Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Thieu Lam

Kiinalaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
AriJ
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 12707
Lauteille: Tammikuu 2005

#31

Viesti AriJ »

Itämaisesta kulttuurista:
tonitee kirjoitti: Muistan itse kysyneeni kerran Ngyueniltä,että onko thieulamissa jotakin asiaa ja hän sanoi että ei. Myöhemmin kuitenkin hän sanoi että oli. Jos aasialaiset haluavat pitää jonkun salassa, he kieltävät sen olemassaolon. Se kuuluu heidän kulttuuriinsa. Kun aasialainen hymyilee, se ei välttämättä tarkoita että hän on iloinen. Sen hymyn takana voi olla ihan mitä vaan. Negatiivista tai positiivista.
Jepjep, usein tähän Japanissakin törmännyt - laittavat kunkin itse miettimään mikä asiassa oikein ideana onkaan. Ja - ainakin japaniksi - saman asian voi sanoa eri tavoilla, ja äkkiseltään saattaa kuulostaa yhdeltä mutta onkin toista. Usein jos kuuntelee vain sanat, eikä malta mennä itse sanomaan sisään, niin ymmärtääkin ehkä juuri väärinpäin :shock:
Jido kirjoitti: "Näytän tämän nyt vain sinulle, älä kerro sitä muille".
HEHEH tuohonkin olen törmännyt monasti Japanissa; ja vielä parhaimmillaan samaan asiaan eri tilanteissa. Tämä on mielestäni taas sitä "ajattelepa itse" ideologiaa - länsimainen saattaa tästä "vain minulle" ajatuksesta "pollaantua" ja silloin mennään ehkä metsikön puolelle. Tosin, opetus saattaa todellakin olla "vain sinulle" koska koskeekin vain sinua - korjataan jotain sinun virhettäsi, väärin ymmärrystäsi, sinun kehollesi sopivaa asiaa.... Mutta kyllähän sama saattaa tulla eteen jollekulle muullekin 8)
______________________
Kuvake
tonitee
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 116
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Tampere

Mitä propagandaa?

#32

Viesti tonitee »

Ensiksi: Mitä propagandaa vastauksessani oli? Luin sen uudelleen mutta en keksinyt millään. Jos voisit Mika selventää asiaa? :o

Sitten joku sanoi:
Jotakin Thieu Lamissa tehdään hyvin, koska harrastajia on runsain määrin. On muutenkin kaikkien etu, että Rosendahlin rannassa voi nähdä ainakin kolmea kiinalaista lajia kesäisin (Thieu Lam, Art Wushu, Tang Lang). Toivonkin että joku nykyään lajia harrastava kertoisi lisää lajista.
Totta, mutta se että pitkään harrastaneet lopettelevat kun ovat olleet lajissa 3v, kertoo taas että jotakin siellä tehdään huonosti. Siitä johtuen kiinalainen sanonta:
Hyvä oppilas etsii opettajaa kolme vuotta, hyvä opettaja testaa oppilastaan kolme vuotta.
Ja vielä Yamazulle, juuri sitä tarkoitinkin. Tehokkaampaa on sanoa, ettei sitä ole, kuin että en kerro -> etsijä lopettaa etsimisen, superetsijä ei lopeta vielä sittenkään.

And: Voisiko se temppelinetsijä kertoo sen koko jutun, jos ei muuten niin vaikka yksityisviestinä. Olisi kiva kuulla täysin senkin puolen tarinasta. Jos löytyy riittävästi perusteita, niin voin jopa muutta mielipidettäni asiasta. To Mika -> Enkä koskaan ole väittänyt temppelinetsijöitä tyhmiksi, vain inhimillisiksi.
tonitee
Harrastan: Aikido(alkeiskurssi), Astanga-Jooga(1v) ja Capoeira.
Lajihistoria: Thieulam Kung-fu(3v), Capoeira(1v), Ryu-kyu Kempo(3kk + 1 seminaari) ja Wushu(3v).
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#33

Viesti Mika »

Tonitee, ei ollut mitään propagandaa, sitä tarkoitinkin, että sinulta se ei ollut propagandaa. Is good. 8)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
tonitee
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 116
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Tampere

No hyvä!

#34

Viesti tonitee »

Mikalle: No hyvä! Taas yksi väärinkäsitys -> that's life :) ilman niitä elämä olisi tylsääkin tylsempää :lol:

Yksi todiste Ngyuenin temppelissä oleilusta ovat kuusi (ilmeisesti poltettua) pistettä hänen päässään. Jokainen merkitsi muistaakseni yhtä buddhalaisuuden oppikappaletta tai periaatetta, näin sanoi Ngyuen ... jos joku tietää tarkkaa faktaa, tell me! :D Jos ette tiedä mitä pisteillä tarkoitan, lukekaa vaikka Dragon Ball-sarjiksia ja sillä pikkuruisella munkilla Krillin, on sellaiset, tässä vielä kuva:
Kuva

Eli niissä kohdin ei kasva hiuksia. Kaikki epäilijät voivat mennä katsomaan Ngyuenin hiuksia ja katsoa missä kohdin kasvaa hiuksia ja missä ei. :lol: No tuo on yksi todiste.. Voihan olla että Ngyuen on polttanut itse päänahkansa, mutta en usko. Eikä kaikissa buddhalaisissa luostareissa tehdä niin. Käsittääkseni vain ns. "kung-fu" luostareissa, mutta voin olla väärässäkin.. :oops:
tonitee
Harrastan: Aikido(alkeiskurssi), Astanga-Jooga(1v) ja Capoeira.
Lajihistoria: Thieulam Kung-fu(3v), Capoeira(1v), Ryu-kyu Kempo(3kk + 1 seminaari) ja Wushu(3v).
SammyB
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 389
Lauteille: Maaliskuu 2005
Paikkakunta: Tampere

Re: Mitä propagandaa?

#35

Viesti SammyB »

tonitee kirjoitti: And: Voisiko se temppelinetsijä kertoo sen koko jutun, jos ei muuten niin vaikka yksityisviestinä. Olisi kiva kuulla täysin senkin puolen tarinasta. Jos löytyy riittävästi perusteita, niin voin jopa muutta mielipidettäni asiasta. To Mika -> Enkä koskaan ole väittänyt temppelinetsijöitä tyhmiksi, vain inhimillisiksi.
Juu mulle saa kertoa myös. Vaikka sitten noin yksityisviestinä. Tai itse asiassa en ole kuullut kyllä sitä toistakaan "osapuolta" vielä. Vois varmaan mennä morjestelemaan joskus... :)
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#36

Viesti Mika »

Hän varmasti lukee tätä ketjua, joten ottanee yhteyttä jos kokee sen aiheelliseksi.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kamprobot
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 7
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Tampere

#37

Viesti Kamprobot »

Olen harrastanut Thieu Lamia kohta kolme vuotta ja tuntenut sifu Nguyenin löyhästi n.12vuotta. Haluan vastata täällä esitettyihin kysymyksiin ja ajatuksiin omasta näkökulmastani, koska täällä tuntuu olevan aika vähän nykyisiä TL-harrastajia kirjoittamassa.

Ensin pari metriä asiaa aiemmista ja tämän hetken harjoittelutavoista. Thieu Lam harjoituksissa aloitettiin sparraus viime keväänä vanhan kurssin treeneissä. Tämä on oman harjoittelukauteni aikana ensimmäinen kerta, kun sparrausta on harjoiteltu. Jos muiden puheisiin on uskomista, niin sitä on ollut myös aiemmin, tosin vuosia sitten. Viime syys- ja kevätkauden aikana vanhalle kurssille opetettiin yksi liikesarja, johon liittyen käytiin läpi iso nippu paritekniikoita ja niiden pohjalta aloitettiin siis tuo sparraus. Eli mistään pelkästä liikesarjatreenauksesta tuskin voi tässä vaiheessa puhua. Toisaalta noin kaksi vuotta sitten liikesarjoja tuli välillä hyvinkin tiuhaan, mutta kuten täällä on aiemminkin todettu, mitään tarkkaa järjestelmää opetukselle ei ole luotu. Eli välillä treenaus pohjautuu liikesarjojen harjoitteluun, välillä paritekniikoihin ja sparraukseen, intervallin ollessa vuosia, eikä esim. viikkoja tai kuukausia, kuten tavanomaisempaa.

Opetustapaan kuuluu myös ns. oman lajin opettaminen niille, jotka osaavat perusharjoituksissa hyvin, käyvät usein harjoituksissa ja joilla on sifun sanoja lainatakseni "hyvän sydän". Nämä onnelliset reenaavat sitten omaa lajia yhteisten harjoitusten lisäksi ja oppivat yhden eläin- tai aseliikesarjan kerrallaan. Puheet ettei useampaa liikesarjaa opeteta yhdestä tyylistä ovat pas...liioiteltuja. Niitä ei yleensä opeteta peräkkäin, mutta seurassa on monia, jotka osaavat kaksi tai useampia liikesarjoja "omasta lajistaan".

Vielä muutama sananen sparrauksesta ja hanskoista. Nuo hanskat tulivat mukaan harjoituksiin viime syksynä, kun paritekniikoita opeteltiin enemmänkin. Noin puolet tekniikoista jaoteltiin hanskatekniikoiksi ja puolet ilman hanskoja tehtäviksi. En ole tarkemmin pohtinut miten jako suoritettiin, mutta hanskojen käyttöä jatkettiin sitten sparrauksessa.
Sparri aloitettiin nollatasolta antamalla ohjeeksi vain "käyttäkää opetettuja tekniikoita ja vain käsiä". Näin jatkettiin pari kertaa tuntuman saamiseksi ja jotta porukka oppi kantapään kautta, että sparrauksessa pitää olla joku päämäärä. Tämän jälkeen näytettiin muutamia nopeita lyöntejä/torjuntoja, joita käyttämällä alettiin päästä jo tunnelmaan. Pian mukaan uskallettiin ottaa varsinaisia käsitekniikoita ja -sarjoja, lopulta myös potkuja. Ymmärtääkseni syksyn harjoitukset jatkuvat tältä pohjalta, mutta tietysti yllätyksiäkin on jälleen luvassa.
Kesäharjoitukset ovat aina alkuun vain keppiharjoituksia ja myöhemmin kesällä kenties myös muita aseita "omina lajeina".

Sitten seuraavat metrit Nguyenistä Thieu Lam Tu-temppelissä ja itse temppelin etsinnästä. Tunnen - jälleen löyhästi - harjoitteluajoiltamme temppeliä etsimään lähteneet kaverukset. Pidän kumpaakin kaverusta älykkäänä, kuten moderaattori ja jokunen muukin täällä sanoi. Siksi kovasti ihmettelenkin, miten poijjiista toinen on päätynyt niin vankkumattomiin johtopäätöksiin huijauksesta ja temppelin olemattomuudesta! En lähtisi kovin äänekkäitä johtopäätöksiä vielä vetämään, jos viidakosta ei viidentoista vuoden jälkeen enää löydy temppeliä, varsinkaan kun ei tiedä mistä etsiä vieraassa maassa, jonka kieltä ei puhu. Olen toisaalta kuullut matkan tapahtumista vain yhden puolen, joten en halua niitä tämän vahvemmin kommentoida. Mielelläni kuitenkin kuulisin kertomuksen reissusta itse matkaajilta, koska siten voisin saada oikeamman kuvan tapahtuneesta ja vetää siitä omat johtopäätökseni.
Kertomus sifustamme ja hänen temppelissä elostaan sekä temppelin historiasta löytyy seuramme sivuilta www.thieulam.fi, joten en käy sitä tähän enempiä referoimaan.

Haluan kuitenkin vielä palata siihen, että mikä olisi Nguyenin motiivi valehdella temppelissä elämisestä ja mestarin arvosta täällä Suomenmaassa, jossa pizzanpyörittäjäkin voi nimetä itsensä mestariksi ilman seuraamuksia. Mestarin arvonimellä kun ei Suomessa ole oikeata ammattiarvoa eikä siinä valitettavasti ole myöskään tavallisen Lissun ja Petterin korvaan sellaista kaikua kuin Aasiassa (tätä olemme harjoituksissa kuulleet myös Nguyenin päivittelevän useaan kertaan)... En pysty myöskään uskomaan, että Nguyen on vuosia punonut juonta jolla saavuttaa arvostusta ja mammonaa; tarina on pysynyt samana niin kauan kuin olen Nguyenin tuntenut. Hän ei myöskään ota opettamisesta latiakaan rahaa, edes matkakorvauksia Nokialta Tampereelle päivittäisestä 2x20km ajosta. Jos kysyt miksi hän sitten opettaa, niin vastaus on että kung fu on hänen elämänsä ja hän haluaa antaa takaisin jotain suomalaisille, jotka ottivat hänet pakolaisena avosylin vastaan maahansa.

Yritän seurailla tätä keskustelua ja aika ajoin vastailla mahdollisesti esitettyihin kysymyksiin parhaan taitoni mukaan. Harmittelen vielä, että ainoa ketju jonka löysin tästä lajista on saanut jotenkin negatiivisen kaiun. Thieu Lam ja sen harjoittelu Tampereella ei mielestäni ole mitenkään omituisissa kantimissa, kuten tästä ketjusta viboja haistelin.
Miska
eledhon
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 10
Lauteille: Tammikuu 2005

#38

Viesti eledhon »

Tämä teksti ei ole omaani, lähetin sen tänne ystäväni puolesta, jolla ei vielä ole tunnuksia potku.netiin. Omasta osallisuudesta Thieu Lam Kung Fu:n voin sanoa sen verran, että lajia harrastaessani Mr. Nguyen kutsui minua korkeaksi apulaiseksi.

<--clip-->
Hei.

Koska ja kantaani on uusien tahojen toimesta kysytty, olen päättänyt tapojeni vastaisesti kirjoittaa foorumille muutamia tosiasioita matkastani Kaakkois-Aasiaan. Kävin viime vuoden kesänä Vietnamissa etsimässä Hai Duong Thieu Lam Tu -temppeliä, josta silloinen mestarini, Nguyen Van Nguyen, oli kertonut saaneensa oppinsa. Herra Nguyen oli kertonut, että temppeli oli lähellä Chau Docin kaupunkia, vuorella nimeltä Nui Cam.

Tämä ei ollut vain minun matkani. Ystäväni, joka halusi käydä temppelillä, oli Thieu Lam -seuramme korkea-arvoinen apulainen, joka mm. toimi alkeiskurssin vetäjänä. Kutsun häntä tässä korkea-arvoiseksi, koska hänelle herra Nguyen oli opettanut hänelle paljon liikesarjoja ja kertonut hänelle muilta "salattuja" tietoja. Tosiasiassa olimme molemmat harjoitelleet vain pari vuotta. Lähdin ystäväni mukana Vietnamiin suurella mielenkiinnolla, odottaen kuulemieni mahtavien tarinoiden muuttuvan todellisuudeksi. Harmillisesti tarinat todella muuttuivat todellisuudeksi. Karuksi sellaiseksi.

Matkamme tarkoituksena ei ollut, kuten olen kuullut joidenkin huhujen väittävän, osoittaa herra Nguyenin puheita valheeksi. Päinvastoin, olimme molemmat erittäin lojaaleja herra Nguyenille ja toimimme täysin hyvässä uskossa. Halusimme nähdä hänen kotitemppelinsä ja osoittaa omistautumisemme lajille. Varsinkin ystäväni oli matkalle lähdettäessä täysin varma temppelin olemassaolosta. Itse olin synkkämielisenä pessimistinäkin täysin ajatuksen lumoissa, eikä mieleeni ollut edes pälkähtänyt, että kohtaisimme juuri sellaisia vastoinkäymisiä kuin tuleman piti.

Matkaa valmisteltiin viikkokaupalla ennen lähtöä. Ajatus mahdollisuudesta oli virinnyt jo kuukausia aikaisemmin. Ystäväni oli keskustellut aiheesta pitkään ja useasti herra Nguyenin kanssa. Olin itse huolissani siitä mahdollisuudesta, että herra Nguyen ei oikeasti halunnut meidän lähtevän. Olin havainnut, että aasialainen mestari saattoi olla joskus hyvinkin epäsuora. Koska olimme tästä varsin tietoisia, toimimme sen mukaisesti. Asiaa tivaamatta teimme sopivin aikavälein hienovaraisia tiedusteluja saadaksemme hänen todellisen kantansa selville.

Herra Nguyen vaikutti olevan täysin matkamme takana. Hän kertoi mm. yrittäneensä sopia sukulaistensa kanssa meidän opastamisestamme temppelille ja antoi tarkkoja ohjeita siitä kuinka temppelillä pitäisi toimia, kun sinne saapuisimme. Hän selitti meille mitä meidän tulisi tehdä ja erityisesti mitä virheitä meidän tulisi välttää. Hän kertoi meille kuinka käyttäytyä ja millä nimillä kutakin munkkia tulisi kutsua. Lisäksi hän antoi meille suosituskirjeen, jossa selitettiin kenen oppilaita olemme ja miksi olemme matkanneet temppelille.

Herra Nguyenin mukaan temppeli oli vaarallisella alueella, keskellä viidakkoa. Koska tämä tieto oli kuitenkin vanhaa perua, oletimme, että alue olisi ajan kuluessa rauhoittunut. Herra Nguyen nimesi meille kuitenkin kaiken varmuudeksi myös toisen temppelin ja tämän apotin. Tämä temppeli ei hänen mukaansa ollut mikään soturimunkkien temppeli, mutta apotti oli kuulemma hänen "veljensä" kotitemppelistä. Lisäksi temppeli oli kaupungissa nimeltä Bien Hoa, lähellä Ho Chi Minh Citya, siis vähemmän riskialttiilla alueella.

Matkamme oli ongelmaton ennen saapumistamme Chau Dociin. Kuljimme koko vietnamin läpi, kysellen ihmisiltä soturimunkeista, tavaten paikallisia kung fu -mestareita ja nähden yhden näytöksenkin. Huolimatta siitä, että monet epämääräisemmät henkilöt olisivat mielellään näyttäneet meille useampaakin thieu lam -temppeliä, yksikään munkki tai vakavasti otettava henkilö ei ollut kuullutkaan moisesta. Tämä ei lannistanut meitä, sillä tiesimme asian olevan jossain määrin salainen.

Herra Nguyen oli kertonut meille, että löytäisimme temppelin helposti jos kysyisimme siitä keneltä tahansa Nui Cam -vuoren juurella. Riitti, että tietäisimme temppelin oikean nimen ja sen apotin nimen. Lisäksi meillä oli hänen suosituskirjeensä. Nui Cam osoittautui erittäin suosituksi turistikohteeksi vietnamilaisten keskuudessa. Siellä oli hienoja temppeleitä ja mm. eläintarha. Asutusta oli kaikkialla. Mitään varsinaista viidakkoa vuorella ei ollut, kohtuu tiheää pusikkoa kylläkin. Vuori oli vain muutaman sadan metrin korkuinen, ja sen rinteet olivat suurelta osin helppokulkuisia. Suurimman temppelin luokse, vuoren yhdelle huipulle, kulki skootterilla kuljettava polku. Keskustelimme yhden apotin ja erään vanhemman munkin kanssa etsimästämme kohteesta, mutta ilmeni, ettei kukaan heistä tiennyt mitään moisesta. Vanhempi munkki katsoi meitä myötätuntoisesti ja kertoi, että tällaisia temppeleitä on vain kiinassa.

Olimme hyvin hämillämme. Ajattelimme, että vietnamilaiset eivät paljastaneet temppelin sijaintia, koska olimme länsimaalaisia. Tiesimme kuitenkin, että herra Nguyen soittaa aika ajoin vuoren juurella asuvalle ystävälle, joka kuljettaa viestejä temppelille. Meille oli myös kerrottu, että apotti tulee sovittuina aikoina alas vuorelta vastatakseen tähän puhelimeen. Otimme siis herra Nguyeniin yhteyttä kertoaksemme tilanteesta. Lisäksi toivoimme, että hän kertoisi meille tämän puhelinnumeron, josta todennäköisesti saisimme lisäapua. Ilmeni kuitenkin, että Herra Nguyen oli meille vihainen. Suomalainen apulainen, jonka välityksellä keskustelimme, sanoi, että herra Nguyen oli SUORAAN KIELTÄNYT meitä lähtemästä, ja ettei hän halua auttaa meitä enää mitenkään. Jos olimme aikaisemmin hämillämme, nyt olimme tyrmistyneitä.

Vietimme alueella muutamia viikkoja, puntaroiden tilannetta ja esittäen paikallisille kysymyksiä. Tilanne oli erittäin harmillinen. Paikka ei ollut mikään paheita kuhiseva viidakko. Kuten sanottua, vuori oli varsin helppokulkuinen. Olisimme yhtä hyvin voineet etsiä temppeliä Hämeenlinnan Aulangolta. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt missä se on. Etsimishalujamme vähensi huomattavasti myös se, että meitä oli nyt kielletty mestarimme toimesta. Loppujen lopuksi yksi vietnamilainen skootteritaksikin totesi meille, että meitä oli johdettu harhaan. Hän kehotti meitä miettimään tosiasioita.

Miksei "ystävämme" ollut antanut osoitetta? Miksi munkit valehtelisivat meille? Kaikki tiesivät, missä paikalliset temppelit ovat. Jopa Nguyen oli kertonut meille, että ihmiset vierailivat hänen kotitemppelissään juhlapyhinä sankoin joukoin. Meillä oli varaa maksaa kuukausien palkka ihmiselle, joka veisi meidät tälle temppelille. Vaikka emme turvautuneetkaan epämääriäisimpien hiippareiden apuun, olisi ollut luonnollista, että edes joku olisi lähtenyt opastamaan meitä. Vaihtoehtoja oli siis kaksi. Joko vastassamme oli kaikki kattava salaliitto, joka ei halunnut paljastaa temppelin sijaintia länsimaalaisille, tai sitten temppeliä ei aikuisten oikeasti ollut olemassakaan.

Eniten meitä häiritsi se muutos, joka oli tapahtunut herra Nguyenin suhtautumisessa. Se oli täysin yllättänyt meidät. Lähdimme siis etsimään varatemppeliä Bien Hoasta. Emme paljastaneet mitään siitä, mitä haimme. Annoimme ystävälliselle taksikuskille vain temppelin nimen ja hän lupasi etsiä sen meille tuntuvaa korvausta vastaan. Etsintäpäivän ohessa kuljetimme erään päänsä liikenneonnettomuudessa vahingoittaneen miehen sairaalaan. Tuossa rytäkässä kuljin itse erään englantia opiskelleen munkin skootterin kyydissä ja keskustelin hänen kanssaan aiheesta.

Kukaan ei kuitenkaan ollut kuullut tällaisesta temppelistä Bien Hoassakaan. Ja tämänhän piti siis olla täysin normaali temppeli. Taksikuskimme selitti, että nimi, joka meillä oli, viittasi ainakin neljään eri temppeliin, olematta kuitenkaan tarkalleen minkään tietyn temppelin. Kävimme siis näissä kaikissa. Lopulta annoimme taksikuskille apotin nimen. Hän näytti tätä nimeä nunnille ja saapui nopeasti takaisin luoksemme. Lopputulos oli riemastuttava. Huolimatta siitä, että olimme opiskelleet vietnamin kieltä, emme olleet tajunneet, että tämä annettu apotin nimi oli kuin olikin NAISEN NIMI. Siinä vaiheessa tilanteen surkuhupaisuus alkoi jo naurattamaan.

Koska yhteydenottoyrityksemme Suomeen päin torjuttiin jatkossakin, päätimme lopulta antaa asian olla ja jatkaa matkaa. Loppujen lopuksi temppeli olisi ollut vain välietappi isolla reissulla. Niinpä kävimme Kambodzassa ja Thaimaassa. Kotiin palattuamme kävin tapaamassa herra Nguyenia muutaman kerran. Hän oli oma iloinen, leikkisä ja charmikas itsensä. Kuulemma hyvin vihainen munkeille, jotka eivät olleet kertoneet meille temppelin sijaintia. Olin tietysti pettynyt, mutta siinä vaiheessa täysin rauhallinen ja utelias. Kysyin herra Nguyenilta, että eikö hän todellisuudessa halunnutkaan, että käymme temppelissä. Herra Nguyen vastasi, että hän halusi meidän löytävän temppelin. Herra Nguyen ei myöskään ALUKSI sanonut, ettei hänen tarvitse selitellä mitään. Sen sijaan hän selitti, mistä oli kyse...

Vietnamilaiset ovat kateellisia naapureilleen. Vuoren juurella asuvat eivät halua kertoa, missä temppeli on. Meidän olisi pitänyt matkata 5 km erästä pikkutietä toiseen kylään Nui Camin lähellä ja kysyä sieltä. Tästä pikkukylästä meidät olisi varmasti ohjattu temppeliin. Herra Nguyen myös sanoi tekevänsä pian matkan Vietnamiin, ja että silloin kaikki oppilaat, jotka haluavat, saavat tulla mukaan. Hän siis lupasi kaikkien kuullen vievänsä oppilaansa temppelille, kunhan saa riittävästi rahaa kokoon. Matka tarvitsee paljon rahaa, sillä herra Nguyenin on annettava rahaa kaikille vietnamissa tapaamilleen ystäville ja sukulaisille, vietnamilaisten tapojen mukaisesti.

Nyökkäsin hänen selitykselleen. Kaikki paikalla olevat seuralaiset katsoivat minua kuin petturia, osa vihaisena, osa hämmentyneenä, osa pettyneinä. Entiset ystäväni katsoivat minua kuin tuntematonta ja tajusin, että mitä tahansa sanoisin, sanani kääntyisivät minua itseäni vastaan. Herra Nguyen julisti, että niiden jotka eivät USKO häntä, on lähdettävä seurasta. Olen harjoitellut useassa seurassa ja nähnyt usean seuran harjoituksia. Voin kertoa kaikille lukijoille, etten ole tavannut yhdessäkään toisessa seurassa yhtä lämmintä yhteishenkeä. Tämä seura oli minulle kuin toinen perhe, sen jäsenet veljiäni ja siskojani. Vaikka osasin odottaa tällaista suhtautumista, irtirepäisy oli henkisesti todella raskas.

Kävin useasti seuran harjoituksissa palauttamassa postia, sillä seuran posti saapui kuukausikaupalla minulle, muutospyynnöistäni huolimatta. Kävin jopa seuran saunaillassa. Harva jäsen kuitenkin halusi keskustella aiheesta kanssani. Ne jotka keskustelivat, lähes poikkeuksetta erosivat meidän mukanamme. Erityisesti kahden jäsenen eroaminen jäi mieleeni. Keskustelin heidän kanssaan ircin välityksellä, ja kuultuaan tarinan he sanoivat kysyvänsä mestarin kantaa. Seuraavana päivänä he olivat riemuissaan. Herra Nguyen oli puhunut harjoitusten muuttamisesta perinteisempään suuntaan (olimme pitkään toivoneet, että herra Nguyen tekisi harjoituksista hitusen perinteisempiä, ei siis täysin perinteisiä), oli kertonut opettavansa entistä enemmän liikesarjojen selityksiä jne. Tässä ohessa hän oli myös luvannut yhdelle epäilijöistä seuran vanhimman apulaisen paikkaa ja toiseksi parasta toiselle. Nämä kaksi herrasmiestä tajusivat nopeasti tätä seuranneen keskustelumme aikana, että herra Nguyen oli kääntänyt keskustelun täysin toisille urille ja heilutellut heidän nenänsä edessä porkkanaa, jonka molemmat olivat nielleet. Ymmärrettyään tämän herrat erosivat heti seuraavana päivänä.

Ehkäpä monet kommentoijat ovat oikeassa, ja kyse oli jostain oudosta zen-buddhalaisesta oppilaan koettelusta. Kenties temppeli olikin vuorella, mutta meille ei sitä suostuttu näyttämään. Totisesti tämä sai minut pohtimaan oma-aloitteisesti, ja totesin seuraavaa. Jos ihmisen järki ja sydän osoittavat näin vahvasti samaan suuntaan, epäillyksille on hyvin vähän sijaa. En sano, että herra Nguyen ei osaa lähitaistella. Esimerkiksi Nui Camin alueella oli paljon lähitaistelukouluja. Tämä tosiseikka johtaa yksinkertaisimpaan päätelmään, ja yksinkertaisimmat ratkaisuthan ovat usein oikeita. Koska tämä on minun kantani asiaan, suosittelen myöskin tutkimaan suomalaisen thieu lam -seuran kotisivuja. Sieltä löytyy varsin helposti herra Nguyenin oma tarina hänen alkuperästään. Tiedän tämän, koska olen itse ystävieni kanssa alunperin kirjoittanut nuo sivut.

Päätän tämän pitkäksi venähtäneen selityksen keskustelunpätkään, jonka kävin herra Nguyenin kanssa yksityisesti heidän harjoitustensa jälkeen. Sanoin herra Nguyenille, että se ainoa asia, joka tässä tapauksessa särkee sydämeni, on nimenomaan thieu lam -perheen hajoaminen. Herra Nguyenillä ei ollut antaa vastaukseksi mitään suurta itämaista viisautta. Hän sanoi olevansa kiireinen, ja että meidän pitäisi puhua myöhemmin.

Sami Pekkola
<--clip-->
Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 19092
Lauteille: Helmikuu 2005

#39

Viesti Jussi Häkkinen »

Aika selkeä ja tyhjentävä teksti. On myös aikalailla vastaava kuin toisen reissussa olleen kertomukset kokemuksistaan.

Jäljelle jää enää kysymys: Miksi?

Sen voi kukin suunnata haluamalleen taholle vaikutteistaan riippuen.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

#40

Viesti Mika »

Eledhon, aika kovaa kamaa. :(

Voisin sanoa tuhat eri asiaa. En sano. Lausun vain kaksi sanaa. Noudattaa kaavaa. (Jussi tietää erittäin hyvin mistä puhun).


Toivotan omasta puolestasi ystäväsi tervetulleeksi Potkuun, kun hän rekisteröityy. :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Jido
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 89
Lauteille: Toukokuu 2005

#41

Viesti Jido »

eledhon kirjoitti: Tämä teksti ei ole omaani, lähetin sen tänne ystäväni puolesta, jolla ei vielä ole tunnuksia potku.netiin. Omasta osallisuudesta Thieu Lam Kung Fu:n voin sanoa sen verran, että lajia harrastaessani Mr. Nguyen kutsui minua korkeaksi apulaiseksi.

<--clip-->
Hei.


En sano, että herra Nguyen ei osaa lähitaistella. Esimerkiksi Nui Camin alueella oli paljon lähitaistelukouluja. Tämä tosiseikka johtaa yksinkertaisimpaan päätelmään, ja yksinkertaisimmat ratkaisuthan ovat usein oikeita.


Sami Pekkola
<--clip-->
Olipahan tarina. Kun sinne asti menitte, niin kai kävitte myös treenaamassa jossakin koulussa.

Tapasin Nguenin joskus 80 luvun lopulla, en muista tarkkaan.
Silloin hänellä ei ollut mitään koulua suomessa.
Hän kertoi silloin oppineensa Kungfua Vietnamissa ja harjoitelleensa/otelleensa Thaimaassa pakolaisleirillä olosuhteiden pakosta.
Kertoi melko kovista olosuhteista. Temppelijutuista ei ollut silloin mitään puhetta. En tosin kysynyt asiasta niin tarkkaan ja välillämme oli kielimuuri. Jossain hän on harjoitellut varmasti ja oppinut jotain.
Hänellä on myös sukulaisia täällä. He eivät tienneet tarkkaan missä Ngueni on taitonsa oppinut, sillä olivat olleet pitkään erossa toisistaan.
He olivat yksimielisä siitä, että jossakin Nguen on oppinut Kungfua.
Yksi vaihtoehto on vain paikallinen taistelukoulu jonka opit on hiottu kaduilla. Totuuden taitaa tietää vain Nguen itse.
En silti kiistä temppelijuttua. Nguen on voinut olla temppelissä, sillä oli ollut kadoksissa sukulaisiltaan pitkään.
Tämä on silti arvailua. Henkilökohtaisesti pidän Nguenista ja toivon hänelle kaikkea hyvää.
Kuvake
AriJ
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 12707
Lauteille: Tammikuu 2005

#42

Viesti AriJ »

Niin, tämä on taas näitä juttuja... ehkä. Mene tiedä. Joku tietää.

Tuli mieleen seuraava tositarina.

Suomeen ilmestyy lajiin ulkomainen mustaa vyötä käyttävä mies. Myy itsensä nopeasti huimilla supliikeilla ja lupauksilla eräälle paikalliselle seuralle ja saa sieltä itselleen harjoitusvuoroja. Kaikki eivät juttuja vaan usko, kaikki ei vain täsmää, vaan alkavat kysellä. Selviää että ne arvostetut kontaktit joita kaveri lajin piiristä on ladellut ylimpinä ystävinään ja sukulaisinaan ehkä juuri ja juuri muistavat hänet, ja kenenkään näistä sukulainen hän ei todellakaan ole. Dan-tasoa selvitellään ihan lajin huipulta, mutta mitään tietoa ei löydy. Lopulta mies haihtuu kuvioista, yritettyään ensin perustaa omaa business-salia.

Oikealla supliikilla ja itsevarmuudella saadaan myytyä aikalailla. Tässä taas se ostajan vastuu. Pitäisi osata katsoa sen kuoren sisään, uskaltaa kysellä ja ehkä kyseenalaistaa. Meillä esim. ei ole mitään pahaa siinä että pyytyy opettajaa esittämään opettajakillan jäsenkorttinsa ja/tai vyöarvotodistuksena. Tietty "Taijutsun tulisi puhua puolestaan", mutta tässäkin voidaan hämätä vähempitietoisia muiden lajien kokemuksilla (kuten oli ymmärtääkseni yllä antamassani esimerkissä).

Joskus on tullut mieleen, että tässä on eräänlaista "käänteistä ulkolaispelkoa", uskotaan noita ulkomaaneläviä helpommin kuin kotimaisia :shock:
______________________
Kuvake
tonitee
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 8
Viestit: 116
Lauteille: Elokuu 2005
Paikkakunta: Tampere

#43

Viesti tonitee »

Hmm...

Mielenkiintoinen tarina. Aikamoisessa ristiriidassa Ngyuenin tarinan kanssa. Hänen puheistaan kun sai sen käsityksen, että olisitte ollut kovastikin kiihdyksissä tullessanne takaisin Suomeen. Kumpaa sitten uskoisi.. Outoa kyllä tuo hänen suhtautumisensa yhteydenottoihin.. :? Ngyuenin suhteen kyllä itsekin suhtaudun tietyllä varauksella. Mukava ihminen ulkoapäin, kuten kaikki aasialaiset, mutta mitä sitten pinnan alla..

Selatessani joskus seuran kuluneen vuoden rahan käyttöä, en löytänyt mitään epäilyttävää ainakaan paperilla. Sitäpaitsi seuran raha-asiat hoitaa aina joku apulaisista. Ngyuen ei ole missään tekemisissä sen asian kanssa. Näin olen ainakin käsittänyt. Eli aivan ilmaiseksi Ngyuen opettaa.

Aika ristiriitainen henkilö silti. Toisaalta hän näkee ihmisten läpi ja on antanut minullekin kerran hyvin arvokkaan neuvon(siitä suuret ja lämpimät kiitokset Ngyuenille :D ), ja kovin vilpittömästi hän puhuu hyvästä sydämmestä(liekö munkkina olon perua kaikki tuo). Toisaalta sitten kaikki muu... Mutta olipa asiat miten ovat, toivon kaikkea hyvää Ngyuenille ja menestystä Thieulam-seuralle!
tonitee
Harrastan: Aikido(alkeiskurssi), Astanga-Jooga(1v) ja Capoeira.
Lajihistoria: Thieulam Kung-fu(3v), Capoeira(1v), Ryu-kyu Kempo(3kk + 1 seminaari) ja Wushu(3v).
Nade
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1083
Lauteille: Heinäkuu 2005

#44

Viesti Nade »

Joissakin kulttuureissa valehteleminen on kohteliaisuutta eli kerrotaan se mitä kuvitellaan toisen haluavan kuulla. Rehellinen suomalainen ei tätä asiaa varmaankaan koskaan opi sisäistämään. Pienissä asioissa se ärsyttää tavattomasti ja suurissa asioissa järkyttää sydänjuuria myöten.
Minä uskon ehdottomasti, että kaikki mitä Sami Pekkola kertoi on totta.
Minä myös ihailen hienoja tavoitteita, jotka hän asetti tuolle matkalle.
Toivotan voimia ja uusia tavoitteita elämään!
Kuvake
AriJ
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 12707
Lauteille: Tammikuu 2005

#45

Viesti AriJ »

Nade kirjoitti: Joissakin kulttuureissa valehteleminen on kohteliaisuutta eli kerrotaan se mitä kuvitellaan toisen haluavan kuulla.
Hmm, olen tuohon itsekin Japaninmatkoillani törmännyt, mutta ei ehkä noin jyrkästi että "valehteltaisiin"... Kerrotaan asia vain siten kuin toinen sen haluaa kuulla / ymmärtää. Joten, jos eri henkilöt keskustelevat yhden henkilön kanssa samasta asiasta, niin saattavatkin kaikki saada eri vastauksen. Mutta välttämättä mikään niistä ei ole väärä, vaan vastaus / vastaukset jättää kuulijalle itselleen sen tulkinnan mahdollisuuden (eli sen mahdollisen "valehtelemisen" suorittaakin kuulija) :roll:
______________________
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 1 kurkkija