Kata bunkai

[Lasse Candé]

Minä pidän tuosta asettelustasi, jossa oleellisesti tehdään jalan osalta vastaava erottelu kuin uchissa ja tsukissa käden osalta. (Uchi kuten vasaralyönnissä ja tsuki on tökkäyslyönti. Jotkut puhuvat lyönnistä ja iskusta käännöksissä, mutta olen törmännyt päinvastaisiin tulkintoihin siitä kummin päin nämä tarkoitetaan. Itse saatan puhua huitaisu- ja tökkäyslyönneistä.)

Kaken ulkopuolisille Jussin etupotkutyyppisyysmaininta saattaa olla lajista riippuen vaikea ymmärtää. Hän tarkoittaa eri kohteisiin kohdistettua samankaltaista potkua kuin normipotku kengänkärjellä tai päkiällä sääreen. Sanon tämän siksi, että monissa lajeissa (ja karatessakin välillä) myös etupotku voidaan tehdä polkaisevasti, jolloin se kuuluukin tuossa luokittelussa siihen toiseen luokkaan. Tällaista potkua voi kutsua vaikkapa maekekomiksi, jossa mae- on etu- ja -kekomi -polkaisupotku, kuten jo tulikin esiin.

Wadossa ”yokogeri” tarkoittaa usein maegerin tyyppistä päkiäpotkua sivulle. Meillä sen suoritusperiaate on sama kuin maegerin ja noudattaa tyylillemme tyypillistä lyhimmän matkan periaatetta, eli päkiä matkaa jotakuinkin suorassa linjassa lähtöpaikasta kohteeseen. Oletan suoritustavan (versus normiyokokeage) erikoisuuden olevan tyylin lähtöoletuksessa pidemmästä etäisyydestä. Olen kuullut tulkinnan normiyokokeagesta, että se on melko lyhyen etäisyyden tekniikka, jolla usein horjutetaan vastustajaa alaraajoista, varsinkin sisäpuolelta. Tästä johtuen se onkin hyvin yhteensopiva kyynärpääjatkolle. Meillä taas usein kyynärpäälyönnit katassa vetävät vähän etäisyyksiä puuroksi ja ne olisi sovelluksissa siksi monesti (muttei aina) järkevä korvata nyrkkilyönnillä, kuten Motobu taisi ehdottaa katan tulkitsemisesta pragmaattisesti.

[TimoS]

Ottaa vielä seuraavan Finnairin lennon Helsinki-Vantaalle.

Sehän olisi vain hyvä B-)


Sent from my iPhone using Tapatalk Pro

[injunjack]

Lasse nJ'lle, en oo karatessa nähny tollasta potkua mitä tuo täkwondoin demoaa... mutta oonkin treenannu vasta vähän aikaa ja senkin Shorin tyylin piirissä.

hyvin tuli kuvailtua yoko kekomin ja keagen erot, käytän itse kekomista suomenkielistä termiä työntävä (koska polkaisu minusta jotenkin kertoo potkun tehtävän vain alas suuntautuvana) erotuksena keageen joka on snäppi, eli nopea roiskaisu. Toinen määritelmällinen ero voisi olla, että kekomin on tarkoitus "siirtää" kohde kun taas keage "läimäyttää" kohdetta.
Tämä niille jotka eivät karatea harjoittele.... Olinko tarpeeksi epäselvä?

[Jussi Häkkinen]

Kekomi = Keri komi = polkaiseva, työntävä (lit. polkaiseva). Keage = Keri age = nouseva potku. Kekomi menee kohteeseen suhteellisen suoraviivaista rataa, keage nousee. Eli ovea murrettaessa keagella potkaistaan kahva pois ja kekomilla runtataan ovi sisään.

Nuo ovat myös kaksi perusperiaatteellista hyökkäyksellistä jalkojenkäyttötapaa karatessa. Uchin ja tsukin tapaan age ja komi. Monet potkut voi tehdä molemmin tavoin (käytännössä kaikki) ja olen joskus siihen kirjoissa törmännytkin (jopa siten, että tekijä on yrittänyt väenvängällä saada syntymään mawashigeri Kekomi. Ushiro- ja uramawashigereistä sen saa helpohkosti, kuitenkin).

[Lasse J]

Sellainen pieni asia kuin ranteen asento antaa yksittäiselle katan liikkeelle useita merkityksiä: ”Perhaps from the principles of Motobu-ryū, shutō uke in kata is not limited to "uke (受け, block)." It could be shuto "uchi (打ち, strike)." Therefore, the wrist should be straight so that it can be used for both offense and defense.”

https://ameblo.jp/motoburyu/entry-12634 ... 76FXzE_YtM

[Jussi Häkkinen]

Uke on oikeammin vastaanotto kuin torjunta. Samahan on esim. uke-mi -sanassa. Tämä avaa uke-termistöä aika paljon ja myös sovittuu katan sisäiseen periaatestrategiaan.

Shuto-uken primäärinen tarkoitus on aina vastaanotto. Se, mitä siihen vastaanoton väliin jää, vaihtelee.

Ja samaa mieltä ranteen asennosta, vaikka kämmensyrjä ei se impaktikohta olekaan

[Lasse J]

Ja samaa mieltä ranteen asennosta, vaikka kämmensyrjä ei se impaktikohta olekaan

Juu, jostakin syystä shuto-tekniikoiden yhteydessä käytetään yleisesti nimitystä kämmensyrjä (lyönti, torjunta), vaikka kyseessä on ”veitsikäsi” tai kuten tuossa linkittämässäni tekstissä ”miekkakäsi” (Motobu Chōki said, "The word shutō (手刀) is written as a sword of the hand.”)

[TimoS]

vaikka kämmensyrjä ei se impaktikohta olekaan

Niin, ei Seibukanissa, mutta muistaakseni esim. Nakazato Joenin Shorinjissa on (vai oliko se Isshin ryu, en nyt muista. Jack/Ale, muistatteko?)


Sent from my iPhone using Tapatalk Pro

[Jussi Häkkinen]

Ja samaa mieltä ranteen asennosta, vaikka kämmensyrjä ei se impaktikohta olekaan

Juu, jostakin syystä shuto-tekniikoiden yhteydessä käytetään yleisesti nimitystä kämmensyrjä (lyönti, torjunta), vaikka kyseessä on ”veitsikäsi” tai kuten tuossa linkittämässäni tekstissä ”miekkakäsi” (Motobu Chōki said, "The word shutō (手刀) is written as a sword of the hand.”)

Näin. "Tegatana" on btw. toinen tapa translitteroida nuo kanjit ja onpa joskus näkynyt kirjallisuudessakin.

Tuo suoraranteisuus ja siihen liittyvä tietynlainen fiilis kädessä avaa periaatetta jo sinällään sekä myös ohjaa ajatuspohjaa kauemmas siitä kämmensyrjästä. Samalla se tuo vastaanotossa/tilanotossa yhden suoraan käyttökelpoisen aseen vastustajan lähelle.

Sinällään mielenkiintoisesti, noin niinkuin periaatteen kannalta, shutouke tehdään usein liikesarjassa voimakkaasti eteenpäin liikkuen - usein jopa kulmassa - ja jääden sellaiseen painonsiirron asentoon, että potentiaalia eteenpäinmenoon on roimasti. Sinällään tämä ei ole aivan uniikkia, mutta shuto-uke, ehkäpä mawashi-uken kanssa yhtenä yleiskäyttökelpoisimmista vastaanottokäsimuodoista (360 block, anyone...) liittyy tähän katapuolella ehkäpä eniten. Kyse kun on tilanteen kääntämisestä omaksi eduksi, välitön asevalmius on eduksi - Motobu on tässä erittäin vahvasti kiinni.

Isshinissä todella korostetaan kämmensyrjää, joskin tässäkin todennäköisesti kyse on enemmän harjoitusmuodosta, ei niinkään bunkaisisällöstä. Sekin, tykkääkö lyödä esim. kämmenpohjalla jatkona tai vaikka tarttua kiinni naamaan, vaikuttaa.

[Andy]

Minkälaisessa tilanteessa tuota yokogeri keagea olisi hyvä käyttää normaalin yokogerin sijaan?

[Jussi Häkkinen]

Minkälaisessa tilanteessa tuota yokogeri keagea olisi hyvä käyttää normaalin yokogerin sijaan?

Kun on tarkoitus nousta kohteeseen, ei niinkään polkaista. Etäisyys määrittää myös kohteen ohella paljon.

En näkisi näitä aina niinkään vaihtoehtoina toisilleen - joskus toki niinkin käy. Mm. Kusanku-katassa yokogeri keagen vaihtoehtona on maegeri (tämä siis vaihtelee tyyleittäin), joskin, koska se tehdään kehosta sivulle, kyseistä maegeria voi täysin loogisesti kutsua yokogeriksi (sivupotku).

Sekin on potkiessa hyvä muistaa, että potkujen rajat ovat käyttötilanteissa usein aika hämäriä. Miten paljon pitää tulla kulmaeroa, että maegeri alkaa kiertää (mawashi) kohteeseen linjan ulkopuolelta. Ja jos potkaistaan vaikkapa nostavasti jalkoväliin, onko polven ja jalka-aseen nousu aivan pystysuora vai vähän kantillaan (maegeri/mawashigeri/yokogeri).

Keageen sinällään yksi parhaista oheisharjoitteista ovat kaikki hanuria vahventavat treenit - mm. polvenloitonnukset koneella, jumppakumilla askeltaen ja jalkaprässissäkin gummi alareisien ympärillä tekevät tähän höpöä.

Sekin, tietenkin, onko osumapintana "jalkamiekka" (sokuto) vai jokin muu ulos- ja ylöspäin liikkuva osa jalasta, on yksi juttu.

Ihan perustason käyttöjuttuna tuolla potkaisee rymynahinassa kätevästi vaikkapa asennon auki, koska se sekä nostaa painoa maasta että työntää sivulle. Siinä samalla voi vaikka vähän lanailla käsiä auki, tarttua niskasta tahi jostain siltä seudulta ja sitten paukuttaa perään kyynärpään ilosanomaa naaman suuntaan. Tässä se, valitaanko avauspotkuksi yokogeri, maegeri vai jotain siltä väliltä, ei ole äärimmäsen kriittinen asia, kunhan työ tulee tehdyksi. Periaate pysyy samana.

[injunjack]

Minkälaisessa tilanteessa tuota yokogeri keagea olisi hyvä käyttää normaalin yokogerin sijaan?

Koitin tätä avata aikaisemmassa vastauksessani, jollei jussin monisanainen ja syvemmältä luotaava vastaus asiaa avannut.

Toinen määritelmällinen ero voisi olla, että kekomin on tarkoitus "siirtää" kohde kun taas keage "läimäyttää" kohdetta.

[Lasse J]

Minkälaisessa tilanteessa tuota yokogeri keagea olisi hyvä käyttää normaalin yokogerin sijaan?

Esim. Bruce Lee käytti keagea JKD:ssa hyökkääjää pysäyttävänä potkuna polven alapuolelle:

[Lasse Candé]

Sori, tämä pitää lainata kokonaan, jotta näkyy sekä saatesanat, että kuva Funakoshista.

Sellainen pieni asia kuin ranteen asento antaa yksittäiselle katan liikkeelle useita merkityksiä: ”Perhaps from the principles of Motobu-ryū, shutō uke in kata is not limited to "uke (受け, block)." It could be shuto "uchi (打ち, strike)." Therefore, the wrist should be straight so that it can be used for both offense and defense.”

https://ameblo.jp/motoburyu/entry-12634 ... 76FXzE_YtM

Wado-pohjalta, arvaan tuossa olevan Kus(h)ankun ensimmäisen ympyrän jälkeisen liikeen. Meillä Wadossa tuo on "haishu uke", eli kohdistuu rystysten suuntaan. Oletan että Funakoshi opetti myös näin ja kuva onkin sen kanssa yhteensopiva. Nyt jos tuon kuvan pointti on, että siinä osoittaa shuto eteenpäin eikä oletetun torjunnan suuntaan, kuva johtaa harhaan. Siis mikäli myös Funakoshi teki haishu ukea, eikä tee tuossa shutouchia itsestään poispäin, mikä taas tukisi noita saatesanoja.

Tämä N. Motobu on imho usein silmissäni vähän kyseenalaisen setin puskija, vaikka luultavasti tietääkin valtavasti.

[Ale]

Minkälaisessa tilanteessa tuota yokogeri keagea olisi hyvä käyttää normaalin yokogerin sijaan?

Seibukanissa ei virallisesti eroteta keage/kekomi yokogeriä Opetusteknisesti niitä erotellaan ja johtaa helposti harhaan. Potkun vartalon käyttö riippuu etäisyydestä, vastustajan suunnasta ja ajasta tehdä potku. Sama potku se kuitenkin aina pitäisi olla.

Mulla on arkistoissa muutama treenivideo. Katsotaan jos sieltä löytyisi joitakin sopivia asiaa selvittämään.