Potku.net

fatman kirjoitti: Tervehdys Yojimbo ja tervetuloa potkuun. Noiden kirjojen lainailusta tms. voitaisiin keskustella. (Jos oikein innostun saatan soittaa, onhan minulla numerosi.) Tuosta jakaantumisesta sekä erosta Wado-liiton ja siihen kuulumattomien seurojen opetuksen tai muista eroista olisi kliffaa tietää.

Korppi kirjoitti: Treenasin Helsingin yliopiston karate seurassa ja siellä oli ihan kiva treenailla. Perustekniikkaa oli puhtaasti kerran viikossa ja sitten oli 4-5 kertaa soveltavampaa tekniikka joista 1 vapaa ja 1 jonkin muun lajin treenaajan vetämä treeni (Hokutoryu yms.)

Ainoa mikä harmittaa vähän on se että kaikista katoista tuli kommenttina aina "Hyvä kata mutta ei toi ole karatea".

Jussi Häkkinen kirjoitti: Huum...miksi ihmeessä karatetreeneissä on muiden lajien harjoittelua? Lajissa kyllä on diversiteettiä sen verran, että samoja asioita piisaa. Toki ymmärrän ajoittaisen muualla visiteeraamisen tarpeen, mutta lajin omissa treeneissä tähän tuskin tarvitsee tarjota erityistä mahdollisuutta - ainakaan viikoittain.

Korppi kirjoitti: Katat menee mulla silleen kivan yhtenäisesti ... vähän kuin aikidon asekatat niin monet vetäjät ei oikein pitäneet siitä:)

fatman kirjoitti: Katakommentit kyllä hieman ihmetyttävät. Jos kyseessä on Wadon tai yleensä karaten katat, niin niiden suoritustapaa saa jo hiukan soveltaa jotta se ei muistuttaisi karatea???

fatman kirjoitti: Katakommentit kyllä hieman ihmetyttävät. Jos kyseessä on Wadon tai yleensä karaten katat, niin niiden suoritustapaa saa jo hiukan soveltaa jotta se ei muistuttaisi karatea???

tabitha kirjoitti: Karaten katoja ei käsittääkseni tehdä "ki no nagare"na (virtaava liike) kuten aikidon asekatoja. Jos sillä tavalla tekee karaten kataa voi kyllä olla ettei se jonkun mielestä näytä karatelta.

tabitha kirjoitti: No... toisaalta olen harrastamastani aikido-tyylisuunnastani kuullut sanottavan, että se ei olisi aikidoa ollenkaan...

kenttiensankari kirjoitti: Itselleni ainakin on toistettu useasti että hitaat kohdat hitaasti ja nopeat nopeasti. Itselläni ollut vähän ongelmana tuollainen tasaisen varma suoritus eli kaikki putkessa ilman suurempia rytmin muutoksia. Nyt tätä toki pyrin korjaamaan yhdessä liikkumisen kanssa joka on toinen ongelmakohtani katoja tehdessä.

Itseäni lähinnä ihmetytti miten hän oli saanut vihreän vyön vuodessa

taitotasollisesti oli selvästi jäljessä kusankun saman vyöarvon omaavia.

fatman kirjoitti: Helsingin yliopiston karate-seurassa ei liene harjoitella ihan puhdasta Wadoa. Ja mukaan on ilmeisestikin liitetty myös muista lajeista / tyyleistä tavaraa. Korjatkaa jos olen taas ymmärtänyt aivan väärin. Hallussani on vain toisen käden tietoa.

Korppi kirjoitti: Tuohon en osaa suoraan sanoa mutta kataa ja perustekniikkaa meille opettaa Yrsa Lindqvist mutta muuten treeneissä voi olla vaikutteita muistakin lajeista.

fatman kirjoitti:

Korppi kirjoitti:Tuohon en osaa suoraan sanoa mutta kataa ja perustekniikkaa meille opettaa Yrsa Lindqvist mutta muuten treeneissä voi olla vaikutteita muistakin lajeista.

Tietoni olivat siis puutteelliset. Uskoisin Yrsan osaavan opettaa ihan puhdasta Wadoa.

JTJ kirjoitti: Onkohan Yrsan tausta Wadokain puolella? Korjatkaa, jos tiedätte.

JTJ kirjoitti: Mikä on puhdasta Wado-Ryu Karatea, kuka sen määrittää?
Onko se Hironori Ohtsuka II (10.dan) Wado-Ryu tyyli, jota Suomessa edustaa Suomen Wado-Ryu Liitto (http://www.wado-ryu.cc" onclick="window.open(this.href);return false;)

JTJ kirjoitti: Saisiko Häkkisen Jussin kommentit Wado-Ryu tyylistä?

Onko Jussilla tietoa/kommentteja Takashi Ogatasta, Masafumi Shiomitsusta ja Hironori Ohtsuka II:sta (historia/mielipiteet henkilöistä) ?
Ja mitä eroavaisuuta on Tatsuo Suzukin Wado-Ryu "tyyliin" ?

Onko Wado-Ryu moderni tyyli, vaikka se rekisteröitiin 1939, samaan aikaan nimetty myös mm. Goju-Ryu, Shito-Ryu?

Onko Wado-Ryun juuret kuitenkin Okinawalla?

Yojimbo kirjoitti: Vallitseekohan Suomessa sitten noiden "ainoaa oikeaa alkuperäistä" wado-ryuta harjoittavien seurojen osalta sama tilanne kuin erään toisen tyylisuunnan osalta, jonka ehdoton auktoriteetti asustaa Jaappanin suunnalla: seuran jäsen saa harjoitella vyöarvot tavoitteenaan vain päämiehen edustamaa karatea, ei mitään muita budo- tms. kamppailulajeja?

Yojimbo kirjoitti: Vallitseekohan Suomessa sitten noiden "ainoaa oikeaa alkuperäistä" wado-ryuta harjoittavien seurojen osalta sama tilanne kuin erään toisen tyylisuunnan osalta, jonka ehdoton auktoriteetti asustaa Jaappanin suunnalla: seuran jäsen saa harjoitella vyöarvot tavoitteenaan vain päämiehen edustamaa karatea, ei mitään muita budo- tms. kamppailulajeja?

Osaisikohan joku muuten kertoa, että miten merkittävästi Suomen Wado-Ryu liiton seurojen vyökoetekniikat eroavat karateliiton alaisten seurojen (=Suzukin vyökoetekniikat?) vastaavista? Onko Suomen Wado-Ryu liiton seuroissa esim. vahvemmin harjoittelussa esillä katabunkai & eri kamppailuetäisyydet?

Jussi Häkkinen kirjoitti:

Onko Wado-Ryun juuret kuitenkin Okinawalla?

Funakoshin kautta osittain kyllä, nykywadossa tämä historia ei kuitenkaan juurikaan näy.

Vlad Tepes kirjoitti: Eiköhän kummallakin ollut ansioita. Funakoshi ainakin oli sivistynyt ja "henkinen". Motobu vissiin ei.

JTJ kirjoitti: Oletko Liguid Movement täältä Pohjoisesta päin, mielellään kuulisin lisää kommentteja aiheesta? Puhaltaako Pohjoisen seurat kuitenkin yhteen hiileen ja erkaneeko etelän seurat pikkuhiljaa omaksi porukaksi..
Eikös Pohjoisen seuroissa kuitenkin ole 3.Dan vetäjiäkin, jotka ovat oppinsa ammentaneet Keijolta...onko treenit samaa luokkaa, kuin "ennen" vai vaikuttaako tuo kilpailujuttu jo treenisisältöön täälläkin?

-JTJ-

Keijo Simula 47v Kannus
”Ehdin kärsiä peräti seitsemän vuotta epämääräisistä sydänoireista, jotka tekivät elämän aika ajoin suoraan sanottuna veemäiseksi. Kyse ei ollut varsinaisista rytmihäiriöistä, mutta hiukan sinne päin. Pumppu saattoi yhtäkkiä, vaikkapa levossa tai autolla ajaessa, ruveta hakkaamaan kahtasataa. Sydänlihaksessa on joku hermo, joka reagoi milloin mistäkin syystä, täysin ennalta aavistamatta. Mitään järkeä tai käyttäytymisessä ei ollut, mutta hyvin usein se kuitenkin alkoi oireilla lepotilassa. Söin lääkärin määräämiä lääkkeitä kaikki nämä vuodet, mutta oireita ilmaantui silti silloin tällöin. Sitten satuin kuulemaan Beni-Kojista, punaisesta riisistä, ja ajattelin viime vuoden lokakuussa kokeilla, toimisiko se sydänoireisiin. Rupesin ottamaan sitä joka päivä kaksi tablettia aamuin illoin, ja kun sydämentykytykset pysyivät poissa, uskalsin jättää varsinaiset pillerini pois. Kertaakaan sen jälkeen en ole saanut tykytyskohtausta.”

Liquid_Movement kirjoitti: Kyllä siinä jokinlainen Pohjoinen-Etelä jako saattaa tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa. Treenaus on pysynyt täällä Pohjoisessa samanlaisena kuin ennenkin. Niille, jotka haluaa kilpailla, annetaan siihen mahdollisuus, mutta ainakaan meilläpäin sitä ei kenellekään väkipakolla tyrkytetä.
Pohjoinen pysyy varmaan yhdessä, tuli mitä tuli. Nythän on Sensei Shiomitsun leiri tulossa kuun lopulla, että ehkäpä siellä taas näkee tämän hetkisen tilanteen.

SPR kirjoitti: Minua rupesi suuresti kiinnostamaan ajatus karaten aloittamisesta kunhan ensi vuonna olisi luultavasti enemmän aikaa kamppailulajeille. Siksi joudun kyselemään hieman wado ryun harjoittelusta, joka on yksi kolmesta tässä vaiheessa eniten kiinnostavasta koulukunnasta. (Muut ovat shiai kyokushin ja kokondo)

Onko Wadon perussparrissa alapotkut sallittuja tekniikoita?

Harjoitellaanko lukkoja, kuristuksia ja irtautumisia enemmän kuin peruskaratessa?

SPR kirjoitti: Onko Wadon perussparrissa alapotkut sallittuja tekniikoita?

SPR kirjoitti: Miten jujutsuvaikutteet tulevat käytännössä esille - Harjoitellaanko esim. maassa kamppailua ja saako treeneissä sparratessa viedä kaverin maahan?

SPR kirjoitti: Harjoitellaanko lukkoja, kuristuksia ja irtautumisia enemmän kuin peruskaratessa?

SPR kirjoitti: Kuinka suuri merkitys katojen harjoittelulla on wadossa verrattuna muihin karatetyyleihin - esim. kokondo, shiai kyokushin ja shotokan?

SPR kirjoitti: Onko Wadon perussparrissa alapotkut sallittuja tekniikoita?

Miten jujutsuvaikutteet tulevat käytännössä esille - Harjoitellaanko esim. maassa kamppailua ja saako treeneissä sparratessa viedä kaverin maahan?

Harjoitellaanko lukkoja, kuristuksia ja irtautumisia enemmän kuin peruskaratessa?

Onko wadossa paljon samankaltaisuuksia esim. kokondon kanssa, joka on myös jujutsu vivahteista karatea?

Kuinka suuri merkitys katojen harjoittelulla on wadossa verrattuna muihin karatetyyleihin - esim. kokondo, shiai kyokushin ja shotokan?

flammee kirjoitti: Se mistä ite pidin kovasti wr-karatessa oli harjoituksen rakenne, tehtiin samoissa treeneissä perustekniikat, liikesarjat, matsaamiset, lukottelut yms. Eli ei ollut sellasia "tunti pelkkää soolokataa" -treenejä. Enpä kyllä tiedä onko tällaisia treenejä kauheasti muuallakaan, parissa lajissa kuitenkin tullut vastaan..

SPR kirjoitti: Minua rupesi suuresti kiinnostamaan ajatus karaten aloittamisesta kunhan ensi vuonna olisi luultavasti enemmän aikaa kamppailulajeille. Siksi joudun kyselemään hieman wado ryun harjoittelusta, joka on yksi kolmesta tässä vaiheessa eniten kiinnostavasta koulukunnasta. (Muut ovat shiai kyokushin ja kokondo)

fatman kirjoitti: Wado-vähättelyni perustuu näkemääni. Näkemykseni on henkilökohtainen ja toivon, ettei siitä kukaan pahasti pahastu.
Näkemäni wado-harjoitukset ovat olleet todella löysiä ja itsepuolustuksen vinkkelistä katsottuna lähes hyödytöntä touhua. Toivon että Suomesta löytyy myös hyvää ja asiallista wadoilua.

fatman kirjoitti: Wado-vähättelyni perustuu näkemääni. Näkemykseni on henkilökohtainen ja toivon, ettei siitä kukaan pahasti pahastu.
Näkemäni wado-harjoitukset ovat olleet todella löysiä ja itsepuolustuksen vinkkelistä katsottuna lähes hyödytöntä touhua. Toivon että Suomesta löytyy myös hyvää ja asiallista wadoilua.

fatman kirjoitti: Noista kolmesta Kokondo on erittäin vahvasti ju-jutsumaista kaatoineen, heittoineen ja lukotuksineen. Kokondossa on katoja enemmän kuin osaan laskea, joten kataharjoittelu sovelluksineen on erittäin korostuneessa roolissa. Toivottavasti Vesa (Toropainen) löytää tähän ketjuun tarkentamaan tietoja Kokondosta.

Wadoliitto seuraa Shiomitsun, karateliitto Ohgamin ja TUL Suzukin vetämää tyyliä (korjatkaa jos näin ei ole). Näillä on varmaankin joitakin muodollisia eroavaisuuksia tekniikoissa. Uskoisin että suurimmat erot ovat kuitenkin seura- ja vetäjäkohtaisia, kuten täällä jo aiemmin mainittiinkin.

JariP kirjoitti: ...meillä harjoitellaan ippon-kumiten sijasta sanbon-kumitea...

Tarkoitin siis Suomen karateliiton ipponkumiteja. Nehän on käsittääkseni suoraan vanhat sanbonkumitet ilman kahta ekaa hyökkäystä. Suomen wadoryu-liitossa taas tehdään Otsuka II:n/Shiomitsun ipponkumiteja, jotka ovat tyystin erilaisia.

Mutta miksiköhän karateliitto on poistanut ne kaksi ensimmäistä tekniikkaa?

nassesetä kirjoitti: Laitoinkin jo tämän http://www.karateliitto.fi/karate/karat ... nnemuutos/ jutun ja toivoisin siitä kommentteja. Mielestäni kirjoittaja osuu jutussa naulan kantaan.

nassesetä kirjoitti:

Tarkoitin siis Suomen karateliiton ipponkumiteja. Nehän on käsittääkseni suoraan vanhat sanbonkumitet ilman kahta ekaa hyökkäystä. Suomen wadoryu-liitossa taas tehdään Otsuka II:n/Shiomitsun ipponkumiteja, jotka ovat tyystin erilaisia.

Näin on. Wadoryu-liiton ipponkumitet ovat erilaisia, mielestäni jonkin verran parempia kuin karateliiton, ehkä siksi, että osa niistä on tulkittavissa kohtuu toimiviksi katan sovelluksiksi.

Mutta miksiköhän karateliitto on poistanut ne kaksi ensimmäistä tekniikkaa?

Hyvä kysymys. Ehkä dan-kollegio on ajatellut, että lyhyestä virsi kaunis- treeni on parasta mahdollista, mutta mielestäni nykyiset ipponkumitet ovat huonompia kuin sanbonkumitet, joissa nimenomaan etäisyydenhahmotus kehittyi paremmin.

Molempien liittojen kaikki paritekniikat toimivat mielestäni hyvinä harjoitteina, mutta niiden suurin ongelma on se, että ne opettavat liikaa jäykkyyttä, mikäli monipuolista otteluharjoitusta, tai muita virtaavia harjoituksia ei käytetä ja pahimmassa tapauksessa tilanne voi itsepuolustuksen näkökulmasta olla plus-miinus-nolla. Tämä virtauksen merkitys on tajuttu koryu uchinadissa ja käsittääkseni myös wing tsungissa.

Monet wadoryu paritekniikat myös tuntuvat ikäänkuin loppuvan kesken, eli hyvän alun jälkeen tyydytäänkin vain siihen että lyödään vastustajaa kylkeen ja jätetään siihen, vaikka alusta saakka olisi hyvä opetella periaate, että tehdään sitten hyökkäys tai puolustustekniikka, niin se tehdään loppuun saakka joko lukkoon tai lopetuslyöntiin.

Wadokollegion muutkin uudistukset tosin ihmetyttävät. Esim. jostain kumman syystä paritekniikoissa pitää maasta noustessa antaa käsien olla alhaalla, eikä ylhäällä suojaamassa, mikä tuntuisi maalaisjärjellä ajateltuna olevan kaikkein fiksuinta.

Ja kuten tuossa aiemmin avauduinkin, niin molemmilla liitoilla mielestäni vyökoevaatimukset ovat pahasti pielessä; ei voi olla hyvä, että ensimmäisen danin voi saada ilman yhden ainutta veitsitekniikkaa, tai ilman aktiivista välineharjoittelua.

Laitoinkin jo tämän http://www.karateliitto.fi/karate/karat ... nnemuutos/ jutun ja toivoisin siitä kommentteja. Mielestäni kirjoittaja osuu jutussa naulan kantaan.

wadoka kirjoitti: Sensei Suzuki on kyllä mestari. Harva kasikymppinen tai edes puolet nuorempi kykenee vastaavaan liikkumiseen.

wadoka kirjoitti: Suomessahan on viime vuosina käynyt säännöllisesti opettamassa wadoa Suzukin lisäksi Ohgami ja Shiomitsu. Ilmeisesti joka senseillä on omat oppilaansa, vai onko kukaan käynyt useamman em. sensein opissa? Ovatko heidän wado ja opetuksen painotukset kovinkin erilaisia?

nassesetä kirjoitti: Onko kenellään muuten tietoa Ohgamin, Ogatan, Shiomitsun, Ohtsuka juniorin tai Suzukin saavutuksista kilpatatameilla? Muistan jollain leirillä Ogatan vakuuttaneen, että jos hän olisi 180cm, olisi hänestä tullut maailmanmestari ja käsittääkseni myös Ohgami on kilpaillut, tai ainakin hänen kirjansa kuvat antavat niin ymmärtää.

Mika kirjoitti: Klemola kertoo opettavansa Wadon unohdettuja tai salaisia katoja: http://www.zenshindojo.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

Siltä varalta että tuon sivun teksti vaihtuu, tässä vielä leirimainos: http://www.zenshindojo.fi/Ilmoitukset/L" onclick="window.open(this.href);return false; ... lemola.pdf

Kari Aittomäki kirjoitti: Salilla kun on usein niitä parempia, usein tungokseen asti jos hakeutuu oikeen.

Onko kellä kokemuksia Klemolasta?

Keijo hänestä puhuttaessa lähinnä tuhahteli mutta järkimieshän tuo tuntuis olevan.
Osaako tapella, yhtään?

nassesetä kirjoitti: Kumite gata ei ole kataa, tosin osa niistä lienee tulkittavissa bunkaiksi.

nassesetä kirjoitti: Kumite gata ei ole kataa

On se, nimensä mukaisesti.

Ohtsukan kehittämiä formaaleja harjoitteita (=kata) Wado-ryu -harjoittelijoille. Juurena (ja kataformaatissa tämän kohdalla) jujutsu vahvana.

nassesetä kirjoitti: Olen tähän asti käsittänyt katan olevan ainakin karatessa ainoastaan yksintehtävä liikesarja, jonka osaava harjoittelija kykenee purkamaan.

Ilmeisesti kaikki ennalta sovittu pariharjoitus voidaan sitten lukea muodoksi.

Kari Aittomäki kirjoitti: Onko kellä kokemuksia Klemolasta?
Mikä on miehiään?
En ole ikinä sattunut samaan tilaan muistakseni ainakaan.

Kari Aittomäki kirjoitti: Onko kellä kokemuksia Klemolasta?
Mikä on miehiään?
En ole ikinä sattunut samaan tilaan muistakseni ainakaan.

Keijo hänestä puhuttaessa lähinnä tuhahteli mutta järkimieshän tuo tuntuis olevan.
Osaako tapella, yhtään?
Koska aivan periaatteesta vierastan karateopettajaa joka ei ole voimakas kamppailija.

Se niinku nyt niinku kuuluu olla.
Vaikka Keijolta nyt ottais turpaansa aikamonipoika. Eli se takavuosien saatu selkäsauna ei tee Klemolasta sitä tai tätä.
Salilla kun on usein niitä parempia, usein tungokseen asti jos hakeutuu oikeen.

Mä kävin yhden leirin about 100 vuotta sitten, siellä me poijaat seistiin staattisessa seisonnassa 25 min, se on kuulemma hyvä juttu ja saa tekniikat rennoiks, ja jos sitä ei tee joka päivä niin sen "teho":-) hiipuu kuin peruna kattilan alta ottaisi lämmön pois. Aluksi"sensei" esitteli ilmaan kuinka erinomaista on kun osaa rentona lyödä molemmilla käsillä yhtäaikaa, voi ziisus, olen nähnyt kaiken.

Kari Aittomäki kirjoitti: Jos Klemola pelkästään hymistelee niin onko kyse enää kamppailulajin opettamisesta?

Kari Aittomäki kirjoitti: Karaten opettamiseen kuuluu kuitenkin yhtenä ja hyvin oleellisena osana ihmisen lyöminen, oikeasti ja tottatarkoittaen. Aseen laukaiseminen vihassa, ikäänkuin.
Minä kuttun sitä tappeluksi. Kuvaa sitä asennetta, myös harjoitteluun.

Kari Aittomäki kirjoitti: Määoon aina sanonu.
Että jossei treeneihin tulo vähä-jännitä ja vähä-pelota niin vika on treenissä.

Kari Aittomäki kirjoitti: Niin, airakti on treenannut wadokaratea aika pirun pitkään.
Vanhankoulun runttaajat ei oikeen viihdy jos meno ei ole järkeenkäyvää turpaanvetelyllisesti.

Mulle tulee Klemolasta hiukan mieleen Rob Zweitsjägermeister tai miten se nimi sitte menikän...ttu noita hollantilaisia.
Kuitenkin kovantason wado-opettaja ja fiksu jätkä kaikin puolin. Semmonen kultivoituneen älykäs ja huumorintajuinen vanhempi herra.
Ei sulkenut silmiään realiteeteiltä kuitenkaan.
Me saatiin oikein hyviä treenejä aikaan herran opastuksella, vai mitä Timppa? Parempia kuin Godringtonin, minusta ainaki.

Jos Klemola pelkästään hymistelee niin onko kyse enää kamppailulajin opettamisesta?
Karaten opettamiseen kuuluu kuitenkin yhtenä ja hyvin oleellisena osana ihmisen lyöminen, oikeasti ja tottatarkoittaen. Aseen laukaiseminen vihassa, ikäänkuin.
Minä kuttun sitä tappeluksi. Kuvaa sitä asennetta, myös harjoitteluun.
Jos sitä rasvaa ei sopasta löydy niin eipä se keitto juuri ravitse.
Lähinnä makuelämys.

Klemola on kuitenkin kannuksensa ansainnut, mua kyllä kiinnostais katsastaa tuokin näkemys.

Kirjoistaan, kirjoituksistaan ja kaikesta hänestä kuulemastani päätellen meininki on aika kaukana ainakin karaten opettamisesta. Joogalento on joogalentoa.

Kari Aittomäki kirjoitti: Nasse, jos minä ja Timppa eli airakti nyt tästä käveltäs sinne Zenshindojon sessioihin ja kysyttäs jotta osaakos kekä täälä tapella mitähä!

Niin nousisko sieltä kohtaajaa?
Muistutan, että me ollaan viiskymppisiä veikkoja. Lähes.

Eli elääkö sielä reaalimättö lainkaan?

En lainkaan epäile, etteikö treeni olisi ulkoisesti ihan kohdallaan.
Käytän termiä ulkoisesti oikeen tarkoituksella.
Koska mielestäni karatekan on oltava vahva tappelija, oikeen syvämerkityksellä. Siis siten, että mättö on koti, kaikkineen.

Airakti ja broidinsa ovat.
Minäkin luulisin olevani.

Mutta jos Klemola yhtyeineen korostaa sisäistä kehitystä ilman ulkoista uskottavuutta.. Jonka just nyt koen jonkinlaisesti "juttunaan"...
Niin eikö silloin sisäisestä tule ulkoista?

Suomeks, feikkaako ne?

Kari Aittomäki kirjoitti: En ole koskaan muistaakseni haaaastanut ketään, vaikka haasteisiin kyllä on tullut vastattua.

hypoteettinen: oletettu; kuvitteellinen; hypoteesien avulla tehtävä

uku kirjoitti: Haastoitko nyt Klemolan?

Jussi Häkkinen kirjoitti:

uku kirjoitti:Haastoitko nyt Klemolan?

Hm. Voiko sen tehdä näinkin?

uku kirjoitti: Itse kyllä luin, että aika selkeästi kritisoit tuossa Klemolan koulukuntaa.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

uku kirjoitti:Itse kyllä luin, että aika selkeästi kritisoit tuossa Klemolan koulukuntaa.

Sitä on muuten vaikea olla kritisoimatta, etenkin kun mistään päin ei siitä kuulu mitään oikeasti positiivista - noin karatea ajatellen.

uku kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti:

uku kirjoitti:Itse kyllä luin, että aika selkeästi kritisoit tuossa Klemolan koulukuntaa.

Sitä on muuten vaikea olla kritisoimatta, etenkin kun mistään päin ei siitä kuulu mitään oikeasti positiivista - noin karatea ajatellen.

Jaa. Sitten taidan olla sitä katoavaa lajia. Mm. zanshin- ketjussa olen nostanut Klemolan ajatuksia esille ja jossain muuallakin viitannut mm. hänen kirjaansa Karate-do.

Mutta tätähän tämä on, sinulla on mielipiteesi ja minulla on mielipiteeni. Olemme lapsia hiekkalaatikolla.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

uku kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti:

uku kirjoitti:Itse kyllä luin, että aika selkeästi kritisoit tuossa Klemolan koulukuntaa.

Sitä on muuten vaikea olla kritisoimatta, etenkin kun mistään päin ei siitä kuulu mitään oikeasti positiivista - noin karatea ajatellen.

Jaa. Sitten taidan olla sitä katoavaa lajia. Mm. zanshin- ketjussa olen nostanut Klemolan ajatuksia esille ja jossain muuallakin viitannut mm. hänen kirjaansa Karate-do.

Jos kirjoittaa karatesta, voisi kirjoittaa karatesta eikä muurahaispesässäistumismietelauseita teenjuontimaista. Karaten suhteen arvoton teos. Täysin.

Mutta ehkä se menee niille, jotka haluavat tehokkaasti kieltää sen, että kamppailulajeissa on kyse kamppailusta ja jotka eivät tiedä karatesta mitään tai joiden mielikuva on muodostunut heerostelutarinoita lukiessa.

Mutta tätähän tämä on, sinulla on mielipiteesi ja minulla on mielipiteeni. Olemme lapsia hiekkalaatikolla.

Erona on se, että minä tiedän karatesta jotain. Ja nauti siellä hiekkalaatikolla, minä biletän toisissa bileissä.

planter kirjoitti: UKU älä ehdoin tahdoin pistä päätäsi muurahaispesään. Mieti kenelle puhut / kirjoitat. Saat lättyysi vielä kun tollasia päästelet.

Mulle tulee Klemolasta hiukan mieleen Rob Zweitsjägermeister

Jos Klemola pelkästään hymistelee niin onko kyse enää kamppailulajin opettamisesta?

nassesetä kirjoitti: Vaikka Klemolan tapa opettaa karatea poikkeaa valtalinjasta, niin tarkoittaako se sitä, että hän olisi teknisesti tai kamppailullisesti huono? Zenshindojon wado ainakin paperilla näyttää paljon paremmalta kuin karateliiton tai wadoryu-liiton, joten luulisin seuran treenajilla olevan erinomaiset työkalut karatessa edistymiseen.

...mutta mikä siitä tekee karatea?

nassesetä kirjoitti: Wado ei ole alkuperäistä karatea, kuten aiemmin onkin jo tullut puheeksi, mutta voitko kommentoida linkkiä ja kertoa mitä erityisen epäkaratemaista vyötekniikoissa näet? Itselle osuu silmään lähinnä nuo kiko-harjoitukset, mutta en voi ymmärtää miten voisi olla haitallista tekniikan lisäksi harjoitella rentoa liikkumista ja hengittämistä opettavia menetelmiä.

Kari Aittomäki kirjoitti: Niin. Kysyminen ei ole arvottamista.
Jos kysyn onko herra Klemolasta tai oppilaistaan tappelijoiksi, kyseessä on kysymys, ei arvottaminen eikä varsinkaan kritisointi, eikä herrannimessä statukseeni nojautuva mielipide ainakan!

airakti kirjoitti: Mä kävin yhden leirin about 100 vuotta sitten, siellä me poijaat seistiin staattisessa seisonnassa 25 min, se on kuulemma hyvä juttu ja saa tekniikat rennoiks, ja jos sitä ei tee joka päivä niin sen "teho":-) hiipuu kuin peruna kattilan alta ottaisi lämmön pois. Aluksi"sensei" esitteli ilmaan kuinka erinomaista on kun osaa rentona lyödä molemmilla käsillä yhtäaikaa, voi ziisus, olen nähnyt kaiken.
Sen verran tunnen sua, että älä mene, saatat sanoa pahasti.
Osaako tapella?

Jussi Häkkinen kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Wado ei ole alkuperäistä karatea, kuten aiemmin onkin jo tullut puheeksi, mutta voitko kommentoida linkkiä ja kertoa mitä erityisen epäkaratemaista vyötekniikoissa näet? Itselle osuu silmään lähinnä nuo kiko-harjoitukset, mutta en voi ymmärtää miten voisi olla haitallista tekniikan lisäksi harjoitella rentoa liikkumista ja hengittämistä opettavia menetelmiä.

Hyvin outo sisältö. Ylenmääräisesti ihan oikeastakin treenistä saatavia hengittelyjä ja röhnötyksiä, tekniikkasisältö ohut ja leveä. Paljon jujutsukummailua.

Ylenmääräisesti ihan oikeastakin treenistä saatavia hengittelyjä ja röhnötyksiä

tekniikkasisältö ohut ja leveä. Paljon jujutsukummailua.

Kari Aittomäki kirjoitti: Nasse, jos minä ja Timppa eli airakti nyt tästä käveltäs sinne Zenshindojon sessioihin ja kysyttäs jotta osaakos kekä täälä tapella mitähä!

Niin nousisko sieltä kohtaajaa?
Muistutan, että me ollaan viiskymppisiä veikkoja. Lähes.

Eli elääkö sielä reaalimättö lainkaan?

En lainkaan epäile, etteikö treeni olisi ulkoisesti ihan kohdallaan.
Käytän termiä ulkoisesti oikeen tarkoituksella.
Koska mielestäni karatekan on oltava vahva tappelija, oikeen syvämerkityksellä. Siis siten, että mättö on koti, kaikkineen.

Airakti ja broidinsa ovat.
Minäkin luulisin olevani.

Mutta jos Klemola yhtyeineen korostaa sisäistä kehitystä ilman ulkoista uskottavuutta.. Jonka just nyt koen jonkinlaisesti "juttunaan"...
Niin eikö silloin sisäisestä tule ulkoista?

Suomeks, feikkaako ne?

sanppa75 kirjoitti:

airakti kirjoitti:
Mä kävin yhden leirin about 100 vuotta sitten, siellä me poijaat seistiin staattisessa seisonnassa 25 min, se on kuulemma hyvä juttu ja saa tekniikat rennoiks, ja jos sitä ei tee joka päivä niin sen "teho":-) hiipuu kuin peruna kattilan alta ottaisi lämmön pois. Aluksi"sensei" esitteli ilmaan kuinka erinomaista on kun osaa rentona lyödä molemmilla käsillä yhtäaikaa, voi ziisus, olen nähnyt kaiken.
Sen verran tunnen sua, että älä mene, saatat sanoa pahasti.
Osaako tapella?

Mitä olet Kari A. mieltä, esittikö TimppaA tässä totuuden vaiko yhden leirin perusteella tehdyn hätiköidyn mielipiteen? Vaiko toiko hän ainoastaan esille halunsa korostaa oman kamppailutaustansa ylivertaisuutta? Epäilemättä hän on kova luu mikäli sinäkin niin olet todennut.

Tuosta kommentista tuli hiukan kummallinen fiilis, koska ymmärsin että TimppaA ei tunne Klemolaa henkilökohtaisesti eikä ole häneltä enempää oppia saanut.

Eli, on väärin kritisoida suomalaista budojeesusta painonkeräämisestä, joka on selkeästi nähtävissä, mutta on täysin oikein kritisoida toisen opettajan tappelutaitoa yhden leirin perusteella ilman sen kummempaa tietämystä??

TimppaA myös esitti että hänen menetelmiensä harjoittelun sijaan sanoisit Klemolalle hänen leirillään pahasti. Hassua kun puhutaan siitä kuinka ollaan toiselle kohteliaita ja mitä on hyvä internetfoorumikäytös, mutta samalla hiljaa kaverin vihjailuille hykerrellen hyväksytään mahdollinen huono käytös muuten?

Vai onko niin että jos on "äijä" niin saa olla suora ja epäkohtelias?

Gruh.

airakti kirjoitti: Kuka kirjoittaa totuuden ja kuka sen määrittelee? Todellakin on täysin oma näkemykseni asiasta ja pohjautuu vain yhteen leiriin (joka riitti minulle), en kylläkään myönnä että mielipiteeni on hätäinen, olen asiaa pohtinut ja jopa käyttänyt satoja tunteja jököttämiseen, ja on pakko sanoa että jos ne tunnit olisin käyttänyt "oikeaan" treenaamiseen, niin olisin ehkä oppinut jotain.

Ôari kirjoitti: Ongelma voi joskus tulla keskusteluissa kun ei hahmoteta jonkun kertovan "mielipiteitään" vaan luullaan tämän puhuvat "totuudesta".

sanppa75 kirjoitti: Oliko Öari kysymykseni jotenkin epäselviä luonnoltaan tai epäselvästi kohdennettuja?

airakti kirjoitti: Ps, Royers on jokusen meriitin kerännyt kamppailulajeista ja itsekkin olen saanut nahoissani tuta miltä vahva tekniikka tuntuu ja uskallan laittaa kaikki rahani likoon että Fredi ei ole pahemmin seisontaharjotuksia suorittanut.

Vlad Tepes kirjoitti: Keskustelun taustalle olisi hyvä lukea Klemolan kirjoituksia. Mielestäni hänen tulkintansa karateharjoittelun päämääristä on hyvin perusteltu ja sopii varmasti monille, erityisesti näin rauhallisessa yhteiskunnassa. Hän ei mielestäni myöskään missään vaiheessa esitäkään opettavansa "kovaa kamppailua", vaan päämäärät vaikuttaisivat olevan muualla.

Sen ilon hänelle itse soisin, kuten kaikille muillekin. Asiat ja ajat muuttuu.

airakti kirjoitti: Kuka kirjoittaa totuuden ja kuka sen määrittelee?

airakti kirjoitti: Todellakin on täysin oma näkemykseni asiasta ja pohjautuu vain yhteen leiriin (joka riitti minulle),

airakti kirjoitti: en kylläkään myönnä että mielipiteeni on hätäinen, olen asiaa pohtinut ja jopa käyttänyt satoja tunteja jököttämiseen, ja on pakko sanoa että jos ne tunnit olisin käyttänyt "oikeaan" treenaamiseen, niin olisin ehkä oppinut jotain.

airakti kirjoitti: Klemolan metodeilla on varmasti om kannattajakuntansa, eli hyvä että löytyy siihen asiaan perehtynyt ja varmasti pätevä opettaja, ei vaan ole mun eikä varmasti myöskään Karin juttu.

airakti kirjoitti: Tappelutaitojen ja ihmisen muittenkin ominaisuuksien arviominen kuuluu "perus Karateen", sen verran olen joutunut tätä hommaa käytännössä tekememään ja voin väittää osaavani sen tehdä, toki pari virhe arviota on matkalle sattunut.

airakti kirjoitti: Oli minulta huonoa ulosantia ja ajattelemuutta kirjoittaa että Kari saattaisi "sanoa pahasti" Kari on aina ollut herrasmies treeneissä ja erittäin tiukka Dojo etiketistä.

airakti kirjoitti: -Kova jätkä ku otsast koittaa, seinään heittää niin napsahtaa-

Ôari kirjoitti:

sanppa75 kirjoitti: Oliko Öari kysymykseni jotenkin epäselviä luonnoltaan tai epäselvästi kohdennettuja?

Lepo vaan, sanppa75! Enhän minä edes sinun viestiäsi lainannut, vaan airaktin! Ja jopa mainitsin että menen offtopicin puolelle puhuessani tuosta totuudesta ja mielipiteestä. Se vaan oli hyvä pointti, kuten sanoinkin, että "totuus on totuus ja mielipide on mielipide".

EDIT aaaa! nyt selkeni mikä aiheutti siellä päässä kipinöintiä - käyttämäni sana "kuitattu" En ajatellut - tyhmyyksissäni - että tarkoittaisin sillä kuittailua, eli kettuilua, eli v1ttuilua, vaan sitä että.. noh, otti airakti mielestäni hyvin vastaan tuon veistin kysymyksen ja antoi siihen hyvän perusteen omalta kannaltaan, eli tuon totuus vs. mielipide.

Vlad Tepes kirjoitti: Keskustelun taustalle olisi hyvä lukea Klemolan kirjoituksia. Mielestäni hänen tulkintansa karateharjoittelun päämääristä on hyvin perusteltu ja sopii varmasti monille, erityisesti näin rauhallisessa yhteiskunnassa. Hän ei mielestäni myöskään missään vaiheessa esitäkään opettavansa "kovaa kamppailua", vaan päämäärät vaikuttaisivat olevan muualla.

Sen ilon hänelle itse soisin, kuten kaikille muillekin. Asiat ja ajat muuttuu.

Erilaisten zen-harjoitteiden tuominen osaksi vyökoevaatimuksia pakottaa harrastajat niihin osallistumaan ja tekee lajista jotain muuta kuin karate.

nassesetä kirjoitti: Onhan tuo kiinalainen ekstra vähän kyseenalaista, mutta itse en näe sen treenamista mitenkään karatehengen vastaisena, paitsi jos siihen laitetaan liikaa aikaa. Wadossa korostetaan rentoutta ja turhien liikkeiden välttämistä, joten juuri tuollaisten harjoitusten luulisi olevan kohdallaan.

nassesetä kirjoitti: Minkä liiton wadoa airakti on treenannut? Millaiset mielipiteet sinulla on Simulasta, Ohgamista, Lindqvistista, Ogatasta, Shiomitsusta, Suzukista, Ohtsuka juniorista, siitä hollantilaisesta......tai muista korkea-arvoisista wadokoista?

Urkki kirjoitti: Itse omistan Klemolan Zen-karate kirjan ja olen lueskellu muutenkin tuotantoaan. Ja jos viitsii lukea ajatuksella niin sanoo aika selkeästi mistä mikin asia tulee. Esim. zenin hän suoraan myöntää olevan uutta ajattelua karatessa.

airakti kirjoitti: Päivän aikana treenattiin kahta tekniikkaa: Kihon kumite 1:stä jossa mielestäni juttu on se viimeinen mawashi tzuki (suomeksi nyrkkeily kielellä uppari)

Suzukin leirillä olen ollut kerran 80-luvun lopulla ja vaikka joku tähän varmaan kuittaa että voinko muodostaa mielipiteeni opettajasta yhden leirin perusteella, kyllä voin koska mielipiteeni on ihan mun oma. Päivän aikana treenattiin kahta tekniikkaa: Kihon kumite 1:stä jossa mielestäni juttu on se viimeinen mawashi tzuki (suomeksi nyrkkeily kielellä uppari) Itse sensei suoriutui lyönnistä ala-arvoisesti ja liikkuminen oli surkeaa, päivän toisessa tekniikassa seistiin pienessä kissa asennossa ja potkittiin etujalan maegeria 20 minuuttia ja ainoa mihin sensei kiinnitti huomiota että pää ei saa liikkua kun potkaisee(sen jälkeen ku on seissy kissa-asennossa 20 min?)

Hmm,minä aina luulin, että Kihon kumite 1:n pointti on väistössä ja vartalon kierrossa. Ja että mawashi tzuki on kyllä lyönti, mutta voi tarkoittaa myös pelkkää ylälinjan huomiointia.

nassesetä kirjoitti: Pidätkö kk:a menetelmänä, jolla voidaan oppia toimivaa itsepuolustusta?

hyppeli kirjoitti:

airakti kirjoitti: Päivän aikana treenattiin kahta tekniikkaa: Kihon kumite 1:stä jossa mielestäni juttu on se viimeinen mawashi tzuki (suomeksi nyrkkeily kielellä uppari)

Hmm, minä aina luulin, että Kihon kumite 1:n pointti on väistössä ja vartalon kierrossa. Ja että mawashi tzuki on kyllä lyönti, mutta voi tarkoittaa myös pelkkää ylälinjan huomiointia.

En koskaan edennyt Wado-ryussa niin pitkälle, että olisin päässyt tekemään sen veitsitekniikoita, mutta jotenkin kuvittelen, että niistä saattaisi löytyä vastaus myös kk:n kummallisuuksiin. Esim. kk 1:n ja 4:n väistöt ainakin muuttuisivat mielekkäämmiksi siten ajateltuina.

Vitosenhan voi aika lailla suoraan sovelletaa veitsitekniikaksikin. http://www.youtube.com/watch?v=s3kari_F56o

nassesetä kirjoitti: Vitosenhan voi aika lailla suoraan sovelletaa veitsitekniikaksikin. http://www.youtube.com/watch?v=s3kari_F56o

hyppeli kirjoitti: Mä oikeestaan ajattelin tässä enemmän taas perusliikkumistapaa ja väistöä kuin yksittäisten tekniikoiden suoraa soveltamista.

Esim. kk 1:ssä lantion pieni veto taaksepäin ennen kiertoa (näinhän Shiomitsu sen opettaa) on mielestäni samankaltainen kuin vartalon liike esim.joissain filippiiniläisten lajien veitsen ohjaamis- ja tuntoharjoituksissa.

(Paitsi että Kihon kumiteen en koskaan itse saanut sitä flowta )

nassesetä kirjoitti: Kerrohan nyt vielä, että pidätkö kihon kumite harjoituksia kamppailullisesti tai itsepuolustuksellisesti hyvinä.

Mielestäni juuri tuo kihon kumite nelosessa opeteltava ylävartalon taivutus taakse ei ole ainakaan kamppailullisesti järkevää.

Mistähän löytyisi wadosensei, joka voisi opettaa kihon kumiten ja gumite katan liikkuvia ja soveltavia harjoituksia?

hyppeli kirjoitti: Jälleen pitäisi tietää, mitä sillä tuossa haetaan takaa. Minä en tiedä. Sen tiedän, että esimerkiksi veitsisparrissa olen päätynyt tuonkaltaiseen asentoon ja se on mielestäni ollut jopa ihan järkevää (ainoa mahdollisuus ehtiä pois terän alta).

Wadosenseit taitavat opettaa enemmän perusasioita. Olen sitä mieltä, että jos se mitä Shiomitsu ja Ohtsuka Jr. opettavat ei miellytä tai tunnu järkevältä, kannattaa mielluummin vaihtaa lajia ja/tai tyylisuuntaa kuin yrittää tehdä Wado-ryusta jotain muuta kuin mitä se on.

Muuten, mitä luulet...Ogatan mukaan Shiomitsu on nuoruudessaan ollut jonkin sortin katutappelija. Karaten harjoittelu Nihon yliopistossa on tarinoiden mukaan ollut hyvinkin kovaa (tästä mm. Jalamon maininta kirjassa Kamppailijoita dojolta tatamilta). Uskotko, että tämä tarinat ovat pelkkää höpöhöpöä ja että esim. Shiomitsu ei koskaan ole ollut kamppailullisesti pätevä? Vai onko hän vanhemmiten paitsi muuttunut veltoksi myös henkisesti niin seniiliksi, ettei enää edes muista mikä toimii käytännössä?Vai voisiko hänellä olla jonkin muu syy opettaa sitä mitä opettaa ja siten miten opettaa?

PauliT kirjoitti: Eikai tuo väistö mikään huono ole jos samalla on saanut torjunnan tehtyä ja vastustaja on tavallaan kontrollissa siitä.

Jos samalla liikkuisi taakse säilyttäen painopisteen keskellä olisi sieltä taas vaikea hyökätä takaisin iholle.

Vastustaja on kuitenkin torjunnasta siinä asennossa ettei pääse lyömään uudestaan, kyseistä liikettä voisi vielä parantaa tarttumalla samalla lyöjää hihasta kyynärpää kohdalta.

Itseä myös kyllä vähän ihmetyttää miksi tälläisi opetettaessa puhutaan että nämä "toimisivat" selaisenaan.

Karatessa on kyllä tekniikat, mutta en kyllä omasta mielestäni menisi sanomaan että niitä missään muussa harjoitteessa kuin ottelussa saa opeteltua toimivalle tasolle.

nassesetä kirjoitti: http://www.youtube.com/watch?v=5iyZoqPYXIM. Jälleen silmään särähtää ja pahasti. Mitä järkeä on rynnätä potkaisevaa vastustajaa vastaan ja tarjota päätä nyrkille?

MarkkuT kirjoitti: Olen ymmärtänyt, että Wadossa korostettaisiin erityisen paljon tekniikoiden rentoutta. Noissa klipeissä oli minusta aika jäykkis meininki. Onko tuo harjoite vain tuommoinen?

nassesetä kirjoitti:http://www.youtube.com/watch?v=5iyZoqPYXIM. Jälleen silmään särähtää ja pahasti. Mitä järkeä on rynnätä potkaisevaa vastustajaa vastaan ja tarjota päätä nyrkille?

PauliT kirjoitti: Eli wadossa jäljelle jää rentous ja jujutsun liikkuminen?

MarkkuT kirjoitti: Olen ymmärtänyt, että Wadossa korostettaisiin erityisen paljon tekniikoiden rentoutta. Noissa klipeissä oli minusta aika jäykkis meininki. Onko tuo harjoite vain tuommoinen?

Minun mielestä tuo ei välttämättä edes näyttänyt kovin huonolta. Jos torjunnan jälkeen lähdettäisiin räjähtävämmin liikkeelle, niin vois olla jossain tilanteessa (seinä vastustajan takana?) ihan hyväkin ajatus lähteä taklaamaan tuolleen. Varsinkin jos lyönti olisi heijarimainen huitasu ylipitkästi saatettuna, niin ei tarvitsis siitä takakädestäkään välittää. Mutta minähän en mistään tiedä ja vielä vähemmän wadosta.

nassesetä kirjoitti: Itse en näe rentoutta mitenkään ylikorostuneessa asemassa. Kyllähän lyönnissä ja potkussa voimaa käytetään, mutta turhaa jäkittämistä pyritään välttämään. Tuo periaatehan tosin päätee lähes kaikkiin lajeihin.

Vlad Tepes kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:
Itse en näe rentoutta mitenkään ylikorostuneessa asemassa. Kyllähän lyönnissä ja potkussa voimaa käytetään, mutta turhaa jäkittämistä pyritään välttämään. Tuo periaatehan tosin päätee lähes kaikkiin lajeihin.

Ei todellakaan päde. On lajeja, joissa ainakin alussa oppilas houkutellaan jäkittelemään niin paljon kuin vaan jaksaa. Kokemukseni mukaan wado on yksi niistä.

Vlad Tepes kirjoitti: Ainakin tässä meidän kaupungissa on wado todella, todella jäykkää killittämistä.

Vlad Tepes kirjoitti: Käy itse treenaamassa, siellähän ne mustavyöt jäykistelee samalla tavalla kuin alemmat vyöt. Tiedä sitten, jos heillä on omat salaiset treenit sille tosi wadolle, mutta muitten kanssa treenatessa pojat ja tytöt näyttää siltä, että jokin jäykkä tanko kulkee vartalon läpi.

sanppa75 kirjoitti: Mutta meidän kaupungin "se" karate ei ole wado-ryun synonyymi.

TimoS kirjoitti:

sanppa75 kirjoitti:Mutta meidän kaupungin "se" karate ei ole wado-ryun synonyymi.

Ei varmaan niin. Kuopion parasta karateahan on Budo akatemian karate

TimoS kirjoitti:

sanppa75 kirjoitti:Mutta meidän kaupungin "se" karate ei ole wado-ryun synonyymi.

Ei varmaan niin. Kuopion parasta karateahan on Budo akatemian karate

Vlad Tepes kirjoitti: Treenaavat muuten samalla salilla meidän kanssa.

TimoS kirjoitti:

Vlad Tepes kirjoitti:Treenaavat muuten samalla salilla meidän kanssa.

Voi olla, että siellä sitten joskus törmätään

Vlad Tepes kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:
Itse en näe rentoutta mitenkään ylikorostuneessa asemassa. Kyllähän lyönnissä ja potkussa voimaa käytetään, mutta turhaa jäkittämistä pyritään välttämään. Tuo periaatehan tosin päätee lähes kaikkiin lajeihin.

Ei todellakaan päde. On lajeja, joissa ainakin alussa oppilas houkutellaan jäkittelemään niin paljon kuin vaan jaksaa. Kokemukseni mukaan wado on yksi niistä.

PauliT kirjoitti: Tosiaan sinne iholle pitää joskus päästäkkin, yleensä sen eteen joutuu uhraamaan osan puollustustaan.
Kaikista helpoiten tämä vielä yleensä käy mitä nopeampaa sinne yrittää.

Wado-ryun kohdalla myös ihmetyttää se että laji on puollustautumiseen ja elämään ilman kamppailua tähtäävä elämäntapa harrastus kehittäjiensä mukaan?

Silti mitään tekniikoita puollustautumiseen ei perinteisissä harjoitteissa ole.

Kihon Kumitetkin näyttävät siltä että itse lopetus on poistettu kokonaan ja vastustajat vain työnnetään pois.
Aika heikoilla hangilla kyllä liikutaan jos oletetaan että jossain vaiheessa vastustaja sitten kyllästyy jatkamaan hyökkäyksiä kun hänet on työnnetty kevyesti pois iholta muutama sata kertaa.

Jos karatessa alunperin tärkeintä on hyökkäys ja vastustajan eliminointi.

Häjy kirjoitti: "Mikki Hiiri mättähältä mättähälle käy ja pikku jalka pilkahtaa" kuvatakseni Kuopion "karate" seurassa olleena, kaikilla kivaa liikuntaa ja jumppaa humppaa "jee". Kilpailu taitaa olla, se seuran "tie" ja mikäs siinä jos vihkiyteneitä riittää, se siitä. Kovia kavereita kourallinen, rusinoita tusinoittain.

Suurin osa treeneistä oli samaa rataa, salin ympäri juoksua (joka suoraansanottuna v1tuttaa) treenaamaan karatea ollaan tultu ja napittelu itse reeniin voitaisiin tehdä muutenkin. Olen Vladin kanssa hiukan erimieltä "jäkittämisestä" rentoutta painotettiin jäkitystä tulisi välttää, kuin kuumaa laavaa. Hippaa (ottelua) Hippaa (ottelua), jos pipi tuli sensei korjasi asian huutamalla harrastajalle päin namaa. Kovempaa sparrailua ei harrastettu, kaikki oli kutakuinkin WKF säänöillä kisailua reipasta tyttöilyä. Vyökokeessa vaaditut itsepuolustustekniikat olivat, kuin suoraan elokuvista.

Kutakuinkin huonomaku tyylistä jäi.

nassesetä kirjoitti: Miten on muissa tyyleissä?

Vlad Tepes kirjoitti: Muistin myös erään loistavan ruskeavöisen valmentajan, joka oli joku kisasankari ja mahtava sadisti. Yksi parhaista opettajista koskaan, koska opetti kivun maailmaa.

Häjy kirjoitti: Ei voi käsittää, miksi opetetaan suoraan askelella tehtävään veitsipistoon väistö, ote kotegaeshi ja maahan, veitsi pois kikkailulla, kun maali on hyökkäyksensä tehnyt ja makaa staattisena maassa ja kömmähtää sinne tatamille, kuin karhu talviunille. Miksi siis tälläistä opetetaan? kysykää mitään treenaamattomalta, miten hän hyökkäisi?

Häjy kirjoitti: Wadon taisabaki hakee kyllä vertaistaan, eli linjalta väistö hyökkäyksen alta ei ole tullut vastaan missään muualla.

Häjy kirjoitti: Ei voi käsittää, miksi opetetaan suoraan askelella tehtävään veitsipistoon väistö, ote kotegaeshi ja maahan, veitsi pois kikkailulla, kun maali on hyökkäyksensä tehnyt ja makaa staattisena maassa ja kömmähtää sinne tatamille, kuin karhu talviunille. Miksi siis tälläistä opetetaan? kysykää mitään treenaamattomalta, miten hän hyökkäisi?

Wadon taisabaki hakee kyllä vertaistaan, eli linjalta väistö hyökkäyksen alta ei ole tullut vastaan missään muualla. Wado sopii, ehkäpä paremmin ketterille terriereille kuin, härille.

nassesetä kirjoitti: Kerrohan miltä kuulostaa tekniikka, jossa suoraan pistoon reagoidaan kaatumalla sivuttaiseen konttausasentoon vasemmalle (kyllä, luit oikein) ja jatkamalla oikea snäppimaegeri munille. Sitten noustaan ylös, tullaan vastustajaan kiinni sivustapäin ja lyödään kämmenpohjalyönti molemmilla käsillä yhtä (etu ja takapuolelta) aikaa munille (puukkokäsi yhä vapaana), sitten noustaan piirun verran ylöspäin ja lyödään samoin palleaan ja selkään ja sitten vasta huomioidaan puukkokäsi kaappaamalla se kiinni ja kiertävällä olkalukolla vastustaja viedään maihin.

hyppeli kirjoitti:

nassesetä kirjoitti: Kerrohan miltä kuulostaa tekniikka, jossa suoraan pistoon reagoidaan kaatumalla sivuttaiseen konttausasentoon vasemmalle (kyllä, luit oikein) ja jatkamalla oikea snäppimaegeri munille. Sitten noustaan ylös, tullaan vastustajaan kiinni sivustapäin ja lyödään kämmenpohjalyönti molemmilla käsillä yhtä (etu ja takapuolelta) aikaa munille (puukkokäsi yhä vapaana), sitten noustaan piirun verran ylöspäin ja lyödään samoin palleaan ja selkään ja sitten vasta huomioidaan puukkokäsi kaappaamalla se kiinni ja kiertävällä olkalukolla vastustaja viedään maihin.

Missä tuollaisia tehdään? Älä vain sano että...

hyppeli kirjoitti: Missä tuollaisia tehdään? Älä vain sano että...

Kari Aittomäki kirjoitti: Kallen puukko-opettaja oli kommentoinut Suzukin tai Shiomitsun puukkotekniikoita varsin sapekkaaseen sävyyn, oikeeseen puukonkäyttöön suuntautuneen silmin ne ovat juu aika huvittavia.
Niinkuin moni muukin japanianmetodien treenitapa.

Kallen puukko-opettaja oli kommentoinut Suzukin tai Shiomitsun puukkotekniikoita varsin sapekkaaseen sävyyn, oikeeseen puukonkäyttöön suuntautuneen silmin ne ovat juu aika huvittavia.
Niinkuin moni muukin japanianmetodien treenitapa

Kuhmu kirjoitti: Jep, en ole vielä kertaakaan nähnyt realistista tanto doria, jota ei olisi tehty kyseisen lajin/tyylin markkinoinnillisiin tarpeisiin.

nassesetä kirjoitti:

hyppeli kirjoitti: Missä tuollaisia tehdään? Älä vain sano että...

" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuosta toinen tekniikka. Ohtsuka on näköjään jättänyt pois olkalukotusvaiheen.

Selvästikin hänen parhaat treenivuotensa ovat tuon kuvaamisen aikaan jo olleet ohi, mutta kun noiden tekniikoiden yleisilmettä katsoo, niin väkisinkin ajattelee, ettei ehkä olekaan niin huono asia, että wadossa tantodorin treenaus ei ole keskeisellä sijalla.

hyppeli kirjoitti: Katsoin tuon läpi useampaan kertaan ja yritin löytää jotain tolkkua...vaan en kyennyt. Noisssa muissa tuo perusväistö on mielestäni aika ok, vaan tuo toisen tekniikan pudottautuminen, potku ja kontrollin puuttuminen veitsikädestä... kummallista.

Jyrki Innanen kirjoitti: samaan aikaan karaten pitäisi ottaa mukaan parhaat palat moderneista kamppailuopeista (ne osat jotka luontevasti sopivat karateen)

Jyrki Innanen kirjoitti: Mielestäni karaten pitäisi mennä voimakkaasti kohti juuriaan (katapohjaiseen itsepuolustukseen)

karaten pitäisi ottaa mukaan parhaat palat moderneista kamppailuopeista (ne osat jotka luontevasti sopivat karateen).

Jussi Häkkinen kirjoitti:

Jyrki Innanen kirjoitti:Mielestäni karaten pitäisi mennä voimakkaasti kohti juuriaan (katapohjaiseen itsepuolustukseen)

Olen samaa mieltä! Onneksi tätä opettavia tyylejä on sen verran olemassa, että niihin siirtymällä voidaan helposti toteuttaa tämä tavoitteesi.

karaten pitäisi ottaa mukaan parhaat palat moderneista kamppailuopeista (ne osat jotka luontevasti sopivat karateen).

...ensin kannattaa toki varmistaa, etteivät nämä osat jo löydy karatesta.


Jyrkille tiedoksi myös, että hänen hakemaansa sorttia löytyy PK-seudultakin.

Jussi Häkkinen kirjoitti: Jyrkille tiedoksi myös, että hänen hakemaansa sorttia löytyy PK-seudultakin.

planter kirjoitti: Jussi, etkö uskalla ottaa matsia?

Itse aikoinani opettelin kataa sen vuoksi etten uskaltanut ottaa matsia, syynnä oli väkivaltaisuus otteluissa. En hallinnut otteita, ne menivät liian usein perille, ehkä olin liian painava 78 - 82 kg.

planter kirjoitti: En hallinnut otteita, ne menivät liian usein perille, ehkä olin liian painava 78 - 82 kg.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

planter kirjoitti:Jussi, etkö uskalla ottaa matsia?

Anteeksi? Minulle otteluharjoittelu on osa kataharjoittelua ja olen sangen yleisesti täälläkin niin sanonut.

Itse aikoinani opettelin kataa sen vuoksi etten uskaltanut ottaa matsia, syynnä oli väkivaltaisuus otteluissa. En hallinnut otteita, ne menivät liian usein perille, ehkä olin liian painava 78 - 82 kg.

Kuvaamasi on yleinen aloittelijan ongelma. Se menee harjoittelun myötä ohi.

planter kirjoitti: Ei mennyt vaihdoin Karaten -> FullContactiin.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

planter kirjoitti:Ei mennyt vaihdoin Karaten -> FullContactiin.

Tämä selittää.

TimoS kirjoitti:

Jyrki Innanen kirjoitti:samaan aikaan karaten pitäisi ottaa mukaan parhaat palat moderneista kamppailuopeista (ne osat jotka luontevasti sopivat karateen)

Mitkä olisivat mielestäsi tälläisiä "parhaita paloja"?

Jyrki Innanen kirjoitti:

TimoS kirjoitti:

Jyrki Innanen kirjoitti:samaan aikaan karaten pitäisi ottaa mukaan parhaat palat moderneista kamppailuopeista (ne osat jotka luontevasti sopivat karateen)

Mitkä olisivat mielestäsi tälläisiä "parhaita paloja"?

En ole niin kova guru, että voisin suoralta kädeltä sanoa tekniikkalistan, jolla karatea kannattaisi laajentaa. Ohessa kuitenkin lista aihe-alueista, joista laajennuksia voisi katsella:

-ukemit

-alasviennit

-lähitekniikat

-alapotkut

-pystypainin perusteet

- perus-perusmattojutut

- erilaiset harjoitusapuvälineet

Monissa seuroissa ja tyyleissä näitä palikoita onkin jo lisätty onnistuneesti repertuaariin. Esim. ashiharassa ja kyokushinkaissa on saatu integroitua alapotkut ja lähitekniikat lajiin niin, että tietty karatenomaisuus on kuitenkin säilynyt.

Ale kirjoitti:

- perus-perusmattojutut

Juu ei noita pahemmin tehdä.

TimoS kirjoitti:

Ale kirjoitti:

- perus-perusmattojutut

Juu ei noita pahemmin tehdä.

Toisaalta sille on ihan pätevät perusteetkin miksei niitä tehdä: lähdetään ideasta, ettei ole kovin fiksua ruveta painiskelemaan koska tyypillä jonka olet keskittynyt painimaan voi olla kavereita paikalla, eli jälleen se +1

Jyrki Innanen kirjoitti: Arvostan sovellettua wadoryuta ja käytän sitä paljon omissa harjoituksissani, mutta vyökoe-wadossa laitetaan mielestäni ihmiset tekemään jotain turhaa, jotta he saavat siitä syystä vöitä. Niin järjenvastaista kuin se onkin.

Ale kirjoitti:

TimoS kirjoitti:

Ale kirjoitti:

- perus-perusmattojutut

Juu ei noita pahemmin tehdä.

Toisaalta sille on ihan pätevät perusteetkin miksei niitä tehdä: lähdetään ideasta, ettei ole kovin fiksua ruveta painiskelemaan koska tyypillä jonka olet keskittynyt painimaan voi olla kavereita paikalla, eli jälleen se +1

Itse uskon, että niitä ei tehdä, koska karatea kehitettäessä ei tavoitteena ole ollut pärjääminen vapaaottelukehässä vaan savuisessa kapakassa tai muussa arkipäivän tilanteessa, todennäköisimmän vastustajankin ollessa normi riitapukari, ei mattokamppailuun erikoistunut urheilija. Normi riitapukaria vastaan karaten periaatteet (ja likaiset temput) toimivat varsin hyvin myös matossa.

Jyrki Innanen kirjoitti: Mitä sitten en arvosta wadoryussa? Kuvaavin esimerkki tästä löytyy Wadokain Euroopan pääopettajan Shingo Ohgamin kirjasta Karate Katas of Wadoryu. Kirjan katasovellukset ovat järjestään hyvin naiveja, ja mielestäni jopa karatea halventavia. Samalla tavalla monet wadon pohjimmiltaan toimivat paritekniikat pilataan hassunkurisella suoritustavalla.

Arvostan sovellettua wadoryuta ja käytän sitä paljon omissa harjoituksissani, mutta vyökoe-wadossa laitetaan mielestäni ihmiset tekemään jotain turhaa, jotta he saavat siitä syystä vöitä. Niin järjenvastaista kuin se onkin.

En ole niin kova guru, että voisin suoralta kädeltä sanoa tekniikkalistan, jolla karatea kannattaisi laajentaa. Ohessa kuitenkin lista aihe-alueista, joista laajennuksia voisi katsella:
- ukemit
- alasviennit
- lähitekniikat
- alapotkut
- pystypainin perusteet
- perus-perusmattojutut
- erilaiset harjoitusapuvälineet

Wadoryusta vielä sen verran, että mun mielestä lähitekniikat muodostavat yhden keskeisen osa-alueen wadoryussa. Ohtsukahan harjoitteli alunperin jujutsua, mutta innostui sitten karatesta Funakoshin ja Motobun alaisuudessa. Motobun tekniikoissa häntä viehättivät erityisesti Nai Hanchi -katasta olevat käytännölliset käsitekniikat, jotka hän sittemmin yhdisti jujutsun liikkumiseen.

Lasse Candé kirjoitti: Mutta ensiksi hieman paritekniikoiden olemassaolon ongelmasta tyyleissä... Itse näen asian niin että "taistelukentällä" on monenlaisia tekniikoita sekä monenlaisia asetelmia ja olosuhteita. Itsepuolustuslajeihin ei suunnitella kymmeniä paritekniikoita jotta ne toimisivat ottelun kaltaisessa tilanteessa jossa sitten vain odotettaisiin vastustajan aloitetta jonkin näköisessä otteluasennossa seisten. Sen sijaan pitäisi olla selkärangassa menettelytapoja (tai niiden ideoita) nopeasti eteen tulevien tilanteiden varalle sekä harjaannuttaa kykyä tulla vaikeasti yllätetyksi.

Ongelma tulee siinä vaiheessa vastaan että "kaikki tilanteet" pitäisi kuitenkin saada tyylissä mahdutettua mahdollisimman pieneen määrään paritekniikoita, jolloin niiden omaksuminen on oikeasti mahdollista. Silloin paritekniikat täytyy suunnitella siten että niissä on sisäänleivottuna paljon periaatteita sekä siten että ne muodostavat kokonaisuuden.

On ymmärrettävää että kun sitten irroittaa paritekniikan kokonaisuudestaan tai katsoo YouTubesta asiaa seikkaperäisesti, tekniikkaa kuitenkaan harjoittelematta tai ilman pätevää opetusta, niin siinä ei näytä olevan järkeä.

Ja sitten siitä loppuun saakka viemisestä... Bruce Lee vastusti monien budolajien kaavaa jossa (ainakin huonossa opetuksessa) tiettyyn tilanteeseen annetaan tarkat ohjeet, ensiksi teet näin, sitten näin ja sen jälkeen vielä näin ja näin. Bruce Lee ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen joka näin ajattelee.

Näin ajatteli myös Ohtsuka, ainakin siitä päätellen että tämän mielestä kataa piti taivuttaa ts soveltaa. Tässä kata voi yhtä hyvin tarkoittaa myös muodollisia paritekniikoita.

Perinteisen ju-jutsukaavan, missä on koko potti eli vaikkapa torjunta, atemi, kaato ja viimeistely, mukaisia paritekniikoita on Wadon Kihon kumiteissa vain numerot 5 ja 10. Tulkitsen tämän viestinä että jatkojen kehittäminen kuuluu myös muihin paritekniikoihin.

Klemolan mukaan Ohtsuka jr myös opettaa yhdistellen eri paritekniikoiden paloja. Enemmän yhdisteltävyydestä Klemolan kirjoittamana:
http://www.zenshindojo.fi/old_pages/huo" onclick="window.open(this.href);return false; ... oita31.pdf
Lisää tavaraa tätä edeltävässä numerossa. Nämä käsittelevät Kumite Gatoja. On siellä muistakin aiheista...

Kihon kumite 4:n painon siirto takajalalle on itseasiassa monesti aika normaali reaktio lyöntiin. En näe sitä taktiikkana. Itse tekniikka on tulkintani mukaan normaalin reaktion jalostettu muoto ja siihen vielä päälle idea että sen jälkeen on aika hyökätä turvallisella sisääntulolla vastustajalle huonosta suunnasta.

Ja Tantodori 3 sisältää järkeviä elementtejä esimerkiksi silloin jos istuu vaikkapa nurmikolla kun joutuu hyökkäyksen uhriksi. Tilanteita voi keksiä muitakin mutta jotta se taipuisi niihin kaikkiin voi olla fiksua lähteä muodollisessa paritekniikassa liikkeelle seisaaltaan.

Mutta kuten Häkkinen taisi suositella, niin mikäli jokin tyyli ei kelpaa, kannattaa mielummin vaihtaa tyyliä kuin yrittää muuttaa tätä.

TimoS kirjoitti:

Ale kirjoitti:

- perus-perusmattojutut

Juu ei noita pahemmin tehdä.

Toisaalta sille on ihan pätevät perusteetkin miksei niitä tehdä: lähdetään ideasta, ettei ole kovin fiksua ruveta painiskelemaan koska tyypillä jonka olet keskittynyt painimaan voi olla kavereita paikalla, eli jälleen se +1

Ôari kirjoitti: Tuosta maahanmenopointista ja Wadô-ryûsta.... Aikoinaan meillä oli kisat Shukôkaissa johon osallistui myös Wadô-ryû karatekoja. Meillä kun De-ashi-barailla saatiin vastustaja kaatumaan niin sinne tömähti ja perään lopetusiskua mallaamaan. Kisoissa hämmäsätelin kun meikäläinen vetäisi Wadô-karatekalta De-ashi-barailla jalan alta... ja tämä kaatui... ja kierästi näppärästi takaisin jaloilleen etäisyyteen johon meikäläinen ei lopetusmallinnoksella yltänyt.

Muistan, että meilläkin peruskurssilla Ukemia harjoiteltiin, mutta se taisi jäädä siihen. Ehkä tämä tulee/tuli Wadô-ryûn Jûjutsu-johdannaisuudesta....

Kyynikko kirjoitti: "+1 +1 maahan ei saa mennä..."

TimoS kirjoitti:

Ale kirjoitti:

- perus-perusmattojutut

Juu ei noita pahemmin tehdä.

Toisaalta sille on ihan pätevät perusteetkin miksei niitä tehdä: lähdetään ideasta, ettei ole kovin fiksua ruveta painiskelemaan koska tyypillä jonka olet keskittynyt painimaan voi olla kavereita paikalla, eli jälleen se +1

nassesetä kirjoitti: Wadon kataankin tuli varmistus; bunkaiharjoittelu on jokaisen omalla vastuulla, oppia voi hakea muista tyyleistä.

Kyynikko kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:
Wadon kataankin tuli varmistus; bunkaiharjoittelu on jokaisen omalla vastuulla, oppia voi hakea muista tyyleistä.

no mutta sepäs kivaa...

nassesetä kirjoitti: Wadon on jossain vaiheessa otettava askel takaisinpäin kohti karatea, mikäli seurat eivät halua menettää treenaajiaan muille tyyleille.

nassesetä kirjoitti: Muutama mieleen jäänyt asia: Wado on yhdistelmä perinteistä karatea ja shindo yoshin-ryu ju-jutsua, mistä johtuen wadon hyökkäystekniikat ovat karatea, mutta puolustus on lähes yksinomaan ju-jutsusta johdettua.

nassesetä kirjoitti:

Kyynikko kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:
Wadon kataankin tuli varmistus; bunkaiharjoittelu on jokaisen omalla vastuulla, oppia voi hakea muista tyyleistä.

no mutta sepäs kivaa...

Sanoppa muuta. Wadon on jossain vaiheessa otettava askel takaisinpäin kohti karatea, mikäli seurat eivät halua menettää treenaajiaan muille tyyleille. Koryu uchinadin, kyokushinkain ja okinawalaisten tyylien lähtökohta itsepuolustukseen on niin paljon mielekkäämpi, että näiden yhä levitessä, voi wadon asema muuttua aika tukalaksi.

Hatunnosto zenshindojolle ja niille muille harvoille wadoseuroille, jotka tämän ovat tajunneet.

nassesetä kirjoitti: Wadokatoihinkin on kyllä löydettävissä toimivat sovellukset ja tyylille ominaisesti ju-jutsupainotuksella.

Mika kirjoitti: Ymmärsin varmaan jotakin väärin, sillä ensimmäinen lainaus, joka on viestistäsi jossa puhut Klemolan parin viikon takaisesta leiristä, viittaa luullakseni tähän leiriin. Ymmärtäisin tuosta, että bunkaita ei harjoitella sielläkään. Sitten kuitenkin kehut Klemolan jengiä (toinen lainaus).

Tässä on nyt aika montakin kohtaa, joissa olen voinut ymmärtää ihan väärin.

Viitsisitkö selventää?

nassesetä kirjoitti: Hän myönsi sovellusharjoitteiden tekemisen kyllä olevan vaikeaa, koska kirjallisuutta ei löydy.

JKoskinen kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Wadokatoihinkin on kyllä löydettävissä toimivat sovellukset ja tyylille ominaisesti ju-jutsupainotuksella.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Lievästi mielenkiintoinen keskustelu, koska itse oman lajini merkeissä olen ottanut oma-aloitteisesti selvää asioista ja tehnyt valintani. En siis jäänyt kotiin ihmettelemään epäilyjäni, vaan lähdin alkulähteille tarkastamaan tilannetta ja mahdollisesti löytämään päteviä kontakteja.

Vanhaan järjestelmään ei enää tee mieli palata.

nassesetä kirjoitti:

JKoskinen kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Wadokatoihinkin on kyllä löydettävissä toimivat sovellukset ja tyylille ominaisesti ju-jutsupainotuksella.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Sitä, että sovelletaan mutta ei niin karatemaisesti. Kumite gatoista löytyy niin paljon yhtäläisyyksiä katojen kanssa, että periaatteessa niitä voi jo pitää jonkinasteisina bunkaiharjoitteina. Niitä ei kummiskaan treenata kuin wadoryu-liiton seuroissa ja niissäkin hyvin hajanaisesti ja ilman suoria kytköksiä soolokataan.

Näin yritän itsekin toimia. En nyt tiedä millainen "alkulähde" Klemola on, mutta tietovajeeni sai kyllä kauan kaivattua täydennystä.

Mikä laji/tyyli on kyseessä?

Ôari kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Hän myönsi sovellusharjoitteiden tekemisen kyllä olevan vaikeaa, koska kirjallisuutta ei löydy.

Eikös tässä vaiheessa yleensä se lähde olisi oma opettaja..... tai edes joku opettaja jolla tietotaito olisi...?

nassesetä kirjoitti: Tosin Shiomitsu on kuulemma sanonut, että sovellustreenin ei tarvitse olla liian tyylisidonnaista, vaan jos tekniikka on toimiva, se riittää.

JKoskinen kirjoitti: Mutta kukaan ei ilmeisesti pidä yllä eikä kykene opettamaan tätä osa-aluetta.

nassesetä kirjoitti: Ongelma on siinä, että Ohtsuka ei jättänyt wadokatan sovelluspuolesta kirjallisuutta jälkeensä, eikä yksikään hänen oppilaskaan ole näin tehnyt.

Ôari kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Tosin Shiomitsu on kuulemma sanonut, että sovellustreenin ei tarvitse olla liian tyylisidonnaista, vaan jos tekniikka on toimiva, se riittää.

Noh, siinähän se on, sitten. Kaikki on sallittua, kaikki on oikein ja lajin mukaisesti virallista. Miksipä sitä sitten enää mitään jahtaamaan, itsekin voi tutkia ja kehittää.

nassesetä kirjoitti: Näin onkin tullut tehtyä. Huvittavaa sinänsä miten monta bunkaita olen löytänyt ju-jutsutreeneistä. Tyylin uskottavuuttahan tälläinen sooloilu ei tosin paranna.

TimoS kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Ongelma on siinä, että Ohtsuka ei jättänyt wadokatan sovelluspuolesta kirjallisuutta jälkeensä, eikä yksikään hänen oppilaskaan ole näin tehnyt.

Tuota noin, eipä sitä kirjallista materiaalia sovelluspuolesta ole jäänyt kovin monelta muultakaan suurelta senseiltä (jos keltään)

Ôari kirjoitti: Mihin jujutsuun tuolla jujutsutreeniviittauksella osoitat? Wadô-ryûn omaan osioon, vai johonkin toiseen lajiin?

TimoS kirjoitti: Tuota noin, eipä sitä kirjallista materiaalia sovelluspuolesta ole jäänyt kovin monelta muultakaan suurelta senseiltä (jos keltään)

nassesetä kirjoitti: Tämä ei kaiketi ole ongelma, jos tyylin lähtökohta on sovelluspainotteinen karate.

Mitenkäs on shotokanin laita? Olisiko sekään nykyään niin hajanainen jos Funakoshi olisi määritellyt tyylinsä suuntaviivat tarkemmin?

Ôari kirjoitti: Mutta eihän se kai ole ongelma myöskään silloin jos tyyliin ei sovellukset kuulu?

nassesetä kirjoitti: Mitenkäs on shotokanin laita? Olisiko sekään nykyään niin hajanainen jos Funakoshi olisi määritellyt tyylinsä suuntaviivat tarkemmin?

kala kirjoitti: Funakoshihan määritteli tyylinsä. Hän vaan ei ollut kurinpitäjä, joka olisi antanut monoa harhaoppisille, jotka sitten Gichinin siirryttyä katselemaan ikuisesti kukkivia kirsikankukkia muuttivat hänen ja hänen poikansa karaten vastaamaan omia tarkoitusperiään. Siitä sitten syntyi kilpakarate.

nassesetä kirjoitti: Tuli muuten vielä yksi asia mieleen leiriltä. Klemola sanoi, että syy sille miksi Japanin ulkopuolella opetettava wado oli jo heti alusta alkaen vajaata, johtuu kulttuurista; barbaareille ei haluttu opettaa tyylin "syvimpiä saloja".
Sama toteutunut kuulemma myös monen muun lajin kohdalla

Jussi Häkkinen kirjoitti: Selitys on mahdollinen, mutta myös jossain määrin liian helppo. Muut kun ovat olleet aika avoimiakin tyyliensä opettamisen suhteen. Myös "barbaarien" opettamisesta liikkuvilla legendoilla tunnutaan perustelevan abt. mitä tahansa.

nassesetä kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti: Selitys on mahdollinen, mutta myös jossain määrin liian helppo. Muut kun ovat olleet aika avoimiakin tyyliensä opettamisen suhteen. Myös "barbaarien" opettamisesta liikkuvilla legendoilla tunnutaan perustelevan abt. mitä tahansa.

Mikä sitten voisi olla syy siihen, että pariharjoituksia, joihin tyyli kiteytyy, ei monen vuosikymmenen jälkeenkään opeteta kuin hajanaisesti?

Jussi Häkkinen kirjoitti: Onko havaittavissa, että näitä opetettaisiin selkeästi enemmän Japanissa?

nassesetä kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti: Onko havaittavissa, että näitä opetettaisiin selkeästi enemmän Japanissa?

En tiedä. Ohtsuka junior vaikuttaa Japanissa, joten sen perusteella veikkaan kyllä.

Ôari kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Tosin Shiomitsu on kuulemma sanonut, että sovellustreenin ei tarvitse olla liian tyylisidonnaista, vaan jos tekniikka on toimiva, se riittää.

Noh, siinähän se on, sitten. Kaikki on sallittua, kaikki on oikein ja lajin mukaisesti virallista. Miksipä sitä sitten enää mitään jahtaamaan, itsekin voi tutkia ja kehittää.

nassesetä kirjoitti: Kumite gatoista löytyy niin paljon yhtäläisyyksiä katojen kanssa, että periaatteessa niitä voi jo pitää jonkinasteisina bunkaiharjoitteina. Niitä ei kummiskaan treenata kuin wadoryu-liiton seuroissa ja niissäkin hyvin hajanaisesti ja ilman suoria kytköksiä soolokataan.

hyppeli kirjoitti: Kaivelin tuossa varastosta vyökoevaatimusvihkot (8-1 kyu) ajalta ennen ja jälkeen Wado-ryu liiton (oliko se Wado-ryu liitto jo aikana ennen?) Shiomitsun kelkkaan lähtemisen. Suurin muutos näyttäisi tapahtuneen paritekniikoissa: Sanbon Gumiten ja Ohyo Gumiten tilalle tulivat Ippon Gumitet ja Gumite Katat.

nassesetä kirjoitti: Eli menikö Shiomitsulla sukset ristiin Suzukin kanssa, vai Ohgamin, vai molempien? Entä mihin jengiin se hollantilainen kuuluu?

Onko Ohtsuka junior toiminut riidankylväjänä?

Jyrki Innanen kirjoitti: AVOIN KIRJE WADORYUN DAN-KOLLEGIOLLE
23.8.2003

Lasse Candé kirjoitti: Pariin otteeseen olen kuullut sanottavan erinäisistä opettajista jotka ovat käyneet vetämässä leiriä suomessa että "olisivat nyt esitelleet jotain hieman kehittyneempää kuin perustekniikkaa".

Lasse Candé kirjoitti: Luulisin että opettajan päämotivaatio on (tyyliä) opettaessaan siinä että tyyli jatkaa matkaansa ja pitää korkean tasonsa, sen sijaan että paloja otetaan osaksi jotain muuta. On kuluttavaa käyttää aikaa johonkuhun lahjakkaaseen henkilöön ajatellen että tämä sitten jatkaa tyylin parissa ja myöhemmin huomata että henkilö lähtikin omille teilleen.

Pariin otteeseen olen kuullut sanottavan erinäisistä opettajista jotka ovat käyneet vetämässä leiriä suomessa että "olisivat nyt esitelleet jotain hieman kehittyneempää kuin perustekniikkaa". Tuon äskeisen valossa en jaa tätä näkemystä, vaan kannatan sitä että mestari opettaa juuri niinkuin itse parhaaksi näkee. Olen sitä mieltä että monesti voi olla hyvä luottaa siihen että mestari joka on saanut paljon seuraajia, joista ei ole mitään syytä olettaa etteivät osaisi ajatella, omaa paremman tietämyksen siitä missä järjestyksessä asioita kannattaa opettaa kuin henkilö joka käy leirillä.

Näen sen terveenä että Karate ja Wado on menettänyt harrastajiaan muille lajeille siten että ehkäpä nykyiset harrastajat ovat tyytyväisempiä siihen omaan lajiinsa.

Mitä sitten tulee siihen että Wadokollegio alkaisi opettamaan jotain muuta kuin Wadoa, niin onhan se toki mielenkiintoinen ajatusleikki.

nassesetä kirjoitti: Mutta tätähän ei voida välttää. Aina osa oppilaista lähtee omille teilleen vaihtaen lajia, tai perustaen oman lajin/tyylin. Näin kävi Ohtsukallekin.

hyppeli kirjoitti: Lopettiko Ohtsuka alkuperäisen lajinsa harjoittelun jossain vaiheessa?

hyppeli kirjoitti: Lopettiko Ohtsuka alkuperäisen lajinsa harjoittelun jossain vaiheessa?

It is well documented that while studying karate under Gichin Funikoshi, Hironori Otsuka I never neglected his first art, Shindo Yoshin Ryu JiuJitsu. In fact, it was his incorporation of the atemi-waza (striking techniques) of Funikoshi’s karate with the jiujitsu that came as second nature to him that contributed to their eventual parting of ways and the establishment of Wado Ryu as a separate art.)

(http://www.useasternwado.com/AnInterview3.htm" onclick="window.open(this.href);return false;)

nassesetä kirjoitti: Tiedä sitten pidettiinkö häntä ju-jutsu piireissä luopiona.

TimoS kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Tiedä sitten pidettiinkö häntä ju-jutsu piireissä luopiona.

Mistäs moinen pälkähti päähäsi?

Ôari kirjoitti:

hyppeli kirjoitti:Lopettiko Ohtsuka alkuperäisen lajinsa harjoittelun jossain vaiheessa?

Itse olen lukemastani ymmärtänyt, että hän sulautti oppimansa yhdeksi uudeksi (Wadô-ryû), ja jossain lähteessä on ollut että alkuperäistä (vai -peräisempää?) Shindô Yôshin-ryû Jûjutsua harjoiteltaisiin vieläkin Wadô-ryû Honbu Dôjôlla.

hyppeli kirjoitti: I know some Wado-ryu dojos that still
have a jujutsu influence as in earlier times.
Kozumi Sensei came to me in 1968 from Wadoryu
with excellent jujutsu skill. Many years
later, one of our present senior instructors, Toby
Threadgill Sensei, came to me from a Wado-ryu
sensei named Gerry Chau with equally
impressive Shindo Yoshin-ryu knowledge. It is
regretful that this has now become the
exception. Sport karate matches seem to drive
the future of Wado-ryu away from its jujutsu
roots. It would be good news to hear that this
impression is incorrect.

Opettaja-oppilaslinjasta:http://www.shinyokai.com/lineage.htm

nassesetä kirjoitti: Monesti jos on kyseessä hybridilaji, voi sisällön ymmärtäminen jäädä vajaaksi, jollei koskaan pääse treenaamaan lajeja erikseen.

Ôari kirjoitti: Mutta jos ne on hybridoitu jo, niin miksi pitäisi treenata erikseen? Luulisi tuon yhdistämisen tehneen tahon miettineen tsydeemaansa, eikö....

Ôari kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Monesti jos on kyseessä hybridilaji, voi sisällön ymmärtäminen jäädä vajaaksi, jollei koskaan pääse treenaamaan lajeja erikseen.

Mutta jos ne on hybridoitu jo, niin miksi pitäisi treenata erikseen?

joksanen kirjoitti: Väittäisin että monissa hybridilajeissa onkin kysymys hybridi"seurasta", jossa välillä treenataan näitä ja välillä noita, ilman että kumpikin ajaa täsmälleen samaan suuntaan. Juttu voi opettajalle olla mielekästä (vaihtelua?), mutta harjoittelijoille melko epäselvä viidakko.

Selkeästi itsensä kanssa koheesissa olevaa tyyliyhdistelmää harvoin kutsutaan hybridiksi.

Mitenkään wadoon liittymättä.

Ôari kirjoitti: Wadô-ryû kuitenkin on kahden eri lajin yhdelmä, mutta miten ne ovat tosiaan erotettavissa enää nykyään lienee toinen seikka. Jostain muistan lukeneeni että hyökkäysosastolla olisi ollut se karate-puoli, ja puolustusosastolla taas Jûjutsu-puoli...

Lasse Candé kirjoitti: Ruotsiin on mahdollisesti perustettu Shindo Yoshin Ryu "study group" Suzukin haaran porukoissa. Toby Threadgill kävi vetämässä leirin siellä tossa keväällä. Muistaakseni Youtubessä on Threadgillistä joku ihan nätti Shindo Yoshin Ryu -pätkä.

Mitä sitten tulee siihen että Wadokollegio alkaisi opettamaan jotain muuta kuin Wadoa, niin onhan se toki mielenkiintoinen ajatusleikki.

Mitä tarkoitat? Miten voisi olla tyylisuunnanvastaista mikäli wadokollegio ottaisi vyövaatimuksiinsa mukaan esimerkiksi kumite gatat ja niiden pohjalta johdetut soolokatan sovellukset?

Lasse Candé kirjoitti: Viittasin Wadon suoritustapojen ja asentojen muuttamiseen jne

Wadoryun kamppailuperiaatteet ovat tyylisuunnan tukipilareita. Niitä ovat mm.
a. yhtäaikainen torjunta, väistö ja vastahyökkäys
b. tehokas lantion käyttö
c. minimiväistön ja ohjaavan torjunnan periaatteet
d. tehokkaat Nai Hanchi -pohjaiset lähitekniikat

Mitä Kumite Gatoihin tulee niin kollegiohan hakee oppia Wadokailta, lähinnä kai Shingo Ohgamilta. Kumite Gatoja taas reenataan käsittääkseni vain Ohtsuka II:n haarassa.

nassesetä kirjoitti: Miten sidottu kollegio on Ohgamin linjaan? Olisiko periaatteessa mahdollista, että se kutsuisi joskus esim. Shiomitsun pitämään leiriä, tai Suzukin, tai Klemolan, tai Jalamon?

TimoS kirjoitti: Ihmettilisin suuresti jos Jalamon kutsuisivat, täysin eri tyylisuunnan miehestä kuitenkin on kyse. Ei sillä, etteikö Jalamollakin varmasti olisi opetettavaa, mutta jos tavoitteena on opettaa Wadoa, niin ei siihen muottiin oikein Yuishinkai opetus taida sopia

Ôari kirjoitti: Taas tuota historiaa lueskeltuani... Miten paljon näiden kolmen eri organisaation harjoitustavat poikkeavat toisistaan?

Voisi ajatella äkkiseltään, että Wadô-ryû Karatedô Renmei(?) on se "oikea" linja, tullessaan perustajalta, ja nämä kaksi muuta ovat kehittyneet jonkun toisen viitoittamaa tietä.....

Perustekniikka ja kata on molemmissa lähes samanlaista, samoin kuin kihon kumite pariharjoitteet. Ippon kumite sen sijaan on molemmissa täysin erilaista ja karateliiton ohyo kumite puuttuu wadoryu-liiton harjoituksista kokonaan, samoin kuin karateliiton harjoituksista puuttuu wadoryu-liiton kumite gata harjoitteet. Jonkin verran eroa löytyy myös yhdistelmätekniikasta. Molemmissa treenataan myös idoria ja tantodoria, mutta jostain kumman syystä niitä ei kummassakaan liitossa kysytä edes dan-kokeissa.

hyppeli kirjoitti: Uskon, että Suomen Wado-ryulle tekisi hyvää, jos joku menisi vaihteeksi Honbu-dojolle oppia saamaa.

Jussi Häkkinen kirjoitti: ...jotakin tuonsuuntaista on sattunut

TimoS kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti:...jotakin tuonsuuntaista on sattunut

Ihanko totta? Kerro lisää

sanppa75 kirjoitti: Voin kuvitella... Jussin kirjoitus, siihen kolme "mitä tolla tarkotat et kai vain meitä "vastausta ja ketju lukkoon...

Jussi Häkkinen kirjoitti:

sanppa75 kirjoitti:Voin kuvitella... Jussin kirjoitus, siihen kolme "mitä tolla tarkotat et kai vain meitä "vastausta ja ketju lukkoon...

Nää, kannattaa pitää siihen honbuun yhteyttä. Moni asia aukeaa. Ja olen varma, että ne, jotka tunnistavat jotain yhteyksiä todellisiin tapahtumiin, ovat lopulta itse tyytyväisiä lopputulokseen.

Lopulta hyöty oli aika kiistaton.

Lasse Candé kirjoitti: Kun on ollut hieman keskustelua siitä mikä haara on "oikea", niin kiinnostaisi tietää myös mitä tässä jahdataan? Voisiko joku tarkentaa?

hyppeli kirjoitti: Shiomitsun ja Ohtsuka Jr:n Wado-ryu oli hänen mielestään liian jujutsupainotteista. Hän pyrkinytkään omaksumaan tai opettamaan sitä sen enempää kuin oli "pakko" (eli vain ne muodolliset pariharjoitukset, mitä vyökokeissa vaadittiin).

hyppeli kirjoitti: Jos sitten vielä palataan tuohon Suzukin opettamaan Wado-ryuhun, niin nostaisin vielä esiin pointin, jonka olen maininnut aiemminkin...Suzuki muutti Englantiin jo 60-luvulla, Ohtsuka vanhempi kuoli 80-luvulla. Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuohon aikaan Euroopan ja Japanin välillä ei jatkuvasti lennelty, ja Ohtsukan Wado-ryu ehti tuona aikana muuttua.
Eli Suzuki, Ogata, ehkä muutkin japanilaiset opettajat eivät pysyneet kärryillä siitä, mitä Japanissa tapahtui. Ja sitten kun siihen olisi ollut paremmat mahdollisuudet, pitivät mieluummin kiinni siitä, mitä olivat nuorempina vuosinaan oppineet.

Lasse Candé kirjoitti: Moi,


On ollut puhetta eroista eri haarojen ja alueiden opeissa. Itse tunnen vain Wadokain opetuksia, ellei lukemista ja videoiden katsomista lasketa. Nyt haluaisinkin tietää, minkälaisia eroja olette eri haarojen välillä kokeneet? Sen tiedän että eri haaroissa on eri paritekniikoita, mutta noin muuten?

Kun on ollut hieman keskustelua siitä mikä haara on "oikea", niin kiinnostaisi tietää myös mitä tässä jahdataan? Voisiko joku tarkentaa?

nassesetä kirjoitti: Oikean tien määrittely on mahdotonta, koska tyylisuunnan perustaja on kuollut.

Ôari kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Oikean tien määrittely on mahdotonta, koska tyylisuunnan perustaja on kuollut.

...mutta tämä määritti itselleen seuraajan tyylin johdossa, joten...?

Jussi Häkkinen kirjoitti:

hyppeli kirjoitti:Uskon, että Suomen Wado-ryulle tekisi hyvää, jos joku menisi vaihteeksi Honbu-dojolle oppia saamaa.

Tämä on ihan yleinen juttu suomalaisessa karatekentässä. Hyvää tekisi. Tosin, joskus se honbu-dojon juttu on sen verran erilaista (kun jossain on "vähän" sooloiltu...), että seuraa uskon...anteeksi, lajinkriisi ja tyyli hajoaa kahtia. .

hyppeli kirjoitti: Suomen Wado-ryu liitossa mun mielestä asiaa pahensi vielä se, että retorisella tasolla oli olemassa vain "yksi ja yhtenäinen, aito ja alkuperäinen" Wado-ryu, jonka ainoita edustajia olivat liittoon kuuluvat seurat. Vaikka sooloilua ja eroja oli liitonkin sisällä todella paljon.

Suositaankohan tuon tyyppistä retoriikkaa laajemminkin?

Ôari kirjoitti:

hyppeli kirjoitti:Shiomitsun ja Ohtsuka Jr:n Wado-ryu oli hänen mielestään liian jujutsupainotteista. Hän pyrkinytkään omaksumaan tai opettamaan sitä sen enempää kuin oli "pakko" (eli vain ne muodolliset pariharjoitukset, mitä vyökokeissa vaadittiin).

Tämä aika jännä ajatus... Tietty jos oli vaan ihan omaa mietelmää ilman asianomaisten kertomaa tueksi...

Jussi Häkkinen kirjoitti:

hyppeli kirjoitti:Suomen Wado-ryu liitossa mun mielestä asiaa pahensi vielä se, että retorisella tasolla oli olemassa vain "yksi ja yhtenäinen, aito ja alkuperäinen" Wado-ryu, jonka ainoita edustajia olivat liittoon kuuluvat seurat. Vaikka sooloilua ja eroja oli liitonkin sisällä todella paljon.

Suositaankohan tuon tyyppistä retoriikkaa laajemminkin?

Ikinä en moiseen törmännyt ole...

Lasse Candé kirjoitti: Ja vielä unohdetaan Wadokai, johon Ohtsuka ei enää voinut määrätä johtajaa kun oltiin siitä erotettu.

nassesetä kirjoitti: Tyylihän ei koskaan voi pysyä täysin samanlaisena sukupolvesta toiseen. Luulisin, että Ohtsuka näki tyylinsä enemmän rauhanomaisen filosofian kuin taistelun kautta; hän taisi olla myös Ueshiban hyvä ystävä.

Lasse Candé kirjoitti:

nassesetä kirjoitti: Tyylihän ei koskaan voi pysyä täysin samanlaisena sukupolvesta toiseen. Luulisin, että Ohtsuka näki tyylinsä enemmän rauhanomaisen filosofian kuin taistelun kautta; hän taisi olla myös Ueshiban hyvä ystävä.

(Lihavointi omani.)
Omat käsitykseni eivät ihan kohtaa lihavoimaani osiota.

Wa = softness, status of being mixed together, soften, calm, to harmonize, to add, Japanese
Do = way
Ryu = style, school

Wa means various. But in the beginning the idea of being Japanese different from Okinawa may have been predominant. Japan was in war against China.

In some occasions in the past the letter Wa was used to mean jujutsu (for example Shoshouryu Yawara-jujutsu).

Kassatsu Jizaigata 5
(Saving and killing techniques)
Suikatsu, Rakukatsu, Oukatsu, Yukatsu, Enkatsu, Toukatsu, Dakatsu Shindo Yoshinryu (T.B. - 7)

nassesetä kirjoitti: Voisiko olla (toivottavasti ei), että wadokollegion isot danit eivät ole huomioineet Innasen kirjoitusta arvovaltasyistä, vaikka hän toivookin kirjoituksensa tiimoilta rakentavaa keskustelua tappelun sijaan?

Lasse Candé kirjoitti: "Technical System of Wadoryu"-taulukosta:

Kassatsu Jizaigata 5
(Saving and killing techniques)
Suikatsu, Rakukatsu, Oukatsu, Yukatsu, Enkatsu, Toukatsu, Dakatsu Shindo Yoshinryu (T.B. - 7)

Nämä sanat tarkoittavat suurinpiirtein, että "elämä ja kuolema ovat vapaasti sinun käsissäsi" ja ne tarkoittavat erilaisia elvytystekniikoita. Katsu tarkoittaa läimäytystä, iskua tai halkaisua. Judossa ja jujutsussa opetetaan edelleen kappoa eli elvytystyekniikkaa (esim: Se Katsu, Ashi Katsu, Nuki Katsu, Kin Katsu). Jotkut elvytystekniikat perustuvat sydämen tai keuhkojen toimintaa ohjaavien hermokeskusten läimäyttämi-seen tai ärsyttämiseen ja sen kautta elvyttämiseen sekä akupuntiopisteiden käsittelyyn. Nykyaikainen elvytystekniikka on kuitenkin ainoa järkevä tapa toimia elvytystilanteessa.

Jyrki Innanen kirjoitti: Monet kollegion jäsenet tuntuvat jakavan suunnilleen saman kamppailukäsityksen kuin minäkin. Erona on kuitenkin se, että laajemmin kamppailusta kiinnostuneet kollegion jäsenet ovat valinneet sen tien, että pidetään wado wadona ja haetaan puuttuvat elementit omaan harjoitteluun muista lajeista. Useat kollegion jäsenethän toimivat opettajina wadokain lisäksi myös hokutoryussa, potkunyrkkeilyssä ja thai-nyrkkeilyssä. Ilmeisesti nyrkkeilykin kuuluu muutaman wado-opettajan repertuaariin

Toisin kuin niillä jotka haluavat pitää wadon "puhtaana" - mitä se sitten tarkoittaakaan - niin oma mielipiteeni on että wadoryuta tulisi kehittää lisäten siihen siitä puuttuvia elementtejä.

Jyrki Innanen kirjoitti: Toisin kuin niillä jotka haluavat pitää wadon "puhtaana" - mitä se sitten tarkoittaakaan - niin oma mielipiteeni on että wadoryuta tulisi kehittää lisäten siihen siitä puuttuvia elementtejä. On tietysti ihan ok, jos jollain on aikaa harrastaa tiiviisti wadon lisäksi potkunyrkkeilyä ja jujutsua, mutta mun mielestä perusharrastajan kannalta olisi fiksumpaa, jos näistä lajeista löytyviä modernin pystyottelun ja lukko-ip-osaston tekniikoita voisi harjoitella myös karatessa...

Ôari kirjoitti: Mitä tuohon Wadô-ryûsta "puuttuvien elementtien lisäämiseen tulee", niin kenen tehtävä tämä olisikaan...?

Lasse Candé kirjoitti: Yksi asia mikä itseäni kummastuttaa on mentaliteetti että kaiken tekniikan pitäisi tulla erikseen opettajalta ja lukea vyökoevaatimuksissa.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Wadosta puuttuu, mitä siihen oikeasti kannattaisi lisätä?

Lisäilyssä on nimittäin vaarana se ettei sen jälkeen enää osata sitä itse juttua. Laajemmalla tasolla kysymys käsittelee sitä että mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen taistelutaito? Onko se sitä että yrittää opetella 15000 skenariota vastauksineen vai sitä että niputtaa merkittävän osan vaikkapa 36:en skenarioille yhteiseen tekijään ja laatii järkevän luonnoksen siitä minkä tyyppisellä toiminnalla kannattaa vastata tai vaikkapa vain neljään asetelmaan ja työskentelee tältä pohjalta? Tekeekö tämä lähestymistapa muka jotenkin huonoksi kaikessa mitä ei eksplisiittisesti olla opetettu? Kumpi on tehokkaampi lähestymistapa?

nassesetä kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Wadosta puuttuu, mitä siihen oikeasti kannattaisi lisätä?

Onhan tästä jo ollut puhetta. Bunkait, lukkosarjat ja välineharjoittelu.

Hyvin perustein voi todeta, että hokutoryussa jo vihreän vyön tekniikkavaatimuksissa on riittävästi eväitä tehokkaan itsepuolustus ja kamppailutaidon oppimiselle.

Pelkästään wadotekniikoita harjoittelemalla ei opi kattavaa itsepuolustusta.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Wadosta puuttuu, mitä siihen oikeasti kannattaisi lisätä?

Onhan tästä jo ollut puhetta. Bunkait, lukkosarjat ja välineharjoittelu.

Mistä bunkait otettaisiin? Miten tyylin katoihin voidaan lisätä jotain, mitä niissä ei ole koskaan ollut?

Ôari kirjoitti: Meinaat kai, että johonkin ei voi palauttaa jotain mitä ei siinä ei aiemmin ollut tmv.?

nassesetä kirjoitti: Itse ruskean vyön suorittamisen jälkeen osasin peruslyönnit ja potkut, yhdistelmätekniikkaa, ennaltasovittuja pariharjoituksia noin 20, seitsemän soolokataa ja jonkin verran ottelua. Irrottautumisia ja lukkoja en käytännössä ollenkaan, vaikka kyseessä pitäisi olla ju-jutsupainotteinen tyyli.

Pelkästään wadotekniikoita harjoittelemalla ei opi kattavaa itsepuolustusta.

Jussi Häkkinen kirjoitti: Lisätähän toki voi, jos tyylin johto/sitä hallitseva elin on sitä mieltä.

Jussi*M kirjoitti: Onko silloin ok jos vaikka seurassa pidetään silloin tällöin IP-treenit jossa käydään läpi näitä "lajin ulkopuolisia" juttuja?

Jussi Häkkinen kirjoitti: Mistä bunkait otettaisiin? Miten tyylin katoihin voidaan lisätä jotain, mitä niissä ei ole koskaan ollut?

Jos bunkait otetaan esim. okinawalaisista tyyleistä, joudutaan myös katojen suoritustapaa muuttamaan siten, että soolosarjassa tuodaan ilmi sama periaate kuin bunkaissa. Mikä taas johtaa perustekniikan muutokseen mikä johtaa paritekniikoiden muutokseen ja...oho. Kohta ei ole sitä Wado-ryuta lainkaan vaan tuloksena on Shorin-ryun ja jujutsun sekamelska.

nassesetä kirjoitti: Poikkeavatko suoritustavat paljoakaan toisistaan? Hieman erilaiset asennot. Lisäksi joidenkin torjuntojen korkeudet vaihtelevat.

nassesetä kirjoitti: Shitoryu:
http://www.youtube.com/watch?v=AnQ7uc_H7tc


Wadoryu:
http://www.youtube.com/watch?v=kJu0YECQ ... re=related

Poikkeavatko suoritustavat paljoakaan toisistaan? Hieman erilaiset asennot. Lisäksi joidenkin torjuntojen korkeudet vaihtelevat. Naihanchi-katassa erot ovat vielä pienemmät.

Wadon toinen puoli on okinawalta peräisin, joten en näe mitään syytä miksi bunkaiden harjoittelu jotenkin rikkoisi tyylin periaatteita vastaan

Esim. mikäli alkuperäisessä tehdään kovalla kontaktilla torjunta ja kova vastaisku, on wadosovellus tästä myötäilevämpi torjunta ja piiskamainen atemi, jolloin tyylin SYR-osuus tulee paremmin esille.

nassesetä kirjoitti: Näin ei ole wadossa. Itse ruskean vyön suorittamisen jälkeen osasin peruslyönnit ja potkut, yhdistelmätekniikkaa, ennaltasovittuja pariharjoituksia noin 20, seitsemän soolokataa ja jonkin verran ottelua.

Pelkästään wadotekniikoita harjoittelemalla ei opi kattavaa itsepuolustusta.

Hmm. Entä jos tuo ei edes ole Wado-ryun tarkoitus?

Lasse Candé kirjoitti: Jussi,

Pelkästään wadotekniikoita harjoittelemalla ei opi kattavaa itsepuolustusta.

Hmm. Entä jos tuo ei edes ole Wado-ryun tarkoitus?

Voitko tarkentaa... tarkoitatko esim että Wado tähtäisi taistelutaidon kehittämiseen yleensä, vai mitä...? (Siis rajoittumatta pelkkään itsepuolustukseen.)

Vai tarkoitatko ihan vain pelkästään mitä kirjoitat, eli ilman sen kummempaa taustalla olevaa mielikuvaa siitä mikä "Wadon tarkoitus" saattaisi olla?

Mutta kuten sanottu; palailen vielä mielipiteideni kanssa itsepuolustukseen, Wadokojen tasoon ja bunkaihin kunhan tulee hieman selvyyttä...
Nyt tässä keskustelussa alkaa olla POTKUA! Ei muuta kuin lisää puita uuniin!

nassesetä kirjoitti: Tätäkin aihetta on jo sivuttu. Ongelmia voi kieltämättä tulla vastaan, koska tyylin perustaja ei jättänyt kattavaa kirjallisuutta jälkeensä. Hän oli kuitenkin myös Mabunin, Funakoshin ja Motobun oppilas, joista eritoten viimeinen painotti katan sisällön tuntemista.

Jussi Häkkinen kirjoitti: Erot ovat sangen huomattavia

(no, molemmat sentään tekivät yhtäläisen hirveän jäykästi ja kehonkäyttönsä kuolettaen...).

Wado-ryun Naifanchi poikkeaa hyvin paljon muiden tyylien vastaavasta.

Jotenkin tuntuu, että tässä liikutaan liikaa teknisen sovelluksen puolella ja unohdetaan periaatepuoli (kehonkäyttö, liikkuminen, katan strateginen sisältö...) vahvasti. Periaateosuus on se bunkain ydin - ja jo siltä pohjalta minusta on aika vaikea nähdä, että jonkin valmiin tyylin bunkaitreeniä voisi yhdistää Wado-ryun SYR-sekoitteiseen karateen.

nassesetä kirjoitti: Motobun kirjassaan esittelemä Naihanchi on hyvin samantyyppinen kuin wadossa.

TimoS kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:Motobun kirjassaan esittelemä Naihanchi on hyvin samantyyppinen kuin wadossa.

ONhan noissa näköjään eroja

Wado ryu
Matsubayashi ryu

Mika kirjoitti: Minähän en karatesta mitään tiedä, mutta kysytään näin: oliko tuo eka viteo hyvä esimerkki Wadon Naihanchista?

Wadoryu on tyylisuuntana hyvin luonnollinen. Rentous on tärkeää ja muihin tyylisuuntiin verrattuna perusasennot ovat hieman korkeammat. Matalampi asento vaatisi jo tietynlaista voimankäyttöä, joka näin ollen voisi aiheuttaa turhaa jännittämistä.
Kime-vaihe tekniikoissa on lyhyt. Lyöntiä tehdessä tekniikka lähtee rennosti, jännitystä on juuri sen verran, että lyönnin suunta ja liikerata ovat hallussa. Vasta viime hetkellä tulee terävä kiristys – kime - ja heti suorituksen loputtua palataan rentoon lähtötilaan.
Tyylissä painotetaan turhien liikkeiden välttämistä, kaikki tekniikat suoritetaan mahdollisimman pelkistetysti lähtöasennosta kohteeseen. Tekniikoista tulee näin väistämättä suoraviivaisia ja pelkistettyjä, ja verrattuna esimerkiksi shotokanin laajempiin liikkeisiin, Wadoryu saattaa vaikuttaa hyvinkin aneemiselta.

Lasse Candé kirjoitti: Voisitko tarkentaa bunkaitoivomustasi? Muistelisin että ehdotit aiemmin esim katan liikkeiden linkittämistä paritekniikoihin (tai taisi olla tarkemmin sanottuna Kumite-gatoihin).

Meinaatko bunkain tuomisella esim että kaikkiin yhdeksään tai viiteentoista kataan pitäisi saada jokaiselle liikkeelle selitys, vai (suurinpiirtein) minkälaista bunkaikokonaisuutta toivot ja miksi? Ja minkälaisia selityksiä liikkeille?

Toivot myös lukkosarjoja. Voitko määritellä nopeasti, mikä on lukkosarja? (Oman käsitykseni mukaan se voi tarkoittaa esim kokoelmaa lukkoja erillisinä tekniikoina, joita sitten tahkotaan ja jotka muodostavat paperilla kokonaisuuden eli sarjan... taikka yhdistelmätekniikoita joissa tulee monta lukkoa peräkkäin muodostaen sarjan.) Minkälaisia lukkosarjoja toivoisit Wadoon ja miksi? Minkälaisia lukkoja toivoisit Wadoon lisää (ja miksi)?

Ja vielä välineharjoittelu... Minkälaista välineharjoittelua toivoisit Wadoon ja miksi?

Tässä on niin monta tarkennuspyyntöä korostuksineen että voi näyttää siltä että kettuilisin tai yrittäisin olla hankala, mutta se ei ole missään nimessä tarkoitukseni.

PauliT kirjoitti: Mistähän sitä oikein suoritettua versiota löytyisi?
Wado International Karate-Do Federation alla on vielä Hiroji Fukazawa (7th Dan) jälkeen kyllä Tatsuo Suzuki (8th Dan).
Sen jälkeen jo pitää ottaa yhteyttä tuonpuoleiseen. Vai onko täällä kotomaassa kovempia osaajia?

nassesetä kirjoitti: Lukkosarjalla tarkoitan parin kanssa tehtävää harjoitusta, jossa vuorotellen toinen vääntelee ja kääntelee toista eri lukkoihin ja mahdollisesti myös kuristuksiin. Tälläista harjoittelemalla saa itselleen oivan tekniikkapankin, josta pystyy ammentamaan eri tilanteisiin sopivia lopetuksia.
Jukoshinryu-leirillä käytiin kerran läpi 20-lukkoa käsittävä sarja, mikä voi tehokkaan oppimisen kannalta olla ehkä liikaa, mutta treenin idea oli erinomainen.
Parasta olisi hakea lukkosarja SYR-jujutsusta; pitäisi istua wadoon aika hyvin.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti: Jussi,

Pelkästään wadotekniikoita harjoittelemalla ei opi kattavaa itsepuolustusta.

Hmm. Entä jos tuo ei edes ole Wado-ryun tarkoitus?

Voitko tarkentaa... tarkoitatko esim että Wado tähtäisi taistelutaidon kehittämiseen yleensä, vai mitä...? (Siis rajoittumatta pelkkään itsepuolustukseen.)

En. minä en tiedä, mikä on Wado-ryun tarkoitus. Se ei lajin sisällön perusteella, etenkään nykyisin, ole selvä. Jotenkin, tätä ketjua lukien, tuntuu siltä, että se ei välttämättä ole selvä Wado-ryun harjoittelijoillekaan. Onko Ohtsuka koskaan määrittänyt näkemystään ja mm. lajien yhdistämisen taustaa enemmän...ja että mihin Wadolla tähtäsi. Tyylin nimi on tätä kontrastia vasten mielenkiintoinen.
...

JL_ kirjoitti:

PauliT kirjoitti:Mistähän sitä oikein suoritettua versiota löytyisi?
Wado International Karate-Do Federation alla on vielä Hiroji Fukazawa (7th Dan) jälkeen kyllä Tatsuo Suzuki (8th Dan).
Sen jälkeen jo pitää ottaa yhteyttä tuonpuoleiseen. Vai onko täällä kotomaassa kovempia osaajia?

Tarkennan vielä että nimenomaan tuon kyseisen videon perusteella ei omasta mielestäni näe wadon suoritustapaa hyvin. Vaikkapa verrattuna Fukazawan muihin wadokatoihin youtubessa. Ohtsukan Naihanchiversiossa näkyy ehkä selvemmin: " onclick="window.open(this.href);return false;

nassesetä kirjoitti: Kirjoitit kyllä täyttä asiaa jälleen. Sullahan on 1.dan? Nyt vaan suoritat kakkosen nopeasti, haet kollegion jäseneksi ja laitat hihat heilumaan.

Ôari kirjoitti: Mutta eikös niitä siellä jo ole - itse olen näin jotenkin ymmärtänyt? Tyylisuuntahan on perinteisestä japanilaisesta jujutsusta oppiaan ammentava, ja on kerrottu että sitäkin puolta on opetuksessa nykyäänkin ainakin pääsalilla, ja ymmärtääkseni muillakin...

Timo Klemola kirjoitti: Wadoryu on okinawalaisen karaten ja jujutsun yhdistelmä, jossa painopiste näyttää olevan jujutsupuolessa. Mitään selkää ajatusta siitä, että systeemi sinänsä pohjautuisi kataan, ei ole nähtävissä.

Mika kirjoitti: Edelleenkään en tiedä karatesta mitään,

Mika kirjoitti: mutta jos tuota vertaa siihen TimoS:n aiemmin linkittämään toiseen videoon, ei vieläkään päästä kovin lähelle samaa suoritustasoa. Mutta en tosiaan tiedä karatesta mitään.

Mika kirjoitti: Oliko tämä nyt sitten korkean tason Naihanchi wadokoiden mielestä? Jos ei ollut, mikä olisi?

Jyrki Innanen kirjoitti: Vielä oma rikkani siihen soppaan, että mitä wadoryusta puuttuu:

* yhteys kataan ja bunkaihin
* lukot ja hallintaotteet
* kaatotekniikka
* välineharjoittelu
* tehokkaat lyönti- ja potkutekniikat (= tekniikat joilla olisi mahdollisuus pärjätä täyskontaktitilanteessa)
Aika synkältä vaikuttaa noin kamppailullisessa mielessä...

Mutta kuten sanottu; palailen vielä mielipiteideni kanssa itsepuolustukseen, Wadokojen tasoon ja bunkaihin kunhan tulee hieman selvyyttä...

Ôari kirjoitti: Öö... hänellä kuitenkin oli oppilaita, pitkällekin lajissa edenneitä, ymmärtääkseni. Luulisi, että heiltä tämä lajin olemus löytyisi, edes joltakin, eli kai joku sai "kaikki opetettu" tason taskuunsa.

Esim. tyylisuunnan virallinen jatkaja, voisin maallikkona veikata.

Naked kirjoitti: Lukkosarjat eivät ole mitenkään tyypillisiä jūjutsuille, ja jossain määrin sotivat kata-harjoittelun (perinteisen japanilaisen pariharjoittelun) periaatteita vastaan.

Sarja pitäisi siis keksiä ihan itse joidenkin Shindō Yōshin-ryūn lukkojen perusteella - ja lopputulos siten tuskin sisältäisi Shindō Yōshin-ryūn tahi Wadō-ryū ominaispiirteitä mitenkään merkittävästi.

Jyrki Innanen kirjoitti: Kuten jossain aiemmassa meiliketjussa on ollut puhetta, harjoittelen "yleiskarateseurassa", jossa vyöt tosin suoritetaan wadossa. Tyypillinen trendi seurassamme on ollut, että kun motivaatio vöiden suorittamiseen loppuu, harjoittelijat jäävät pois seuran ainoasta wado-treenistä. Osa lopettaa lajin tässä vaiheessa kokonaan, osa puolestaan keskittyy treenaamaan yleiskaratea.

Itse valitsin tuon jälkimmäisen tien. Keskittyminen yleiskarateen johti loppujen lsiihen, että suoritin 1. danin myös Shoto Budossa viime syksynä heidän pääopettajalleen Billy Hagertylle.
http://www.shotobudo.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

Itse asiassa seurassammekin on parhaillaan käynnissä hanke, jossa neljä pitkän linjan sinivöistä tyylisuunnatonta karatekaa yrittää suorittaa 1. kyun yleiskaratessa. Tämän porukan treeni-ikä on yhteensä n. 100 vuotta Ensin pitäisi vain löytää sopiva graduoija ja laatia hänen kanssaan ruskean vyön arvoiset yleiskaratevaatimukset...

Jos wadoryusta on jätetty jujutsupuoli lähes kokonaan pois ja toisaalta wadoryu ei pohjaudu kataan, niin mitä jää jäljelle?

Itse asiassa jos wadoryu ei pohjaudu kataan, niin miksi wadossa ylipäätään treenataan kataa? Katan harjoittelu ilman sovellusten harjoittelua ei käytännössä lisää itsepuolustus- tai kamppailutaitoja, joten eikö katoista voisi luopua siinä tapauksessa kokonaan?

Zenshindojon lisäksi tähän ongelmaan on heräämässä muitakin wado-seuroja, mm. Helsingin karateklubi, jossa vyökoevaatimuksia on muokattu niin, että niistä on pudotettu pois soolo-katoja ja tilalle on otettu Klemolan kehittämiä pinan katojen bunkai-sarjoja sekä toisaalta lyöntejä ja potkuja pistehanskoihin ja potkutyynyihin.

TimoS kirjoitti: Minä en nyt oikein hahmota, että mitä tarkoitetaan lukkosarjalla? Sitäkö, että tehdään vaikkapa 9 lukkoa peräjälkeen (luku tempaistu hihasta)?

Lasse Candé kirjoitti: Tuohon bunkaikohtaan ei tullut ehkä vielä ihan sitä selvyyttä mitä kaipasin. Lähinnä siis siitä, miksi Wadossa pitäisi olla bunkai.

Threadgillin videopätkä osoittaa mielestäni todeksi Ohtsuka II:n sanonnan jonka mukaan, jos Wado olisi keitto, olisi sen karateosuus hieman suolaa.

Mutta palatakseni vielä aivan alkutekijöihin, en ymmärrä tahtoa muuttaa lajeja jotenkin poliittisesti vaikuttamalla ylöspäin, esim että omiin mieltymyksiin tarvittaisiin vaikkapa Wado-kollegion allekirjoitus. Kollegion tehtävähän on selvästikin opettaa Wadoa ja laatia vyökoevaatimukset Wadossa. Siitä vaan harjoittelemaan sitä mikä kiinnostaa. Jos ei se onnistu seurassa, voi lähteä jonnekin vaikka kaverin kanssa reenailemaan.

nassesetä kirjoitti: Muistaakseni Jukoshinryussa homma tehtiin niin, että toinen otti ensin ranteesta otteen, johon toinen sitten vastasi irrottautumisella ja viemällä maahan ikkyulla, josta jatkoi kääntämällä kaverin ympäri gote kaeshilla ja jatkamalla kyynärlukkoon, sitten kaveri nostettiin ylös rannelukon avulla, josta käsi väännettiin kiertävään rannelukkoon (?), sitten käsi selän taakse, toisella kädellä kuristusote.....jne.

TimoS kirjoitti: Lukoille on varmaan aika ja paikka, mutta tuollaisen lukkosarjan hyöty ei oikein aukene minulle. Paljon fiksumpana pitäisin opettaa yksittäisten lukkojen käyttöä jonkun tekniikan osana

TimoS kirjoitti: Ok, näin minä vähän epäilinkin. Seuraava kysymys, että miksi tuollainen pitäisi olla? Ainakin ne karaten bunkait, joita minulle on tullut vastaan ovat olleet enemmän sellaisia halki-poikki-pinoon - tyylisiä.

Lukoille on varmaan aika ja paikka, mutta tuollaisen lukkosarjan hyöty ei oikein aukene minulle. Paljon fiksumpana pitäisin opettaa yksittäisten lukkojen käyttöä jonkun tekniikan osana

Jari.Renko kirjoitti: Leimallisesti tuollainen harjoittelu kuuluu käsittääkseni enemmän kiinalaiseen lajiperinteeseen kuin varsinaisesti japanilaiseen karateen.

nassesetä kirjoitti: Ohtsuka nimitti poikansa tyylin jatkajaksi, mutta Suzukin kertomuksen mukaan vasta sen jälkeen kun hän itse ei ollut hyväksynyt tarjousta.

In 1980 Ohtsuka Meijin began to think about retirement as the head of Wado Karate and wanted his son to succeed him as Grand Master. However other high level Wado Karateka were not in favor of this and wished for a different leader to be appointed. Although many negotiations took place no agreement could be reached and some of these Wado Karateka broke away and formed their own association.

Ohtsuka Meijin continued to lead the World of Wado-Ryu Karate until the 20th November 1981, when he finally decided to abdicate his possession as Grand Master of Wado-Ryu Karate and nominated his son Hironori Ohtsuka 2nd as his successor. Hironori Ohtsuka Meijin peacefully passed away on 19th January 1982, two months later.

In 1991 Master Suzuki took over from Ohtsuka Sensei in protecting the essence of Wado Ryu and established the Wado International Karate-Do Federation (WIKF).

Ôari kirjoitti: Ah, niinpä taisi olla (pitkä ketju, kaikkea ei muista tämäkään pää).

Oliko näillä "linjoilla" mitään eroa sisällöllisesti?

Mika kirjoitti:

Jari.Renko kirjoitti: Leimallisesti tuollainen harjoittelu kuuluu käsittääkseni enemmän kiinalaiseen lajiperinteeseen kuin varsinaisesti japanilaiseen karateen.

Onko näin? Minä taas olen käsittänyt, että vain joissakin kiinalaisissa lajeissa lukottelu kuuluu selvänä osana asiaan, jolloin sitä kutsutaankin omalla nimellään (Qinna tai Cum Na / Cum La).

Tuosta maahanmenopointista ja Wadô-ryûsta.... Aikoinaan meillä oli kisat Shukôkaissa johon osallistui myös Wadô-ryû karatekoja. Meillä kun De-ashi-barailla saatiin vastustaja kaatumaan niin sinne tömähti ja perään lopetusiskua mallaamaan. Kisoissa hämmäsätelin kun meikäläinen vetäisi Wadô-karatekalta De-ashi-barailla jalan alta... ja tämä kaatui... ja kierästi näppärästi takaisin jaloilleen etäisyyteen johon meikäläinen ei lopetusmallinnoksella yltänyt.

Muistan, että meilläkin peruskurssilla Ukemia harjoiteltiin, mutta se taisi jäädä siihen. Ehkä tämä tulee/tuli Wadô-ryûn Jûjutsu-johdannaisuudesta....

nassesetä kirjoitti:

Naked kirjoitti:Lukkosarjat eivät ole mitenkään tyypillisiä jūjutsuille, ja jossain määrin sotivat kata-harjoittelun (perinteisen japanilaisen pariharjoittelun) periaatteita vastaan.

Millä tavalla?

nassesetä kirjoitti: En ymmärrä. Jos lukkosarja koottaisiin shindo yoshin ryusta, niin miten se ei silloin sisältäisi sen ominaispiirteitä? Voihan karateharjoitteluakin kehittää luomalla omia katoja (luulisi bunkaiden olevan selviä ), tai drillejä.

nassesetä kirjoitti:

TimoS kirjoitti:Ok, näin minä vähän epäilinkin. Seuraava kysymys, että miksi tuollainen pitäisi olla? Ainakin ne karaten bunkait, joita minulle on tullut vastaan ovat olleet enemmän sellaisia halki-poikki-pinoon - tyylisiä.

Onhan tätä jo jauhettu. Wado on karatea korkeintaan puoliksi.

Naked kirjoitti: No tuota, jos wado on karatea korkeintaan puoliksi, niin mitä se sitten on se toinen puoli?

Wadossa kuitenkin tehdään karaten soolo-katoja, karaten pariharjoitteita ja lyödään ja potkitaan paritekniikoissa varsin karatemaisesti.

Mitään näistä ei oikein löydy jūjutsuista nimeksikään. Myöskin jūjutsuissa paritekniikat ovat nimenomaisesti myöskin sitä halki-poikki-pinoon kategoriaa, eivätkä esimerkiksi lukkosarjan tyylisiä.

nassesetä kirjoitti:

Naked kirjoitti:Wadossa kuitenkin tehdään (1) karaten soolo-katoja, (2) karaten pariharjoitteita ja (3) lyödään ja potkitaan paritekniikoissa varsin karatemaisesti. Mitään näistä (1, 2 ja 3 yllä) ei oikein löydy jūjutsuista nimeksikään. Myöskin jūjutsuissa paritekniikat ovat nimenomaisesti myöskin sitä halki-poikki-pinoon kategoriaa, eivätkä esimerkiksi lukkosarjan tyylisiä.

Eli vanhassa jujutsussa ei juurikaan lyödä ja potkita, kuten karatessa tehdään, mutta laitetaan vastustaja kuitenkin halki ja poikki kuten karatessa, mutta ei lukoilla? Miten se vastustaja sitten murjotaan?

nassesetä kirjoitti:

Naked kirjoitti: No tuota, jos wado on karatea korkeintaan puoliksi, niin mitä se sitten on se toinen puoli?

Oletko lukenut ketjua lainkaan?

nassesetä kirjoitti:

Wadossa kuitenkin tehdään karaten soolo-katoja, karaten pariharjoitteita ja lyödään ja potkitaan paritekniikoissa varsin karatemaisesti.

Vielä lyhyesti: Wadon hyökkäyspuoli on karatea, puolustus paljolti ju-jutsusta johdettua väistöineen ja piiskamaisine iskuineen. Painotus eroja seurojen ja liittojen tasolla kuitenkin on.
Ja suunnilleen puolet koko aiheen keskustelusta on ollut arvuuttelua wadokatojen sisällöstä.

nassesetä kirjoitti:

Mitään näistä ei oikein löydy jūjutsuista nimeksikään. Myöskin jūjutsuissa paritekniikat ovat nimenomaisesti myöskin sitä halki-poikki-pinoon kategoriaa, eivätkä esimerkiksi lukkosarjan tyylisiä.

Eli vanhassa jujutsussa ei juurikaan lyödä ja potkita, kuten karatessa tehdään, mutta laitetaan vastustaja kuitenkin halki ja poikki kuten karatessa, mutta ei lukoilla? Miten se vastustaja sitten murjotaan?

nassesetä kirjoitti: Missään vaiheessa en ole muuten antanut ymmärtää, että tarkoittaisin lukkosarjan olevan muuta kuin tekniikkapankki, josta ammentaa.

Lasse Candé kirjoitti: On myös syytä huomioida että Ohtsuka II:n vertausta osuuksista ei voi kääntää prosenteiksi, aivan kuten Wadon taisteluperinneosiakaan ei tyydyttävästi voi.

Naked kirjoitti: No mutta tästä minä juuri yritänkin puhua. Täällä on väläytelty prosentteja 50/50, toisaalta että karateosuus olisi pelkkä mauste. Jos jūjutsua todellakin on niin paljon Wadossa, niin eikös sen jūjutsun pitäisi silloin olla ilmeistä ja silmiinpistävää? Nykyään tilanne on omasta mielestäni ollut lähempänä sitä, että asiaa ei edes huomaa, ellei erityisesti tiedä mitä katsoa.

Näin verrokiksi voisi pistää tähän kun Toby Threadgill tekee Shindō Yōshin-ryūtä (käsittääkseni).

Mutta etkös lukkosarjalla kuitenkin tarkoittanut harjoittelumenetelmää?
Tekniikkapankkina voinee toimia soolo-katat, tai yksittäiset pariharjoitteet, tai tekniikkalistaukset. Lukkosarja taas tarkoittaa nimenomaan harjoitusmenetelmää, jossa tehdään monta lukkoa perä jälkeen (joko vuorotellen niin että kaveri aina pakenee omasta lukosta, tai sitten yksi tekee ja kaveri aina taputtaa joka lukon välissä).

nassesetä kirjoitti: Olen muuten yhä sitä mieltä, että ainakin pinan katojen kohdalla bunkait ovat löydettävissä okinawalaisista tyyleistä, mutta ei suoraan, vaan hiukan säveltäen.

nassesetä kirjoitti:

Naked kirjoitti:Jos jūjutsua todellakin on niin paljon Wadossa, niin eikös sen jūjutsun pitäisi silloin olla ilmeistä ja silmiinpistävää? Nykyään tilanne on omasta mielestäni ollut lähempänä sitä, että asiaa ei edes huomaa, ellei erityisesti tiedä mitä katsoa.

Miten niin ei huomaa? Kumite gatoissa ja kihon kumitessa puolustajan liikkuminen ja lyönnit ovat lähes yksinomaan SYR:sta johdettua.

Minkä liiton wadoon olet muuten tutustunut?

nassesetä kirjoitti:

Naked kirjoitti:No mutta tästä minä juuri yritänkin puhua. Täällä on väläytelty prosentteja 50/50, toisaalta että karateosuus olisi pelkkä mauste. Jos jūjutsua todellakin on niin paljon Wadossa, niin eikös sen jūjutsun pitäisi silloin olla ilmeistä ja silmiinpistävää? Nykyään tilanne on omasta mielestäni ollut lähempänä sitä, että asiaa ei edes huomaa, ellei erityisesti tiedä mitä katsoa.

Miten niin ei huomaa? Kumite gatoissa ja kihon kumitessa puolustajan liikkuminen ja lyönnit ovat lähes yksinomaan SYR:sta johdettua.

nassesetä kirjoitti: Minkä liiton wadoon olet muuten tutustunut?

nassesetä kirjoitti: Niin eikö lukkosarja voi toimia sekä tekniikkapankkina että harjoitusmenetelmänä?

Naked kirjoitti: Oma henkilökohtainen mielipiteeni on että jos Wadoon aletaan lisäämään Shindō Yōshin-ryūstä muuta kuin vain ulkomuodollisesti matkittuja tekniikoita, saatu paketti ei noudata kummankaan lajin periaatteita.

Ôari kirjoitti:

Naked kirjoitti:Oma henkilökohtainen mielipiteeni on että jos Wadoon aletaan lisäämään Shindō Yōshin-ryūstä muuta kuin vain ulkomuodollisesti matkittuja tekniikoita, saatu paketti ei noudata kummankaan lajin periaatteita.

Mutta itse kun olen ymmärtänyt että ko. laji/tyylisuunta on alunperin noista kahdesta lajista koottu.... Muistan nähneeni jossain vanhan nimen lajille ja se taisi olla Wadô-ryû Jûjutsu Kenpô tmv.

Ja onhan jo puhuttu tässäkin, että hyökkäykset olisivat karatea, puolustukset Jûjutsua...

...tärkätyssä karatepuvussa ja jännitetappi hanurissa...

Naked kirjoitti: En siihen vastaan väitäkään - mutta väitän, että kokoaminen on muutakin kuin kahden karkkilaatikon kaatamista samaan pussiin

JTJ kirjoitti: Sitä en tiedä keksitäänkö itse sovellukset vai onko niihin muita määritteitä. Eikös Shiomitsu ole sanonut, että sovellus on hyvä, kun se vain toimii..

Jyrki Innanen kirjoitti: Katan harjoittelu ilman sovellusten harjoittelua ei käytännössä lisää itsepuolustus- tai kamppailutaitoja, (...)

Lasse Candé kirjoitti: Spekulaatio pelkän katan opetuksista yksinäisenä osana ei liity Wadoon kovinkaan paljoa sillä Wadossa sovelletaan kataa. Ensinnäkin Wadotaipaleen alkupuolella opetellaan Pinaneita ja Ippon tai Sanbon kumiteja. Näissä on selkeä yhteys teknisesti, esim paljon zenkutsudachia, joka edustaa irimiä. Menevät hyvin käsikädessä.

Sitten vihreän-sinisen paikkeella otetaan mukaan Ohyo ja Kihon kumitet joissa on luonnollisemmat asennot (usein 50-50 painojakauma) samaan tapaan kuin meidän Naihanchissa, Seishanissa ja Chintossa. Naihanchi ja Seishan tukevat Kihon kumitea erittäin vahvasti.

flammee kirjoitti:

Jyrki Innanen kirjoitti: Vielä oma rikkani siihen soppaan, että mitä wadoryusta puuttuu:

* yhteys kataan ja bunkaihin
* lukot ja hallintaotteet
* kaatotekniikka
* välineharjoittelu
* tehokkaat lyönti- ja potkutekniikat (= tekniikat joilla olisi mahdollisuus pärjätä täyskontaktitilanteessa)

Noita lihavia vähän kummastelen. Miten tyylisuunta estää välineharjoittelun? Mun nähdäkseni tyylisuunnat eivät yleensä ottaen ota kantaa kaikkiin harjoitusmenetelmiin, vaan tyylisuunnan tekniseen ja taktiseen sisältöön. Kyllä mekin treenaamme Taidossa mitseillä vaikka vyökokeissa ei tarvikkaan näyttää että osaa potkaista mitsiin.

flammee kirjoitti: Eikös tekniikkapuolella se tehokkuus tule lähinnä osaamisesta..?

Jyrki Innanen kirjoitti:

flammee kirjoitti: Eikös tekniikkapuolella se tehokkuus tule lähinnä osaamisesta..?

Valitettavasti ei. Ilmaan tehtävä perustekniikka vääristää tekniikkaa niin, että se jää voimantuotoltaan vajaaksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on thai-nyrkkeilyn kiertopotkun ja "karate-mawan" välinen ero. Ensinmainittu potkaistaan niin, että potkaiseva jalka ponnistaa lähdössä terävästä maasta, jonka jälkeen jalka on rentona lantion tehdessä voimakkaasti työtä. Perinteinen ilmaan tehtävä karaten mawashigeri puolestaan lähtee liikkeelle lonkan koukistajan vedolla, jonka jälkeen potku tehdään pääasiassa jalan lihaksilla työntämällä polvea ensin eteenpäin ja kiepsauttamalla sitten jalka kohteeseen.

Jyrki Innanen kirjoitti: Lisäksi karaten kiertopotkusta muodostuu iso taakka siinä vaiheessa kun harjoittelija haluaakin oppia potkaisemaan vahvan potkun; poisoppiminen kun on paljon hankalampaa kuin kokonaan uuden asian oppiminen...

Mika kirjoitti: Vertaako sinä karatepotkua Thai-nyrkkeilyn potkuun!!!???


Tietänet mihin viittaan....

Jyrki Innanen kirjoitti:

flammee kirjoitti:

Jyrki Innanen kirjoitti: Vielä oma rikkani siihen soppaan, että mitä wadoryusta puuttuu:

* yhteys kataan ja bunkaihin
* lukot ja hallintaotteet
* kaatotekniikka
* välineharjoittelu
* tehokkaat lyönti- ja potkutekniikat (= tekniikat joilla olisi mahdollisuus pärjätä täyskontaktitilanteessa)

Noita lihavia vähän kummastelen. Miten tyylisuunta estää välineharjoittelun? Mun nähdäkseni tyylisuunnat eivät yleensä ottaen ota kantaa kaikkiin harjoitusmenetelmiin, vaan tyylisuunnan tekniseen ja taktiseen sisältöön. Kyllä mekin treenaamme Taidossa mitseillä vaikka vyökokeissa ei tarvikkaan näyttää että osaa potkaista mitsiin.

Olet oikeassa siinä mielessä, että tyylisuunnat eivät varsinaisesti estä välineharjoittelua, mutta välillisesti kyllä. Wadoryu-karatessa - kuten monessa muussakin karatetyylissä - ilmaan tehtävällä perustekniikalla on ylikorostunut asema, jota myös vyökoejärjestelmä tukee. Tämä johtaa siihen että paljon harjoitteluaikaa käytetään reikien tekemiseen ilmaan sen sijaan, että perustekniikkaa harjoiteltaisiin erilaisiin moderneihin tai perinteisiin harjoitusvälineisiin.

Kyse on siis ennenkaikkea harjoittelukulttuurista.

Koplataan tämä asia katojen harjoitteluun: jos Ohtsuka ei linkittänyt laatimaansa wadoryun alkuperäistä tekniikkalistaa katoihin mitenkään, niin eikö ole kohtuullista olettaa, että hän ei yksinkertaisesti tuntenut katojen bunkaita? Ja jos katat puolestaan ovat wadoryussa mukana vain kuriositeettina, niin eikö ne voisi jättää pois kokonaan?

Ajatelkaahan, miten paljon parempia kamppailijoita (ja kuntoilijoita!) wado-karate tuottaisi, jos kaikki katojen ulkoisen muodon harjoitteluun käytetty aika käytettäisiinkin erilaiseen välineharjoitteluun? Siinä saisivat päärynäpallot ja makiwarat kyytiä!

flammee kirjoitti: Eikös tekniikkapuolella se tehokkuus tule lähinnä osaamisesta..?

Valitettavasti ei. Ilmaan tehtävä perustekniikka vääristää tekniikkaa niin, että se jää voimantuotoltaan vajaaksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on thai-nyrkkeilyn kiertopotkun ja "karate-mawan" välinen ero. Ensinmainittu potkaistaan niin, että potkaiseva jalka ponnistaa lähdössä terävästä maasta, jonka jälkeen jalka on rentona lantion tehdessä voimakkaasti työtä. Perinteinen ilmaan tehtävä karaten mawashigeri puolestaan lähtee liikkeelle lonkan koukistajan vedolla, jonka jälkeen potku tehdään pääasiassa jalan lihaksilla työntämällä polvea ensin eteenpäin ja kiepsauttamalla sitten jalka kohteeseen.

Ilmaan tehtynä thai-mawa on vähän pöljän näköinen potkun pyörähtäessä läpi, kun taas karate-mawa näyttää ihan siistiltä. Tehoero näiden kahden potkun välillä on kuitenkin valtava, karaten tappioksi. Lisäksi karaten kiertopotkusta muodostuu iso taakka siinä vaiheessa kun harjoittelija haluaakin oppia potkaisemaan vahvan potkun; poisoppiminen kun on paljon hankalampaa kuin kokonaan uuden asian oppiminen...

Jos haluaa oppia lyömään ja potkimaan kovaa, on katse käännettävä täyskontaktilajeihin. Näiden ottelut jalostavat tekniikkaa niin, että heikot tekniikat karsiutuvat pois arsenaalista ja tehokkaat tekniikat puolestaan korostuvat harjoittelussa. Karaten kohdalla katse täytyy siis siirtää kyokushinkaihin, ashiharaan ja kontaktikarateen, joista on löydettävissä täyskontaktin ja välineharjoittelun tuottamat tehokkaat lyönti- ja potkutekniikat.

Sen sijaan yhteys kataan ja bunkaihin, ja sitä kautta esim. lukkoihin ja hallintaotteisiin ei tätä kautta löydy, vaan tämä tieto on haettava jostain muualta.

Vaikka tässä meiliketjussa puhutaankin wadoryusta, koen kuitenkin, että tässä ketjussa puhutut ongelmat koskevat montaa muutakin karatetyyliä. Väitän, että samat asiat mitkä ovat puutteellisia wadoryussa ovat rempallaan myös monessa suomalaisessa karateseurassa ja -tyylissä...

Jyrki Innanen

flammee kirjoitti: Se että kuvailemasi kaltainen "karate-mawa" ei ole yhtä vomakas kuin "thai-mawa", ei tarkoita että se olisi täysin voimaton ja hyödytön tekniikka.

Jyrki Innanen kirjoitti: Mutta olisiko se sitten enää wadoa?

JTJ kirjoitti: Wadon kata asiaa vielä ja sen sovelluspuolta. Itse kun treenasin Wadoa Simula näytti välillä sovelluksia ja kertoi esim. että tässä kohtaa on lukko ym.
Ohtsukahan on maininnut, että kata on elävää. Tarkoittaakohan se, että sovelluksia aletaan treenaamaan sitten, kun taitotaso kehittyy riittäväksi..

Sitä en tiedä keksitäänkö itse sovellukset vai onko niihin muita määritteitä. Eikös Shiomitsu ole sanonut, että sovellus on hyvä, kun se vain toimii..

hyppeli kirjoitti: Katojen soveltamisesta. Shiomitsu on joskus sanonut, että wadossa ei ole bunkaita, vaan kaisetsu.

(...)huurrata(...)

Lasse Candé kirjoitti:

(...)huurrata(...)

Ei vaan "hurraata"...

hyppeli kirjoitti: Katojen soveltamisesta. Shiomitsu on joskus sanonut, että wadossa ei ole bunkaita, vaan kaisetsu.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti:

(...)huurrata(...)

Ei vaan "hurraata"...

Ei vaan "huraata"...

TimoS kirjoitti: A rose by another name ja niin edespäin... Wadossa kaiketi kuitenkin opetetaan katan tekniikoille sovelluksia? Ovatko nämä sovellukset miten "standardoituja" eli samoja riippumatta siitä kuka ne opettaa?

Akuma (Aihe: Missä karatetyyleissä harjoitellaan liikesarjasovelluksia?) kirjoitti: Olette varmaan kaikki seuranneet joskus, kun aloittelijat opettelevat lyömään. He kiipeävät kirjaimellisesti hanuri edellä puuhun: ensin lähtee käsi, sitten hartialinja, sitten lantio, sitten jalat. No, reippaan harjoittelun ja opettajan tuskan kautta tämä saadaan (jos saadaan) viimein käännettyä täsmälleen ylösalaisin ja oikeaan kuosiinsa: ensin jalat, sitten lantiolinja, sitten hartialinja, sitten käsi.

Mutta kuten lyönnin kanssa on yllättävän harva tietoinen, että aloittelijalla on hyvin takaperoinen käsitys myös TEKNIIKAN luonteesta. Fokus on vahvasti siinä mitä "sormet ja varpaat" tekevät, eli tekniikan ulkoisessa muodossa. Harjoittelun myötä harjoittelija ymmärtää, että sormet ja varpaat eivät olekaan tärkeitä kuin "kämmenet ja jalkapohjat." Lisäharjoittelun myötä harjoittelija ymmärtää, että "kämmenet ja jalkapohjat" eivät sitten olekaan taas niin tärkeät kuin "sääret ja käsivarret." Ja sitten jossain vaiheessa tulee ahaaelämys "reisistä ja olkavarsista." Sitten välähtää, "hartialinja ja lantio, hmmm-mmmm!" Aikanaan nämä raajojen kärjistä tasaisesti kehon sisuksia kohti loittonevat fokukset kohtaavat toisensa pisteessä seika tanden. Tämä on minusta piste, jonne karatekan saapuessaan tulisi saada merkiksi musta vyö.

Kaisetsu-harjoite fokusoi suoraan tekniikan harjoitteluun seika tandenin tasolla. Paras pointti (ja yhtäaikaa huonoin pointti koska harjoittelu niin monella tästä syystä loppuu) tässä on, että vaikkei harjoittelija alussa sitä kykene älyllisesti käsittelemään, niin häntä voidaan siitä huolimatta opettaa "älykkyytensä ohi" kapasiteettiaan korkeammalla tasolla. Aikanaan, kun harjoittelijan fokus tekniikassa alkaa lähestyä seika tandenia tämä huomaakin, että hänet onkin aikanaan pantu harjoittelemaan juuri oikeita asioita ja niiden hyödyttömyydestä tämä aina jaksoi valittaa opettajalleen.

Kaisetsun kanssa voisi siis puhua ikäänkuin "meta-tekniikasta." Tekniikka toimii seika tandenista "käsin"; eli sisältä ulospäin, ei ulkoa sisäänpäin. Siinä missä lyöntiesimerkin kanssa oli kyse tavallaan "kädestä-kantapohjaan" -akselista on metatekniikassa kyse vähän samasta mutta akselilla "seika tanden-raajojen päät."

Yksinkertaisena nyrkkisääntönä selventämään mitä tällä tarkoitan... älä käytä monimutkaista wazaa jos yksinkertainen riittää; joskus yksi isku, lyönti, potku, pyyhkäisy tai kamppi riittää. Älä käytä yksinkertaista wazaa jos yksi yksinkertainen kehon liike tekee saman asian. Joskus hyvin simppeli veto, työntö, kehon kääntö tai väistö tekee saman kuin monimutkainen waza. Tämä mielessä päädyt loppupeleissä löytämään seika tandenin roolin yhtälössä; absoluuttisen tehokkaan moottorin kaikelle mitä teet. Se osa kehostasi millä sen tuottaman voiman vastustajaasi välität, onkin sitten nyanssiasiaa, mutta tietenkin "ryugin" kannalta erittäin tärkeitä nyansseja. Puhutaan siis spesifisiin tekniikkoihin perehtymisestä lähtemällä loittonemaan seika tandenista kohti raajojen päitä mutta uudenlainen ymmärrys povarissa.

Tässä järjestyksessä liikkeelle lähdettäessä harjoittelija kehittyy kykenemään ottamaan huomioon myös adrenaliinin vaikutuksesta tapahtuvan hienomotoriikan häviön; tekniikan suoritus onnistuu tehokkaasti seika tandenia seuraavaksi lähinnä olevilla lihoilla/luilla. Moottorin pysyessä samana myös tehopohja pysyy samana.

TimoS kirjoitti: A rose by another name ja niin edespäin...

hyppeli kirjoitti: Katojen soveltamisesta. Shiomitsu on joskus sanonut, että wadossa ei ole bunkaita, vaan kaisetsu.

Googlaamalla löysin aiheesta tällaisen keskustelun: http://www.all-karate.com/forums/index" onclick="window.open(this.href);return false;. ... topic=2389

nassesetä kirjoitti: they do know exactly what the implications of each segment of the kata is all about and for them the options spread from that point

Lasse Candé kirjoitti: Omalta osaltani tämä alkaa viimeistään nyt kiertämään ympyrää... Tiedonhaku ja harjoittelu ovat tässä maailmassa jokaisen omalla vastuulla.

Mika kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti:Omalta osaltani tämä alkaa viimeistään nyt kiertämään ympyrää... Tiedonhaku ja harjoittelu ovat tässä maailmassa jokaisen omalla vastuulla.

Hmm. Eikö kuitenkin ainakin tiedonhaku ole myös kunkin opettajan vastuulla? Kun tuosta voi - varsinkin tämän ketjun kontekstissa - saada sen kuvan, että kukin etsii sen oman reittinsä. Vai sitäkö tarkoititkin?

Lasse Candé kirjoitti: Tarkoitan sitä että on huonompi mennä sanomaan opettajalle että "Kaivappas vähän lisää tietoa jotta voit opettaa minua paremmin." Tai "Harjoittele hieman enemmän, niin saadaan meidän reeneihin hieman lisää syvyyttä."

Lasse Candé kirjoitti: kannatan laajaa, periaatteita painottavaa soveltamista, kuten taisi olla perustajankin ajatus. Sen sijaan en kannata sitä että näistä sovelluksista tulisi käytännössä kiinteä osa tyyliä tai siis myöskään kollegion vyökoevaatimuksia,

joita ketjussa on aiheetta moitittu kun taas seurojen muutetut vaatimukset ovat saaneet huurrata siitä että edustavat Wadon lisäksi jotain muuta.

Tärkeintä on se että Suomessa on harjoittelulle hyvät puitteet jos on kiinnostunut ja nehän myös on.

Kiteyttäisin tämän niin että peräänkuulutan muutosten peräänkuuluttajilta pientä nöyryyttä. Meillä kaikilla on vielä paljon opittavaa, ennen kuin ruvetaan moittimaan tyylin pätevimpiä opettajia tai perustajaa taikka arvostelukykyjänsä sisältöjen suhteen.

Lasse Candé kirjoitti: Oli miten oli, en törmää sanaan "kaisetsu" suhteellisessa mielessä kovinkaan usein kun lueskelen Wadosta; opetuksessa en ole törmännyt kai kertaakaan.

Lasse Candé kirjoitti: Sillä, miten erilaisia lajeja nidotaan yhteen, ei ole Wadon kanssa tekemistä ellei sitten puhuta siitä miten Wado on aikoinaan nidottu.

kala kirjoitti: On niitä, jotka uskovat luojan luoneen ihmiset ja eläimet kerralla sellaisiksi kuin ne nyt ovat, ja on niitä, joiden mielestä evoluutio vaikuttaa vieläkin kehitykseen. Jokaisen oma valinta, miten asioita ajattelee.

Lasse Candé kirjoitti:

Jyrki Innanen kirjoitti:...

Ne henkilöt jotka ovat perustaneet lajeja, eivät ole olleet tyytyväisiä aiemmin oppimiinsa. Joko on kyseessä oma osaamistaso tai mieltymykset. Ovat sitten perustaneet lajin jota osaavat opettaa ilman ristiriitoja mielessä. Ratkaisu on aina oikea vaikka lajista ei menestystä tulisikaan. (Mahdollisesti jotkut jopa perustavat lajeja koska haluavat perustaa lajeja.) Oli miten oli, mielestäni kriteerit lajin perustamiselle alkavat täyttyä, sillä mikään jo perustettu laji ei näytä kelpaavan ja tietotaitoa kuitenkin on.

Jyrki Innanen kirjoitti: Kiitos ehdotuksesta, mutta pärjään toistaiseksi vielä sillä, että opetan wadoryu-, shotokai- ja shokoryu-seuroissa ashihara-tyyppistä karatea ja ...

Tai kai tätä sekasotkua voi jo omaksi tyyliksikin kutsua

Jyrki Innanen

Lasse Candé kirjoitti: Mitä evoluutioon tulee, on huomattava että Wado on koko historiansa aikana ollut jatkuvasti evoluutiolle alttiina, mikä on varsinkin uudehkolle "sekoitustyylille" hyvä asia. Muutoksia tapahtuu tasaista tahtia. On kuitenkin oleellisen tärkeää että muutosten tekeminen on haaroissa niiden käsissä, jotka ymmärtävät vanhojen sisältöjen tarkoituksen, sen sijaan että niitä peräänkuuluttavat sellaiset jotka ovat hieman raapaisseet pintaa. Tai saahan sitä peräänkuuluttaa ja tarvittaessa äänestää jaloillaan... Sekin on vain osa tätä evoluutioprosessia.

injunjack kirjoitti: OT, mutta menköön...

Pakko kysyä, missä ShokoRyu seuroissa käyt opettamassa Ashihara-tyyppistä karatea???

Jack

Kiitos ehdotuksesta, mutta pärjään toistaiseksi vielä sillä, että opetan wadoryu-, shotokai- ja shokoryu-seuroissa ashihara-tyyppistä karatea ja sen päälle harjoittelen itse yleiskaratea (...)

nassesetä kirjoitti: Hmm...en taida suositella, koska itsekin olin vähällä palauttaa.

Tekstiä on paljon, mutta itse asiaa vaikuttaisi olevan aika vähän.

Sivukaupalla historiaa vaikka mistä ja lisäksi avoimesti tekniikoita mm. wing chunista ja kalista.

hyppeli kirjoitti: Olivatko ne siinä enemmän vertailumielessä vai ympättynä osaksi wadoa?

Samu Kontinen kirjoitti: Vaikka en itse paljoa vyöarvoista perustakaan, niin tuollaisen
systeemin vaikutus yleiseen vyöarvo- vs. taitotasoon alkaa
hieman arveluttamaan.
Sinänsä tuollainen henkilökohtainen valmennus olisi kyllä
aivan loistavaa, mutta harvassa taitaa wado-personal trainerit
vielä toistaiseksi olla???

Samu Kontinen kirjoitti: No lähinnä ajattelin sitä, että jos vyökokeen voi suorittaa paloissa, niin missään vaiheessa ei tarvitse osata/muistaa kaikkia tekniikoita samanaikaisesti. Se voisi teoriassa houkutella opettelemaan tekniikat vain näitä "osavyökokeita" varten. Eteneminen vyöarvoissa on varmasti nopeampaa, kuten tuossa tekstissä mainostettiin, mutta parantaako se osaamis-/taitotasoa verrattuna vyöarvoon, epäilen.
Lisäksi tässä hämärtyy koko vyökokeen rooli. Onko sen tarkoitus mitata yksittäisten tekniikoiden osaamista, vai kokonaistasoa ja wadon (tai minkä tahansa muun lajin) perusperiaatteiden omaksumista?

Lasse Candé kirjoitti: Ymmärsinkö airakti oikein että danitkin suoritetaan HKK:ssa seuran sisäisesti vai tarkoititko dan-kollegion yksittäisten jäsenten vaatimustasoa värivöissä?

Mistä HKK ottaa muuten oppinsa, kun en muista leireillä törmäilleeni keneenkään? Ts, mikä haara?

Naked kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:they do know exactly what the implications of each segment of the kata is all about and for them the options spread from that point

Toivottavasti Wadossa tosiaan on tällaisia ihmisiä riittämiin!

Lasse Candé kirjoitti: Tätä en ollutkaan huomioinut:

Naked kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:they do know exactly what the implications of each segment of the kata is all about and for them the options spread from that point

Toivottavasti Wadossa tosiaan on tällaisia ihmisiä riittämiin!

Mikä on/oli pointtisi? Miksi toivot/toivoit?

Naked kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti:Tätä en ollutkaan huomioinut:

Naked kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:they do know exactly what the implications of each segment of the kata is all about and for them the options spread from that point

Toivottavasti Wadossa tosiaan on tällaisia ihmisiä riittämiin!

Mikä on/oli pointtisi? Miksi toivot/toivoit?

No, lyhykäisyydessään. Käsitykseni mukaan erilaisten karatejen parissa on paljon ihmisiä jotka tekevät kataa joko olemattomien tai maalaisjärjellä varustetun ihmisen älykkyyttä loukkaavien selitysten kanssa. Toivon siis, että ylläoleva pätkä (ja siis koko quote oikeastaan, halusin vain lyhentää) pitää ihan oikeasti paikkaansa valtaosan kohdalla, eikä koko juttu ole vain puhetta. En siis tiedä miten asia käytännössä on.

nassesetä kirjoitti: Kommentteja?

nassesetä kirjoitti: Käsillä tehtävä ympyrä voitaneen tulkita joko henkiseksi valmistautumiseksi suoritukseen, tai sitten ranneotteesta vapautumiseen ja sitä seuraavaan altapäin tehtävään
kyynärlukkoon.

Wadosovelluksessakin sivuttaisliike voidaan nähdekseni tulkita joko sivupotkuksi tai nopealla surikomi/zukiashi-askeella tehdyksi miksi tahansa potkuksi.

Naked kirjoitti: Lyhyt kysymys - kuinka suuri osa noista tulkinnoista (ei siis selityksistä että miten joku asia tehdään, vaan että mihin sitä on tarkoitus käyttää) on juuri noin treeneissä kerrottu ja opetettu?

Tuleeko ihan vastaavat selitykset myös muilta oppilailta jos käy kysymässä?

TimoS kirjoitti: Varmaan voi, mutta paljon yksinkertaisempi idea: näet "kilometrin" päästä että on tulossa sellainen nakkikioskilyönti, astut lyönnin sisälle, torjut sen ja tirvaiset vihulaista väkevästi kyynärpäällä sopivaan paikkaan

airakti kirjoitti: (senseit on tuonut mulle samaa sanomaa) ei vakuuta mua millään tavalla, ja toivon että tuleva sukupolvi on vaativampi siitä mitä "senseit" meille syöttää.

Sillä...Esimerkiksi Jalamo (ei muuta vikaa kuin turkulainen :-D) antoi mulle katasta (nai hanchi) paljon paremman ymmärryksen,

Karate ei aina ole pelkästään sitä, että kierretään lantiota sairauteen saakka, vaan hyvän ja toimivan iskun saa aikaiseksi myös pelkällä "vartalon ravistuksellakin" ja se on mun mielestä koko ton Katan sanoma enemmän kuin mikään muu näistä "wadon" versioista joita kukaan ei ole osanut mulle näyttää toimivaksi

Huomionarvoista urazukin käytön kanssa on se, että nyt ei ole tarkoitus lyödä perinteistä karateiskua vaan enemmän atemimainen piiskalyönti SYR-hengessä lyhyttä keskustavoimaa käyttäen. Ipponkenin tai hirakenin taitava käyttö suositeltavaa.

airakti kirjoitti: Nasse: Kun kysyt omaa näkemystäni wado katoista, niin sorry.. ei varmaan ketään miellytä mutta ovat syvältä. vs kyokushinkai katat(joita joiduin Aiton toimesta treenaamaan), jokainen liike on perusteltu ja ei ole selityksiä"joku sanoi ehkä tää näin tai sitten ei, vai mikä se olikaan, eniro 0100100" vaan on yksi Sensei joka osaa vakuuttavasti sanoa että tämä tarkoittaa tätä ja suoritetaan näin. Tämä puuttuu wadosta kokonaan

, ja se että vedin Jalamon tähän mukaan, niin ymmärrän kyllä että hän ei edusta wadoa, mutta kerro minulle joku joka osaa perustella nai hanchin paremmin.

Tuo "lyhyt keskustavoima" sitä en mielestäni kommentoinut kun en tiedä edes mitä fraasi tarkoittaa.

nassesetä kirjoitti:

Naked kirjoitti: Lyhyt kysymys - kuinka suuri osa noista tulkinnoista (ei siis selityksistä että miten joku asia tehdään, vaan että mihin sitä on tarkoitus käyttää) on juuri noin treeneissä kerrottu ja opetettu?

Ei yhtään.

nassesetä kirjoitti: Olet oikeassa. Wadokatojen sisällöllinen epämääräisyys on varmaan yksi eniten motivaatiota haittaava tekijä. Itsekin alan vasta pikkuhiljaa saada sitä takaisin.

nassesetä kirjoitti: they do know exactly what the implications of each segment of the kata is all about and for them the options spread from that point

Naked kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:they do know exactly what the implications of each segment of the kata is all about and for them the options spread from that point

Ei kai tässä "tietäminen" viittaa siihen, että kaikki keksivät omat selityksensä?

nassesetä kirjoitti: Mitäs mieltä Lasse on?