Potku päivitetään perjantaina 7.8.2020. Lue lisää täältä. 🛠️

Perinteinen Karate

Japanilaiset lajit

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Tapani
etupotkija
Viestit: 1996
Lauteille: joulu 30, 2004, 21.20
Paikkakunta: Turku
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Perinteinen Karate

Viesti Tapani » tammi 8, 2005, 12.07

Moi!

Mitä teille tarkoittaa, jos joku sanoo harjoittelevansa perinteistä Karatea? Mitä oletatte tällöin harjoitteluun kuuluvan?
Olen meinaan huomannut aika suuren eron tässä asiassa kiinalaisten ja japanilaisten lajien välillä...


Tapani


Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit: 8608
Lauteille: joulu 27, 2004, 11.29
Paikkakunta: Roihuvuori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Perinteinen karate

Viesti mronkain » tammi 8, 2005, 14.04

Muutama juttu tulee mieleen, en tiedä onko oikein vai ei:
- henkinen puoli (mokuso, ki, yms.)
- ei kilpavalmennus (tähän kyllästyin itse silloin kun treenasin karatea, koko ajan oltiin enemmän tai vähemmän painostamassa kilpailuvalmennettavaksi)
- aseelliset tekniikat (kobujutsu/kobudo)

- Marko

pales
polveenpotkija
Viestit: 223
Lauteille: tammi 3, 2005, 08.40
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti pales » tammi 8, 2005, 15.16

"Perinteisissä" tyyleissä ei mielestäni keskitytä
harjoittelussa "kevyt" kontaktikisoihin valmentautumiseen.

Muuten tuo määritelmä perinteinen on aika häilyvä...
Varmaan kaikki tyylisuunnat saavat vedettyä, jollain aasin sillalla
historiansa johonkin Okinawalaisiin mestareihin?
Viimeksi muokannut pales, tammi 9, 2005, 14.58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit: 17078
Lauteille: tammi 1, 2005, 20.44
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 210 kertaa
Tykätty: 489 kertaa
Viesti:

Viesti Andy » tammi 8, 2005, 15.42

Jos joku sanoo harjoittelevansa perinteistä karatea, kysyn yleensä heti tarkennusta. Sillä voidaan tarkoittaa useampaakin asiaa.

Parhaiten määritelmään sopivat alkuperäiset okinawalaiset tyylit, joista tietääkseni ainoana Suomessa harjoitellaan Seibukania. Koryu Uchinadi on tietääkseni myös koostettu näiden tyylien elementeistä, joten se pääsee ainakin lähelle.

Yleisimmin perinteisellä karatella tarkoitetaan kuitenkin Japanin pääsaarilla -30-50-luvuilla kehitettyjä tyylejä, jotka eivät ole suuntautuneet WKF-tyyppiseen ottelukilpailuun.

Sitten on vielä olemassa joukko pseudoperinteisiä tyylejä, joista tunnetuimpina erilaiset hermopistekikkailutyylit.

Tapani
etupotkija
Viestit: 1996
Lauteille: joulu 30, 2004, 21.20
Paikkakunta: Turku
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Tapani » tammi 8, 2005, 22.22

Niin, minulle on siis tullut seuraavanlainen käsitys, jota saa muuten vapaasti korjata, mikäli se on väärä:
Kun karate-harrastajat puhuvat perinteisestä karatesta he viittaavat usein karaten henkisiin arvoihin ja harjoituksiin. Siis esim. mediataatioon, taustalla vaikuttavaan filosofiaan jne, siis tyyliin Klemolan Karate-do.
Kun kiinalaisten lajien harrastajat puhuvat perinteisestä, tarkoitetaan sillä mahdollisimman kovaa ja realistista treenaamista ja nimenomaan käytännön sovellusten treenaamista.
Yksi aika korkea-arvoinen karate-opettaja ei oikein edes ymmärtänyt mitä tarkoitin, kun sanoin harrastavani perinteistä kungfua ja selitin, että se tarkoittaa vapaaottelua ja tekniikoiden soveltumista katutappeluun.


Tapani

Kuvake
TimoS
etupotkija
Viestit: 22763
Lauteille: tammi 8, 2005, 17.52
Paikkakunta: Hesa
Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
Sivulajit: Matayoshi kobudo
Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
Tykännyt: 147 kertaa
Tykätty: 101 kertaa
Viesti:

Viesti TimoS » tammi 9, 2005, 10.11

Andy kirjoitti: Parhaiten määritelmään sopivat alkuperäiset okinawalaiset tyylit, joista tietääkseni ainoana Suomessa harjoitellaan Seibukania.
Muistaakseni Suomessa harjoiteltava Goju ryu on myös okinawalainen

MikaHS
sääreenpotkija
Viestit: 78
Lauteille: maalis 17, 2005, 14.40
Paikkakunta: Turku
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti MikaHS » maalis 29, 2005, 12.20

TimoS kirjoitti:
Andy kirjoitti:Parhaiten määritelmään sopivat alkuperäiset okinawalaiset tyylit, joista tietääkseni ainoana Suomessa harjoitellaan Seibukania.
Muistaakseni Suomessa harjoiteltava Goju ryu on myös okinawalainen
Lyhyesti: Tuota, kyllä.

Pitkästi:
Suomessa on laskutavasta riippuen 5-6 Goju-ryu -seuraa. Karateliitossa Goju-ryulla on oma tyylisuuntakollegio, jonka jäsenet kuuluvat myös Suomen Jundokaniin. Joka puolestaan on Goju ryu-tyylin karateseurojen yhteistyöelin ja toimii myös kontaktina Okinawa Goju Ryu Karate Do Kyokai Jundokaniin (joka nyttemmin tunnetaan nimellä Jundokan dojo, lisää alla). Tyylisuuntakollegiolle suoritetut dan-arvot rekisteröidään sekä Suomen Karateliitolle että Jundokan Finlandin kautta Okinawalle. Miyazaton kuoltua 1999 Jundokan otti siipiensä suojaan Goju-kain (japanilaisen - tai pitäisikö sanoa japanilaisemman - version Goju-ryusta). Seurasi firman sisäistä vääntöä, jonka seurauksena Jundokan erosi 2004 Okinawa Goju-Ryu Karate-Do Kyokai:sta - ja samalla Goju-kai poistui ohjelmasta. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että Jundokan -kytkös elää ja voi hyvin Suomen Goju-ryussa.

Pari kaveria kävi vielä ainakin jokunen vuosi sitten säännöllisen epäsäännöllisesti Jundokanin päädojolla Okinawalla kuluttamassa vaivalla ansaittuja rahoja ja lomapäiviä. Okinawanihmeitä on nähty myös Hämeessä: Jundokanin joka toinen vuosi järjestettävä Euroopan Gasshuku pidettiin Tampereella kesällä 1996. Paikalla oli mm. Tetsunosuke Yasuda ja Ryoichi Onaga (Jundokanin Euroopan pääopettaja) ja epälukuinen määrä muita alempia vöitä (7 dan ja alaspäin).

Tukholmassa asuva Jundokan Goju-opettaja Hiromi Suzuki (8 dan) on vuodesta 1984 toiminut jonkinlaisena Suomen Goju-jengin kummisetänä/suojelusenkelinä. Lautalla ollaan matkusteltu kumpaankin suuntaan.

Tampereen porukka on myös - nykyisen puheenjohtajan Brysselin keikan johdosta - rakentanut suhteita belgialaiseen Eddy de Vosiin (muistaakseni 5 täppiä), joka edustaa kaiketi Yuishinkan Goju-ryu Karate-do Internationalia. Hauskoja harjoituksia kaveri vetää; viimeksi teemana taisi olla 24 tuntia karatea ulkona (lue: metsässä).

Yleinen trendi on, että (onneksi) siitä Finn-karate -hömpötyksestä on päästy eroon.

Kuvake
Ôari
etupotkija
Viestit: 12451
Lauteille: tammi 4, 2005, 16.41
Tykännyt: 465 kertaa
Tykätty: 31 kertaa

Viesti Ôari » maalis 29, 2005, 13.10

MikaHS kirjoitti: Yleinen trendi on, että (onneksi) siitä Finn-karate -hömpötyksestä on päästy eroon.
Hmm, mitäs tämä "Finn-karate" oikein sitten on? Koitin guuglettaa mutten oikein saanut hännästä kunnolla kiinnì...
______________________

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit: 17078
Lauteille: tammi 1, 2005, 20.44
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 210 kertaa
Tykätty: 489 kertaa
Viesti:

Viesti Andy » maalis 29, 2005, 14.44

Finn-karate oli 80-luvulla voimansa päiviä elänyt ajatus suomalaistyyppisestä kisapainotteisesta karatesta, jossa tyylisuuntien vaikutus olisi minimoitu.
Antti Sariola

www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Hollow
munillepotkija
Viestit: 535
Lauteille: helmi 18, 2005, 17.34
Paikkakunta: Tampere
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Viesti Hollow » maalis 29, 2005, 20.34

Miten karatessa harjoitellaan käytäntöön niitä opittuja tekniikoita? Kuten Tapani jo aikaisemmin tähän viittasi, perinteisissä kungfuissa käydään paljasnyrkkimatseja hyvin minimaalisilla säännöillä, mutta kiinnostaisi tietää käytetäänkö karatessa ja yleensäkkin muissa taistelulajeissa/ip-lajeissa/kamppailulajeissa, ihan miten haluaa ilmaista, tätä samaa metodia vai mitenkä niitä tekniikoita opitaan tekemään kunnolla? Pisteottelua ja kilpamatsausta ei lasketa käytännönsoveltamiseksi.

Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit: 18336
Lauteille: helmi 28, 2005, 16.20
Tykännyt: 53 kertaa
Tykätty: 83 kertaa

Viesti Jussi Häkkinen » maalis 29, 2005, 21.00

Hollow kirjoitti: Miten karatessa harjoitellaan käytäntöön niitä opittuja tekniikoita?
Erilaisilla sovellus- ja skenaarioharjoitteilla (sekä ennalta sovituilla, puolivapailla että vapailla) ja sangen vapaalla ottelulla.

Yleistä, kattavaa vastausta ei voi antaa - karatea kun on montaa sorttia ja eri tyyleissä on eri tavat. Nuo kertomani ovat kuitenkin käytöissä useissa okinawalaisissa karatetyyleissä kataharjoittelun osana.

Sinällään tekniikoista puhuminen on osittain harhaanjohtavaa. Tekniikat ovat tiettyjen periaatteiden opetusvälineitä, eivät sinällään se päämäärä.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."

Ale
kylkeenpotkija
Viestit: 1175
Lauteille: tammi 7, 2005, 14.28
Paikkakunta: Lahti
Etulaji: Shorin-ryu Seibukan karate-do
Sivulajit: Okinawalainen kobudo
Takalajit: JKA-Shotokan
Sin moo hapkido
Shorin-ryu (Okuhara-ha)
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 37 kertaa

Viesti Ale » maalis 30, 2005, 20.03

Jussi Häkkinen kirjoitti:
Hollow kirjoitti:Miten karatessa harjoitellaan käytäntöön niitä opittuja tekniikoita?
Erilaisilla sovellus- ja skenaarioharjoitteilla (sekä ennalta sovituilla, puolivapailla että vapailla) ja sangen vapaalla ottelulla.

Yleistä, kattavaa vastausta ei voi antaa - karatea kun on montaa sorttia ja eri tyyleissä on eri tavat. Nuo kertomani ovat kuitenkin käytöissä useissa okinawalaisissa karatetyyleissä kataharjoittelun osana.

Sinällään tekniikoista puhuminen on osittain harhaanjohtavaa. Tekniikat ovat tiettyjen periaatteiden opetusvälineitä, eivät sinällään se päämäärä.
Oivaan vastaukseen lisäkommenttina että, ei ainoastaan Okinawalaisissa tyyleissä, vaan esim. meillä tuo harjoittelu on "Kivikäden" vetäessä erittäin käytännön läheistä.

Eniten pidän siittä kun kivikäden treeneissä voivat halukkaat yleensä matsata suht vapailla säännoillä (kunhan eivät riko toisiaan) tarvittaessa mattoon jatkaen. Alkuperäistä karatea kun ei rajoitettu perustekniikoilla jotka tehdään tietystä asennosta, vaan opetettiin periaatteita joita voitiin soveltaa eri tilanteissa.

PS. Vastoin yleistä käsitystä perustekniikat erotteltiin vasta viime vuosisadalla, ja esim. seibukanissa vasta 60? luvulla. Vai kuinka Jussi?

Kuvake
Jussi Häkkinen
päähänpotkija
Viestit: 18336
Lauteille: helmi 28, 2005, 16.20
Tykännyt: 53 kertaa
Tykätty: 83 kertaa

Viesti Jussi Häkkinen » maalis 30, 2005, 22.09

Ale kirjoitti: PS. Vastoin yleistä käsitystä perustekniikat erotteltiin vasta viime vuosisadalla
Taitaapa olla 1800-luvulla Itosun kouluopetuksen myötä alkanut trendi nimetä nuo tekniikat joillakin yleisesti tunnetuilla nimillä...
ja esim. seibukanissa vasta 60? luvulla. Vai kuinka Jussi?
Eiköpähän Kyan-sensei (Shimabukuro Zenryon opettaja) ole jo erillisistä tekniikoista puhellut, Funakoshin aikalaisia kun oli. Tuolloin oli jo ilmassa tekniikoiden systemaattista nimeämistä - varsinainen kihon-harjoittelu on taas katan osana ollut mukana todennäköisesti yhtä kauan kuin katoja on tehty. Katan pätkiähän ne perustekniikkaharjoitteet vain ovat, eivät muuta.

Seibukan toki - rakennuksena - perustettiin 60-luvulla, Shimabukuro Zenryon karate sitä vastoin on huomattavasti vanhempaa perua - Kyan Chotoku kuoli 1945 (kuten moni muukin Okinawalla - kuolema erään tapahtuman seurauksena oli siihen aikaan siellä eräänlainen trendi) ja ennen tätä ehti opettaa Shimabukuroa pitkähkön ajanjakson 1920-luvulta alkaen.
Shimabukuro opetti ilman varsinaista dojoa 2. maailmansodan jälkeen, kunnes 1962 perusti Seibukan-dojon.

Systematisoidut perustekniikkasarjat - Kihon Renshu ja Zenshin Kotai - ovat alkujaan peruja Shimabukuro Zenryon pojalleen ja tämän serkulle antamasta opetuksesta. Tämän jälkeen toki perustekniikkapuolen opettaminen on kehittynyt vahvasti ja kattaa nyt aika hyvin katojen ydinliikkeet ja erilaiset periaateharjoitteet.


Tekniikkanimistä on mainittava sen verran, että ne ovat meilläpäin sangen yleisluontoisia. Chudan uke (keskitorjunta) todellakin tarkoittaa vain keskitorjuntaa (ja on perustekniikassakin kahdessa eri muodossa - ulkoa sisään ja sisältä ulos - samalla nimellä). Ashibarai taas on jalkapyyhkäisy - eli pyyhkäisy jalalla (alas tai keskelle), jalan pyyhkäisy sivuun kädellä jne. Käytännössä siis ilmaistaan enemmänkin periaate kuin pilkuntarkka tekniikkamääritelmä.
Jussi Häkkinen

"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."

Kuvake
Ôari
etupotkija
Viestit: 12451
Lauteille: tammi 4, 2005, 16.41
Tykännyt: 465 kertaa
Tykätty: 31 kertaa

Viesti Ôari » maalis 31, 2005, 08.19

*huoh*

Kyllä näitä Jussin kirjoituksia lukiessaan tulee pahoitteleva ikävä ettei Karate-opetus jota itse aikoinaan sai Shukokaissa ollut tuonne päinkään - eli perinnettä mukanaan kantavaa, vaan kilpaurheilua.
______________________

Kuvake
MarkkuT
päähänpotkija
Viestit: 6470
Lauteille: maalis 10, 2005, 13.08
Tykännyt: 11 kertaa
Tykätty: 26 kertaa

Viesti MarkkuT » maalis 31, 2005, 08.57

Itseäni on kiinnostanut näissä tekniikoiden nimeämisissä se, että onko tuo pilkuntarkkuus ihan länsimaisten, kieltä ymmärtämättömien ansiota. Itse en japania osaa, mutta kun noita nimien merkityksiä funtsii niin nehän tosiaan ovat aika lailla sinne päin kaikki. Näin siis karatessa. Mikäli oikein muistan niin esim. judossa ne ovat ehkä hieman kuvaavampia.

Toki joka tyylissä on omat tapansa tehdä esim. juuri se keskivartalotorjunta, mutta ajan takaa sitä, että kun se nimitys on vähän eksoottisemman kuuloinen niin tämmöinen kieltä taitamaton yhdistää sen helpommin juuri siihen yhteen tiettyyn tapaan kun taas japania ymmärtävä käsittää sen enemmänkin periaatteellisena.

Itselleni ainakin "etukäden suora" kuulostaa periaatteellisemmalta ja epämääräisemmältä kuin "oi-zuki".

Tiedä häntä. :)


Vastaa