Potku.net

ep kirjoitti: Kuljen siis väärää polkua. Ehkä jossain muussa yhteydessä sitten.

Toivotaan näin.

Mikäli muuten ajattelet tekniikan suhteen Motobu Uduntia (jota Suomessa Okinawa te -nimellä leirin yhteydessä mainostettiin), huomauttaisin kyseessä olevan eri perinteen kuin karatesta puhuessa. Liikkuminen(kin) uduntissa tapahtuu selkeästi päkiöillä, kantapäät jopa jatkuvasti kevennettyinä.

Mitä pään kääntöön esim. ennen suunnanvaihtoa katassa tulee, tämä ei ole hirvittävän merkittävä seikka (jos on, se myös selkeästi tulee ilmi muustakin tekniikasta).

Tarkoitatko kantaponnistuksella käännöstä paikallaan vai ponnistusta esim. katan eri "oksaan" lähdettäessä? Jälkimmäinen ei sinällään ole kovin merkittävä asia, ellei kata selkeästi indikoi sivulla tai takana olevan vastustajan kanssa kamppailemista - yleensä näin ei ole.

Jussi Häkkinen kirjoitti:

ep kirjoitti:Kuljen siis väärää polkua. Ehkä jossain muussa yhteydessä sitten.

Toivotaan näin.

Mikäli muuten ajattelet tekniikan suhteen Motobu Uduntia (jota Suomessa Okinawa te -nimellä leirin yhteydessä mainostettiin), huomauttaisin kyseessä olevan eri perinteen kuin karatesta puhuessa. Liikkuminen(kin) uduntissa tapahtuu selkeästi päkiöillä, kantapäät jopa jatkuvasti kevennettyinä.

Toki toki, tarkoitin hyökkäystä tai puolustusta, en liikkumista.

Mitä pään kääntöön esim. ennen suunnanvaihtoa katassa tulee, tämä ei ole hirvittävän merkittävä seikka (jos on, se myös selkeästi tulee ilmi muustakin tekniikasta).

Tarkoitatko kantaponnistuksella käännöstä paikallaan vai ponnistusta esim. katan eri "oksaan" lähdettäessä? Jälkimmäinen ei sinällään ole kovin merkittävä asia, ellei kata selkeästi indikoi sivulla tai takana olevan vastustajan kanssa kamppailemista - yleensä näin ei ole.

Pään kääntö on merkistyksellistä. Mikäli vastaat uhkaan, on uhka ensin nähtävä, eikö?

En puhu kantaponnistuksesta, vaan kantasiirrosta ennen potkua. Ponnistus tulee fysiologisesti pohjelihaksella -> päkiällä.

ep kirjoitti: Pään kääntö on merkistyksellistä. Mikäli vastaat uhkaan, on uhka ensin nähtävä, eikö?

Kyllä, mutta katan "oksien" tapauksessa kyseessä ei ole uhkaan vastaaminen. Uhka on edessä. Oksilla on harvemmin "uhka sivulla", "uhka takana" jne. merkitys.

Kun käännöllä on merkitystä, se näkyy myös kohdasta itsestään (ja sen bunkaista) selvästi.

En puhu kantaponnistuksesta, vaan kantasiirrosta ennen potkua. Ponnistus tulee fysiologisesti pohjelihaksella -> päkiällä.

Selvä. Kääntymisestä puhuminen oli siis hämäystä? Tarkoitatko mahdollisesti tukijalan kääntämistä potkaistessa vs. tukijalan pitämistä suoraan eteenpäin (esim. etupotkussa)? Näitä molempia tapoja löytyy yleisesti okinawalaisesta karatesta. Meillä käytetään yleisimmin jälkimmäistä.

[quote="JSelvä. Kääntymisestä puhuminen oli siis hämäystä? Tarkoitatko mahdollisesti tukijalan kääntämistä potkaistessa vs. tukijalan pitämistä suoraan eteenpäin (esim. etupotkussa)? Näitä molempia tapoja löytyy yleisesti okinawalaisesta karatesta. Meillä käytetään yleisimmin jälkimmäistä.[/quote]

Hmm. Puhumme varmasti eri asioista. Miksi kääntää jalkaterä sivulle etupotkussa? Toisaalta miksi liikkua päkiällä kiertopotkussa, jolloin kantapää luistaa?

Se miksi erilaisia tapoja löytyy eri koulukunnissa on minulle mysteeri.

ep kirjoitti: Hmm. Puhumme varmasti eri asioista. Miksi kääntää jalkaterä sivulle etupotkussa? Toisaalta miksi liikkua päkiällä kiertopotkussa, jolloin kantapää luistaa?

Ah, puhumme siis vain potkutekniikasta.

Jalkaterän sivulle kääntäminen on joidenkin tapa. Itse en käytä, jotkut käyttävät.

Kiertopotkussa kantapäällä kääntyminen heikentäisi tasapainonhallintaa. Voiman kannalta ei tukijalalla saa hirvittävästi eroa aikaan, käytti sitten kumpaa tahansa (kantapäällä ei tietääkseni kuitenkaan käänny mikään tyyli, edes Shotokan-väki johon olen törmännyt). Voimaerot ovat kuitenkin kohtalaisen pieniä.
Vanhassa karatessa kiertopotku on harvinainen vieras - kallistettu etupotku sitten (tilannesidonnaisena) yleisempi. Potkuja ei myöskään yleensä potkaista ilman, että toisesta on napakka ote.

Se miksi erilaisia tapoja löytyy eri koulukunnissa on minulle mysteeri.

On erilaisia tapoja tehdä samoja asioita. Tässä puhutut erot ovat kuitenkin hyvin pieniä, eikä lopputulos hirvittävästi eroa.

Jussi Häkkinen kirjoitti: Kiertopotkussa kantapäällä kääntyminen heikentäisi tasapainonhallintaa.

Ei heikennä. Tekniikan oppiminen on ainoastaan vaikeaa. Kiertopotku on vanhin ja luonnollisin potku. Sitä käyttää jopa humalaiset ukot nakkikiskoilla, vaikkei päivääkään ole dojolla viettänyt. Myös tuttu jalkapallosta.

Ei kiertopotku tarkoita ylärekisteriin suunnattua ilmalaivatekniikkaa.

ep kirjoitti: Ei heikennä. Tekniikan oppiminen on ainoastaan vaikeaa. Kiertopotku on vanhin ja luonnollisin potku. Sitä käyttää jopa humalaiset ukot nakkikiskoilla, vaikkei päivääkään ole dojolla viettänyt. Myös tuttu jalkapallosta.

Kyllä. Sinällään tukijalan käyttöön ei kannata hitsata kiinni mitään ehdotonta käännösmallia - kantapäällä tai päkiällä, tehoero on mitätön (mm. thainyrkkeilijät tekevät kiertopotkunsa päkiällä kääntyen ja heidän potkujensa teho on sangen riittävä). Jos tilanne suosii päkiäkäännöstä, hyvä niin. Jos taas kantapääkäännös on kohdallaan (vaikkapa esiaskelella tehdyssä kiertopotkussa), mikäpä siinä. Perustekniikka on vain perustekniikkaa - periaatteiden oppimista. Soveltuvuus on tärkeää.

Tasapainossa kyllä on eroja, johtuen siitäkin että varpaat nyt sattuvat olemaan ihmisen tasapainonhallinnan kannalta sangen tärkeät välineet. Kantapäällä kääntyessä varpaiden maakontakti on vähäisempi ja hetkellisesti tasapaino on hieman heikompi kuin varpaiden maassa ollessa - tätä ei voi kieltää, jos yhtään ihmisen toimintaa tuntee. Hetki on kyllä hyvin lyhyt ja voidaan ehkä todeta merkityksettömäksi. Perusharjoitusvaiheessa on kuitenkin mielestäni turhaa lisätä keinotekoista vaikeutta luonnollisen suorituksen sijaan.

Ei kiertopotku tarkoita ylärekisteriin suunnattua ilmalaivatekniikkaa.

Tässä voi todeta, että saarnaat kuorolle. Oma sovellusmuotoinen kiertopotkuni on yleisimmin joko isovarvas maata viistäen kulkeva sääriluupotku tai alaviistosta tuleva, n. 45° kulmassa tuleva "vino etupotku", osumapintana sääriluu, päkiä tai varpaiden kärjet. Jälkimmäisessä tukijalka kääntyy ehkä 45-90°.


Tulen kuitenkin jatkossakin opettamaan kiertopotkun perusmuodon päkiäkäännöksellä - vanhimman Suomeen päätyneen okinawalaisen tyylisuunnan mukaisesti.
Itse pystyn kyllä potkaisemaan k.o. potkun vaikka tukijalkaa kääntämättä (täydellä lantiokierrolla), ilman ylimääräistä polvirasitusta. Liikkuva lonkka, ainakin yhteen suuntaan. Käännän yleensä silti, ihan mukavuuden takia.

Vähän sivullisena huudellen, mutta...

Jos etupotkussa kääntää tukijalan varpaat osoittamaan sivulle (jos oikein ymmärsin), niin eikö se vaaranna polvea, kun muun kehon liike on eteenpäin ja varpaat - ja siten myös polvi - osoittaa sivuun? Voihan tietty käyttää keskittymistä siihen että polvi tukeutuu lihaksilla, mutta eikö tämä taas vie energiaa potkusta?

Yamazu kirjoitti: Vähän sivullisena huudellen, mutta...

Jos etupotkussa kääntää tukijalan varpaat osoittamaan sivulle (jos oikein ymmärsin), niin eikö se vaaranna polvea, kun muun kehon liike on eteenpäin ja varpaat - ja siten myös polvi - osoittaa sivuun? Voihan tietty käyttää keskittymistä siihen että polvi tukeutuu lihaksilla, mutta eikö tämä taas vie energiaa potkusta?

Enpä tiedä puhuuko kukaan samasta asiasta Itselläni tukijalan varpaat kääntyvät ainakin pidemmällä etäisyydellä sivuun etupotkussakin. Tällöin ainakin meikäläisellä rasitus tukijalan polvessa tuntuu jopa pienemmältä kuin jos ne sojottaisivat suoraan eteen, samoin tasapaino pysyy paremmin. Jos jätän tukijalan tukevasti paikalleen en saa lantiota kunnolla mukaan ja potkun etäisyys kärsii.

Lyhyemmällä etäisyydellä teen pysärin/etupotkun enemmänkin polkaisevasti kuin lantiolla heittämällä ja tällöin varpaat osoittavat eteen. Kaipa nämä hommat ovat aika paljon kiinni ruumiinrakenteestakin. Meikämannella jalkaterät sojottavat luonnostaankin lähes Chaplin-tyyliin sivuille joten ehkä se tukijalan kääntäminen on siitäkin syystä luonnollisempaa.

edit: Tarkoitin sillä polven rasituksen vähenemisellä sitä rasitusta jonka etupotkussa(kin) käytettävä lantion kierto saa aikaan. Tuosta liike eteen, polvi sivulle -jutusta en osaa sanoa mitään muuta kuin että paremmalta tuntuu minun polvessani se jalan kääntäminen.

mawashi kirjoitti: edit: Tarkoitin sillä polven rasituksen vähenemisellä sitä rasitusta jonka etupotkussa(kin) käytettävä lantion kierto saa aikaan. Tuosta liike eteen, polvi sivulle -jutusta en osaa sanoa mitään muuta kuin että paremmalta tuntuu minun polvessani se jalan kääntäminen.

Ah, lantiokin siis kääntyy - mutta eikös se ole jo sitten sivulle se potku :evil: Mites, kääntyykö lantio myös takapotkussa?

Yamazu kirjoitti: Ah, lantiokin siis kääntyy - mutta eikös se ole jo sitten sivulle se potku :evil: Mites, kääntyykö lantio myös takapotkussa?

Niin no. Mikä suunta sitten on sivulle? Kyllähän sen tosiaan voi ajatella sivullekin lähteväksi. Tämä tosiaan pidemmältä etäisyydeltä silleesti lantiolla rennosti heittämällä. Pääasia, että sattuu...

Meille on sanottu, että takapotkussa on oma valinta sojottavatko varpaat suoraan alas vai sivulle (yokogerimaisesti). Kai sen lantion voisi ajatella vähän kääntyvänkin silloin kun varpaat sivulle sojottavat. Edelleen sama homma: Jos vastustaja haukkoo maassa happea potkun jälkeen, on se mitä todennäköisimmin onnistunut...

Yamazu kirjoitti: Vähän sivullisena huudellen, mutta...

Jos etupotkussa kääntää tukijalan varpaat osoittamaan sivulle (jos oikein ymmärsin), niin eikö se vaaranna polvea, kun muun kehon liike on eteenpäin ja varpaat - ja siten myös polvi - osoittaa sivuun? Voihan tietty käyttää keskittymistä siihen että polvi tukeutuu lihaksilla, mutta eikö tämä taas vie energiaa potkusta?

Kun puhun tukijalan "sivulle kääntämisestä" etupotkussa, tarkoitan korkeintaan n. 10-20° käännöstä joka joillakuilla tulee luonnostaan. Tuossa ei ole vielä polvenhajotusvaaraa. Meilläpäin tuota ei harrasteta, mutta joissakin tyyleissä se nähdään luontevana ja on tullut osaksi järjestelmää.

On myös "etupotku", jossa tukijalka on suoraan sivulle. Tällöin tukijalka käännetään/astutaan sivuttaisasentoon selkeästi ennen tekniikkaa ja asennolle on selkeä merkityksensä. Oma massarasitus ei kohdistu polveen epäedullisessa suunnassa näissä tapauksissa.

Joo. Kun kirjoitin sivulle niin en tarkoittanut ihan 90 astetta kuitenkaan. Minulla se on varmaan korkeintaan 45.

mawashi kirjoitti: Joo. Kun kirjoitin sivulle niin en tarkoittanut ihan 90 astetta kuitenkaan. Minulla se on varmaan korkeintaan 45.

Putosin aika pahasti. Vaatii varmaan selitystä... Kun näen että ketjussa on uusia viestejä, luen ensimmäisenä sen viimeisen. Tässä tapauksessa tuli hassu mielleyhtymä ja piti tsekata vanhempia viestejä että mistä tässä olikaan kyse. Lainaus on joskus paikallaan...

- Marko

JESH! Johan selveni, kiittää ja kumartaa (se "sivulle" hämäsi ajatuksena, kulmat asteina kertoivat siis totuuden).