Montako liikesarjaa osaat?

[Elina]

Vastasin, että 6-7, koska se on tämän hetkisen muistamiseni kannalta varmaan totuudenmukaisin. Tankulassahan mulle on opetettu 16 liikesarjaa, choikkarissa taisin ehtiä oppia 7 tai 8.

[taikuri]

En vastannut ollenkaan. Oikea määrä on jommalla kummalla puolen nollaa. Eli yhtäkään en osaa mutta monestakin voin luoda oman näköiseni henkan, joka ei välttämättä ole toimivaa (ts. kaikki palikat eivät ole kohdallaan) mutta joka ulkopuolisen silmin näyttää muodolta.

[Lasse Candé]

EDIT: Sitähän mun oikeastaan tänne piti tulla sanomaan että vastasin Wadojutuista Wadoketjuun.




Mikset Jussi laske kobujutsuja? Eikös nekin ole suht pitkiä ja muodosta systeemejä? En siis tiedä kobujutsusta mitään...

Sinäänsähän karaten katat vertautuisivat lähinnä kokonaisiin katasarjoihin japanilaisten tyylien puolelta (varsinkin kun karatetyyleissäkin on sisällä useampi kuin yksi kata nykypäivinä). Kun karaten katan komponentteja harjoitellaan parin kanssa, vertailu on tietty vielä selvempi.

Juuri näin. Tässä on yksi syy minkä takia japanilaistyyppiset katat tyypillisesti uppoavat huonosti tähän. Samassa täytyy tietenkin todeta että saattaa olla että joissain lajeissa pitkät soolomuodot ovat kokeneet "inflaatiota" suhteessa niiden liikkeiden alkuperiin tai kokonaisten sarjojen alkuperiin. Mutta avausviestistä käy täysin selväksi että tällä ei nyt ole mitään väliä.

"Karatemaisesta" harjoittelusta esimerkkinä tulee mieleen lähinnä Eishin-ryun hayanuki, tapa harjoitella chuden-tason katat yhteen putkeen. Toki tämä olisi mahdollista monissa muissakin koulukunnissa, muttei varsinaisesti kuulu oppimäärään.

Tämähän aivan selvästi uppoaa avausviestin kriteereihin. Taitaa tosiaankin olla melko "karatemainen" juttu muutenkin. Itse joskus olen väsännyt samanlaisen perusparitekniikoihin, mutta havaitsin melko nopeasti systeemin olevan huono opetusratkaisu, ihan niinkin etten koskaan sitä siihen käyttänyt. Jos muistaisin miten se meni, en laskisi sitä silti mukaan.
Tyylimme perustajan pojanpoika on demonnut kihon kumitet tällä tavalla ilmaan. Jos minulle olisi opetettu se systeemi ja sitä olisi kutsuttu kataksi, laskisin sen ehkä mukaan tai ehkä jättäisin pois. Kun se on kuitenkin sitten vähän turhan ekstraa ja enemmän niinkuin oma mieltymys asian harjoittelutavasta.

[Jussi Häkkinen]

Mikset Jussi laske kobujutsuja? Eikös nekin ole suht pitkiä ja muodosta systeemejä? En siis tiedä kobujutsusta...

Okinawal. kobudon laskin. Japanilaista kobujutsua en - sarjat ovat juuri niitä parin kanssa tehtäviä 1-4 askelen juttuja.

[KHi76]

TKD poomseja osaan, katoja en. Ainakaan vielä.

Taegeuk-sarjasta 1-7 ja sitten Unionin ajoiltani 90-luvun alusta on vielä tiukasti mielensyövereissä silloin vedetty 1. kibon poomse. Hämäriä mielikuvia toisesta ja kolmannestakin kibon poomsesta, mutta ei laskettavissa osaamiseksi.

[Lasse Candé]

Okinawal. kobudon laskin. Japanilaista kobujutsua en -

Aaa.. Ihmettelinkin hieman -jutsu-päätettä.

[Shaolinsi]

Yhteensä laskettuna osaan lähes 30 liikesarjaa eri lajeista. Mukaan kuuluu aseliikesarjoja, qi gongia, chen taijitä ja lähes sukupuuttoon kuolleita kung fu -tyylejä. Näitä en kuitenkaan treenaa kovinkaan usein, koska niistä ei ole minulle juurikaan hyötyä.

Päälajini on Shaolin Kung Fu. On suuri virhe käyttää kiinalaisissa lajeissa termiä kata. Oikea termi kiinalaisten lajien liikesarjoille on taolu 套路 (en ole täysin varma, ovatko kiinalaiset merkit oikeat).

Suurin osa perinteisen Shaolin Kung Fun mestareista treenaa vain yhtä liikesarjaa, jossa on vain 13 liikettä. Liikesarjan nimi on Xin Yi Ba. Kun olen oppinut tämän liikesarjan kokonaan, aion lopettaa muun harjoittelun.

Siihen asti treenaan näitä lähes päivittäin:

Lian Huan Quan (suomeksi jatkuva nyrkki)
Xiao Hong Quan (suom. pieni tulvanyrkki)
Da Tong Bei Quan (suom. iso kädet selän läpi nyrkki)
Da Hong Quan (suom. iso tulvanyrkki)

Muuta en oikeastaan edes tarvitse. Nämä sarjat ymmärrettyäni olen saanut hyvän itsepuolustuskyvyn. Treenaan myös Xin Yi Basta paria liikettä ja Ji Ben Gongia (lyönnit, torjunnat, kehonkäyttö, potkut)

Yksinkertainen on kaunista. Olen itseasiassa tavannut ihmisen, joka harjoittelee lajistani vain yhtä liikettä, jonka nimi on xie xing. Tämä vartalonkääntöliike on samaan aikaan hyökkäys ja puolustus.

Videoita liikesarjoista:

Lian Huan Quan

[youtube][/youtube]

Da Hong Quan

[youtube][/youtube]

Xiao Hong Quan

[youtube][/youtube]

Da Tong Bei Quan

[youtube][/youtube]

[Jussi Häkkinen]

No nyt selvisi! Olen aina vain pitänyt hapanimelälajien possea riidanhaastajina turhaan. Olen ollut tekemässä kataa niin useasti on joku satiinijamppa tullut hymyillen toteamaan "vetäisevänsä taoluun". Mitä siinä voi savolainen tehdä - ei ole enää kiinalaista etuhammashymyä heillä, vaikka kuinka riisiä söisivät.

Että liikesarjoja olisivat tehneet riidanhaaston sijaan...oho. ilmankos sain hammaspolilta sponssin...

[Alioppilas]

Vastasin 19, joista noin kolmasosa eri astalon kanssa heilumista. Lisäksi tyyliin kuuluu kaksi kahden miehen liikesarjaa, mutta niitä en laskenut ohjeiden mukaisesti. CLF-puolelta opin aikanaan n. 13 erilaista liikesarjaa, joista ei nyt menisi yhtään ilman pientä muistelua. Niitäkään ei siis ole laskettu.

Kuten Tapani mainitsikin, suuri määrä liikesarjoja ei tang langissa ole missään määrin tarpeellista kamppailutaidon hankkimiseksi. Jo muutamaa treenaamalla saa kehitettyä itselleen lajinomaista kehonkäyttöä, ja yksittäisten tekniikoiden harjoittelemiseen on parempiakin keinoja.

Perinteisesti opettajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin tyylin liikesarjojen opetteleminen, koska niiden tekniikkarepertuaarissa ja kehonkäytössä käy ilmi kyseisen tyylin olennaiset piirteet. Nähdäkseni tämä on oman henkilökohtaisen kamppailutehokkuuden kannalta toissijaista, mutta perinteen eteenpäin välittämisen sekä laadukkaan lajiopetuksen näkökulmasta olennaista, kunhan kykenee havaitsemaan, missä oppilaalla on eniten petrattavaa ja minkä liikesarjan periaatteet/kehonkäyttö sitä tukisivat. Lisäksi liikesarjoista on helposti poimittavissa yksittäisiä tekniikoita, joita voi sitten opettaa eteenpäin soveltavamman harjoittelun keinoin.

[TimoS]

Minkä takia liikesarjoja on niin monta, onko niillä joku itseistarkoitus vai ovatko vain esim tradition ylläpitoa tms?

Seibukan karatessa on kaikkiaan jotain parikymmentä kataa (en nyt jaksa laskea tarkkaa määrää), joista ydinopetusta on (noin) 9. Siinä olisi oikeasti jo enemmän kuin tarpeeksi omaksumista. Kobudossa en oikeastaan edes ole varma paljonko eri asekatoja järjestelmään (nykyään) kuuluu, mutta siellä niitten opetteleminen on aika pitkällle perinteitten ylläpitoa erilaisten (perinteisten ja myös modernimpien) liikesarjojen kautta.

[DeusVult]

Lisäksi huomasin tuosta leikkuutouhustani että tykkäsin aina lyödä kulmassa pystysuoran sijaan, ja jalat olivat normaalisti eikä tuohon iaidon liikkumismuotoon pakotettuna. Eipä varmaan yksikään olisi mennyt läpi kenenkään opettajan silmissä, mutta tuntuivat paljon luonnollisemmilta kuin oikein tehtynä.

Olen siinä käsityksessä, että katoissa [...] Koitetaan ehdollistaa itsensä toimimaan täsmällisemmin ja säilyttämään teho liikkeissä. Esim. huolimattomasti lyömällä voi murtaa helposti ranteensa.

Rohkenen epäillä. Jos huolimattomasti lyömällä todella voisi murtaa ranteensa (ja vieläpä helposti), nähtäisiin esimerkiksi HEMA-turnauksissa huomattavasti nykyistä enemmän loukkaantumisia. Vai tarkoititko siis ihan kädellä lyömistä?

[Atticora]

Rohkenen epäillä. Jos huolimattomasti lyömällä todella voisi murtaa ranteensa (ja vieläpä helposti), nähtäisiin esimerkiksi HEMA-turnauksissa huomattavasti nykyistä enemmän loukkaantumisia. Vai tarkoititko siis ihan kädellä lyömistä?

Joo, hyvä täsmennys, kädellä lyömistä tosiaan tarkoitin. Se oli esimerkkinä, siitä miksi kuvittelen katojen täsmällisen ja kurinalaisen tekemisen olevan hyödyllistä. En tiedä miekkailustakaan mitään, mutta en kyllä olettanut ranteen murtumisen olevan siinä suurimpia huolenaiheita.
Lasse Cande tuossa kuitenkin puki sanoiksi varmaankin sen olennaisimman pointin epäkäytännöllisen suorituksen fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia kehittävästä luonteesta. Omasta näkökulmastani olen ehdottomasti samaa mieltä. Enkä tarkoita, etteikö suoraviivaisempi käytännöllinen treeni johtaisi samaan. Täällä täytyy olla tarkkana sanomisistaan.

[Alioppilas]

Itse olen omalla kohdallani huomannut, että esimerkiksi säkin tai pistehanskojen lyöminen kehittää paremmin mm. ehdollistamista ranteen täsmälliseen asentoon kuin liikesarjaharjoittelu. Tietenkään jälkimmäisessäkään ei ole tarkoitus roiskia menemään miten sattuu.

[Jussi Häkkinen]

Itse olen omalla kohdallani huomannut, että esimerkiksi säkin tai pistehanskojen lyöminen kehittää paremmin mm. ehdollistamista ranteen täsmälliseen asentoon kuin liikesarjaharjoittelu. Tietenkään jälkimmäisessäkään ei ole tarkoitus roiskia menemään miten sattuu.

Näin.

[Shaolinsi]

Piti vielä kommentoida lajini liikesarjojen oppimista.


Shaolin Kung Fun liikesarjojen (taolu) oppimista voidaan kuvata kolmiolla, jonka kärki osoittaa ylös. Aluksi opetellaan kolmion pohjalla olevat liikesarjat, joita on useita kymmeniä. Tämän jälkeen treenimäärä koko ajan pienee ja lopulta treenataan vain muutamaa asiaa. Loppujen lopuksi treenaajalle jää vain muutama yksinkertainen tekniikka. Tämän takia lajini vanhemmassa sukupolvessa esiintyy näitä yhden tekniikan ihmeitä, jotka treenaavat vain muutamaa tekniikkaa.

Alun liikesarjojen suurta määrää perustellaan sillä, että jokainen treenaa hieman eri ominaisuuksia (esim. Hong Quan - liikkumista lähelle, Tong Bei - käsien yhteistyötä) ja kehonkäyttöä eri kantilta.

Sparraus on kuitenkin mielestäni liikesarjoja tärkeämpää, mutta emme juurikaan erottele sparrausta liikesarjoista. Mielestäni liikkuvaan kohteeseen lyömistä (etenkin voimankäyttöä) ei voi oppia ilmaan huitomalla. Liikesarjoista on lähes mahdotonta myös oppia ajoitusta ja taktista silmää.

Liikesarjat ovat kuitenkin erinomainen työkalu meille, joiden opettajat asuvat eri mantereella kuin oppilaansa. Typeräähän se on loppujen lopuksi opetella lajia, jonka opettaja asuu eri maassa. Kamppailukyvykkyyden kannalta ainakin.