Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
DeusVult kirjoitti:
jos pitää yrittää heittää itseään 50kg painavampaa karvasta äijää tai nuohota matossa pää toisen haarovälissä.
Nyt en kyllä ihan heti usko, että sulla on ainakaan tuo ensimmäinen tilanne usein vastassa.
Minulla tuo tulee jossain muodossa aika usein, viimeksi oli 105 kg brassijutsukaa vastassa ja hän ei halunnut tulla heitetyksi huonosti, eihän siinä mitään tapahtunut. Mun ennätykseni taitaa olla 5 cm lyhyempi ja 40 kg painavampi, eikä niistä heitoista parhaimmillaankaan hyviä tullut.
Mutta on tuo syynä ihan hyvä.
Yksi tässä nimenomaisessa vertailussa on kyllä myös JJ:ssa olevan aineiston paljous.
Aihki kirjoitti:
Yksi tässä nimenomaisessa vertailussa on kyllä myös JJ:ssa olevan aineiston paljous.
Siksi keksittiin judo. Soveltuu paremmin massaopetukseen.
Muistan lukeneeni että karatella oli Japanissa jossain vaiheessa hieman huono maine, koska se ei ollut jalo samuraiden laji tms. Sitten joku karate-anime muutti tilanteen. Tämä perustuu erään suomalaisen mangatutkijan väitteeseen. Saattaa olla tuubaa.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
onhan karate selkeämmin hahmotettavissa ja "seksikkäämpi" kuin joku ranteiden vääntely. Viranomais- ja armeijapuolen käytöllä plus kontaktiotteluillahan Hokutoryukin on saatu leviämään. Jos nekin käyttää ni pakkohan sen on toimia.
Intuitiivisesti aika moni muuten valitsisi nyrkillä-turpaan tai remelistä-kiinni-ja-ketoon lajin. Ja ihan oikein
Tuli mieleen Pupu:n haastattelulainaus kun oli jujutsukoita leirittämässä. Ihmetteli että hienoja heittoja osataan kyllä paljon. Jos vastustaja seisoo paikoillaan.....
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol
DeusVult kirjoitti:
Voisiko yksi osasyy olla sama kuin siinä miksi Google on suosituin hakumoottori, eikä esimerkiksi Yahoo tai Altavista? Eli nimi kuulostaa hauskalta, ja on helppo muistaa ja kirjoittaa. "Karate" jää ainaki helpommin mieleen kuin "Tenjin Shin'yō-ryū jujutsu".
edit: todellisuudessa veikkailen syyksi tuota helppoa lähestyttävyyttä. Kataa voi vääntää tytöt ja muutkin tervehenkiset ihmiset, eikä siinä niin synny sellaisia kiusallisia epätoivon tunteita kuin jos pitää yrittää heittää itseään 50kg painavampaa karvasta äijää tai nuohota matossa pää toisen haarovälissä.
No kyllähän google oli selkeästi parempi hakukoneena kuin kilpailijansa. Tokasta kappaleesta samaa mieltä, liikesarjojen vääntäminen on yleensä ottaen helppoa, ei rasita kauheasti eikä vaadi suuren suurta koordinaatiota, oppii ihan vaan toistoja tekemällä, ilman että tarvii oikeasti miettiä että miten onnistuisi liikkeen suorittamaan..
– Lukutaitoinen ihminen ymmärtää, että jos kaksi asiaa on samassa virkkeessä, se ei tarkoita sitä, että ne rinnastetaan keskenään.
tabitha kirjoitti:
Muistan lukeneeni että karatella oli Japanissa jossain vaiheessa hieman huono maine, koska se ei ollut jalo samuraiden laji tms. Sitten joku karate-anime muutti tilanteen. Tämä perustuu erään suomalaisen mangatutkijan väitteeseen. Saattaa olla tuubaa.
Populaarikulttuurin vaikutusta karaten leviämiseen ei voi jättää huomiotta. Elokuva- ja sarjakuvaviihteessä karatemaiset lyöntipotkusysteemit ovat kai aina olleet jujutsumaisia painityylejä paremmin edustettuina.
Chuck Norrisin kuva oli varsin osunut. Mieshän on tehnyt todella paljon karaten ja toki muidenkin kamppailulajien leviämisen eteen leffarooleillaan.
Yleisesti tuo lyöntipotkulajien coolius verrattuna painimiseen on varmasti tärkeä seikka, joka on auttanut karaten leviämistä paikassa kuin paikassa. Japanissahan ei oikein ollut omia tämän tyyppisiä lajeja, kun jujutsut yleensä painottuivat vääntöpuoleen.
Helppo treenaaminen on myös varmasti tärkeä seikka. Perustekniikkaahan voi harjoitella parinkin kanssa vaikka painoeroa olisi 50 kiloa. Esimerkiksi judon harjoittelu tällaisella parilla on vähemmän mielekästä. Ja kun karatessa on paljon sooloharjoittelua, se antaa myös paljon vähemmän kilpailu- tai kamppailusuuntautuneille ihmisille. Eli karatea voi mielekkäästi treenata hyvinkin monenlaisin motiivein.
Treenien pitäminen ei myöskään vaadi mitään kovin ihmeellistä infrastruktuuria. Pelkät valkoiset puuvillapuvut ja ilman niitäkin voisi periaatteessa treenata. Merkittävää on lisäksi se, että treenata voi aivan hyvin normaalissa jumppasalissa tai jopa ulkosalla. Judon tai jujutsun harjoittelu olisi vähän ikävää puulattialla.
Onnistunut kilpailujärjestelmä on varmaan myös vaikuttanut asiaan. Nythän on niin että kilpalajit ovat yleisesti paljon suositumpia kuin ei-kilpalajit. Suuria ei-kilpalajeja on aika vähän eikä mikään niistä ole mitenkään älyttömän suosittu: aikido, jujutsu (pääosin) ja krav maga lienevät ne isoimmat.
Karatekisat olivat kai alkuaikoina melko karua touhua, mutta sellaisellehan löytyy aina tietty kohderyhmä. Etenkin kun yleensähän on niin että kun uusi laji tulee markkinoille, sinne tulee aluksi sitä kovajätkäosastoa ennen kuin harrastajamassa kasvaa ja alkaa muistuttaa enemmän läpileikkausta väestöstä. Ilmiö on helposti havaittavissa esimerkiksi suomalaisessa vapaaottelussa.
Myöhemmin kilpailuiden turvallisuutta parannettiin ja homma alkoi sitten sopia niillekin joita paljaalla nyrkillä päähän mättäminen ei niin innosta. Kisoissa oli helppo käydä eikä niissä käynyt pahasti vaikka tasoero olisi ollut isokin. Ja liikesarjoissakin pystyy kilpailemaan, jos kaksinkamppailu ei ole se oma juttu.
Andy kirjoitti:
Japanissahan ei oikein ollut omia tämän tyyppisiä lajeja, kun jujutsut yleensä painottuivat vääntöpuoleen.
Suomessa tuo ei kyllä ihan päde, nämä kummatkin "modernit" jutsut, joita olen kokeillut pitävät sisällään potkut ja lyönnit aika päällimmäisinä. En ole noilta Hontai Yoshin-ryun kavereita katsonut niin perusteellisesti, että heidän jakaumansa tietäisin.
En ole varma mistä kahdesta jujutsusta puhut, mutta ainakaan Hokutoryu ei ole japanilainen jujutsutyylisuunta vaan kehitetty Euroopassa.
Perinteisistä japanilaisista jutsuista en mene sanomaan yhtään mitään koska olen nähnyt miten erilaisia ne ovat keskenään. Olen 1 dan Daitoryussa ja voin sanoa että se on aika pitkälle pystypainia sillä oletuksella että vastustajalla on tod. näk. teräase taskussa. Käsittääkseni näin on ainakin useimmissa japanilaisissa jutsuissa. Lyönnit ja potkut ovat sivuosassa ja kaikki se paini keskittyy lähinnä siihen että pääsisi mahdollisimman nopeasti kiinni johonkin astaloon ja lopettaisi vastustajan. Jujutsu oli aseellisten taitojen sivutuote.
Hontai yoshin ryuta ja Kashima-Shinryuta olen nähnyt parin näytöksen verran ja niiden jujutsuosioissa oli käytännössä pelkästään jonkinlaisen grapplingin näköistä kamaa.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Andy kirjoitti:
Japanissahan ei oikein ollut omia tämän tyyppisiä lajeja, kun jujutsut yleensä painottuivat vääntöpuoleen.
Suomessa tuo ei kyllä ihan päde, nämä kummatkin "modernit" jutsut, joita olen kokeillut pitävät sisällään potkut ja lyönnit aika päällimmäisinä. En ole noilta Hontai Yoshin-ryun kavereita katsonut niin perusteellisesti, että heidän jakaumansa tietäisin.
Japanissa taisi olla 20-luvulla aika vähän näitä moderneja eurooppalaisia jujutsutyylejä tarjolla...
Karate oli 1900-luvun alussa japanilaisille uutta ja eksoottista ja siksi kiehtovaa. Toisin kuin vanhat japanilaiset kamppailulajit, Karate ei Japaniin leviämisensä aikoihin ollut enää pelkästään eliitin laji, vaan myös tavallisilla kansalaisilla oli mahdollista harjoitella lajia ja Okinawalla se oli jo osa peruskoulun opetusta. Vanhoilla kouluilla oli edelleen rasitteena vaikeus päästä oppimaan niitä, ellet tuntenut oikeita tyyppejä.
Suurin syy karaten leviämiselle Eurooppaan ja Amerikkaan on Shotokan järjestö JKA, joka 50-luvulla kehitti valmentajakoulutusohjelman ja alkoi lähettää taitavia ja karatelle omistautuneita ammattiopettajia ympäri maailmaa.
"People sleep peaceably in their beds at night only because rough men stand ready to do violence on their behalf."
"I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it. "
Niin mutta ei kai karaten Suomeen leviämiseen ole vaikuttanut millään tavalla se, millaisia lajeja Japanissa oli silloin kun karate levisi sinne? Mitä oikein tarkoitat?
Karaten leviäminen koko maailmaan alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun Japania miehittäneet yhdysvaltalaissotilaat alkoivat opettaa oppimiaan taitoja eteenpäin, ja suuria mestareita alkoi muuttaa Japanista Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vuonna 1964 Eurooppaan saapui Japanin yliopistosta kolme opettajaa esittelemään wadō-ryu-tyylisuunnan karatea. Jo seuraavana vuonna nämä kolme sekä muutamat muut rupesivat opettamaan tyylisuuntaa Euroopassa. Eurooppaan muutti myös erityisesti Shotokan-tyylisuunnan opettajia; tästä johtuu Shotokanin vahva asema Euroopassa.
Tuolta löytyy muuten taulukko eri näyttelijöiden tyylisuunnista.