Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Kieli(kn)oppia
Valvoja: Valvoja
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 98
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Mä kirjotan vissii jollain rankasti kevennetyllä kevytversiolla stadin slangista ja lähinnä poistelen joitain kirjaimia suhteessa kirjakieleen.
OK, teen näin jos muistan.
OK, teen näin jos muistan.
- MikaM
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 32
- Viestit: 5292
- Lauteille: Marraskuu 2009
- Paikkakunta: Naantali
- Etulaji: Jumppa
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Olipahan ärsyyttävän kuuloosta ja vaikia tajuusta, minkä tähären se nuan piti teherä?
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
RadioRock
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 98
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Tosta "Jyvääskyläästä" tuli mieleen hauska juttu, kun intissä mainitsin että lappeenrantalaiset venyyttää ja puHuu A-Senteeella, niin yksi heistä sanoi että he ovat kuulleet muilta ennenkin että lappeenrantalaiset muka venyttäisivät, mutta "ei Myö Vennyyytetä". Ja siis ei yhtään vitsillä, vaan ei vain huomaa itse sitä. Toinen lappeenrantalainen oli vieressä.
Olen käynyt saman keskustelun muistaakseni pari kertaa sen jälkeenkin suurinpiirtein samalla lopputulemalla.
Olen käynyt saman keskustelun muistaakseni pari kertaa sen jälkeenkin suurinpiirtein samalla lopputulemalla.
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 928
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Koska on niin hidas.
[valvoja]Lainaus korjattu osoittamaan oikeaan kirjoittajaan.[/valvoja]
Antti Junikka
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Mulla on sukua pohjanmaalla ja keskusteltiin murteiden eroista ja sanoin että pohjanamaalla kaikki vanhemmat ihmiset ei völttämöttö oikei osaa sanos D-äännettä ja siihen pohjalaanen paikallas "Tokihan me REEE osataan sanua". Eikä tippaakaan vakavissaan.Lasse Candé kirjoitti: ↑huhti 9, 2020, 14.00 , niin yksi heistä sanoi että he ovat kuulleet muilta ennenkin että lappeenrantalaiset muka venyttäisivät, mutta "ei Myö Vennyyytetä". Ja siis ei yhtään vitsillä, vaan ei vain huomaa itse sitä.
- Eizei
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 928
- Lauteille: Huhtikuu 2006
- Paikkakunta: Jyväskylä
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Joo mullaki ois voinu olla tossa "hidas" sanassa yks a lisää.
22 vuotta sitten nappasin Espoossa ekan värivöiden hoi jeon moo sool sm-kullan ottelusta. Takavuosien huippuiskijä ja epäilemättä edelleen, potkulainen Jaakko Suhonen, kirjoitti kisajärjestäjän ja tuomarin roolissa kisadiplomiini "Muurameen Han Moo Do", jossa oli siis yksi e liikaa. Olen tuosta kirjoitusvirheestä Jaakkoa muistutellut tässä vuosien saatossa, mutta taidankin lopettaa. Mies on kirjoittamut vaan kuulemaansa. Terveiset sinne jonnekin!
Antti Junikka
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 4
- Viestit: 18919
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Minulla ei oikein ole omaa murretta. Isä savolainen, äiti karjalainen ja molemmat asuneet pitkään Helsingissä, josta muuttaneet Tornioon, missä minä synnyin. Ja itse olen taas asunut pitkään Oulussa.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Kari Aittomäki
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 6
- Viestit: 16087
- Lauteille: Helmikuu 2006
- Paikkakunta: Kokkola
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Munmielestä murteet on kulkeneet jo vuosikymmeniä neutraalimpaan suuntaan, niin että joku stadinslangi on äärimmäisen teenäisen kuuloista. Jo pelkkä se klangi kuultaa feikiltä.
Tampere-korostus on maistunut huumorilta aina Kummelista asti eli noin kolmesataa vuotta.
Kyllähän se rytmi kai pysyy mutta eikai kukaan laita stadissakaan enää dörtsiä poseen?
Enkä ole ikinä uskonut että kukan kehottaa sinunkauppoja pyytämällä snaa-snää-mnuu-snuuks-snuuks-mnääki-snaan-snuu.
Luulisin että brittien kaltaisessa sääty-yhteiskunnassa aksentin asema on jykevämpi linnoitus kuin fiksussa Suomessamme.
Tampere-korostus on maistunut huumorilta aina Kummelista asti eli noin kolmesataa vuotta.
Kyllähän se rytmi kai pysyy mutta eikai kukaan laita stadissakaan enää dörtsiä poseen?
Enkä ole ikinä uskonut että kukan kehottaa sinunkauppoja pyytämällä snaa-snää-mnuu-snuuks-snuuks-mnääki-snaan-snuu.
Luulisin että brittien kaltaisessa sääty-yhteiskunnassa aksentin asema on jykevämpi linnoitus kuin fiksussa Suomessamme.
- injunjack
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 1617
- Lauteille: Heinäkuu 2005
- Paikkakunta: Helsingin mlk.
- Etulaji: Seibukania - perkele
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Kari, en tsennaa stadista, mut meill Espoossa, landella, saatetaan stikkaa dörtsi poseen ja muutenki ujuttaa vanhoja slangisanoja puheeseen, varsinkin vanhimpien eli siis pisimpään kaverina olleiden kanssa. Siinä oot kyllä oikeessa, et kylhän tää "murre" on menny huomattavasti yleiskielen suuntaan. Ja modernisoitunu. Saundi ja painotukset, eikä se stadin ässän vihellys, vai suhina... kyl muutu mihkään :-D
-REMEMBER; SOME PEOPLE ARE ALIVE SIMPLY BECAUSE IT IS ILLEGAL TO SHOOT THEM-
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
Kauas on pitkä matka.
https://www.facebook.com/SeibukanPKS/
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 2135
- Lauteille: Toukokuu 2006
- Paikkakunta: Espoo
- Etulaji: Judo
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
stadin slangi ei oo koskaan ollut vakio. Vaikka on jotain vanhoja partoja joitten mielestä se oikea oli joskus silloin niin se on vaan väärin. Sanasto on muuttunut kokoajan. 50 luvun ja 60 luvun slangi eros toisistaan. Stadin slangi on se mitä nuoret puhuu tällä seudulla. Sää tiedote ei oo "enää stikkaa vodaa", mutta pitkähkö henkilökuljetusajoneuvo on yhäti dösä. Ja on paljon uudisssanoja, kun maailma muuttuu.
Ja [mention]injunjack[/mention] on ikävä kyllä oikeassa. Paikallisen buorison mielestä lievä s-vika on jotensakkin hyväksyttävää ellei jopa suotavaa.
Murteiden häviäminen on tosiaan isompi ilmiö. vahvat murreilmaisur laimenee. Lienee telkkarin vaikutusta
Ja [mention]injunjack[/mention] on ikävä kyllä oikeassa. Paikallisen buorison mielestä lievä s-vika on jotensakkin hyväksyttävää ellei jopa suotavaa.
Murteiden häviäminen on tosiaan isompi ilmiö. vahvat murreilmaisur laimenee. Lienee telkkarin vaikutusta
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
No emmää varmana tiärä johtuukse siitä, että sä et ymmärtäis semmurretta, vaan senyvvaa aattelee pikkasen erilailla.
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 120
- Viestit: 2954
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Suomen kielen päivä — kirjoita omalla murteellasi
Tuo helsinkiläinen ässä on tiettävästi lähinnä urbaani (vai ruraali) legenda eli "kansanlingvistinen fakta". Olin jo selailemassa vanhoja Kielikelloja, mutta onneksi muistin, että nehän ovat nykyään kätevästi verkossa:
https://www.kielikello.fi/-/-helsinkila ... n-mysteeri
Helsingin suomea ‑hankkeen tutkimukset todentavat, että ”helsinkiläinen s” on arjen myytti – ideologinen konstruktio, joka ihmisille voi olla tosi ilman, että piirteelle olisi selkeää vastinetta akustisessa, objektiivisessa todellisuudessa. Helsinkiläiseen puhekieleen kohdistuu yleisesti negatiivisia asenteita, ja ”stadiässä” on yksi niistä ilmiöistä, joiden avulla helsinkiläisyyden olemusta kuvitellaan. Tästä löytyy helposti todisteita internetin keskustelupalstoiltakin, missä saatetaan viitata esimerkiksi ”etelänmurretta honottavien pissispoppareiden suhuässään”.
Valvomo: 9.4. avasimme ketjun adminin viestillä, joka löytyy ylempää. Teemapäivän ollessa jo kaukana menneisyydessä, koko keskustelu yhdistettiin tähän ketjuun, jonne murrepohdinnat sopivat mainiosti.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 98
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Kieli(kn)oppia
Kaivelen prosenttilaskentaan liittyvää terminologiaa. Millä tavalla määritetään tällaisessa asiassa, mikä on jonkinlainen "oikea" terminologia? Tähän kelpaa usea vastaus, jos niitä on monia.
Voin konkretisoida hieman. Sanotaan vaikka että "15 % luvusta 50 on 7,5."
Käsite "perusarvo" on oppikirjoissa todella vahvalla pohjalla kaikissa sama ja siis tuossa tapauksessa 50. Mutta 7,5 on yleensä "prosenttiarvo", joskin joskus myös "prosenttimäärä" tai "prosenttiosuus". Valitettavasti näistä kaksi viimeistä viittaa joissain materiaaleissa taas tämän esimerkin 15:a tai 15 %:iin. Ja hyvin vahvalla pohjalla (monta eri oppikirjaa) oleva termi "prosenttiluku", mikä olisi tuossa 15 viittaa valitettavasti joissain yhteyksissä myös 15 %:iin. Lähihoitajien oppikirjassa on molemmat nämä merkitykset prosenttiluvulle sekaisin.
Yhdyssanoissa "-prosentti" tarkoittaa monesti tuota 15 %:a (tai 15:a). Esim veroprosentti tai korkoprosentti. Prosentti (ei yhdyssanassa) taas yleensä tarkoittaa yhtä prosenttia, mutta pelkäilen vähän että se voisi myös tarkoittaa jossain materiaalissa tuota 15 %:a tai 15:a.
Yhden hyvän lähteen olen löytänyt, eli "Matemaattisia kaavoja" -taulukkokirja, missä on tohtoreita ja kielentarkastajia kirjailijoina.
Mutta tämä tuntuisi olevan sen tyyppinen asia, missä parhaat lähteet voisivat löytyä
a) jostain (todella) vanhasta oppikirjasta
b) ammattikorkeakoulujen materiaaleista
c) didaktisen matematiikan (tms) piiristä
d) jokin tietosanakirja tms? (Kotus ei auta tässä näköjään ja wikipedia on umpikuja)
e) usean lähteen vertailu.
En ole varma onko suomeksi kirjoitettu mitään tieteellisiä artikkeleita tästä. Ja prosenttilaskenta ei ole yliopistollisessa mielessä samalla tavalla erillinen osa-alue kuin koulumatematiikassa, minkä johdosta sitä ei käsitellä varmaan millään kurssilla matematiikan laitoksilla, ellei sitten didaktiikkaan liittyen.
Miten voisin tehdä hyvän kannanoton terminologiasta tai selvittää näitä asioita?
Voin konkretisoida hieman. Sanotaan vaikka että "15 % luvusta 50 on 7,5."
Käsite "perusarvo" on oppikirjoissa todella vahvalla pohjalla kaikissa sama ja siis tuossa tapauksessa 50. Mutta 7,5 on yleensä "prosenttiarvo", joskin joskus myös "prosenttimäärä" tai "prosenttiosuus". Valitettavasti näistä kaksi viimeistä viittaa joissain materiaaleissa taas tämän esimerkin 15:a tai 15 %:iin. Ja hyvin vahvalla pohjalla (monta eri oppikirjaa) oleva termi "prosenttiluku", mikä olisi tuossa 15 viittaa valitettavasti joissain yhteyksissä myös 15 %:iin. Lähihoitajien oppikirjassa on molemmat nämä merkitykset prosenttiluvulle sekaisin.
Yhdyssanoissa "-prosentti" tarkoittaa monesti tuota 15 %:a (tai 15:a). Esim veroprosentti tai korkoprosentti. Prosentti (ei yhdyssanassa) taas yleensä tarkoittaa yhtä prosenttia, mutta pelkäilen vähän että se voisi myös tarkoittaa jossain materiaalissa tuota 15 %:a tai 15:a.
Yhden hyvän lähteen olen löytänyt, eli "Matemaattisia kaavoja" -taulukkokirja, missä on tohtoreita ja kielentarkastajia kirjailijoina.
Mutta tämä tuntuisi olevan sen tyyppinen asia, missä parhaat lähteet voisivat löytyä
a) jostain (todella) vanhasta oppikirjasta
b) ammattikorkeakoulujen materiaaleista
c) didaktisen matematiikan (tms) piiristä
d) jokin tietosanakirja tms? (Kotus ei auta tässä näköjään ja wikipedia on umpikuja)
e) usean lähteen vertailu.
En ole varma onko suomeksi kirjoitettu mitään tieteellisiä artikkeleita tästä. Ja prosenttilaskenta ei ole yliopistollisessa mielessä samalla tavalla erillinen osa-alue kuin koulumatematiikassa, minkä johdosta sitä ei käsitellä varmaan millään kurssilla matematiikan laitoksilla, ellei sitten didaktiikkaan liittyen.
Miten voisin tehdä hyvän kannanoton terminologiasta tai selvittää näitä asioita?
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 68 kurkkijaa