suuntaan ei välttämättä ole vaihtoehto ollenkaan.

[L.K.]

Tuo on erittäin hyvä pointti. Lisäksi ne mukana olevat taas ei välttämättä osaa poistua vaikka käskisikin..

[Clancy B.]

Toisten mielenliikkeitä ei aina ehdi ohjaamaan. Siksi tulee olla kova että voi olla pehmeä. Mitä tahansa tarvitaan. Ja ainahan voi jäädä, se vaan voi vähän maksaa...tai antaa.

[jsv]

Olin lauantaina elämäni ensimmäisellä Senshido-seminaarilla Helsingissä Kaivosen Villen ja Rojolan opissa, ja lupailin hieman kertoilla ajatuksiani ja kokemuksiani sieltä. Tässä ketjussa on käyty ansiokkaasti läpi Senshidon sisältö, joten keskityn omiin tuntemuksiini leirin aikana enemmän kuin tarkasti siihen, mitä oikein tapahtui (*).

Ja nämä on sitten omia näkemyksiäni, eikä ole tarkoitus olla epäkunnioittava ketään kohtaan.

Omasta taustastani sen verran, että olen kymmenkunta vuotta pehmeähköä karatesuuntaa treenaillut, ja nyt vuoden verran potkunyrkkeilyä, tosin sparrausta vain vähän sinä aikana. Pakollinen vaparikurssikin on tullut käytyä, sekä satunnaista painimista puvun kanssa ja ilman. Mitään oikeita väkivaltakokemuksia minulla ei ole elämäni aikana ollut.

Kyseessä oli siis karateseura Honbun järjestämä kurssi, ja vaikka itse virallisesti treenaankin toisessa seurassa, niin kyseisen seminaarin osallistujista kaksi kolmesta oli sellaisia, joiden kanssa olin treenaillut joskus aikaisemminkin.

Aluksi Ville puhui itsepuolustuksesta ja väkivallasta ilmiöinä, eikä siinä minulle tullut oikeastaan juurikaan uutta teorian tasolla. Tätäkin ketjua kun olen Potkussa seurannut. Hän toi myös esille perinteisten lajien puutteet realistisessa itsepuoluksessa, joista yksi oli tekniikan ja tekemisen hajoaminen paineen alla. Pääsin myöskin koekaniiniksi todistamaan tätä käytännössä, ja todistus päättyi tietysti kuten kaikki voivat olettaakin. Tämä ei tullut minulle yllätyksenä, vaikka hieman olinkin pettynyt itseeni. Joten minullakin on ollut treenatessani sitä itsepetosta tyyliin että “eihän tämä juttu ole ehkä tehokkainta, mutta kyllä se kuitenkin saattaisi toimia jotenkin oikeasti”. No, ei toimi ainakaan isoa ja selväpäistä miestä vastaan

Varsinaiset asiat, joita päivän aikana tehtiin, oli aika yksinkertaisia. Oikeastaan hyökkääjä teki täydellä vauhdilla nakkikioskiheijaria ajatuksena ottaa apinaote kaulasta, tai sitten tarttumista rinnuksista. Ja puolustautuja lähti sellaisesta rauhoittelevasta asennosta, ja reagoi spontaanisti hyökkäykseen, ja pyrki sen jälkeen Senshidon viiden periaatteen kautta ratkaisemaan tilanteen uken samalla yrittäessä samassa vääntää hänet maahan “amatööritappelijatyyliin”. Tätä sitten vähän laajennettiin eri suuntiin, mutta tiivistettynä yksinkertaisia juttuja kovalla tempolla pieniä hetkiä kerrallaan.

Varsinaiseen skenaarioharjoitteluun ei ehditty kuin hieman sivuten, eli lopuksi käveltiin treeniparin kanssa vahingossa toisia päiten, ja sitten toinen esitti aggressiivista kaveria, ja toisen tehtävänä oli puhua hänet rauhalliseksi.

Minulle päivä oli oikein silmiä aukaiseva. Pääsin pari kertaa koekaniiniksi eri asioita demottaessa kun Ville teki tekniikoita kovalla tempolla ja fyysisesti uhkaavasti käyttäytyen, mikä sai oikeasti adrenaliinin ainakin minussa liikkeelle ihan eri lailla kuin perus mitsien hakkaaminen. Vaikka kyseessä oli täysin harmiton paidan rinnuksista retuuttaminen. Tosin se myös kertoo siitä, että minulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta tällaisista asioista.

Päivän jälkeen saldona oli pieniä naarmuja ja mustelmia, ja seuraavana päivänä kolottavat paikat. Valitettavasti illalle oli menoa, joten en ehtinyt jäädä purkamaan seminaarin antia sen tarkemmin oluen äärelle.

Vaikka kokemus olikin silmiä avaava, en usko että olen vaihtamassa harrastamiani lajeja sen suuremmin. Tai no, jos Lauttasaareen perustetaan Senshido-ryhmä, jossa keskitytään realistiseen itsepuolustukseen busseissa esiintyviä pahansisuisia mummoja vastaan, niin liityn kyllä välittömästi. Aion kyllä tilaisuuden tullen osallistua vastaavanlaiselle seminaarille uudestaan.

Minua jäi myös viehättämään ajatus reagoimisesta aggressioihin refleksien kautta. Kaikille kun on tuttu mantra, että treenataan ukemeja saliolosuhteissa, niin sitten ne onnistuu liukkaalla kadulla. No ei onnistu, ei ainakaan minulla. Kerran olen treenikassin kanssa tehnyt täydellisen banaaniliukastumisen kovassa kävelyvauhdissa, ja ilmalennon aikana refleksinomaisesti kääntynyt ympäri tehden tyylipuhtaan kaatumisen. Se ei olisi onnistunut taatusti ilman karaten ukemiharjoittelun tuomaa kropanhallintaa, mutta toisaalta se ei myöskään ollut mitenkään ukemilta näyttävä suoritus.

Samalla lailla tuntui automaattiselta, että kun päivän aikana toinen löi, niin kroppa automaattisesti torjui toisen hyökkäystä, kun kädet oli nostettu valmiusasentoon ja oltiin itse rennon keskittyneitä. Joskus ensimmäinen refleksi muistutti karatetaustalla tehtyjä torjuntoja, joskus ei.

Minun asiantuntemukseni ei riitä mitenkään vertailemaan Senshidoa muihin realistisiin itsepuolustuslajeihin. Minulle jäi sellainen kuva, että minuntaustaiselle ihmiselle tuontyyppinen treeni olisi hyvin tehokas tapa oppia realistista itsepuolustusta.

* Oikeastaan en pystyisikään kertomaan tarkasti, mitä tapahtui, kun tempo oli sen verran kova, että keskittyminen sai unohtamaan yksityiskohdat tapahtuneista asioista.

Ps. Ai niin, tämä tekniikka vs. työkalu -keskustelu, vai mitkä nämä käsitteet nyt olivatkaan. Ymmärrän paremmin päivän jälkeen sen, että Senshido-tyylisessä kamppailussa tehtävät asiat eivät sovi klassisiin määritelmiin tekniikoista. Toisaalta terminologian määrittely uudestaan koko maailmaa vastaan on varmasti myös aiheuttanut turhaa epäluuloa ja jopa aggressiota lajia kohtaan. Yhden päivän kokemuksen perusteella olisin määritellyt asiat ehkä siten, että senshidossa tehdään enemmän omia tekniikoita (=työkaluja) kuin mitä muiden kamppailulajien tuntemia tekniikoita, mutta tilanteen niin sattuessa, usein sopivalla senshido-tekniikalla (=työkalulla) aloittaen saadaan mahdollisuus käyttää muiden lajien tunnettuja tekniikoita.

Noh, tuo kappale luultavasti sotkee ihan kaikkia tasapuolisesti. Mutta kivaa oli, suosittelen. Mutta pieni varoitus, että käsitys omasta kyvykkyydestä saattaa hieman järkkyä

edit. typoja.

[Mika]

Tällaisia raportteja on ilo lukea.