Perinteinen Shaolin Kung Fu

Kiinalaiset lajit
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit ketjussa: 4
Viestit: 2497
Lauteille: marras 17, 2009
Paikkakunta: Kaarina
Etulaji: Wing Tsun
Takalajit: Judo, nyrkkeily, Bujinkan, Defendo, Hokuto, kb

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#136

Viesti MikaM » tammi 18, 2018, 11.10

Puuttumatta tuohon nimenomaiseen tekniikkaan puran sitä ehkä vähän yksinkertaistettuna. Jos noviisi pitää saada lyömään etukäden suora, on viisasta ensin tehdä se ilman ihmistä kohteena, jotta liikeradat saadaan sinne päin. jos heti lähdettäisiin lyömään täysillä liikuvaan kohteeseen ei siitä tulisi yhtään mitään. Väitän. Se, milloin mennään eteenpäin on mielestäni vaikeampi määritellä?
En tiedä haitko tätä ollenkaan, mutta näin vastasin.
"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestäkään aivan varma."
Einstein, A.
Elsa:"Let it go".

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit ketjussa: 11
Viestit: 87022
Lauteille: joulu 24, 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Viesti:

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#137

Viesti Mika » tammi 18, 2018, 11.15

MikaM kirjoitti:jos heti lähdettäisiin lyömään täysillä liikuvaan kohteeseen ei siitä tulisi yhtään mitään. Väitän.

Senshidokaajat voisivat olla toista mieltä... :smt080
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit ketjussa: 4
Viestit: 2497
Lauteille: marras 17, 2009
Paikkakunta: Kaarina
Etulaji: Wing Tsun
Takalajit: Judo, nyrkkeily, Bujinkan, Defendo, Hokuto, kb

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#138

Viesti MikaM » tammi 18, 2018, 13.14

Jos ne dokaa, niin niillä on eri touhut muutenki. Senshi tai ei. :)
"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestäkään aivan varma."
Einstein, A.
Elsa:"Let it go".

Kuvake
Shaolinsi
etupotkija
Viestit ketjussa: 67
Viestit: 443
Lauteille: syys 13, 2009
Paikkakunta: Dengfeng
Etulaji: Perinteinen Shaolin 少林拳
Sivulajit: Itsepuolustus

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#139

Viesti Shaolinsi » helmi 14, 2018, 17.47

Kiitoksia onnen toivotuksista. :jepa:

Pohdin nimenomaan sitä, että milloin kannattaisi siirtyä tuohon soveltavaan harjoitteluun. Meillä se tapahtuu hyvin myöhään, minkä vuoksi kamppailutaidon kehittyminen on hyvin hidasta. En ole siis muuttamassa lainkaan lajin sisältöä tai tekniikoita. Mietin vain, että olisiko tulokset paremmat, jos edistyneiden tekniikoita opettaisi aloittelijoille heti alkuvaiheessa? Harkitsen siis ainoastaan tekniikoiden oppimisjärjestyksen muuttamista. Asiasta tekee vaikean se, että meillä on useita puhdasoppineita, jotka suuttuvat kaikista pienistä muutoksista.

Minun ei pitänyt mennä useampaan vuoteen Kiinaan muiden kiireiden takia, mutta taidan muuttaa mieltäni tämän asian takia.
Olen 33. sukupolven Shaolin-opettaja. Opettamani laji koostuu Wang Ding Yin, Shi Suxin ja Shi De Chanin opetuksista. Jos haluat oppia Shaolin Kung Futa, laita minulle viestiä.

Loistava suomenkielinen Shaolin-kirja on nyt saatavilla. Tilaa tästä. Kirjasta julkaistiin myös pehmeäkantinen versio 1/2018.

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit ketjussa: 4
Viestit: 11197
Lauteille: helmi 24, 2006
Paikkakunta: Kokkola

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#140

Viesti Kari Aittomäki » helmi 14, 2018, 20.20

Tämä on todella vahva kysymysenasettelu.
Koska kovin usein näkee tätä että opetellaan treenaamaan oikein. Siis oppimisen painopiste on tapakulttuurissa.

Olen itse opettanut soveltavasti, siten että olen luonut tarpeen, esim nappaamalla kivuliaan sidonnan. Ja sitte kehottanut tulemaan pois.
Motivoitunut ja itsesäälitön treenaaja lopulta löytääkin sen ikkunan, etenkin kun pienesti neuvoo. Eli antaa opetustapahtuman vaikutelmaa, vähentää stressiä eli pelkoa, kontrollintuntua, luottamusta.
Luodun tarpeen kautta yksityiskohtainen, tekninen oppi vastahyökkäyksineen putoaa suorana sukkaan.
Mutta vaatii tosiaan motivoitumista puolin ja toisin.

Mutta toisaalta, vankan traditionaalinen metodijauhaminen antaa graniittisen psykofyysisen kivijalan.
Josta huolellisella harjoittelulla on helppo tai helpohko kaivaa esiin tilannetajuinen ajoittaja.
Esimerkkinä, kun aloitin luotiaseharjoittelun huomasin huolellahakatun karatepohjan palvelevan etenkin pistoolinkäsittelyä.
Oli valtavan luonnollista pudottautua kamaeen (asento) ja vakavoittaa. Tämä tottakai pohjasi siihen raivokkaaseen huolellisuuteen jolla perustreeniä olin läpi hakannut.

Monomaaninen treeni vaatii aikalailla ja syö laiskojen motivaatiota.
Omassa harjoittelussani pidin aina, aina maalin mielessä. Ja se maali oli tappeluteho.
Kun kanavoi rehellisen murhanhimon vaikka ihan siihen perustekniikkaan ovat tulokset valtavasti parempia kuin säästöliekillä pelaillen.

Mutta kuten kielikuvista voi introspektion kautta havaita, metodi ja asenne vaativat hiukan.. katsantokanta-asemointia.

Tässä suhteessa kiinalaiset metodit ovat mielestäni erittäin antoisia, se keskittymisen ja mielenliikkeiden laatu on hyvinhyvin monisyistä. Ja selviää tosiaan ihan vain treenaamalla kritiikittä, antamalla myrkyn vaikuttaa.

Eli jos valita pitäisi niin valitsisin traditiot. Mutta soveltavassa opettamisessa on puolensa.

Kuvake
KungFuMiäs
ylipotkija
Viestit ketjussa: 5
Viestit: 5237
Lauteille: tammi 1, 2005
Paikkakunta: Vaasa

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#141

Viesti KungFuMiäs » helmi 14, 2018, 23.05

Lultä joskus aikoinaan kysyttiin Fightsportin (?) haastattelussa että koska kannattaa aloittaa sparraus, "from day one!". Toki kontekstina sana "sparraus" ei hänelle ihan samaa tarkoittanut silloin kun mitä meille, mutta joka tapauksessa soveltavaa pariharjoittelua. Minulle hän aikoinaan selitti että meillä kamppailutaidon oppiminen on kuin Y kirjain ylösalaisin, toisessa jalassa muoto/kehonkäyttö ja toisessa jalassa sovellus johon sisältyy kaikki kamppailulliset realiteetit. Pikkuhiljaa nämä kaksi kehittyvät ja kiipeävät ylöspäin, kunnes ovat sen verran kehittyneitä että kohtaavat. Alussa kehonkäyttö on vielä niin alkeellista että muodolliset ym. harjoitteet eivät voi liittyä suoraan kamppailuun, mutta samalla myös kaikenlainen ajoitus, etäisyyden ymmärrys, pelisilmä ei ole tarpeeksi kehittynyttä että voisi edes yrittää soveltaa sitä perusharjoittelusta saatua asiaa. Näitä kahta puolta voi hyvinkin harjoitella samaan aikaan, kunhan on joku metodi siihen että ne eivät jää erillisiksi. Riippuen myös tilanteesta, jos on ennestään kova myllyttäjä niin hänelle voisi olla hyötyä kehittää sitä "muoto/kehonkäyttö" puolta, kun se toinen puoli on jo kiivennyt jonkin matkaa. Toisaalta sitten jos joku on hinkannut kroppaansa täydelliseen terään vuosikausia, mutta ei ole kovin kokenut kamppailija, niin hänellä menee sitten aikaa kavuta sitä toista puolta.

Itse käytän sitä ideaa että form and function tulevat samaan aikaan, ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ollaan jo jonkinlaisessa rajatussa vapaassa sparrissa kiinni. Treenit kun ovat vain pääsääntöisesti noin kaksi kertaa viikossa, niin sitä aikaa käytän mieluiten pariharjoitteluun mahdollisimman paljon. Sitten toivon ja anelen että kaverit tekisivät kotona sitä kehotreeni työtä. Se olisi mielestäni ajanhukkaa jos me tehtäisiin pääosin kehotyötä tunneilla kun voivat sitä tehdä kotona, tunneilla vaan checkkaan että asiat menee oikein.

Tässä näkökulma melko perinteisestä Kiinalaisesta kamppailutraditiosta.

Veepee
kylkeenpotkija
Viestit ketjussa: 19
Viestit: 1015
Lauteille: tammi 6, 2014
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Taido, 白眉
Sivulajit: Tachimura-ha Shuri-Te, Capoeira-kuokkavierailu
Takalajit: Judo, moderni taijiquan

Perinteinen Shaolin Kung Fu

#142

Viesti Veepee » helmi 16, 2018, 10.11

Shaolinsi kirjoitti: Tämän vuoksi meillä treenataan perusteita hyvin paljon ennen kuin siirrymme noihin vaativiin tekniikoihin. Ilman kunnollista voimantuottoa ja kehonkäyttöä ei noihin monimutkaisiin tekniikoihin kannata ollenkaan siirtyä puhdasoppineiden mielestä. Tällainen hitaasti etenevä lähestymistapa saa suurimman osan treenaajista lopettamaan lajin harjoittelun heti alkuvaiheessa valitettavasti.

Mitä mieltä te muut olette tällaisesta opetustavasta? Olisiko sittenkin parempi opettaa heti aloittelijoille noita vaativia tekniikoita, joissa on lajin kamppailullinen ydin, vaikka alkuun treenaaminen tulisi olemaan paljon haastavampaa? Tämähän voisi parhaimmassa tapauksessa johtaa siihen, että lajin päätekniikat omaksutaan nopeammin ja itsepuolustuskyvyn oppiminen helpottuu? Vai helpottuisiko sittenkään? Miettimäni opetusjärjestelmän uudistus toisaalta aiheuttaisi puhdasoppineissa ennennäkemättömiä vastalauseita. Nämä ovat vaikeita ja kiusallisia kysymyksiä, joten mielelläni lukisin muiden ajatuksia aiheesta.


Mitä mietit tarkkaanottaen "vaativilla" ja "perusteilla"?

Aktiivista, fyysistä kamppailua (sparrin merkityksessä) voi tehdä huomattavan erilaisilla tekniikoilla ja strategioilla. Oman kokemukseni perusteella ei ole mitenkään epätavallista, että lajin ensimmäiset perusteet eivät välttämättä edes edusta sen "sydäntä" tai silmiinpistävimpiä ominaisuuksia. Esimerkiksi Pakmeissa ensimmäinen liikesarja on Sap Zi, joka sisältää varsin yksinkertaista kamppailutekniikkaa ja vasta sen jälkeen esitellään ensimmäinen kehonkäyttöä painottava liikesarja Zik Bou, joka on huoooomattavan paljon pelkistetympi kuin Sap Zi. Miksi näin? Pelkän Zik Boun pohjalta ei voi minun mielestäni tapella, koska siinä ei ole siihen tarpeeksi tavaraa. Siksi harjoittelijalle annetaan Sap Zi, jotta oppii ja pääsee harjoittelemaan tappelutekniikkaa vaikkei osaisikaan vielä tyylin hienouksia ja kehonkäyttöä.

Minä en henkilökohtaisesti lähtisi opettamaan motorisesti ja rakenteellisesti vaikeaa tekniikkaa aloittelijoille, jos siitä seuraa se, että heidän kykynsä ovat niin huonot, ettei tekniikka vain voi toimia. Mielestäni Shaolinissa on Lianhuan quan juuri tätä varten. Se on helppo ja lyhyt liikesarja, mutta antaa aineksia sekä liikkumisen, asentojen ja kehonkäytön harjoitteluun, mutta sen tekniikat ovat myös nopeasti omaksuttavissa ja sovellettavissa tappelemiseen.

Minulle järkevä eteneminen olisi siis aika lailla se, mitä myös KFM esittää: pidetään eteneminen samana, mutta ammennetaan niistä fyysisen ja elävän kamppailuharjoittelun aineksia nykyistä enemmän. Ensimmäisistä perusteista saa liikkumista ja aloittelevaa sparritaitoa, jonka pohjan päälle aletaan asteittain rakennetaan tyylille ominaisten liikesarjojen sisällöstä samanaikaisesti yksinharjoittelun aineksia sekä tappelutekniikoita.
Ville-Pekka Turpeinen

"If your unsoku is good, you can never be touched." -Kozo Kitamura, taido 8. dan hanshi, Suomen taidoliiton kesäleiri 2012

"Kun olet kiillottanut tekniikkasi ja saavuttanut liikkeiden vapauden, saat luonnostaan ihmeelliset voimat." -Musashi Miyamoto, Go Rin no Sho, Tulen rulla



Palaa sivulle Wu Guan

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 kurkkija