Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Suomalaiset Aikido-opettajat
Valvoja: Valvoja
Suomalaiset Aikido-opettajat
Mitä vidun välii sillä on onko ollut kuinka kauan jaappanissa. Onhan noista kotimaantietäjistäkin ollut vaikka kuinka moni ja kuinka paljon yhteensä. " onclick="window.open(this.href);return false; ja vielä useampi ollu lähdössä
...ei siinä auta hillo, jos on polttanut jo letut... (Raappana)
- PDC
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 3966
- Lauteille: Syyskuu 2008
- Paikkakunta: Kokkola
- Etulaji: Aikido
Suomalaiset Aikido-opettajat
Eikai sillä olekkaan (muutakauin kokemuksen ym. kannalta olijalle). Parempi kuitenkin selventää asia kuin puhua mahdollisia huhuja.
MUOKKAUS: Eli kai sillä on väliä mutta ei sinällään minään maagisena asiana. Mutta uskon, että lajin kuin lajin emämaahan lähteminen on aika hieno asia lähtijälle ja pakostakin tuo jotain uutta.
-
- kylkeenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 3905
- Lauteille: Kesäkuu 2008
Suomalaiset Aikido-opettajat
halmehe kirjoitti: vielä useampi ollu lähdössä
Minähi olin. Vanhan ajan kirjeitse kyselin Hikitsuchilta että saanko tulla. Meininki oli kova silloin oikeasti lähteä vaan kaatui persaukisuuteen. Ja sitten loppui koko treenaaminen.
45 neliön kämmpä oli täynnään lihaksikkaita ja äärimmäisen päihtyneitä voimmamiehiä
"My karate is as simple as walking up to somebody and hitting them, something I saw some 29 years ago." Dennis Jones
"Perkele, mä oon hyppiny narua pikkupojasta asti!" Meskus
"Gorgoroth on edelleen kuraa" TimoS
"My karate is as simple as walking up to somebody and hitting them, something I saw some 29 years ago." Dennis Jones
"Perkele, mä oon hyppiny narua pikkupojasta asti!" Meskus
"Gorgoroth on edelleen kuraa" TimoS
Suomalaiset Aikido-opettajat
Minusta on tärkeää, että tällaisen lajin opettajalla on suhteet myös lajin kotimaahan. Se ei tietysti vielä kerro sitä, onko kyseinen aikido sitä satujumppaa, budoa vai jotain siltä väliltä.
Juho Koskinen
Efo
Kari Aittomäki kirjoitti: ↑joulu 21, 2019, 02.24 Tässä nyt näyttää menevän lieävsti ohi se havainto että noilla videoilla kyseenalaistaja-sakka jatkaa aktiivisesti kamppailua eli vänkää vastaan.
Tyyliin "mua ei kyllä hypnodtisoida", vastustaen.
Efoilijat sen sijaan pitävät alkuperäisen mindsetin ja ikäänkuin pysyvät hyökkäyksessään. -> manipulointi onnistuu.
Joka muuten on realistisempi versio noista kahdesta, oikeassa myllyssä se vastus yleensä pysyy suunnitelmassaan vaikka ois jo naamallaan.
Ja nyt on turha alkaa liputtaa voimankäytön realistisuutta, treeneissä ei ikinä päästä kovinkaan lähelle tosipaikkaa.
Vänkääminen, pässiryntäykset, reagoiva tättäröinti ei ole realismia vaan lapsellisuutta, itsekeskeistä kovanaamailua.
Sosiaaliset jännitteet harjoitellessa on tavattoman suuri tekijä kun muistijälkiä määritellään. Harjoitteluilmapiiri ratkaisee, siksi kiukkari on ylivoimaisesti paras tapa treenata tappelua. Koska Lopullinen Totuus. Kiai.
Juu, Varis oli ja toivottavasti on yhä epätodellinen.
Tästä juteltiin silloin, että vaikka hän pystyy toteuttamaan ne jutut, se ei onnistu kuin luontaiselta myllyttäjältä. Kun kyseessä ei ole tekniikka vaan se jokin kummallinen tilannemaipulaatio.
Niillä muilla veikoilla sitä ominaisuutta ei oikeen löytynyt vaikka tekiinkka oli moitteetonta.
Tämä taitaa olla se efonkin ja tämän keskustelun yksi juonne, se väkivallattomuus jonka jokainen mukilointipoika haistaa heti ja assosioi heikkouteen.
Se se taitaa kutitella esiin näitä puolipilkkauksia?
Sitä tilannemanipulaatiota minäkin lähdin aiemmin aikidoon oppimaan, jätin ne tekniikkatarinat ja kikkailut puolihuomiotta ja keskityin pakottomuuteen ja ajatuksettomuuteen, manipulaatioon vailla voimankäyttöä.
Ja kas, monetkymmenet on ne veikot jotka on yllätyksekseen löytäneet itsensä pyörätelineestä pääseisonnassa.
Ei musta aikidokaajaa tullut mutta taitavampi karateka. merkityksessä töttöröö.
Efoon en usko minäkään ei vakuuta yhtään, kun Rainer Variksesta kyse niin olin hänen peruskurssillaan aikoinaan meidokanissa, aikidosta en koskaan saanut mitään irti, mutta Varis oli paras näkemäni aikidoka ja oli vahvat ranteet(kuin remolla) osasi opettaa asiansa myös, peruskurssin jälkeen jatkoin lajia mutta opettajat vaihtuivat kun Rainer siirtyi omaan juttuunsa ja liittyi karateseura Tsukiin ja perusti sinne aikidojaoston,vuoden olin yhteensä meido-kanin aikidossa ja sen jälkeen lajin vaihto.
Rainer Varis perusti noihin aikoihin suomen Ki-aikidon, hänellä oli Aikikain aikidossa 1 dan ja suoritti jossain ulkomailla Ki-aikidon danin.googlettelin hieman ja Rainer näyttää olevan yhä lajin parissa juuri nyt joulukuusa pitänyt Ki-leirin vallilassa budosalilla ja ilmeisesti toimii siellä Ki-aikidon päävetäjänä ja on 6 dan arvo ja varmaan on vieläkin todellinen.
Magamies
-
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 516
- Lauteille: Heinäkuu 2019
- Etulaji: Karate
- Sivulajit: Jujutsu, Kenjutsu, Escrima.
- Takalajit: Aikido
Suomalaiset Aikido-opettajat
Suomalaisista Aikidon opettajista pidän erittäin kovatasoisena Kai Koskista jolla on myös vankka pohja monista muistakin budo- ja bujutsu lajeista.
Efo
Joo... ollaan sitten oltu samoilla tatameilla. Ichimura tais vetää pätkän kurssia myös. Toi "aikidosta en koskaan saanut mitään irti" on jännä toteamus. Mä kuvittelin saaneeni 1976-1996 aikavälillä. Ei sillä. Varmaan jotain. Joskus 2000 päätin etten kusekaan sinne päin. Ei siitä ajatuksen tasolla irtikään päässyt. Budolajeista yleensäkään. Oli pakko palata viemään "loppuun" jotain mitä ei ehkä ollut aloittanutkaan. 2012 rimpuilin vielä opituissa kunnes 2013 aloin päästää oppimistani irti. Tajusin, että niistä "oikean" rippeistä kiinni pitäminen jarrutti tosi pahasti eteenpäin pyrkimistä. Ennenkaikkea se oli kuin piru olkapäällä joka jokaiseen asiaan millä ei heti näyttänyt olevan yhteyttä toimivaan tekniikkaan rääkäisi - Ei toimi!magamies kirjoitti: ↑joulu 22, 2019, 18.55 Rainer Variksesta kyse niin olin hänen peruskurssillaan aikoinaan meidokanissa, aikidosta en koskaan saanut mitään irti, mutta Varis oli paras näkemäni aikidoka ja oli vahvat ranteet(kuin remolla) osasi opettaa asiansa myös, peruskurssin jälkeen jatkoin lajia mutta opettajat vaihtuivat kun Rainer siirtyi omaan juttuunsa ja liittyi karateseura Tsukiin ja perusti sinne aikidojaoston,vuoden olin yhteensä meido-kanin aikidossa ja sen jälkeen lajin vaihto.
Rainer Varis perusti noihin aikoihin suomen Ki-aikidon, hänellä oli Aikikain aikidossa 1 dan ja suoritti jossain ulkomailla Ki-aikidon danin.googlettelin hieman ja Rainer näyttää olevan yhä lajin parissa juuri nyt joulukuusa pitänyt Ki-leirin vallilassa budosalilla ja ilmeisesti toimii siellä Ki-aikidon päävetäjänä ja on 6 dan arvo ja varmaan on vieläkin todellinen.
Suomessa on tänään mahdollista löytää hyvä opettaja. Ainoa ongelma on tietää mitä haluaa ja miten. Sen onko jonkun opettajan tekniikka "toimivaa" pitää jokaisen päättää itse ja miten sen määrittää. Mikäli se tarkoittaa sitä voitko vetää opettajaasi pataan niin voi kysyä olisiko Angelo Dundeen treenarit voineet vetää häntä pataan? Silti kukaan heistä ei taatusti kyseenalaistanut hänen kykyä antaa harjoittelijalle jotain mikä teki itse harjoittelijasta paremman. Jotenkin tuntuu, että keskustelu aikido-opettajista tuppaa välillä lipeämään vastaavaan sekoiluun.
...ei siinä auta hillo, jos on polttanut jo letut... (Raappana)
Efo
Moi, varmaan oltu samoilla tatameilla, aloitit ehkä vähän aiemmin aikidon, minun kurssillani Rainer veti koko kurssin mutta vyökokeen piti ichimurahalmehe kirjoitti: ↑joulu 23, 2019, 16.13Joo... ollaan sitten oltu samoilla tatameilla. Ichimura tais vetää pätkän kurssia myös. Toi "aikidosta en koskaan saanut mitään irti" on jännä toteamus. Mä kuvittelin saaneeni 1976-1996 aikavälillä. Ei sillä. Varmaan jotain. Joskus 2000 päätin etten kusekaan sinne päin. Ei siitä ajatuksen tasolla irtikään päässyt. Budolajeista yleensäkään. Oli pakko palata viemään "loppuun" jotain mitä ei ehkä ollut aloittanutkaan. 2012 rimpuilin vielä opituissa kunnes 2013 aloin päästää oppimistani irti. Tajusin, että niistä "oikean" rippeistä kiinni pitäminen jarrutti tosi pahasti eteenpäin pyrkimistä. Ennenkaikkea se oli kuin piru olkapäällä joka jokaiseen asiaan millä ei heti näyttänyt olevan yhteyttä toimivaan tekniikkaan rääkäisi - Ei toimi!magamies kirjoitti: ↑joulu 22, 2019, 18.55 Rainer Variksesta kyse niin olin hänen peruskurssillaan aikoinaan meidokanissa, aikidosta en koskaan saanut mitään irti, mutta Varis oli paras näkemäni aikidoka ja oli vahvat ranteet(kuin remolla) osasi opettaa asiansa myös, peruskurssin jälkeen jatkoin lajia mutta opettajat vaihtuivat kun Rainer siirtyi omaan juttuunsa ja liittyi karateseura Tsukiin ja perusti sinne aikidojaoston,vuoden olin yhteensä meido-kanin aikidossa ja sen jälkeen lajin vaihto.
Rainer Varis perusti noihin aikoihin suomen Ki-aikidon, hänellä oli Aikikain aikidossa 1 dan ja suoritti jossain ulkomailla Ki-aikidon danin.googlettelin hieman ja Rainer näyttää olevan yhä lajin parissa juuri nyt joulukuusa pitänyt Ki-leirin vallilassa budosalilla ja ilmeisesti toimii siellä Ki-aikidon päävetäjänä ja on 6 dan arvo ja varmaan on vieläkin todellinen.
Suomessa on tänään mahdollista löytää hyvä opettaja. Ainoa ongelma on tietää mitä haluaa ja miten. Sen onko jonkun opettajan tekniikka "toimivaa" pitää jokaisen päättää itse ja miten sen määrittää. Mikäli se tarkoittaa sitä voitko vetää opettajaasi pataan niin voi kysyä olisiko Angelo Dundeen treenarit voineet vetää häntä pataan? Silti kukaan heistä ei taatusti kyseenalaistanut hänen kykyä antaa harjoittelijalle jotain mikä teki itse harjoittelijasta paremman. Jotenkin tuntuu, että keskustelu aikido-opettajista tuppaa välillä lipeämään vastaavaan sekoiluun.
Aikidosta en saanut itse mitään tosin vain vuoden olin mukana, vanha vankka judopohja oli taustalla juniorivuosilta ja Aikidossa oli uutta ushiro ukemi ja se oli hyvää oppia tulevia jujutsuvuosia varten.
Aikidosta siirryin saman seuran karateen ja Mara veti peruskursiin ja paljon harjoituksiakin, siellä meni kaksi vuotta ei oikein sekään napannut kun oli pelkkää matsitreenia eli se peruskarate jäi vähiin ja -80 löysin Auvo Niinikedon jujutsun(silloin juko ryu virallisesti) ja voin sanoa että silloin alkoi itsepuolustuksen oppiminen, vuosia lajissa ja sen jälkeen vielä krav magaan jossa myös kunnon toimintaa ja ideaa ja vähemmän kuluttavaa mutta avasi paljon silmiä moneen asiaan.
Magamies
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 74 kurkkijaa