Wado-ryu karate

[JariP]

Ippon-kumitet eivät ole yhteneväisiä sanbon-kumiten viimeisten liikkeiden kanssa.. Joskus niitäkin (ippon-kumite) kävimme "show mielessä" läpi ja tyystin erilaisia olivat..

[wadoka]

Tarkoitin siis Suomen karateliiton ipponkumiteja. Nehän on käsittääkseni suoraan vanhat sanbonkumitet ilman kahta ekaa hyökkäystä. Suomen wadoryu-liitossa taas tehdään Otsuka II:n/Shiomitsun ipponkumiteja, jotka ovat tyystin erilaisia.

Mutta miksiköhän karateliitto on poistanut ne kaksi ensimmäistä tekniikkaa?

[JL_]

Käsittääkseni tuo nykyinen versio on se, miten Shingo Ohgami niitä opettaa.

[nassesetä]

Tarkoitin siis Suomen karateliiton ipponkumiteja. Nehän on käsittääkseni suoraan vanhat sanbonkumitet ilman kahta ekaa hyökkäystä. Suomen wadoryu-liitossa taas tehdään Otsuka II:n/Shiomitsun ipponkumiteja, jotka ovat tyystin erilaisia.

Näin on. Wadoryu-liiton ipponkumitet ovat erilaisia, mielestäni jonkin verran parempia kuin karateliiton, ehkä siksi, että osa niistä on tulkittavissa kohtuu toimiviksi katan sovelluksiksi.

Mutta miksiköhän karateliitto on poistanut ne kaksi ensimmäistä tekniikkaa?

Hyvä kysymys. Ehkä dan-kollegio on ajatellut, että lyhyestä virsi kaunis- treeni on parasta mahdollista, mutta mielestäni nykyiset ipponkumitet ovat huonompia kuin sanbonkumitet, joissa nimenomaan etäisyydenhahmotus kehittyi paremmin.

Molempien liittojen kaikki paritekniikat toimivat mielestäni hyvinä harjoitteina, mutta niiden suurin ongelma on se, että ne opettavat liikaa jäykkyyttä, mikäli monipuolista otteluharjoitusta, tai muita virtaavia harjoituksia ei käytetä ja pahimmassa tapauksessa tilanne voi itsepuolustuksen näkökulmasta olla plus-miinus-nolla. Tämä virtauksen merkitys on tajuttu koryu uchinadissa ja käsittääkseni myös wing tsungissa.

Monet wadoryu paritekniikat myös tuntuvat ikäänkuin loppuvan kesken, eli hyvän alun jälkeen tyydytäänkin vain siihen että lyödään vastustajaa kylkeen ja jätetään siihen, vaikka alusta saakka olisi hyvä opetella periaate, että tehdään sitten hyökkäys tai puolustustekniikka, niin se tehdään loppuun saakka joko lukkoon tai lopetuslyöntiin.

Wadokollegion muutkin uudistukset tosin ihmetyttävät. Esim. jostain kumman syystä paritekniikoissa pitää maasta noustessa antaa käsien olla alhaalla, eikä ylhäällä suojaamassa, mikä tuntuisi maalaisjärjellä ajateltuna olevan kaikkein fiksuinta.

Ja kuten tuossa aiemmin avauduinkin, niin molemmilla liitoilla mielestäni vyökoevaatimukset ovat pahasti pielessä; ei voi olla hyvä, että ensimmäisen danin voi saada ilman yhden ainutta veitsitekniikkaa, tai ilman aktiivista välineharjoittelua.

Laitoinkin jo tämän http://www.karateliitto.fi/karate/karat ... nnemuutos/ jutun ja toivoisin siitä kommentteja. Mielestäni kirjoittaja osuu jutussa naulan kantaan.

[Mika]

Laitoinkin jo tämän http://www.karateliitto.fi/karate/karat ... nnemuutos/ jutun ja toivoisin siitä kommentteja. Mielestäni kirjoittaja osuu jutussa naulan kantaan.

Siitä oli joskus aiemmin oma ketjunsa. Artikkelin kirjoittaja itse otti osaa tuohon keskusteluun.

[JariP]

Tarkoitin siis Suomen karateliiton ipponkumiteja. Nehän on käsittääkseni suoraan vanhat sanbonkumitet ilman kahta ekaa hyökkäystä. Suomen wadoryu-liitossa taas tehdään Otsuka II:n/Shiomitsun ipponkumiteja, jotka ovat tyystin erilaisia.

Näin on. Wadoryu-liiton ipponkumitet ovat erilaisia, mielestäni jonkin verran parempia kuin karateliiton, ehkä siksi, että osa niistä on tulkittavissa kohtuu toimiviksi katan sovelluksiksi.

Mutta miksiköhän karateliitto on poistanut ne kaksi ensimmäistä tekniikkaa?

Hyvä kysymys. Ehkä dan-kollegio on ajatellut, että lyhyestä virsi kaunis- treeni on parasta mahdollista, mutta mielestäni nykyiset ipponkumitet ovat huonompia kuin sanbonkumitet, joissa nimenomaan etäisyydenhahmotus kehittyi paremmin.

Molempien liittojen kaikki paritekniikat toimivat mielestäni hyvinä harjoitteina, mutta niiden suurin ongelma on se, että ne opettavat liikaa jäykkyyttä, mikäli monipuolista otteluharjoitusta, tai muita virtaavia harjoituksia ei käytetä ja pahimmassa tapauksessa tilanne voi itsepuolustuksen näkökulmasta olla plus-miinus-nolla. Tämä virtauksen merkitys on tajuttu koryu uchinadissa ja käsittääkseni myös wing tsungissa.

Monet wadoryu paritekniikat myös tuntuvat ikäänkuin loppuvan kesken, eli hyvän alun jälkeen tyydytäänkin vain siihen että lyödään vastustajaa kylkeen ja jätetään siihen, vaikka alusta saakka olisi hyvä opetella periaate, että tehdään sitten hyökkäys tai puolustustekniikka, niin se tehdään loppuun saakka joko lukkoon tai lopetuslyöntiin.

Wadokollegion muutkin uudistukset tosin ihmetyttävät. Esim. jostain kumman syystä paritekniikoissa pitää maasta noustessa antaa käsien olla alhaalla, eikä ylhäällä suojaamassa, mikä tuntuisi maalaisjärjellä ajateltuna olevan kaikkein fiksuinta.

Ja kuten tuossa aiemmin avauduinkin, niin molemmilla liitoilla mielestäni vyökoevaatimukset ovat pahasti pielessä; ei voi olla hyvä, että ensimmäisen danin voi saada ilman yhden ainutta veitsitekniikkaa, tai ilman aktiivista välineharjoittelua.

Laitoinkin jo tämän http://www.karateliitto.fi/karate/karat ... nnemuutos/ jutun ja toivoisin siitä kommentteja. Mielestäni kirjoittaja osuu jutussa naulan kantaan.

[JariP]

Ei mene ihan putkeen tää juttu. Tarkoitus oli lainata juttua, ettei wadossa nousta kädet valmiudessa paritekniikan jälkeen ja tuli koko juttu mun nimiin.. SORI!!
Meillä Vantaan Wado-ryussa ( Suzukin seura ) tällaisissa paritekniikoissa noustaan valmiudessa tekniikan jälkeen..
Totta myös se, että ekat tandotorit suoritetaan vasta tokassa danissa..
Olen niitä Sensei Suzukin kanssa treenannu ja täytyy sanoa, että hän on mestari!!

[wadoka]

Tuskin kai missään on määrätty että kädet pitää pitää aina alhaalla tai aina valmiusasennossa. Vaikka wadon kumitet ovatkin muodollisia, niin niissäkin jonkimoinen vapaus ja liikkuvuus sallitaan. Jos tekniikan jälkeen jäädään lähelle niin kädet on valmiusasennossa tai siirrytään kauemmaksi. Kauempana kädet voi pitää alhaalla.

Sensei Suzuki on kyllä mestari. Harva kasikymppinen tai edes puolet nuorempi kykenee vastaavaan liikkumiseen.
Valitettavasti en ole kovin paljon hänen opissaan ollut. Millaisia asioita Suzuki korostaa opetuksessaan?

[nassesetä]

Sensei Suzuki on kyllä mestari. Harva kasikymppinen tai edes puolet nuorempi kykenee vastaavaan liikkumiseen.

Sen uskon ja itsekin mielelläni kävisin hänen leirillään. Onko hän koskaan ollut Suomessa?

Ohgamikin on kyllä ikäisekseen vikkelä ja taipuisa kaveri.

[JariP]

Sensei Suzuki kävi monen vuoden ajan pitämässä leirejä 2 krt vuodessa.
Nykyään englannista käy Sensei Jon Wicks, Suzukin lopetettua maailmalla kiertämisen..
Sensei Suzuki on erittäin tarkka ja vaativa opettaja. Rentous ja nopeus perustekniikka liikkeissä (ns. ruoskamaisuus) ovat hänelle tärkeitä. Samoin taisabakin oikea oppinen/aikainen käyttö.. Kihonkumitet ja katat, niissä hänen tarkkuus ja vaativuus korostuvat..

[wadoka]

Suomessahan on viime vuosina käynyt säännöllisesti opettamassa wadoa Suzukin lisäksi Ohgami ja Shiomitsu. Ilmeisesti joka senseillä on omat oppilaansa, vai onko kukaan käynyt useamman em. sensein opissa? Ovatko heidän wado ja opetuksen painotukset kovinkin erilaisia?

[nassesetä]

Suomessahan on viime vuosina käynyt säännöllisesti opettamassa wadoa Suzukin lisäksi Ohgami ja Shiomitsu. Ilmeisesti joka senseillä on omat oppilaansa, vai onko kukaan käynyt useamman em. sensein opissa? Ovatko heidän wado ja opetuksen painotukset kovinkin erilaisia?

Olen käynyt yhdellä Ohgamin ja yhdellä Shiomitsun leirillä. Molemmilla käytiin paljon perustekniikkaa ja kataa, mielestäni jopa liikaa. Eihän niitäkään koskaan liian hyvin osaa, mutta korkea-arvoisen sensein vierailulta olisin toivonut enemmän soveltavaa harjoitusta, erityisesti katan sovelluksia, koska niitä muutoin treenataan niin vähän.

Ohgamin leirin aikaan minua vaivasi tosin infernaalinen selkäkipu, joten keskittyminen oli senkin vuoksi vaikeaa.

Shiomitsulla on muuten jännä tyyli opettaa piirtämällä. Monesti treenien aikana hän kokosi porukan ympärilleen ja piirsi tussilla tikku-ukkoja, koettaen siten havainnollistaa kehon käyttöä eri suorituksissa.

Onko kenellään muuten tietoa Ohgamin, Ogatan, Shiomitsun, Ohtsuka juniorin tai Suzukin saavutuksista kilpatatameilla? Muistan jollain leirillä Ogatan vakuuttaneen, että jos hän olisi 180cm, olisi hänestä tullut maailmanmestari ja käsittääkseni myös Ohgami on kilpaillut, tai ainakin hänen kirjansa kuvat antavat niin ymmärtää.

[Kari Aittomäki]

Herrojen, varsinkaan vanhempien herrojen fyysisesti suorituskykyisimpään aikaan ei tainnut karatekilpailu olla ihan samaa kuin nykyinen.

Ogatasta mulle kerrottiin juttu, kuinka eräs hollantilainen vieraileva karateka olisi ollut sitä mieltä etteivät japanilaiset osaa otella.
Tätä mielipidettä liikkui vuoden 1977 MM-kisojen jälkeen, kun Otti Roethof otti MM-kullan.
Tämä kaveri kertoi, ettei ole ensinnäkään koskaan sitä ennen tai sen jälkeen nähnyt Ogatan suuttuvan. Eikä nähnyt kenenkään juoksevan niin kauhuissaan karkuun kuin tämän hollantilaisen.
Salista ulos ja kadun yli josta oli huudellu että voisko joku kiltti tuoda hänen vaatteensa ees.

[hyppeli]

Onko kenellään muuten tietoa Ohgamin, Ogatan, Shiomitsun, Ohtsuka juniorin tai Suzukin saavutuksista kilpatatameilla? Muistan jollain leirillä Ogatan vakuuttaneen, että jos hän olisi 180cm, olisi hänestä tullut maailmanmestari ja käsittääkseni myös Ohgami on kilpaillut, tai ainakin hänen kirjansa kuvat antavat niin ymmärtää.

Muistelisin että Ogatan paras saavutus kilpatatameilla on jonkin vuoden joukkuepronssi. Tietoni ei tosin ole mitenkään varma, muistini saattaa pettää....

[hyppeli]

Uups, MM-joukkuepronssi piti kirjoittamani